GPS on helpoin tapa korvata autovero jos se jollain halutaan korvata.
Minusta tuo on kyllä vaikein tiedossa olevista menetelmistä.
Laskutus esim. samaan tapaan kuin puhelinlasku, siinä olisi ajetut kilometrit ja millä maksuvyöhykkeellä ne on ajettu.
Ei riitä tuo tieto verotuksen perusteeksi. Verovelvollisella on oltava mahdollisuus tarkistaa verotus ja tuossa ei siihen ole mahdollisuutta.
Vyöhykemaksujen hinnat on poliittinen kysymys ja helposti säädeltävissä jos siihen halutaan sisällyttää moottoritie tai ruuhkalisiä.
Mainitsemasi poliittinen mahdollisuus on painava syy vastustaa järjestelmää. Itse en voi uskoa, etä suomalaisella poliittisella järjestelmällä on edellytyksiä oikeudenmukaiseen aluepolitiikkaan tässä asiassa.
Tiedonsiirto kulut lisätään laskuun samaan tapaan kuin nyt on sähkönsiirtokulut.
Eli taataan järjestelmän omistajalle kohtuullinen ja riskitön tuotto ilman velvoitetta kustannustehokkuudesta. Lopuksi myydään veronmaksajien rahoilla tehty järjestelmä ulkomaiselle sijoittajalle. Siinä on niitä Merjan hehkuttamia työpaikkoja ja taloudellista toimintaa, johon meidän on kiireesti osallistuttava. Rautalangasta väännettynä siis kantamaan säkkikaupalla rahaa ulos Suomesta.
Sori täytyy lähteä kotiin sähkömittarinlukija tullee.
GPS on ainoa tasapuolinen ja yksinkertainen tapa kerätä verot kulkee auto millä energialla hyvänsä nyt ja tulevaisuudessa.
Ja kuten olen jo sanonutkin, niin ei yksinkertaisesti ole oikein, että polttomoottoriautojen omistajatkin pakotetaan järjestelmään, mitä tarvittaisiin lähinnä sähköautoja varten.
Ei se minun vika ole jos pöljät haluaa ostaa sähköautoja.
Nyt kyllöstä harmittanee vielä enemmän. Ei muuta kuin tyhmä ja tottelematon kansa vaihtoon. Lähetetään tuhmat, tyhmät ja tottelemattomat suomalaiset vaikka Pohjoiskoreaan opettelemaan sitä, miten ministerin tahtoa kunnioitetaan.
1. Ollaanko kilometrivero tuomassa nykyisten verojen päälle?
Ei. Kilometriveroa ei ole suunniteltu nykyisten verojen päälle, vaan korvaamaan nykyiset kiinteät verot eli auto- ja ajoneuvovero.
Nykyisen henkilöajoneuvoveron tuotto on reilusti alle miljardi. Esitetyt km-maksut keskimääräisellä ajosuoritteella tarkoittavat noin 3-3.5x bruttotuottoa. No, keräyskulut on tietysti isot.
Tuollaiseen km-parametriin olisi niin helppo laittaa 10% vuotuisia korotuksia jos valtio sattuisi tarvitsemaan vähän euroja. Autoveroja on paljon vaikeampi korotella lisäbudjetin yhteydessä.
Valtion menot on aina enemmän kuin on rahaa. Poliitikot keksii niin helposti pikku lisäyksiä sinne ja tänne ellei ole kirstunvartijan köysi kaulassa. Kunnissa ja kaupungeissa sama, vähän taloustilanne helpottaa ja eikun rakentamaan jäähallia tai uimahallia.
"Kun kalliiden autojen autovero romahtaa kymmenien tuhansien
kertamaksusta muutamaan sataseen vuosi GPS maksuina ja tulot pitää pysyä samana miljardina vuosi. Ei pitäisi olla vaikea arvata kuka maksaa."
...ajatus on minullakin ollut päällimmäisenä mielessä siitä lähtien, kun näin uutisia kaavaillusta "satelliittimaksusta". Laskeskelin lehdessä esitettyjen lukujen perusteella, että ajamiselleni tulisi vuodessa lisää hintaa noin 1500 euroa. Kymmenessä vuodessa maksaisin siis nykyiseen verrattuna ylimääräistä yhden Dacian hinnan. Koska en itse ostaisi uutta autoa, kustantaisin sen jollekin muulle. Ylimääräinen vuosittainen 1500 euron meno aiheuttaisi sen, että en taitaisi pystyä ostamaan edes minkäänlaista käytettyä autoa. Ajamiset loppuisivat vähitellen kokonaan - ja ajamisesta aiheutuvan veron maksaminenkin tietysti.
Ehkä kävisikin niin, että valtion verotulot vähenisivät uudistuksen myötä, kun alhaisimpiin tuloluokkiin kuuluvilla ihmisillä ei olisi enää varaa ajaa entiseen malliin. Bensaa ostettaisiin vähemmän, ja bensan verotuloa kertyisi vähemmän. Valtion pitäisi paikata tulonmenetystä, joten kenties kilometriveroa korotettaisiin, mistä taas seuraisi ajamisen vähenemistä ja tulokertymän pienenemistä.
Uuden auton hintaan sisältyvät vero toimii progressiivisen veron tavoin, koska varakkaat ja hyvätuloiset käytännössä maksavat tätä veroa enemmän kuin köyhät ja pienituloiset. Esitetty uudistus kilometrimaksuineen ja uuden auton veron alentamisineen vie verotusta tasaveron suuntaan. Tuloverotuksessa ei siirrytä tasaveroon, mutta koska ihmiset käyttävät tuloistaan huomattavan osan autoon ja sillä liikkumiseen, tasavero tulon käyttämisvaiheessa merkitsee tavallaan eräänlaista piilotasaveroa. Tuloista on peritty veroa progressiivisesti, mutta tulojen käyttämisvaiheessa progressiota hyvitetään hyvätuloiselle ja kiristetään pienituloisille.
Kalliiden autojen kohdalla verotus laskisi luonnollisesti eniten. Lopputulos riippuu kuitenkin siitä, miten suureksi kilometrivero erityyppisille autoille asetetaan.
Tarkoitatko, että hankintahinnaltaan kalliimmilla olisi suurempi kilometrivero? Eihän isomman auton CO2 päästöt välttämättä ole suuret. Ei ainakaan jos kikkaillaan akku yms. konsteilla. Täyteen ladatulla akulla suurin osa testistä ensin nolla päästöillä ja sitten vasta bensiiniä koneeseen.
