Suomi pohjasakkaa kuolonkolareissa - tiet huonoja ja autokanta vanhaa
52 kommenttia
Aloittanut 24.06.2014 14:11
Suomi on neljänneksi huonoin maa Euroopassa kuolonkolarien määrässä. Tällä uutisella tosin ei ole vaikutusta niihin jotka ajaa turvallisilla autoilla.
"Vuonna 1995 liikenneonnettomuuksissa kuoli 441 ihmistä, viime vuonna 258. Liikenneneuvos Kiisken mukaan vähennystavoitteet voivat nyt jäädä haaveeksi monestakin syystä. Autokanta on muuta Eurooppaa vanhempi, tiet ovat paikoin huonossa kunnossa ja autoilijoiden asenteissa olisi parannettavaa."
http://yle.fi/uutiset/kuolonkolareiden_maara_laskussa_euroopassa__suomi_neljanneksi_huonoimpana_pohjasakkaa/7212497
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Höpö höpö. Nyt olisi syytä ymmärtää uutisen sisältö.
Ensinnäkin Suomi on pohjasakkaa vain siltä osin, miten turvallisuus on parantunut viime vuosina. Tämä taas selittyy sillä, että Suomi on jo valmiiksi varsin turvallinen maa liikenteen osalta. Hyvää on vaikeampaa parantaa verrattuna surkeaan lähtötilanteeseen, mikä monilla muilla mailla on ollut. Vähän luulen, että esimerkiksi jossain Latviassa ei ole vaikka turvavöitä juurikaan käytetty, ennen ärsyttäviä varoituskelloja.
Suomi on asukaslukuun suhteutettuna muistaakseni keskitasoa parempi maa, mutta ajettuihin kilometreihin ja olosuhteisiin suhteutettuna Suomi on jo liikenneturvallisuuden huippua maailmalla.
Toki paljon on vielä tehtävissä, esimerkiksi autokantaa parantamalla. Huolestuttavaahan tässä on se, että taas joku liikenneministeriön tosielämästä vieraantunut älypää ehdoitti lisää kameravalvontaa.
Vuodesta 1998 on autoissa alkanut olemaan neljän tähden Euroncap-tuloksia, ja vuodesta 2002 alkoi olla viiden tähden tuloksia, riippuen tietysti automerkistä.
Kohta alkavat siis vanhimmat turvalliset autot olla romutusiässä. ESP eli ajonvakautus on tosin vasta viime vuosina tullut yleiseksi. Ajonvakautus puuttuu peliin silloin kun vauhtia alkaa mutkissa olla liikaa (järjestelmää voi siis provosoida ), poikkeuksena äkilliset väistötilanteet joissa se auttaa hallitsemaan tilanteen.
Itse kannatan kameravalvontaa, lähinnä siksi että tolppa on aina paikalla rauhoittamassa "kiireisiä", ei siis pelkästään "kampanjavalvontaviikoilla". Luen kyllä uutisia joissa saadaan kiinni ajokortittomia ja rattijuoppoja, vaan omilla ajoreiteilläni en havaitse juurikaan valvontaa. Valvonta toimii jos omaa motivaatiota ei ole. Jos taas oma ajotapa on autokoulun oppien mukaista on liikenne hyvin turvallista, tosin haittapuolena on ehkä pitkästyminen kun ei mitään tapahdu.
Valvontaa minäkin kannatan, mutta en kameravalvontaa, koska niillä ei saada kiinni todellisia riskikuljettajia. Kameroilla ei saada kiinni yhtään rattijuoppoa, perässä roikkujaa, huvikseen kaahaavaa teiniä (tietävät missä kamerat ovat) tai muuten vaarallisesti ajavaa kuljettajaa. Kameroilla lähinnä kerätään rahaa niiltä, jotka epähuomiossa ajavat hetkellisesti "lievää" ylinopeutta.
Ajattelija2013:
Suomi tuon eurotutkimuksen mukaan parempaa keskikastia, kun verrataan autoissa kuolleiden lukumäärää ajosuoritetta kohden. Samoilla lukemilla ovat esimerkiksi Saksa ja Tanska, Ruotsi ja Norja ovat parempia. Tutkimushan tarkastelee nimenomaan autossa kuolleita, ei kevyttä liikennettä.