Mikä on mielipiteesi siirtymäaikaan jos autossa on autoverot kertaalleen jo maksettu ns. vanhan systeemin mukaisesti. Palauttaisiko valtio ne ensin ja sitten kaikki samalle viivalle vai jotenkin muuten? Ns. kaksinkertainen verotus on EU:ssa kiellettyä.
Ei ne ole minun mielipiteitä, mutta kannatan GPS järjestelmän kehittämistä missä muodossa se sitten loppujen lopuksi olisi ei vielä tiedä kukaan.
Minun mielipide on auto ja vuotuinen ajoneuvovero pitäisi poistaa kokonaan tai ainakin yhdenmukaistaa muun Euroopan kassa.
Olet kuitenkin km-veron kannalla. On kai sinulla jokin ajatus kuinka vero laitetaan alulle (vrt. kysymykseni aiemmin). Jos et kirjoita omia mielipiteitäsi täällä niin kenen sitten?
Minusta koko juttu ei ole vain juupas - eipäs vaan siihen liittyy käytännön kysymyksiä joiden ratkaisut on hyvä tuoda esille ennen lopullisia päätöksiä. En kannata että lopulliset päätökset tekee jokin pieni ryhmä, joka ei itse maksa omia ajojaan tai peräti edes omista omaa autoa lainkaan.
Kyllä ne joiden 20km matka kestää toista tuntia Helsinkiin aamuisin pitää sitä ruuhkana.
Helsingin etenkin vihreät valtuutetut on usein tuonut esiin ruuhkamaksun.
Kait siellä hornankuusessakin jonkinlainen tie on mitä kunnossa pidetään?
Minkä kunnossapito tulee suhteettoman kalliiksi ajettuihin kilometreihin suhteutettuina.
Joo ehdottamasti kannattaa rankaista työssäkäymisestä, kun ei se vielä riitä rangaisukseksi että jengi joutuu matelemaan joku aamu ja iltapäivä.
Kaikki tiet saataisiin pidettyä helposti kunnossa jos ei autoiluveroja jaettaisi niin paljon aivan muihin laareihin.
Kyllä ne joiden 20km matka kestää toista tuntia Helsinkiin aamuisin pitää sitä ruuhkana.
Helsingin etenkin vihreät valtuutetut on usein tuonut esiin ruuhkamaksun.
Kait siellä hornankuusessakin jonkinlainen tie on mitä kunnossa pidetään?
Minkä kunnossapito tulee suhteettoman kalliiksi ajettuihin kilometreihin suhteutettuina.
Joo ehdottamasti kannattaa rankaista työssäkäymisestä, kun ei se vielä riitä rangaisukseksi että jengi joutuu matelemaan joku aamu ja iltapäivä.
Kaikki tiet saataisiin pidettyä helposti kunnossa jos ei autoiluveroja jaettaisi niin paljon aivan muihin laareihin.
Vihreiden tavoitteena on pitää köyhemmät autoilijat joukkoliikenteessä.
Liikenteeltä kerättiin veroina ja maksuina n. viisi miljardia josta autoveron osuus miljardi suunnilleen sama miljardi oli budjettiehdotuksessa teiden kunnossapitoon.
Eli neljä miljardia menee johonkin muuhun... Eikö Kuukeri juuri niin sanonut?
Kait siellä hornankuusessakin jonkinlainen tie on mitä kunnossa pidetään?
Minkä kunnossapito tulee suhteettoman kalliiksi ajettuihin kilometreihin suhteutettuina.
Ruuhkassa ylläpito tulee suhteettoman kalliiksi tiekilometriä kohden.
Reaalimaailmassa normaali toimenpide, jossa työnnetään auralla lumi ojaan ensin menosuuntaan ja palatessa toiseen suuntaan ei toimi, kun liian tiiviin rakentamisen seurauksena tien laidassa on aivan liikaa pysäköityjä autoja ja tien vieressä liian vähän ojia.
Ei ole kovin avarakatseista yrittää ratkaista yhteiskunnan ongelmia vain omaa napaa kaivellen. Mutta jos niin on aivan pakko tehdä, ehdotan väkimäärän lisäksi myös Suomen rahat tienaavan alkutuotannon ja vientiteollisuuden ja verovaroin kustannetun hallinnon suhteiden tarkastelua.
Olisikohan siinä syy Ollilan raportissa korkeammille maksuille ruuhka alueille.
Ollilan raportti :Tieliikenteellä, ja tarkemmin sanottuna henkilöautoliikenteellä on ollut jo pitkään hyvin merkittävä rooli Suomen valtion kokonaisverokertymästä. Liikenteen verot ovat muodostaneet noin 15 % valtion verotuloista. Tieliikenteen veroja on erittäin vaikea paikata muilla veroilla. Täten on selvää, että tieliikenteen verotusta mahdollisesti uudistettaessa on otettava huomioon vaikutukset valtion verotulojen määrään.
Minusta on tähän asti näyttänyt siltä, että maksuja, jotta niitä saadaan riittävästi, haluttaisiin kerätä huomattavasti laajemmalta tieverkolta kuin ruuhkautuvilta osuuksilta. Alustavissa kartoissa hyvin harva päällystetty tie oulu-kajaani linjan alapuolella oli muuta kuin korkeimman veroluokan tietä. Siellä on teitä, joissa kulkee sata autoa vuorokaudessa, tien kunnossapito vastaa tien käyttöä mutta silti korkein veroluokitus. Eihän ruuhkia ole kuin muutamassa isommassa kaupungissa, pari tuntia aamulla ja illalla. Niiden poistamiseen on paljon muitakin työkaluja. Kovin monet jotka ajaa ruuhkaiseen Helsingin keskustaan, eivät asu Helsingissä. Hallitus voisi puuhastella jotain joka siirtäisi työpaikkoja, joille alue ei ole välttämätön tai edes tarpeellinen, pois keskustasta. Tuskin montaa vantaalaista harmittaisi jos työmatka suuntautuisi 10km Nurmijärven suuntaan 10 minuutin ajan sen sijaan että 10km keskustaan puolen tunnin ajan. Hyvin tiedetään vielä, että pysäköintipaikat maksaa maltaita, joko työntekijälle tai yritykselle. Vantaalla ja Espoolla on itselläänkin jo paljon ruuhkattomia alueita.
Kuten jo aiemmin totesinkin, tällaista km-parametriä on todella helppo viilata ylöspäin. Jos liikenne nyt edustaa 15% valtion tuloista, voi käydä joku päivä niin että muut tulot vähenee liikenteen verotuksen vuoksi (töissäkäynti autolla ei kannata jne.) että osuus on ensin 20%, sitten 30%.
Jos tämä Ollilan ideoima älyliikenne on niin kova työllistäjä kuin mitä on mainostettu, niin miksei Jorma kavereineen pistä firmaa pystyyn ja ala myymään järjestelmiä ympäri maailmaa? Luulisi kai tuolla porukalla olevan sen verran resursseja ja osaamista, etteivät kaipaa valtion apua järjestelmänsä tekemiseen. Voisivat vaikka ensin toimittaa pari järjestelmää jonnekin, jonka jälkeen Kyllönen voisi käydä tarkistamassa millaisia kokemuksia noista järjestelmistä on saatu.
Kyllä ne joiden 20km matka kestää toista tuntia Helsinkiin aamuisin pitää sitä ruuhkana.
Jos tuollaisen reitin onnistuu itselleen järjestelmään, niin suosittelen polkupyörää. Sillä melkein puolittaa työma-ajan. Kyseessä lienee jonkinlainen Suomen ennätys. Jos tuota hyvin harvinaista ongelmaa halutaan ratkoa ruuhkamaksulla, niin siihen ei muissakaan maissa ole vaadittu tuollaista pirun kallista järjestelmään. Aika hölmöä on, jos Valtio luovuttaa ruuhkamaksunsa korkojen kanssa Ollilan poppoolle, kun ne rahat voisi myös käyttä vaikka teiden kunnossapitoon.
Jos tämä Ollilan ideoima älyliikenne on niin kova työllistäjä kuin mitä on mainostettu, niin miksei Jorma kavereineen pistä firmaa pystyyn ja ala myymään järjestelmiä ympäri maailmaa?
Järjestelmien myynti ei kannata ennen kuin on saatu luotua niille markkinat.
Kyllä ne joiden 20km matka kestää toista tuntia Helsinkiin aamuisin pitää sitä ruuhkana.
Jos tuollaisen reitin onnistuu itselleen järjestelmään, niin suosittelen polkupyörää. Sillä melkein puolittaa työma-ajan.
Jos kuitenkin pysytään realismissa pyöräilyn keskinopeuden suhteen, tuolla matkalla ei aika käytännössä pyörään siirtymällä lyhene. Sähköavusteisella pyörällä pääsee kivuttomasti noin 25 km/h huippunopeuteen, mutta etenkin keskustassa keskinopeus on eri asia. Ainakin, jos edes yritetään ajaa sääntöjen mukaan muut huomioiden. Eikä tilanne nopeuksien suhteen oleellisesti muutu, vaikka puhuttaisiin kokonaan lihasvoimalla tapahtuvasta polkemisesta. Varsinkaan, kun puhutaan siitä ympärivuotisena liikkumisena. Nämä 30-50 km/h nopeuksilla hitaampiaan väistelevät ja keskisormi pystyssä ajelevat trikoopyöräilijät ovat sitten oma lukunsa, sitä porukkaa ei pidä tähän sotkea.
Ruuhkat sinänsä ovat mielenkiintoinen ilmiö. Kun puhutaan liikennejärjestelyjen toimivuudesta, Suomessa riittää kaksi autoa muodostamaan ruuhkan. Mutta pääkaupunkiseudun arjessa ei ruuhkia juurikaan tapaa. Mistä tämäkin mahtaa johtua?
Jos kuitenkin pysytään realismissa pyöräilyn keskinopeuden suhteen, tuolla matkalla ei aika käytännössä pyörään siirtymällä lyhene. Sähköavusteisella pyörällä pääsee kivuttomasti noin 25 km/h huippunopeuteen, mutta etenkin keskustassa keskinopeus on eri asia. Ainakin, jos edes yritetään ajaa sääntöjen mukaan muut huomioiden. Eikä tilanne nopeuksien suhteen oleellisesti muutu, vaikka puhuttaisiin kokonaan lihasvoimalla tapahtuvasta polkemisesta. Varsinkaan, kun puhutaan siitä ympärivuotisena liikkumisena. Nämä 30-50 km/h nopeuksilla hitaampiaan väistelevät ja keskisormi pystyssä ajelevat trikoopyöräilijät ovat sitten oma lukunsa, sitä porukkaa ei pidä tähän sotkea.
Se on totta, että lumiseen ja kylmään aikaan vauhti tippuu, mutta nuo keskisormiargumentit osoittavat vain sen, että nyt keskityt satujen sepittämiseen. Itse kuljin tuollaisia 20 - 200 kilometrin matkoja 30:n keskinopeudella suurimman osan vuodesta, eikä koskaan tarvinnut keskisormea nostella tai jättää muita huomioimatta. Se on realismia. Keskustassa keskinopeus toki tippuu, mutta on niin tippuu autojenkin keskinopeus samalle tasolle pyörien kanssa.
Ruuhkat sinänsä ovat mielenkiintoinen ilmiö. Kun puhutaan liikennejärjestelyjen toimivuudesta, Suomessa riittää kaksi autoa muodostamaan ruuhkan. Mutta pääkaupunkiseudun arjessa ei ruuhkia juurikaan tapaa. Mistä tämäkin mahtaa johtua?
Suomalaisilla muiden ihmisten näkeminen on aina jotenkin hankalaa.
Järjestelmien myynti ei kannata ennen kuin on saatu luotua niille markkinat.
Se on yritykselle loistava tilanne, jos asiakas maksaa kehitystyön ja takaa markkinat. Jos maksumiehellä on käytössää kaira, jolla rahaa saa kairattua aina vain lisää tarpeen tullen, niin tilanne on suorastaan loistava. Eri asia vain on se, että mitä järkeä tuossa on asiakkaan näkökulmasta.
Se on totta, että lumiseen ja kylmään aikaan vauhti tippuu, mutta nuo keskisormiargumentit osoittavat vain sen, että nyt keskityt satujen sepittämiseen. Itse kuljin tuollaisia 20 - 200 kilometrin matkoja 30:n keskinopeudella suurimman osan vuodesta, eikä koskaan tarvinnut keskisormea nostella tai jättää muita huomioimatta.
Mitä satuja nyt mielestäsi keskityin sepittämään? Tietenkään sinä et kenellekään liikenteessä mieltäsi osoita trikoista ja 30-50 km/h ajonopeuksista huolimatta, mutta kai tiedät silti ilmiön olevan olemassa? Vaikka aktiivinen pyöräilyn harrastaja oletkin, turha tuota ilmiötä on kiistää. Isoon porukkaan mahtuu kaikenlaista, eikä pyöräilijät ole sen yhtenäisempi ryhmä kuin autoilijatkaan. Keskisormen heiluttajia sielläkin on. Mutta minähän halusin rajata tuon keskisormiporukan keskustelun ulkopuolelle, en keskittyä siihen.