Autokannalla tuskin on enää kovin merkittävää tekoa asian kanssa. ESC:n yleistyminen voi vielä jonkin verran vähentää huonon kelin kohtaamisonnettomuuksia ja joitakin suistumisia, mutta nytkin tavallisen asiansa hoitavan kansalaisen todennäköisyys kuolla onnettomuudessa on pieni.
Liikenneympäristöllä sen sijaan on paljonkin tekemistä onnettomuuksien kanssa, Suomessa poikkeuksellisen suuri osa kuolleista tulee maantiellä (= ei taajamassa tai moottoritiellä ). Näissä vertailuissa olisi hyvä vähän verrata liikennesuoritteen määrää eri tietyypeillä. Suomen ja Euroopan kärkimaiden ero selittynee lähinnä tiestön eroilla, ajoittain vähän hankalilla olosuhteilla ja (nuorten) miesten syrjäytymisellä. Olosuhteet tosin eivät selitä niin paljon kuin luulisi, koska liikenne on osin turvallisempaa talvella pimeässä. (Autoille sattuu vähemmän, kevyelle liikenteelle enemmän.)
Kameroita voi lisätä, jos siitä on jotain oikeaa iloa. Ilo löytynee kuitenkin enemmän loukkaantuneiden määrän kehityksestä kuin kuolleiden määrän kehityksestä.
Minulla olisi kuitenkin kaksi toivomusta:
1. Keskinopeuskameroita kiitos, niin ei tule niin paljon ylivarovaisten jarruttelua.
2. Peruskottaraispönttöjen eteen pitäisi aina laittaa voimassaoleva nopeusrajoitus. Nyt joutuu vieraalla tiheästi rajoitusta vaihtavalla tiellä aina vähän arpomaan. (Hienoin esimerkki lienee kuutostie Kouvolasta vähän länteen, jossa katuun on maalattu kameran kohdalla "60", mutta rajoitus onkin oikeasti 70 km/h...)
Jos vertaa Etelä-Euroopan maiden kaahaus kulttuuriin, niin aika nätisti Suomen valtateillä ajetaan. Kun esim italiaanot menee niitä syheröteitään kylien keskustojen läpi satasta eikä poliisi ole moksiskaan. Suomessa rajoitus olisi 40-50 ja töyssyjä täynnä. Mutta löytyy Suomestakin niitä ääliöitä, jotka vaarantaa muut. Osa autoilijoista ajaa aina reilua ylinopeutta, joka ei ole se vaarallisin osuus, sillä he myös menee aina ohi. Monesti kun ajelee, niin mäennyppylän takaa yllättää se farmari Volvo vastaantulijan kaistalla ja sitten tulee äkkijarrutuksia ja väistöjä. Kameravalvonta on hyvä juttu ja keskinopeus kamerat olisi vielä parempi, mutta ei ne poista tuota ongelmaa, kun joidenkin on pakko vaan päästä ohi, vaikka sitten ylämäessä yrittäää siihen pieneen rakoon. Sitten kuitenkin ajetaan jonon mukana ja ollaan perillä 20 sekuntia aikasemmin.
Teiden huono kunto on kyllä tosiasia, ja sille tulisi tehdä jotain ja nopeasti. Se vie huomattavasti keskittymiskykyä kun väistelet tuolla kuoppia ja routavaurioita. Pääteillä voi olla ihan jumalattomia koloja ja asfalttia kuoriutunut irti, niihin ei haluaisi autoaan hajottavan. Puhumattakaan niistä nastarenkaiden jauhamista urista, joita on kaikki tiet. Kaikki tällainen ylimääräinen on pois liikenteen tarkkailusta, sitten jää joku pientareen mopo, pyörä, käntyyvä auto jne... huomaamatta, kolisee ja tulee kuollonuhreja.
no-kia:
Varsinkin tämän talven jälkeen on tullut mahtavat urat sellaisillekin teille, joilla niitä ei ole aikaisemmin kovin paljon ollut. On varmasti ollut tosi turvallista ajella nastoilla asfaltilla.