Halusin keskittyä tavanomaiseen pyöräilyyn ja silloin 30 km/h keskinopeus ei ole realistinen tavoite. Kymppi pois, niin ollaan jo mahdollisuuksien rajoissa.
Keskustassa keskinopeus toki tippuu, mutta on niin tippuu autojenkin keskinopeus samalle tasolle pyörien kanssa.
Ei keskustassa ruuhka-ajan ulkopuolellakaan auton ja kohtuukuntoisen pyöräilijän välillä ole dramaattista eroa keskinopeudessa toisin kuin keskustan ulkopuolella. Näin, jos ei ajeta ahtailla pyöräteillä, joilla jo 20 km/h keskinopeus ei ole asiallista liikennettä. Mutta erot ajoajoissa tuleekin autojen ja pyörien välille keskustan ulkopuolelta. Näin oletettavasti myös Nastan esimerkissä, koska matkan ja ajan suhteen perusteella kaveri määritteli liikenteen ruuhkautuneeksi. Helsingissä 20 km tulee esimerkiksi jostain kehä III:lta keskustaan ja siihen mahtuu ruuhka-aikaankin työmatkaliikenteessä maantienopeuksia.
Mitä satuja nyt mielestäsi keskityin sepittämään? Tietenkään sinä et kenellekään liikenteessä mieltäsi osoita trikoista ja 30-50 km/h ajonopeuksista huolimatta, mutta kai tiedät silti ilmiön olevan olemassa? Vaikka aktiivinen pyöräilyn harrastaja oletkin, turha tuota ilmiötä on kiistää. Isoon porukkaan mahtuu kaikenlaista, eikä pyöräilijät ole sen yhtenäisempi ryhmä kuin autoilijatkaan. Keskisormen heiluttajia sielläkin on. Mutta minähän halusin rajata tuon keskisormiporukan keskustelun ulkopuolelle, en keskittyä siihen.
Mielestäni leimaat aivan turhaan nopeasti pyöräileviä. Ja jos vielä on trikoot päällä...
En kiellä, etteikö joku trikooasuinen pyöräilijä olisi sinulle syystä tai ilman keskariaan voinut heilutella, mutta vastaava käytös ei liene millään tavalla pyöräilijöiden - edes trikooasuisten pyöräilijöiden - yksinoikeus.
Halusin keskittyä tavanomaiseen pyöräilyyn ja silloin 30 km/h keskinopeus ei ole realistinen tavoite. Kymppi pois, niin ollaan jo mahdollisuuksien rajoissa .
Mikä tekee pyöräilystä epätavanomaista? Keskimääräistä sohvaperunaa parempi kunto ja tarkoituksenmukainen vaatetus...
Mielestäni leimaat aivan turhaan nopeasti pyöräileviä. Ja jos vielä on trikoot päällä...
Tietyillä asioilla vain on riippuvuussuhde. Tässä tapauksessa suurta nopeutta käyttäville sattuu herkästi konflikteja. Ja jottei liikaa tulisi yleistettyä, edelleenkään sinulle ei kovasta nopeudesta huolimatta satu. Trikoot liittyy tähän siten, että 30 km/h keskinopeuksia harva ajelee farkut jalassa.
En kiellä, etteikö joku trikooasuinen pyöräilijä olisi sinulle syystä tai ilman keskariaan voinut heilutella, mutta vastaava käytös ei liene millään tavalla pyöräilijöiden - edes trikooasuisten pyöräilijöiden - yksinoikeus.
En minä mistään yksinoikeudesta ole puhunutkaan. Totesin jo kahteen kertaan, nyt kolmanteenkin, etten halua sekoittaa keskisormen heiluttajia tähän. Jostain syystä aihe olikin kovin arka ja se nousi päällimmäiseksi asiaksi.
Mikä tekee pyöräilystä epätavanomaista? Keskimääräistä sohvaperunaa parempi kunto ja tarkoituksenmukainen vaatetus...
Kun katsoo, millaista tämän päivän pyöräily on, 30 km/h keskinopeudet eivät edusta työmatkoilla ja muiden asioiden hoidossa tavanomaisuutta.
Keskustassa on suuret tavaratalot ja valtava määrä pikkuliikkeitä isojen yhtiöiden ja pienin toimistoja näin muodostuu kaupunki, niihin tullaan työhön lähikunnista ei niitä voi valtio määrätä ympäri pusikoita sijoitettavaksi.
Ei tarvitse valtion määrätä mihinkään. Ymmärrän kyllä kaupat ja muut palvelut mutta minusta ei ole mitään tolkkua sijoittaa kaupunkiin vaikkapa puhelinmyyntifirman toimitiloja. Sinne yrittää jotenkin selviytyä päivittäin iso määrä pienipalkkaisia työntekijöitä. Helsingissä mietittiin jo rakennuslupien jäädytyksiä kun kauppoja ja toimitiloja halutaan muuttaa asunnoiksi ihan liian kanssa. Ruuhkat voisi poistua kun autoista 20% jäisi ajamatta kaupunkiin. Pitääkö esim. Helsingin imagoa kaupunkina pitää yllä jo silläkin että kaupungissa täytyy olla liikenneruuhka, ei ole muuten elinvoimaisen oloinen. Ettei vaan autioidu koko paikka. Itse en Helsingin keskustaa tarvitse mihinkään. Suomessa asuessani kävin töissä kehä I sisäpuolella mutta lähemmäksi keskustaa oli tarvetta mennä 1-2 krt vuodessa. Kauppoja ja palveluita on aivan tarpeeksi Kehä I, II ja III tuntumassa ja ulkopuolellakin, pysäköinti ei maksa eikä ole ruuhkia. Ne on ihan toiset tyypit jotka käy juomassa 10 euron kahvit jossain näyteikkunoissa.
Tuo kohta 3.2 voi olla voimassa ekan vuoden. Sitten km-veroa aletaan nostaa. Vertailun vuoksi: Olen asunut samassa talossa vajaat 20 vuotta. Kerran siivosin laatikoita ja käsiin tuli kiinteistöverokuitteja. Vuonna 1996 kiinteistövero oli saman suuruinen markoissa kuin on nykyään euroissa. Pikaisella tarkistuksella huomasin, ettei ansiokehitys ole seurannut vastaavaa trendiä. (6x). Jokainen voi miettiä miten kauaksi menneisyyteen pitää mennä että on saanut kuudesosan nykyisestä bruttopalkasta, esim. 500e/kk, useimmilla 1/6 lienee alle tonnin kuussa? Minulla taso oli lähellä kesätöissä 1980-luvulla. Km-vero ajautuu helposti samalle nousu-uralle. Erityisen herkkä alue siinäkin mielessä, ettei ole odotettavissa merkittäviä palkankorotuksia lähimpään 20 vuoteen. Tällaiset syö sitä nettoansiota jolla kotimaista kysyntää pidetään yllä. Kaikki eivät ole vientiyrityksessä töissä vaikka itse olenkin.
Iltalehdestä ottamani tuoreen lainauksen mukaan ei voida enää enempää mennä vasemmalta oikealle tämän liikenneministerin homman kanssa:
SDP jakaa kulttuuriministerin tehtävät ja kokoomus liikenneministerin, kertoo hallituslähde STT:lle. Uusia ministereitä ei nimitetä.
Nyt se siis oikeasti nähdään, millaista uudistettua autoverotusta oltiin Vasemmistoliiton vielä mukana ollessa ajamassa ja ketkä (kaikki): tuleeko suunnitelmiin täyskäännös ja Ollilla/Kyllöskä-linja joutaa romukoppaan, vai jatkuuko samaa linjaa mitä "Merja ajoi".
Onko siis sukupuolella, puolueella (=lue ideologialla), tai pärstäkertoimella ollut se merkitys, jota täällä monet ovat esittäneet (uusille lukijoille: jos aloitat otsikon vastineiden lukemisen alusta siis)?
Mitäs veikkaatte, kuinka kauan kestää ennenkuin näkyy? Kuinka tosissaaan oltiinkaan muissa puolueissa ja oliko mukana missä määrin "poliittista taktikointia"?
Iltalehdestä ottamani tuoreen lainauksen mukaan ei voida enää enempää mennä vasemmalta oikealle tämän liikenneministerin homman kanssa:
SDP jakaa kulttuuriministerin tehtävät ja kokoomus liikenneministerin, kertoo hallituslähde STT:lle. Uusia ministereitä ei nimitetä.
Nyt se siis oikeasti nähdään, millaista uudistettua autoverotusta oltiin Vasemmistoliiton vielä mukana ollessa ajamassa ja ketkä (kaikki): tuleeko suunnitelmiin täyskäännös ja Ollilla/Kyllöskä-linja joutaa romukoppaan, vai jatkuuko samaa linjaa mitä "Merja ajoi".
Onko siis sukupuolella, puolueella (=lue ideologialla), tai pärstäkertoimella ollut se merkitys, jota täällä monet ovat esittäneet (uusille lukijoille: jos aloitat otsikon vastineiden lukemisen alusta siis)?
Mitäs veikkaatte, kuinka kauan kestää ennenkuin näkyy? Kuinka tosissaaan oltiinkaan muissa puolueissa ja oliko mukana missä määrin "poliittista taktikointia"?
Kai myös muistat, että Kyllönen aivan itse kehui laittaneensa Ollilan työryhmän vetäjäksi. Sinähän väitit jotain aivan muuta, koska punaiset lasit ovat sekoittaneet todellisuudentajusi. Ei ehkä kannata spekuloida tulevaa, kun et edes tiedä tämän päivän asioista yhtään mitään.
Kumppani:
Merjako hänen nimitti, vain edellinen ministeri, oliko edes samasta puolueesta? Eikös se markkinoitu hallituksen toimeenpanemaksi, eikä yhdenkään "merjan"? Selvitäpäs nyt ensin se, ennenkuin taas yleistät.
Ajattelija:
Hesarin kuukausiliitteessä Kyllönen oikein kehuu, että hän oli se, joka Ollilan keksi työryhmän vetäjäksi. Eli kuten sanoin, varsin ovela veto Kyllöseltä. Kumppani, ei ehkä kannata spekuloida enempää, kun et näemmä tunne edes tämän hetkisiä faktoja.
Nasta:
Minusta tuo on kyllä vaikein tiedossa olevista menetelmistä.
Ei riitä tuo tieto verotuksen perusteeksi. Verovelvollisella on oltava mahdollisuus tarkistaa verotus ja tuossa ei siihen ole mahdollisuutta.
Mainitsemasi poliittinen mahdollisuus on painava syy vastustaa järjestelmää. Itse en voi uskoa, etä suomalaisella poliittisella järjestelmällä on edellytyksiä oikeudenmukaiseen aluepolitiikkaan tässä asiassa.
Eli taataan järjestelmän omistajalle kohtuullinen ja riskitön tuotto ilman velvoitetta kustannustehokkuudesta. Lopuksi myydään veronmaksajien rahoilla tehty järjestelmä ulkomaiselle sijoittajalle. Siinä on niitä Merjan hehkuttamia työpaikkoja ja taloudellista toimintaa, johon meidän on kiireesti osallistuttava. Rautalangasta väännettynä siis kantamaan säkkikaupalla rahaa ulos Suomesta.
Nasta:
Ja kuten olen jo sanonutkin, niin ei yksinkertaisesti ole oikein, että polttomoottoriautojen omistajatkin pakotetaan järjestelmään, mitä tarvittaisiin lähinnä sähköautoja varten.
Ei se minun vika ole jos pöljät haluaa ostaa sähköautoja.
Nasta:
Eipäs.
Nyt kyllöstä harmittanee vielä enemmän. Ei muuta kuin tyhmä ja tottelematon kansa vaihtoon. Lähetetään tuhmat, tyhmät ja tottelemattomat suomalaiset vaikka Pohjoiskoreaan opettelemaan sitä, miten ministerin tahtoa kunnioitetaan.
http://www.taloussanomat.fi/autot/2014/02/08/kansalaiset-km-verosta-kallis-kyttaava-ja-kurjistava/20141797/304
Nasta:
Nykyisen henkilöajoneuvoveron tuotto on reilusti alle miljardi. Esitetyt km-maksut keskimääräisellä ajosuoritteella tarkoittavat noin 3-3.5x bruttotuottoa. No, keräyskulut on tietysti isot.
Tuollaiseen km-parametriin olisi niin helppo laittaa 10% vuotuisia korotuksia jos valtio sattuisi tarvitsemaan vähän euroja. Autoveroja on paljon vaikeampi korotella lisäbudjetin yhteydessä.
Valtion menot on aina enemmän kuin on rahaa. Poliitikot keksii niin helposti pikku lisäyksiä sinne ja tänne ellei ole kirstunvartijan köysi kaulassa. Kunnissa ja kaupungeissa sama, vähän taloustilanne helpottaa ja eikun rakentamaan jäähallia tai uimahallia.