Tuo on hyvä ajatus. Toisalta sittenhän sakot itselleen ottava osoittaisi olevansa jollakin tavoin kykenemätön, eli hölmö. Nopeusrajoituksen hetkellinen unohtaminen voi sattua kenelle vaan.
Tuohon auttaa taloudellisen ja turvallisen ajon sääntö numero 1, eli turvaväli. Silloin toisten jarruttelu on lähinnä huvittavaa, toisaalta jos ei painosta edelläajavaa ajamalla niin lähellä etteivät muuta ohittelisi ei hän ehkä ajakaan mittarivirheen korjaamiseksi +10 km/h, eli ylinopeutta.
Yle voisi hiukan kriittisemmin suhtautua siihen tietoon, mitä heille syötetään.
Katsotaanpa uudestaan, mitä luvuista sanotaan: "Suomi on jäänyt jälkeen Euroopan liikenneturvallisuuden kehityksestä, selviää Brysselissä toimivan European Transport Safety Councilin (ETSC) tiistaina julkaisemasta raportista. Raportti seurasi, kuinka paljon Euroopan maat onnistuivat vähentämään autoissa kuljettajina ja matkustajina kuolleiden määrää vuosina 20012012. Suomi sijoittui vertailun huonoimpien joukkoon: kuolonkolarit vähenivät täällä neljänneksi vähiten."
Siis verrataan vuosia 2001 ja 2012 ja niistä vain autoissa kuolleita. Tämän perusteella uutisoidaan Suomen olevan pohjasakkaa liikenneturvallisuuden parantamisessa, faktalaatikossakin puhutaan liikenneturvallisuudesta.
Muutama kysymys herää ihan heti:
1. Onko kuolemien tilastointi vertailukelpoista eri maissa esim. itsemurhaan tai sairaskohtaukseen kuolleiden osalta?
2. Mikä on keskimääräinen parannus vuosina 2001-2012?
3. Paljonko luvut ovat parantuneet, kun tarkastellaan liikenneturvallisuutta kokonaisuutena eikä vain autoissa kuolleita?
4. Miten liikenneministeriön kaveri pystyy esittämään toimenpide-ehdotuksia puutteellisen aineiston perusteella?
Tämä juttuhan on älyttömyydessään jo Ville Niinistön vetämän ympäristöministeriön toimintaa vastaavaa.
Herbert:
Kyseiselle mittarille on annettu aika keskeinen merkitys EU-tasolla. Sitä tuskin voi vain olenakohautuksella ohittaa.
1. Ei tuo vertailukelpoisuus eri maiden välillä ole olennainen tekijä. Tärkeintä on se, että vertailukelpoisuus säilyy yli vertailujakson. Tässähän on kyse vain kehityksestä.
2. Kannattaisi varmaan lukea edes raportin tiivistelmä, ennen kuin alkaa kritisoimaan: "Around 240,000 car occupants were killed in road collisions in
the EU in the years 2001-2012. There were 12,345 deaths in 2012
compared with 27,700 in 20011
, a cut of 55%. Deaths of car
occupants were cut by more than the overall death rate (49%) and
substantially more than the rate for other road users (41%)."
3. Kaikenlaisia mittareita voi jokainen väsäillä, mutta tuollaista jumalaista yhtä ja ainoaa oikeaa kokonaismittaria ei ole olemassa. Tässä on valittu yksi selkeä helposti määritettävä luku, joka on mun mielestä ihan hyvä kuvaamaan turvallisuuden kehitystä. Olen sitä mieltä, että mittareissa ja muuallakin yksinkertaiset ratkaisut toimivat parhaiten.
4. Oletko edes tutusnut aineistoon? Jos olet, niin mitä puutteita raportista ja taulukoista löysit?
NHB:
Suomessa väestön ikääntyminen on maailman kärkitasoa. Tottahan tuollaisillakin asioilla on merkitystä, kun tilaston perusteella halutaan lisää kameravalvontaa. Puhumattakaan siitä, että tilastointitavat muuttuisivat kesken tarkastelujakson. Tai että varsinkin Itä- ja Eteläeurooppalaiset tilastot olisivat lähtökohtaisestikaan luotettavia. Selittyyhän Suomen sijoitus itsemurhatilastojen kärjessäkin osin juuri tilastoinnin huolellisuudella.