Nimimerkki Nastan seuraavan kommentin...
"Kun kalliiden autojen autovero romahtaa kymmenien tuhansien
kertamaksusta muutamaan sataseen vuosi GPS maksuina ja tulot pitää pysyä samana miljardina vuosi. Ei pitäisi olla vaikea arvata kuka maksaa."
...ajatus on minullakin ollut päällimmäisenä mielessä siitä lähtien, kun näin uutisia kaavaillusta "satelliittimaksusta". Laskeskelin lehdessä esitettyjen lukujen perusteella, että ajamiselleni tulisi vuodessa lisää hintaa noin 1500 euroa. Kymmenessä vuodessa maksaisin siis nykyiseen verrattuna ylimääräistä yhden Dacian hinnan. Koska en itse ostaisi uutta autoa, kustantaisin sen jollekin muulle. Ylimääräinen vuosittainen 1500 euron meno aiheuttaisi sen, että en taitaisi pystyä ostamaan edes minkäänlaista käytettyä autoa. Ajamiset loppuisivat vähitellen kokonaan - ja ajamisesta aiheutuvan veron maksaminenkin tietysti.
Ehkä kävisikin niin, että valtion verotulot vähenisivät uudistuksen myötä, kun alhaisimpiin tuloluokkiin kuuluvilla ihmisillä ei olisi enää varaa ajaa entiseen malliin. Bensaa ostettaisiin vähemmän, ja bensan verotuloa kertyisi vähemmän. Valtion pitäisi paikata tulonmenetystä, joten kenties kilometriveroa korotettaisiin, mistä taas seuraisi ajamisen vähenemistä ja tulokertymän pienenemistä.
Uuden auton hintaan sisältyvät vero toimii progressiivisen veron tavoin, koska varakkaat ja hyvätuloiset käytännössä maksavat tätä veroa enemmän kuin köyhät ja pienituloiset. Esitetty uudistus kilometrimaksuineen ja uuden auton veron alentamisineen vie verotusta tasaveron suuntaan. Tuloverotuksessa ei siirrytä tasaveroon, mutta koska ihmiset käyttävät tuloistaan huomattavan osan autoon ja sillä liikkumiseen, tasavero tulon käyttämisvaiheessa merkitsee tavallaan eräänlaista piilotasaveroa. Tuloista on peritty veroa progressiivisesti, mutta tulojen käyttämisvaiheessa progressiota hyvitetään hyvätuloiselle ja kiristetään pienituloisille.
Nasta:
Tarkoitatko, että hankintahinnaltaan kalliimmilla olisi suurempi kilometrivero? Eihän isomman auton CO2 päästöt välttämättä ole suuret. Ei ainakaan jos kikkaillaan akku yms. konsteilla. Täyteen ladatulla akulla suurin osa testistä ensin nolla päästöillä ja sitten vasta bensiiniä koneeseen.
Mikä on mielipiteesi siirtymäaikaan jos autossa on autoverot kertaalleen jo maksettu ns. vanhan systeemin mukaisesti. Palauttaisiko valtio ne ensin ja sitten kaikki samalle viivalle vai jotenkin muuten? Ns. kaksinkertainen verotus on EU:ssa kiellettyä.
Nasta:
Olet kuitenkin km-veron kannalla. On kai sinulla jokin ajatus kuinka vero laitetaan alulle (vrt. kysymykseni aiemmin). Jos et kirjoita omia mielipiteitäsi täällä niin kenen sitten?
Minusta koko juttu ei ole vain juupas - eipäs vaan siihen liittyy käytännön kysymyksiä joiden ratkaisut on hyvä tuoda esille ennen lopullisia päätöksiä. En kannata että lopulliset päätökset tekee jokin pieni ryhmä, joka ei itse maksa omia ajojaan tai peräti edes omista omaa autoa lainkaan.
MAHTAVAA!!!!! Nyt nasta ratkaisikin kaikki km-veron ongelmat!
Minulle kyllä käy myös ruuhkamaksu. Suomessa ei ole ruuhkia, joten kenenkään ei tarvitsisi maksaa mitään.
Nasta:
Joo ehdottamasti kannattaa rankaista työssäkäymisestä, kun ei se vielä riitä rangaisukseksi että jengi joutuu matelemaan joku aamu ja iltapäivä.
Kaikki tiet saataisiin pidettyä helposti kunnossa jos ei autoiluveroja jaettaisi niin paljon aivan muihin laareihin.
Nasta:
Eli neljä miljardia menee johonkin muuhun... Eikö Kuukeri juuri niin sanonut?
Nasta:
Ruuhkassa ylläpito tulee suhteettoman kalliiksi tiekilometriä kohden.
Reaalimaailmassa normaali toimenpide, jossa työnnetään auralla lumi ojaan ensin menosuuntaan ja palatessa toiseen suuntaan ei toimi, kun liian tiiviin rakentamisen seurauksena tien laidassa on aivan liikaa pysäköityjä autoja ja tien vieressä liian vähän ojia.
Ei ole kovin avarakatseista yrittää ratkaista yhteiskunnan ongelmia vain omaa napaa kaivellen. Mutta jos niin on aivan pakko tehdä, ehdotan väkimäärän lisäksi myös Suomen rahat tienaavan alkutuotannon ja vientiteollisuuden ja verovaroin kustannetun hallinnon suhteiden tarkastelua.
Nasta:
Minusta on tähän asti näyttänyt siltä, että maksuja, jotta niitä saadaan riittävästi, haluttaisiin kerätä huomattavasti laajemmalta tieverkolta kuin ruuhkautuvilta osuuksilta. Alustavissa kartoissa hyvin harva päällystetty tie oulu-kajaani linjan alapuolella oli muuta kuin korkeimman veroluokan tietä. Siellä on teitä, joissa kulkee sata autoa vuorokaudessa, tien kunnossapito vastaa tien käyttöä mutta silti korkein veroluokitus. Eihän ruuhkia ole kuin muutamassa isommassa kaupungissa, pari tuntia aamulla ja illalla. Niiden poistamiseen on paljon muitakin työkaluja. Kovin monet jotka ajaa ruuhkaiseen Helsingin keskustaan, eivät asu Helsingissä. Hallitus voisi puuhastella jotain joka siirtäisi työpaikkoja, joille alue ei ole välttämätön tai edes tarpeellinen, pois keskustasta. Tuskin montaa vantaalaista harmittaisi jos työmatka suuntautuisi 10km Nurmijärven suuntaan 10 minuutin ajan sen sijaan että 10km keskustaan puolen tunnin ajan. Hyvin tiedetään vielä, että pysäköintipaikat maksaa maltaita, joko työntekijälle tai yritykselle. Vantaalla ja Espoolla on itselläänkin jo paljon ruuhkattomia alueita.