Sinulta kun tuo englanti sujuu, mille sijalle Suomi sijoittuu tarkastelujakson keskimääräisessä kehityksessä?
Jos puhutaan liikenneturvallisuudesta, mielestäni parempi ja yksinkertaisempi mittari on liikenneonnettomuuden seurauksena kuolleiden määrä.
Olen lukenut Ylen artikkelin, jossa ei osattu pitää erillään liikennekuolemia tilastokuolemista, mutta jossa julistettiin Suomen olevan pohjasakkaa.
Herbert:
Väestön ikääntyminenkö selittäisi Suomen huonon kehityksen? Kuinka paljon enemmän väestö on ikääntynyt Suomessa vaikkapa EU-maiden keskiarvoon verrattuna?
Mitä tarkoitat keskimääräisellä kehityksellä? Eikö tuo Ylenkin kopioima grafiikka kerro vastauksen tuohon?
`
Tutkimuksessa on kyllä kerrottu myös muiden kuin autossa olleiden kuolemien kehitys.
Eli syytät aineistoa puutteelliseksi, vaikket ole vaivautunut edes vilkaisemaan kritiikkisi kohdetta.
Suomessa liikennekuolemien määrä on suurempi kuin parhaissa maissa muun muassa siksi, että tieliikenteen ja erityisesti henkilöautoliikenteen osuus liikkumisesta on suurempi, alkoholin kulutus on suurempaa, ja autokannan keski-ikä on korkeampi, toteaa Trafin erityisasiantuntija Riikka Rajamäki."
Suomessa liikennekuolemien määrä on suurempi kuin parhaissa maissa muun muassa siksi, että tieliikenteen ja erityisesti henkilöautoliikenteen osuus liikkumisesta on suurempi, alkoholin kulutus on suurempaa, ja autokannan keski-ikä on korkeampi, toteaa Trafin erityisasiantuntija Riikka Rajamäki."
Kyllä kyllä, mutta lisätään tähän vielä tiestön kiihtyvä rapautuminen, joka tällaisen lauhan talven jälkeen näyttää joillakin tieosuuksilla jo melko hälyttävältä. Syynä ei ole ainakaan nastarenkaat, kun edellinen tai jopa kaksi edellistä päällystettä on irronnut kokonaan, jättäen välillä vähintään 8 cm roiloja ympäri kaistaa. Ja tienhoitorahoja vielä leikattiin samalla, kun yhdistelmille sallittiin lisää kuormaa !
Ja kun puhutaan liikennekuolemista, mukana on aina muutkin ajoneuvot kuin henkilöautot; ei näitä tilastoja aiheuta pelkästään henkilöautoilijat. Ja sitten alkaakin tulla tilasto vaikuttimia runsaasti...
NHB:
Se ei yksin selitä muita hitaampaa kehitystä. Se kuitenkin voi vaikuttaa sijoitukseen etenkin silloin, jos tilastointimenetelmät ovat eri maissa erilaiset.
Yle: "Seuranta-aikana onnettomuudet vähenivät Espanjassa kuitenkin eniten, 12 prosenttia. Toiseksi eniten kuolonkolarit vähenivät Latviassa (11 prosenttia). Suomen vastaava luku oli vajaat 5 prosenttia."
Vuonna 2001 Suomen liikenteessä kuoli 433 ja vuonna 2012 255.
Taulukko siis ilmeisesti kuvaakin vuotuista kehitystä toisinkuin Yle väittää.
Aineisto ei tarjoa lähtötietoja liikenneturvallisuustyöhön Suomessa. Täällä on etsitty paremman analyysin pohjalta toimenpiteet, joilla kehitystä voidaan nopeuttaa. Vanhoissa suunnitelmissa ajonopeuksien lasku eli käytännössä nopeusvalvonnan lisääminen on ollut ykkösenä, muttaa ei enää. Kipupisteet on ihan jossain muualla.
Herbert:
Kyllä. Esimerkiksi Ruotsissa ei liikennekuolemiin tilastoida itsemurhia. Suomessa ne tilastoidaan ja tapauksia on useampi kymmenen vuodessa. Meillä rekan alle ajaneet ilmoitetaan "tuntemattomasta syystä vastaantulijan eteen ajautuneiksi".
Miksi itsemurhan tekijöitä ei sitten siivota pois tilastoista? Syitä lienee muutamia:
- Yleinen häveliäisyys eli itsensä tappaneen omaisten kannalta ollaan liian häveliäitä eli ei haluta puhua asiasta oikealla nimellä. Ikävää tässä tietysti on, että rekkakuskit tulevat samalla leimatuiksi kuolinkolareiden ajajiksi, vaikka ovatkin täysin syyttömiä.
- Pelivaran säilyttäminen eli Suomi tarvittaessa ilmoittaa parannetut lukemat, kun yht'äkkiä päätetäänkin siivota 20-30 vuotuista kuolemaa pois tilastoista.
- Kepityksen mahdollistaminen eli poliisi voi haukkua autoilijoita ja vaatia lisää resursseja, kun maanteillä on käynnissä sellainen kuolemanralli jotta.. Liikenteessä tehtävien itsemurhien ehkäisemiseksi poliisi ei ole tehnyt mitään.
sjvirt:
Mitä pitäisi?
Mitä voisi?
Mikä tavoitteena määrällisesti?
Kumppani:
Tämän
sjvirtin mukaan tuo taitaa olla jo toteutunut.
Minusta tuo "toive" tai mikä olikaan, kuulosta ihan yhtä hienolta vaateelta, kuin sanoa, "ettei poliisi ole tehnyt vielä mitään maailmanrauhan takaamiseksi".
Onko poliisi oikea taho edes siihen, mitä hän toivoo?
Kumppani:
Olisko vaikka tiedottaminen ja ajo-oikeuksien tiukempi valvonta mitään? Masennuslääkkeiden käyttäjiltä ja alkoholiongelmaisilta ajo-oikeus pois. Tätähän on jo kokeiltu aselupien kanssa, joten miksi ei toimisi liikenteenkin osalta?
Kumppani:
Käyttää työkalupakkiaan eli tutkia itsemurhaksi epäiltyä kolaria oikealla rikosnimikkeellä.
Se oikea rikosnimike olisi tapon yritys, koska rekkakuskin henki siinä on aivan oikeassa vaarassa, eikä kyse ole siitä kuuluisasta presumoidusta vaarasta.
Onhan se kummallista, että maantiellä voit ajaa tahallaan toista päin, mutta poliisi ei edes epäile törkeästä rikoksesta.
Kumppani:
Mitä kuolonkolareiden vähentämisellä ylipäätään tavoitellaan?
sjvirt:
Mitä pitäisi? Mitä voisi? Mikä tavoitteena määrällisesti?
sjvirt:
- Tiedottaminen? "Jos nyt sitten tekisitte sen itsarin jossakin muualla kuin liikenteessä"?
- Masennuslääkkeiden käyttäjältä kortti pois? Entäs jos ne auttaa, eikä olekaan enää masentunut?
- Miten sinä määrittelet alkoholiongelmaisen? Entäs jos ottaa eikä aja? (Enkä nyt muutenkaan vetäisi alkoholinkäytön ja itsareiden väliin = -merkkiä )
sjvirt:
Tuollaisella siis "kaunistellaan" vain jotakin tilastoja, eikö vain?
sjvirt:
Tarkennan: onko sinulla joku tavoite-% tms?
Noista sinun konsteistasi "työkalupakki" ei vähennä mitään sinänsä. Ainakaan kohtaa "liikenteessä kuolleet".