Kuten jo aiemmin totesinkin, tällaista km-parametriä on todella helppo viilata ylöspäin. Jos liikenne nyt edustaa 15% valtion tuloista, voi käydä joku päivä niin että muut tulot vähenee liikenteen verotuksen vuoksi (töissäkäynti autolla ei kannata jne.) että osuus on ensin 20%, sitten 30%.
Jos tämä Ollilan ideoima älyliikenne on niin kova työllistäjä kuin mitä on mainostettu, niin miksei Jorma kavereineen pistä firmaa pystyyn ja ala myymään järjestelmiä ympäri maailmaa? Luulisi kai tuolla porukalla olevan sen verran resursseja ja osaamista, etteivät kaipaa valtion apua järjestelmänsä tekemiseen. Voisivat vaikka ensin toimittaa pari järjestelmää jonnekin, jonka jälkeen Kyllönen voisi käydä tarkistamassa millaisia kokemuksia noista järjestelmistä on saatu.
Nasta:
Jos tuollaisen reitin onnistuu itselleen järjestelmään, niin suosittelen polkupyörää. Sillä melkein puolittaa työma-ajan. Kyseessä lienee jonkinlainen Suomen ennätys. Jos tuota hyvin harvinaista ongelmaa halutaan ratkoa ruuhkamaksulla, niin siihen ei muissakaan maissa ole vaadittu tuollaista pirun kallista järjestelmään. Aika hölmöä on, jos Valtio luovuttaa ruuhkamaksunsa korkojen kanssa Ollilan poppoolle, kun ne rahat voisi myös käyttä vaikka teiden kunnossapitoon.
NHB:
Järjestelmien myynti ei kannata ennen kuin on saatu luotua niille markkinat.
NHB:
Jos kuitenkin pysytään realismissa pyöräilyn keskinopeuden suhteen, tuolla matkalla ei aika käytännössä pyörään siirtymällä lyhene. Sähköavusteisella pyörällä pääsee kivuttomasti noin 25 km/h huippunopeuteen, mutta etenkin keskustassa keskinopeus on eri asia. Ainakin, jos edes yritetään ajaa sääntöjen mukaan muut huomioiden. Eikä tilanne nopeuksien suhteen oleellisesti muutu, vaikka puhuttaisiin kokonaan lihasvoimalla tapahtuvasta polkemisesta. Varsinkaan, kun puhutaan siitä ympärivuotisena liikkumisena. Nämä 30-50 km/h nopeuksilla hitaampiaan väistelevät ja keskisormi pystyssä ajelevat trikoopyöräilijät ovat sitten oma lukunsa, sitä porukkaa ei pidä tähän sotkea.
Ruuhkat sinänsä ovat mielenkiintoinen ilmiö. Kun puhutaan liikennejärjestelyjen toimivuudesta, Suomessa riittää kaksi autoa muodostamaan ruuhkan. Mutta pääkaupunkiseudun arjessa ei ruuhkia juurikaan tapaa. Mistä tämäkin mahtaa johtua?
Herbert:
Se on totta, että lumiseen ja kylmään aikaan vauhti tippuu, mutta nuo keskisormiargumentit osoittavat vain sen, että nyt keskityt satujen sepittämiseen. Itse kuljin tuollaisia 20 - 200 kilometrin matkoja 30:n keskinopeudella suurimman osan vuodesta, eikä koskaan tarvinnut keskisormea nostella tai jättää muita huomioimatta. Se on realismia. Keskustassa keskinopeus toki tippuu, mutta on niin tippuu autojenkin keskinopeus samalle tasolle pyörien kanssa.
Suomalaisilla muiden ihmisten näkeminen on aina jotenkin hankalaa.
Herbert:
Se on yritykselle loistava tilanne, jos asiakas maksaa kehitystyön ja takaa markkinat. Jos maksumiehellä on käytössää kaira, jolla rahaa saa kairattua aina vain lisää tarpeen tullen, niin tilanne on suorastaan loistava. Eri asia vain on se, että mitä järkeä tuossa on asiakkaan näkökulmasta.
NHB:
Mitä satuja nyt mielestäsi keskityin sepittämään? Tietenkään sinä et kenellekään liikenteessä mieltäsi osoita trikoista ja 30-50 km/h ajonopeuksista huolimatta, mutta kai tiedät silti ilmiön olevan olemassa? Vaikka aktiivinen pyöräilyn harrastaja oletkin, turha tuota ilmiötä on kiistää. Isoon porukkaan mahtuu kaikenlaista, eikä pyöräilijät ole sen yhtenäisempi ryhmä kuin autoilijatkaan. Keskisormen heiluttajia sielläkin on. Mutta minähän halusin rajata tuon keskisormiporukan keskustelun ulkopuolelle, en keskittyä siihen.
Halusin keskittyä tavanomaiseen pyöräilyyn ja silloin 30 km/h keskinopeus ei ole realistinen tavoite. Kymppi pois, niin ollaan jo mahdollisuuksien rajoissa.
Ei keskustassa ruuhka-ajan ulkopuolellakaan auton ja kohtuukuntoisen pyöräilijän välillä ole dramaattista eroa keskinopeudessa toisin kuin keskustan ulkopuolella. Näin, jos ei ajeta ahtailla pyöräteillä, joilla jo 20 km/h keskinopeus ei ole asiallista liikennettä. Mutta erot ajoajoissa tuleekin autojen ja pyörien välille keskustan ulkopuolelta. Näin oletettavasti myös Nastan esimerkissä, koska matkan ja ajan suhteen perusteella kaveri määritteli liikenteen ruuhkautuneeksi. Helsingissä 20 km tulee esimerkiksi jostain kehä III:lta keskustaan ja siihen mahtuu ruuhka-aikaankin työmatkaliikenteessä maantienopeuksia.
Herbert:
Mielestäni leimaat aivan turhaan nopeasti pyöräileviä. Ja jos vielä on trikoot päällä...
En kiellä, etteikö joku trikooasuinen pyöräilijä olisi sinulle syystä tai ilman keskariaan voinut heilutella, mutta vastaava käytös ei liene millään tavalla pyöräilijöiden - edes trikooasuisten pyöräilijöiden - yksinoikeus.