Liikenteessä tehtyihin itsemurhiin pitäisi puuttua aikaisemmassa vaiheessa enkä siksi edellytä poliisilta toimia. Oleellista olisi, että itsemurhia ei laskettaisi liikennekuolemiin.
sjvirt:
Liikenteessä alkaisi olla aika hiljaista, jos masennuslääke tai alkoholin runsas käyttö veisivät ajo-oikeuden. Kela korvaa ensin mainittuja yli puolelle miljoonalle kansalaiselle ja alkoholia runsaasti käyttäviä on vähintään saman verran (osittain varmaan samoja ihmisiä ). Syntyisi paljon vakavampi ongelma: jos ajo-oikeus menisi masennusdiagnoosin myötä, ihmiset eivät enää menisi lääkäriin. Siitä syntyisi paljon pahempi ongelma kuin se että asioita hoidetaan lääkkeillä.
Aseluvista: itsekin olen sitä mieltä, että kaiken maailman räiskijöille ei aseita tarvitse antaa. Kuitenkaan ei ole mitään tietoa miten asiat aselupien kanssa toimivat. Se tiedetään vasta vuosien päästä. Oma epäilykseni on, että murhat, tapot, perhesurmat ym. eivät vähene, mutta aseharrastajien toiminta on jo vaikeutunut.
Kysymys alkaa olla relevantti, koska kuolonkolareita tapahtuu jo aika vähän ja ne alkavat olla sellaisia että niihin on hyvin vaikea vaikuttaa. Huomiota kannattaakin näiden EU-tilastojen sijaan keskittää onnettomuuksien ja loukkaantumisten vähentämiseen.
Herbert:
Miten voit tietää tuon kun et ole edes tutustunut aineistoon?
On yhdentekevää, kuinka voin tuon tietää. Merkitystä on nyt vain sillä, mitä aineisto sisältää.
Suomi on kylmä maa, joten asumiskustannukset ovat korkeammat kuin jossakin lämpimässä maassa. Talojen on oltava paremmin eristettyjä, mikä nostaa rakennuskustannuksia. Lämmitys maksaa siitä huolimatta paljon. Ilmasto-olosuhteet vaikuttavat myös maanteiden kuntoon. Pakkanen aiheuttaa päällysteen halkeilemista ja routavaurioita. Nastarenkaillakin on oma vaikutuksensa.
Kun asumiseen menee paljon rahaa, jossakin on säästettävä. Kun tulot menevät asuntolainan maksamiseen ja pattereiden pitämiseen lämpimänä, auton kohdalla on tingittävä. Moni joutuu ajamaan halvalla vanhalla autolla. Ja kun tiet ovat edellä mainituista syistä siinä kunnossa kuin ovat, vakavia onnettomuuksia tapahtuu. Talven liukkaus aiheuttaa sen tyyppisiä onnettomuuksia, jotka lumettomissa maissa ovat lähes tuntemattomia. Kun tähän vielä lisätään se ikävä tosiasia, että suomalaiset ovat humalahakuinen kansa, onnettomuustilastoja selittävät tekijät alkavat olla kasassa.
Edellisten kirjoittajien mainitsemista nopeusvalvontakameroista en pidä mm. siitä syystä, että hajamielisenä ja erittäin huonolla lyhytmuistilla varustettuna ihmisenä en jaksa keskittyä nopeusrajoituksiin.
Kun nopeusvalvontakamera "yllättäen" ilmestyy auton valokeilaan, minulla ei monesti ole aavistustakaan siitä, mikä on alueella oleva nopeusrajoitus eli minkä näköisen rajoitusmerkin olen ohittanut viimeksi. En ole ehkä edes huomannut koko merkkiä, ja vaikka olisin huomannutkin sen, en ole painanut lukemaa mieleeni enkä todennäköisesti ole säätänyt auton nopeutta sitä vastaavaksi. Ajanhan lähes aina enemmän tai vähemmän ylinopeutta.
Kun kamera on 40-50 metrin päässä, eikä nopeusrajoituksesta ole aavistustakaan, ei ole aikaa mietiskelyyn. On polkaistava varmuuden vuoksi jarrua ja alennettava nopeutta niin paljon, että sakkoa ei tule, vaikka rajoitus olisi melko alhainenkin. Niinpä olen monesti tehnyt "paniikkijarrutuksia" jopa tilanteissa, joissa en oikeasti ole edes ajanut ylinopeutta. Onneksi olen (testienkin mukaan) melko nopea reagoimaan. Takana ajavat autoilijat tosin eivät taida pitää siitä, että heidän edessään sadan kilometrin tuntinopeudella ajava auto tekee yhtäkkiä nopean jarrutuksen ja alentaa nopeuden kuuteen kymppiin, vaikka paikalla on satasen rajoitus. Tällaisia "kamerashokkeja" kuitenkin tapahtuu.
Annan lopuksi vielä käytännön esimerkin siitä, mitä huono lyhytmuisti (yhdistettynä väsymykseen) voi aiheuttaa. Viimeksi se oli osasyynä harmittavaan auton kolhimiseen.
Tarkoitukseni oli mennä erääseen kauppaan ja sen jälkeen erääseen paikkaan. Unohdin kuitenkin kaupassa käynnin, vaikka se oli vain hetki aikaisemmin ollut mielessäni. Tämä asia ei varsinaisesti aiheuttanut auton vaurioitumista, mutta se oli yksi taustalla vaikuttaneista syistä.
Olin siis ajanut edellä mainittuun "erääseen paikkaan", ja vasta siellä muistanut, että ensiksi piti käydä kaupassa. Päätin siirtää tässä vaiheessa kassini auton takapenkiltä peräluukkuun, jotta sitä ei tarvitsisi siirtää enää kaupan pihassa. Autoihinhan ei pitäisi jättää näkyville mitään varkaita kiinnostavaa. Nostettuani kassin peräluukuun lähdin ajamaan. Ajettuani noin 15 metriä kuului kova pamahdus. Olin osunut tien varrella olevaan vanhaan jääkaappiin, jonka jotkut tuntemattomat olivat dumpanneet alueelle. Tarkemmin sanottuna auton avoimena ollut takaovi oli osunut siihen. Olin unohtanut oven auki viedessäni kassin takaluukkuun. Olin tullut kuljettajan paikalle auton toiselta sivulta enkä ollut huomannut, että toisen puolen takaovi oli auki.
Noin 90% autoille aiheuttamistani vahingoista on tämän tapaisia. Unohdan jonkin asian, ja kolhin siitä syystä autoa. Lähes kaikki kolhut on aiheutettu peruuttamalla. Eräs nyt jo huligaanien tuhoama pakettiautoni oli yltä päältä lommoilla, ja ainostaan yksi niistä oli ajettu autolla itsellään. Olin unohtanut pysäköineeni auton johonkin poikkeukselliseen paikkaan ja peruuttanut jollakin toisella autolla sen päälle. Erityisesti Peugeot 205:n takapuskuri on yllättävän tehokas ja kestävä lommojen aiheuttaja. Ainoa pakettiautolla itsellään ajettu lommo tuli siitä, kun tuuli painoi autotallin oven auton kylkeen kiinni, enkä huomannut tätä vaan lähdin hitaasti ajamaan, jolloin ovi kiilautui ja aiheutti peltivahingon.
Jos ei muista jättäneensä auton ovea auki muutama sekunti aikaisemmin, ei todennäköisesti muista, minkä nopeusrajoituskyltin on nähnyt viimeksi muutama minuutti aikaisemmin.
Herbert:
Yhdentekevää on myös perusteeton kritiikki.
Tarjosiko raportti mielestäsi riittävät tiedot suomalaisen liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtääviin toimenpiteisiin?
Vastaan kysymykseesi heti sen jälkeen, kun sinä vastaat omaan kysymykseeni.
Kysymys lienee tämä: "Miten voit tietää tuon kun et ole edes tutustunut aineistoon?"
Aineisto on monen valtion liikenneturvallisuutta käsittelevä julkaisu. Sen tarkoitus on antaa vastaus kysymykseen, kuinka turvallista liikenne on. Sen tarkoitus ei ole antaa vastausta kysymykseen, mistä onnettomuudet johtuu.
http://www.talouselama.fi/uutiset/tieverkossa+muhii+katastrofi++ministerio+valayttaa+tiemaksua/a2247056
Ministeriö pohtii tiemaksua teiden kunnostamiseksi.