Mikä tekee pyöräilystä epätavanomaista? Keskimääräistä sohvaperunaa parempi kunto ja tarkoituksenmukainen vaatetus...
NHB:
Tietyillä asioilla vain on riippuvuussuhde. Tässä tapauksessa suurta nopeutta käyttäville sattuu herkästi konflikteja. Ja jottei liikaa tulisi yleistettyä, edelleenkään sinulle ei kovasta nopeudesta huolimatta satu. Trikoot liittyy tähän siten, että 30 km/h keskinopeuksia harva ajelee farkut jalassa.
En minä mistään yksinoikeudesta ole puhunutkaan. Totesin jo kahteen kertaan, nyt kolmanteenkin, etten halua sekoittaa keskisormen heiluttajia tähän. Jostain syystä aihe olikin kovin arka ja se nousi päällimmäiseksi asiaksi.
Kun katsoo, millaista tämän päivän pyöräily on, 30 km/h keskinopeudet eivät edusta työmatkoilla ja muiden asioiden hoidossa tavanomaisuutta.
Nasta:
Ei tarvitse valtion määrätä mihinkään. Ymmärrän kyllä kaupat ja muut palvelut mutta minusta ei ole mitään tolkkua sijoittaa kaupunkiin vaikkapa puhelinmyyntifirman toimitiloja. Sinne yrittää jotenkin selviytyä päivittäin iso määrä pienipalkkaisia työntekijöitä. Helsingissä mietittiin jo rakennuslupien jäädytyksiä kun kauppoja ja toimitiloja halutaan muuttaa asunnoiksi ihan liian kanssa. Ruuhkat voisi poistua kun autoista 20% jäisi ajamatta kaupunkiin. Pitääkö esim. Helsingin imagoa kaupunkina pitää yllä jo silläkin että kaupungissa täytyy olla liikenneruuhka, ei ole muuten elinvoimaisen oloinen. Ettei vaan autioidu koko paikka. Itse en Helsingin keskustaa tarvitse mihinkään. Suomessa asuessani kävin töissä kehä I sisäpuolella mutta lähemmäksi keskustaa oli tarvetta mennä 1-2 krt vuodessa. Kauppoja ja palveluita on aivan tarpeeksi Kehä I, II ja III tuntumassa ja ulkopuolellakin, pysäköinti ei maksa eikä ole ruuhkia. Ne on ihan toiset tyypit jotka käy juomassa 10 euron kahvit jossain näyteikkunoissa.
Tuo kohta 3.2 voi olla voimassa ekan vuoden. Sitten km-veroa aletaan nostaa. Vertailun vuoksi: Olen asunut samassa talossa vajaat 20 vuotta. Kerran siivosin laatikoita ja käsiin tuli kiinteistöverokuitteja. Vuonna 1996 kiinteistövero oli saman suuruinen markoissa kuin on nykyään euroissa. Pikaisella tarkistuksella huomasin, ettei ansiokehitys ole seurannut vastaavaa trendiä. (6x). Jokainen voi miettiä miten kauaksi menneisyyteen pitää mennä että on saanut kuudesosan nykyisestä bruttopalkasta, esim. 500e/kk, useimmilla 1/6 lienee alle tonnin kuussa? Minulla taso oli lähellä kesätöissä 1980-luvulla. Km-vero ajautuu helposti samalle nousu-uralle. Erityisen herkkä alue siinäkin mielessä, ettei ole odotettavissa merkittäviä palkankorotuksia lähimpään 20 vuoteen. Tällaiset syö sitä nettoansiota jolla kotimaista kysyntää pidetään yllä. Kaikki eivät ole vientiyrityksessä töissä vaikka itse olenkin.
Tervemenoa Kyllönen!!!!!!!!!!!!
Ikävä kyllä, hallituksesta lähteminen kauden loppupuolella on vain taktikointia, jolla ostetaan hölmöiltä ääniä seuraaviin vaaleihin.
Jep, mutta jos persut voittaa vaalit, niin mikään taktikointi ei nosta kommareita seuraavaan hallitukseen.
Nyt on muuten persuissa arvosteltu polttoaineen korotuksia ja väylähankkeiden sekä työmatkakorvausten leikkauksia. Niin pitääkin.
Kuukeri:
Ei huolta. Jos jotain otetaan, niin jotain myös annetaan: Uudet nykyistä tiukemmat nopeusrajoitukset. Eihän huonoilla teillä sovi hurjastella.
....varmaankin sitten jatkaa siitä mihin Kyllöskä jäi autoverotuksen kanssa, vai mitä?
Sitten viimeistään nähdään, paljonko "Merja ajoi" sitä, vai oliko kokoomusjohtoisen hallituksen yhteinen linjaus yleisesti ja yhteisesti.
Oliko puolue- vai hallituksen linjaveto- vai peräti kukkahattu/tiukkapipotätipolitiikkaa siis?
Mitenkä niin, varmaan jatkaa, vai mitä...?
Sittenhän sen näkee, kun sen näkee, vai mitä?
No sitähän mä sanoin, vai mitä.
Iltalehdestä ottamani tuoreen lainauksen mukaan ei voida enää enempää mennä vasemmalta oikealle tämän liikenneministerin homman kanssa:
SDP jakaa kulttuuriministerin tehtävät ja kokoomus liikenneministerin, kertoo hallituslähde STT:lle. Uusia ministereitä ei nimitetä.
Nyt se siis oikeasti nähdään, millaista uudistettua autoverotusta oltiin Vasemmistoliiton vielä mukana ollessa ajamassa ja ketkä (kaikki): tuleeko suunnitelmiin täyskäännös ja Ollilla/Kyllöskä-linja joutaa romukoppaan, vai jatkuuko samaa linjaa mitä "Merja ajoi".
Onko siis sukupuolella, puolueella (=lue ideologialla), tai pärstäkertoimella ollut se merkitys, jota täällä monet ovat esittäneet (uusille lukijoille: jos aloitat otsikon vastineiden lukemisen alusta siis)?
Mitäs veikkaatte, kuinka kauan kestää ennenkuin näkyy? Kuinka tosissaaan oltiinkaan muissa puolueissa ja oliko mukana missä määrin "poliittista taktikointia"?
Kumppani:
Kai myös muistat, että Kyllönen aivan itse kehui laittaneensa Ollilan työryhmän vetäjäksi. Sinähän väitit jotain aivan muuta, koska punaiset lasit ovat sekoittaneet todellisuudentajusi. Ei ehkä kannata spekuloida tulevaa, kun et edes tiedä tämän päivän asioista yhtään mitään.
Kumppani:
Ajattelija: