Auto-m ei tuo sinun mainostamasi Volvo S90 ole mikään erityisen hiljainen auto. Mp-autoilijan vuoden 2008 Volvo S80:ssä ei ole meluarvoissa juuri mitään eroa verrattuna S90:iin.
Trollin (2016) mielipiteillä ei ole mitään merkitystä.
"Kun sulla on nuo myyntimäärät hyvin tiedossa niin paljonkos nelikkoja myytiin Pohjois-Amerikassa yhteensä?
”Talvisella kuviolla” ja mitä ihmeen umpikumipyöriä ? Toivottavasti tuo oli läppä tai jos ei ollut, niin ehkä kannattaa poistua takavasemmalle… Ja mitä tulee ”talviseen kuvioon” niin ihan samoja renkaita ne run flatit on kuvioltaan ja kulutuspinnan materiaaliltaankin kuin normirenkaat, renkaan runko noissa vaan on vahvistettu. Tuli NHB:ltä oikein kunnon pläjäys esson-baarin insinööritietoutta."
Toivottavasti vedit vain herneet kärsääsi siitä, kun korjasin väärät olettamuksesi, eikä lukutaitosi yleensä ole niin huono kuin tuosta avautumisestasi voisi olettaa. Väännetään nyt kuitenkin rautalangasta, jotta päätäsi puristava panta edes hetkeksi hellittäisi. Umpikumipyörä on ns. kielikuva, joka viittaa juurikin siihen, että renkaan rungon pitää olla niin jäykkä, että se kantaa auton paineettomanankin. Se, että tuollainen hyvin jäykkä runko heikentää varsinkin talvirenkaan ominaisuuksia, on ihan yleistietoa, eikä tuossa yhteydessä tosiaankaan voida puhua mistään "insinööritietoudesta". Sopisiko sellainen, että jos joskus tulevaisuudessa et ymmärrä lukemaasi, niin kysyt selvennystä ennen kuin alat vääntämään tuollaista potaskaa?
Ydysvalloissa Bemari myy kertaluokkaa enemmän kuin Kanadassa tai Pohjoismaissa.
@NHB
Ei ole nokka yhtään tukossa mutta ehkä sun kannattaisi käydä oma klyyvari niistämässä Eikös siihen renkaan runkorakenteeseen muodostu aika paljon suurempi kuormitus suvikumeilla kun tien ja kulutuspinnan välinen kitkakerroin on paljon suurempi kuin talvella - oli alla sitten nastat tai kitkat? Mutta kun sulla tuota yleistietoa tuntuu olevan aivan huikeasti (toivottavasti myös edes pikkuriikkisen käytännön kokemusta) niin vetäydyn suosiolla syrjään enkä kyseenalaista enää koskaan tietämystäsi.
"Eikös siihen renkaan runkorakenteeseen muodostu aika paljon suurempi kuormitus suvikumeilla kun tien ja kulutuspinnan välinen kitkakerroin on paljon suurempi kuin talvella – oli alla sitten nastat tai kitkat?"
Varmasti tievoimat ovat kesällä suurempia käytännössä kaikkien ajoprofiililla. Myös lämpökuorma kasvaa kesällä ja se on kumille hyvin olennainen tekijä. Mikähän tämän knoppailun yhteys mahtaa olla aiheeseen?
Ruotsalaiset testasivat marraskuussa 2016 esimerkiksi vuosimallin 1991 klassikkoauto Volvo 240 GLT:n hiljaisuutta verrattuna nykyautoihin. Se oli hiljaisempi kuin muun muassa Volvo XC 90, Mercedes E-sarja ja BMW 520 Touring.
"Av Klassikers tre bidrag till testet gick det allra bäst för Volvo 240 GLT 1991. Den slutade på en sensationell niondeplats av alla bilar i testet. Bland dem som den slog fanns moderna premiumbilar som BMW 520 Touring, Mercedes E-klass och Volvos toppmodell idag: XC90 som kostar från 572 000 kronor!"
Erot on olleet hyvin pienet sillä BMW 520 Touring ei ole kyllä meluisan maineessa vaan suhteellisen hiljainen auto. Vannekoko ja renkaat on merkittävä melun lähde näissä nykyautoissa tuossa kokoluokassa jos verrataan vuoden 1991 Volvo 240 GLT:hen jossa renkaat on 155/70 R14. Kuten sanoin Suomen karheilla ja uraisilla teillä häiriöäänet tulevat pääasiassa renkaista, joten etsi malli johon voit laittaa mahdollisimman kapeat ja korkeaprofiiliset renkaat, niin saat hiljaisen ajoauton.
Tracktest, en minä tuossa Volvoa erityisen hiljaiseksi mainostanut, vaan totesin E:n olleen pieni pettymys, koska oletin sen hiljaisemmaksi.
2016, mikähän tuon purkauksen aiheutti? Ja mitäköhän suurta asiantuntemusta sinä olet keskusteluihin tuonut?
Lehdistä saa paljon tietoa, jota itse olisi vaikeaa selvittää. Ei minulla ole mitään ongelmaa tätä myöntää. Ilmeisesti joku muukin lehdistä tietoa hakee, koska tuskin niitä muuten julkaistaisiin ja myytäisiin lukuisilla eri kielillä.
Ja kyllä, uusien autojen ongelma Suomessa on etenkin rengasmelu, enkä yhtään epäile, etteikö joku vanha löysäalustainen ja korkeaprofiilisilla renkailla varustettu suuri Volvo/BMW/MB saattaisi hyvinkin olla nykyautoja hiljaisempi ainakin tietyissä tilanteissa.
Ajelin muutama vuosi sitten vanhalla vakiokuntoisella 7-sarjan BMW:llä ja täytyy todeta, että meni kuin sukkasillaan pitkin tietä edeten kuin juna. Oli se nautinto ajaa ja V8 nokalla ja voimantunto oli miellyttävä isossa autossa. Tuolloin tuli päätettyä, että harrasteautoa seuraavaksi kun katselen se voisi olla 7-sarjan BMW.
Tiedän, että nämä trollit pitäisi ymmärtää jättää omaan arvoonsa mutta kerro nyt kuitenkin minkä mallin BMW:stä ja Volvosta sinulla on tätä liisarikokemusta?
240 GLT:n hiljaisuus ei yllätä, koska kuvassa näkyy olevan viimeisimmän korimallin niin uusi versio, että siinä on jo ylimääräiset ovitiivisteet, jotka lisättiin vasta viimeisiin vuosimalleihin.
GLT on myös ainoa vapariversio, jossa käytettiin sekä loikkarilaatikkoa että turbomallien perävälitystä. Moottori ei siis ulvo 240:lle ominaiseen tapaan, vaan ainoastaan puolta nopeammin kuin nykyautossa, eli satasessa noin 2500 RPM.
Rengaskoko ei ole 155, koska jo 80-luvulla oli vakiokokona 175R14, mutta GLT tuli aina leveillä matalaprofiilirenkailla eli vähintään 185/70R15 kauniille 5-puolaisille Virgo aluvanteille väännettynä (enkä ole edes yhtään kade, koska 740 GLE:n alla pyörivät 740 Turbon vakiovarusteiset 5-puolaiset Draco alut).
740 on rengastettu 185/70R15, ja sen yli 400.000 km taivaltanut yhä tehtaan paketissa oleva voimalinja ei varmasti ole yhtä hiljainen kuin uutena. Kylmän moottorin käynnistyessä kuulee jo selvästi, ettei alakerta ole enää ihan uusi, mutta kun öljyä ei kulu ja vehje toimii, niin en sitä huviksenikaan avaa.
Silti 80 nopeuteen saakka, mihin välitykset kunnolla riittävät nostamatta kieppikelloa yli 2000, se menee kyllä yllättävänkin hiljaisesti. Uusi kone, uusi laatikko, uusi perä, uudet ovitiivisteet ja aika moni nykyauto häviää melutestin. Aika suuri osa siitä melusta on tosiaan renkaissa, joiden virkaa näissä vanhoissa hoitavat kapeat pizzaleikkurit.
Vanhojen autojen melu tulee tekniikasta, uusien renkaista.
"Teidän kokemukset on suoria sävellyksiä eri toimittajien koeajoteksteistä."
Toki keskustelun alaisia autoja pitäisi aina koeajaa autoliikkeissä, mutta viimeksi kun kokeilin eri autoja katumaasturia ostaessani niin myyjät soittelivat perään ja tiedustelivat kaupantekohalukkuutta. Yhtä autoa kun kokeilin niin myyjä kysyi heti koeajon jälkeen että tehdäänkö kaupat. Vähän on vaikea tällaisessa tilanteessa mennä sanomaan että kokeilin autoa jotta voisin osallistua TM:n autokeskusteluun paremmin tai että koeajoin auton muuten vaan huvikseni kun ei ollut muuta tekemistä. Auton koeajoon liittyy usein myös se että automyyjä syynää asiakkaan vaihtoauton.
Toiseksi, jos joku tavisautoilija koeajaa autoa, niin miten voidaan olla varmoja siitä että tämmöinen tavis pystyy selostamaan havaintonsa yhtä hyvin kuin kokenut autotoimittaja.
Itsellä ollut nyt reilun viikon G30 520dA xDrive.
Alla tarvikevanteilla Continental Viking Contact 6 kitkarenkaat ja auto menee täysin virheettömästi tiellä. Ei vatkaa uriin, ei jääpolanteisiin yms.
On erittäin hiljainen. Rengaskoko tuo perus: 225/55/17.
Autossa DDC, säätyvä iskunvaimennus.
Kaikki koeajoautot varustetaan alkuperäisillä RunFlat talvirenkailla, ei ole muita merkkiliikkeissä edes saatavilla.
Ja suurin osa vielä 18".
Tuolla setillä ei ole tullut autoa kokeiltua.
Harmi kun BMW vieläkin tyrkyttää auton enimmäkseen RunFlateillä. Onneksi muutama peruskoko kesärengas normi kumeilla.
Kaikkiin autoihin tarjotaan erilisia renkaita, joilla on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia. Nykyisin Bemarinkin tapauksessa Suomen urateillä hyvin toimiva rengas on tarjolla listalla ilman lisähintaa, joten mikä tässä on ongelma?
Saman asian voisi muotoilla niinkin, että on typerää huonontaa hyvää ajettavuutta ja mukavuutta Run flateilla, jos ei ole välttämätöntä saada renkaat, joilla pystyy ajamaan myös paineettomana. Samalla tavalla nuo Run flatit huontavat kaikkien autojen ajettavuutta ja mukavuutta karkeilla ja uraisilla teillä. Logiikallasi kaikissa autoissa on siis jotain pielessä.
Minkä toisen bmw viitosen verokin ensiasennusrenkaat joudutaan vaihtamaan Suomen teiden kunnon takia?
ps. Urat ei ole pelkästään Suomen keksintö.
Minulla ei ole henkilökohtaisia kokemuksia missään automerkeissä kyseisistä RunFlat renkaista.
On vaan jäänyt mieleen näitä testaajien kokemuksia lukiessa ettei yleensä rengasvalinta nouse esiin näin voimakkaasti, varsikaan bnw viitosen hintaluokassa.
Näyttää olevan (Quu.) trollaus taas kerran niin ohuella järjellä varustettu, että ihan hirvittää.
NHB:
"Kaikkiin autoihin tarjotaan erilisia renkaita, joilla on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia. Nykyisin Bemarinkin tapauksessa Suomen urateillä hyvin toimiva rengas on tarjolla listalla ilman lisähintaa, joten mikä tässä on ongelma? Saman asian voisi muotoilla niinkin, että on typerää huonontaa hyvää ajettavuutta ja mukavuutta Run flateilla. Samalla tavalla nuo Run flatit huonontavat kaikkien autojen ajettavuutta ja mukavuutta karkeilla ja uraisilla teillä."
Juuri näin, eipä tuota voi tuon järkevämmin sanoa.
tracktest Teepä yhteenveto omista bmw:vee keskusteluistasi rengasvalinnoista ja nelipyöräsäädöistä ym. niin toteat ettei se ole trolli vaan mölli joka ostaa käytetyn bmw:een
"Minkä toisen bmw viitosen verokin ensiasennusrenkaat joudutaan vaihtamaan Suomen teiden kunnon takia?"
Mitään pakottavaa tarvettahan noita ei ole vaihtaa, mutta moni voi kokea normaalien renkaiden tarjoavan paremmat ominaisuudet. Pitkälti samoilla perusteilla kaikkien lähimpien kilpailijoiden matalimmat ja leveimmät ensiasennusrenkaat voisi tuomita vaihtoon. Enkä näe kovin paljon aihetta olla ohittamatta Mersun ensiasennuksenna tulevia Run Flatejä.
Kun noita renkaita tarjotaan malliltaan hyvin erilaisina, niin eikö ole varsin luonnollista, että kaikki renkaat eivät toimi yhtä hyvin jokaisessa tilanteessa ja olosuhteessa?
Leveämmät ja matalammat renkaat parantavat ohjaustuntumaa tiukassa kaarreajossa mutkatiellä, mutta yleensä auton ajomukavuus ja suuntavakavuus kärsivät. Tunnettujen valmistajien laaturenkaissa eri ominaisuudet ovat parhaat mahdolliset. Autolehtien rengastesteistä saa hyvää tietoa renkaiden ominaisuuksista. On tunnettu fakta, että normaalirenkaat soveltuvat Suomen karheille ja uraisille teille huomattavasti paremmin kuin rakenteeltaan jäykemmät puhkeamattomat Run Flat renkaat. Turvallisuus on se miksi autonvalmistajat näitä Run Flat renkaita ensiasennusrenkaina käyttävät.
Autojen vetely urissa johtuu liian leveistä ja matalaprofiliisista renkaista ja monesti, kun puhutaan normaaleista renkaista vaihto kapeampiin renkaisiin poistaa ongelman lähes kokonaan. Alustan kunto on myös tärkeä tekijä ajettavuuden ja ajo-ominaisuuden suhteen ja nelipyöräsuuntaus oikein suoritettuna parantaa ajettavuutta entisestään ollen juuri se mitä autonvalmistaja on alunperin tarkoittanut.
Ikävä pilata tunnelmaa mutta Suomestahan ei hyväkuntoisia mutkateitä löydy. Jollei sitten mutkatieksi katsota moottoritien ramppia. Siellä missä itse asun on mutkainen kylätie mutta se on epätasaisempi kuin perunapelto, lisäksi tiellä on jalkapallon kokoisia kuoppia joiden korjaamista saa odottaa puoli vuotta. Matalalattia-autolla kun tiellä ajaa niin kaikki kuopat ja epätasaisuudet tuntuu persuksissa, sopivin auto tällaiselle tielle on vähintään citymaasturi joka vaimentaa tien aiheuttamia iskuja.
Ihan omiin havaintoihini tämä näkemykseni perustuu, ja esimerkiksi tässä Atecan koeajossa tultiin samoihin loppupäätelmiin. Teknisenä selityksenä viittaan erityisesti reilumpaan joustovaraan citymaastureissa.
"Atecan tyyliset maastohenkiset autot ovat kuin tehty Suomen olosuhteisiin. Jos autojen hankintaa ajateltaisiin liikenneturvallisuuden kannalta hiukan pidemmälle, olisi varsinkin maaseudun Suomi pullollaan citymaastureita. Ajaminen on sitä maittavampaa, mitä mutkaisempi ja heikompi tie on – matalammalla lattialla varustettuihin henkilöautoihin verrattuna. Iso osa kaupunkimaastureista myydään etuvetoisena, näin tulee varmaan käymään Seatinkin kohdalla."
Auto-m ei tuo sinun mainostamasi Volvo S90 ole mikään erityisen hiljainen auto. Mp-autoilijan vuoden 2008 Volvo S80:ssä ei ole meluarvoissa juuri mitään eroa verrattuna S90:iin.
Trollin (2016) mielipiteillä ei ole mitään merkitystä.
"Kun sulla on nuo myyntimäärät hyvin tiedossa niin paljonkos nelikkoja myytiin Pohjois-Amerikassa yhteensä?
”Talvisella kuviolla” ja mitä ihmeen umpikumipyöriä ? Toivottavasti tuo oli läppä tai jos ei ollut, niin ehkä kannattaa poistua takavasemmalle… Ja mitä tulee ”talviseen kuvioon” niin ihan samoja renkaita ne run flatit on kuvioltaan ja kulutuspinnan materiaaliltaankin kuin normirenkaat, renkaan runko noissa vaan on vahvistettu. Tuli NHB:ltä oikein kunnon pläjäys esson-baarin insinööritietoutta."
Toivottavasti vedit vain herneet kärsääsi siitä, kun korjasin väärät olettamuksesi, eikä lukutaitosi yleensä ole niin huono kuin tuosta avautumisestasi voisi olettaa. Väännetään nyt kuitenkin rautalangasta, jotta päätäsi puristava panta edes hetkeksi hellittäisi. Umpikumipyörä on ns. kielikuva, joka viittaa juurikin siihen, että renkaan rungon pitää olla niin jäykkä, että se kantaa auton paineettomanankin. Se, että tuollainen hyvin jäykkä runko heikentää varsinkin talvirenkaan ominaisuuksia, on ihan yleistietoa, eikä tuossa yhteydessä tosiaankaan voida puhua mistään "insinööritietoudesta". Sopisiko sellainen, että jos joskus tulevaisuudessa et ymmärrä lukemaasi, niin kysyt selvennystä ennen kuin alat vääntämään tuollaista potaskaa?
Ydysvalloissa Bemari myy kertaluokkaa enemmän kuin Kanadassa tai Pohjoismaissa.
@NHB
Eikös siihen renkaan runkorakenteeseen muodostu aika paljon suurempi kuormitus suvikumeilla kun tien ja kulutuspinnan välinen kitkakerroin on paljon suurempi kuin talvella - oli alla sitten nastat tai kitkat? Mutta kun sulla tuota yleistietoa tuntuu olevan aivan huikeasti (toivottavasti myös edes pikkuriikkisen käytännön kokemusta) niin vetäydyn suosiolla syrjään enkä kyseenalaista enää koskaan tietämystäsi.
Ei ole nokka yhtään tukossa mutta ehkä sun kannattaisi käydä oma klyyvari niistämässä
"Eikös siihen renkaan runkorakenteeseen muodostu aika paljon suurempi kuormitus suvikumeilla kun tien ja kulutuspinnan välinen kitkakerroin on paljon suurempi kuin talvella – oli alla sitten nastat tai kitkat?"
Varmasti tievoimat ovat kesällä suurempia käytännössä kaikkien ajoprofiililla. Myös lämpökuorma kasvaa kesällä ja se on kumille hyvin olennainen tekijä. Mikähän tämän knoppailun yhteys mahtaa olla aiheeseen?
Ruotsalaiset testasivat marraskuussa 2016 esimerkiksi vuosimallin 1991 klassikkoauto Volvo 240 GLT:n hiljaisuutta verrattuna nykyautoihin. Se oli hiljaisempi kuin muun muassa Volvo XC 90, Mercedes E-sarja ja BMW 520 Touring.
"Av Klassikers tre bidrag till testet gick det allra bäst för Volvo 240 GLT 1991. Den slutade på en sensationell niondeplats av alla bilar i testet. Bland dem som den slog fanns moderna premiumbilar som BMW 520 Touring, Mercedes E-klass och Volvos toppmodell idag: XC90 som kostar från 572 000 kronor!"
http://www.klassiker.nu/reportage/25-ar-gammal-volvo-slog-moderna-bilar-i-bullertest
Erot on olleet hyvin pienet sillä BMW 520 Touring ei ole kyllä meluisan maineessa vaan suhteellisen hiljainen auto. Vannekoko ja renkaat on merkittävä melun lähde näissä nykyautoissa tuossa kokoluokassa jos verrataan vuoden 1991 Volvo 240 GLT:hen jossa renkaat on 155/70 R14. Kuten sanoin Suomen karheilla ja uraisilla teillä häiriöäänet tulevat pääasiassa renkaista, joten etsi malli johon voit laittaa mahdollisimman kapeat ja korkeaprofiiliset renkaat, niin saat hiljaisen ajoauton.
http://www.auto-decibel-db.com/
Tracktest, en minä tuossa Volvoa erityisen hiljaiseksi mainostanut, vaan totesin E:n olleen pieni pettymys, koska oletin sen hiljaisemmaksi.
2016, mikähän tuon purkauksen aiheutti? Ja mitäköhän suurta asiantuntemusta sinä olet keskusteluihin tuonut?
Lehdistä saa paljon tietoa, jota itse olisi vaikeaa selvittää. Ei minulla ole mitään ongelmaa tätä myöntää. Ilmeisesti joku muukin lehdistä tietoa hakee, koska tuskin niitä muuten julkaistaisiin ja myytäisiin lukuisilla eri kielillä.
Ja kyllä, uusien autojen ongelma Suomessa on etenkin rengasmelu, enkä yhtään epäile, etteikö joku vanha löysäalustainen ja korkeaprofiilisilla renkailla varustettu suuri Volvo/BMW/MB saattaisi hyvinkin olla nykyautoja hiljaisempi ainakin tietyissä tilanteissa.
Ajelin muutama vuosi sitten vanhalla vakiokuntoisella 7-sarjan BMW:llä ja täytyy todeta, että meni kuin sukkasillaan pitkin tietä edeten kuin juna. Oli se nautinto ajaa ja V8 nokalla ja voimantunto oli miellyttävä isossa autossa. Tuolloin tuli päätettyä, että harrasteautoa seuraavaksi kun katselen se voisi olla 7-sarjan BMW.
Tiedän, että nämä trollit pitäisi ymmärtää jättää omaan arvoonsa mutta kerro nyt kuitenkin minkä mallin BMW:stä ja Volvosta sinulla on tätä liisarikokemusta?
240 GLT:n hiljaisuus ei yllätä, koska kuvassa näkyy olevan viimeisimmän korimallin niin uusi versio, että siinä on jo ylimääräiset ovitiivisteet, jotka lisättiin vasta viimeisiin vuosimalleihin.
GLT on myös ainoa vapariversio, jossa käytettiin sekä loikkarilaatikkoa että turbomallien perävälitystä. Moottori ei siis ulvo 240:lle ominaiseen tapaan, vaan ainoastaan puolta nopeammin kuin nykyautossa, eli satasessa noin 2500 RPM.
Rengaskoko ei ole 155, koska jo 80-luvulla oli vakiokokona 175R14, mutta GLT tuli aina leveillä matalaprofiilirenkailla eli vähintään 185/70R15 kauniille 5-puolaisille Virgo aluvanteille väännettynä (enkä ole edes yhtään kade, koska 740 GLE:n alla pyörivät 740 Turbon vakiovarusteiset 5-puolaiset Draco alut).
740 on rengastettu 185/70R15, ja sen yli 400.000 km taivaltanut yhä tehtaan paketissa oleva voimalinja ei varmasti ole yhtä hiljainen kuin uutena. Kylmän moottorin käynnistyessä kuulee jo selvästi, ettei alakerta ole enää ihan uusi, mutta kun öljyä ei kulu ja vehje toimii, niin en sitä huviksenikaan avaa.
Silti 80 nopeuteen saakka, mihin välitykset kunnolla riittävät nostamatta kieppikelloa yli 2000, se menee kyllä yllättävänkin hiljaisesti. Uusi kone, uusi laatikko, uusi perä, uudet ovitiivisteet ja aika moni nykyauto häviää melutestin. Aika suuri osa siitä melusta on tosiaan renkaissa, joiden virkaa näissä vanhoissa hoitavat kapeat pizzaleikkurit.
Vanhojen autojen melu tulee tekniikasta, uusien renkaista.
"Teidän kokemukset on suoria sävellyksiä eri toimittajien koeajoteksteistä."
Toki keskustelun alaisia autoja pitäisi aina koeajaa autoliikkeissä, mutta viimeksi kun kokeilin eri autoja katumaasturia ostaessani niin myyjät soittelivat perään ja tiedustelivat kaupantekohalukkuutta. Yhtä autoa kun kokeilin niin myyjä kysyi heti koeajon jälkeen että tehdäänkö kaupat. Vähän on vaikea tällaisessa tilanteessa mennä sanomaan että kokeilin autoa jotta voisin osallistua TM:n autokeskusteluun paremmin tai että koeajoin auton muuten vaan huvikseni kun ei ollut muuta tekemistä. Auton koeajoon liittyy usein myös se että automyyjä syynää asiakkaan vaihtoauton.
Toiseksi, jos joku tavisautoilija koeajaa autoa, niin miten voidaan olla varmoja siitä että tämmöinen tavis pystyy selostamaan havaintonsa yhtä hyvin kuin kokenut autotoimittaja.
Itsellä ollut nyt reilun viikon G30 520dA xDrive.
Alla tarvikevanteilla Continental Viking Contact 6 kitkarenkaat ja auto menee täysin virheettömästi tiellä. Ei vatkaa uriin, ei jääpolanteisiin yms.
On erittäin hiljainen. Rengaskoko tuo perus: 225/55/17.
Autossa DDC, säätyvä iskunvaimennus.
Kaikki koeajoautot varustetaan alkuperäisillä RunFlat talvirenkailla, ei ole muita merkkiliikkeissä edes saatavilla.
Ja suurin osa vielä 18".
Tuolla setillä ei ole tullut autoa kokeiltua.
Harmi kun BMW vieläkin tyrkyttää auton enimmäkseen RunFlateillä. Onneksi muutama peruskoko kesärengas normi kumeilla.
Eihän tämä ole mahdollista että tämän koko/hintaluokan autoissa rengastus on ongelma Suomen nopeuksissa.
Kaikkiin autoihin tarjotaan erilisia renkaita, joilla on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia. Nykyisin Bemarinkin tapauksessa Suomen urateillä hyvin toimiva rengas on tarjolla listalla ilman lisähintaa, joten mikä tässä on ongelma?
Siinä tapauksessa autossa on alunperinkin jotain pielessä jos sen puutteita pitää kohentaa rengasvalinnoilla.
Saman asian voisi muotoilla niinkin, että on typerää huonontaa hyvää ajettavuutta ja mukavuutta Run flateilla, jos ei ole välttämätöntä saada renkaat, joilla pystyy ajamaan myös paineettomana. Samalla tavalla nuo Run flatit huontavat kaikkien autojen ajettavuutta ja mukavuutta karkeilla ja uraisilla teillä. Logiikallasi kaikissa autoissa on siis jotain pielessä.
Minkä toisen bmw viitosen verokin ensiasennusrenkaat joudutaan vaihtamaan Suomen teiden kunnon takia?
ps. Urat ei ole pelkästään Suomen keksintö.
Minulla ei ole henkilökohtaisia kokemuksia missään automerkeissä kyseisistä RunFlat renkaista.
On vaan jäänyt mieleen näitä testaajien kokemuksia lukiessa ettei yleensä rengasvalinta nouse esiin näin voimakkaasti, varsikaan bnw viitosen hintaluokassa.
Näyttää olevan (Quu.) trollaus taas kerran niin ohuella järjellä varustettu, että ihan hirvittää.
NHB:
"Kaikkiin autoihin tarjotaan erilisia renkaita, joilla on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia. Nykyisin Bemarinkin tapauksessa Suomen urateillä hyvin toimiva rengas on tarjolla listalla ilman lisähintaa, joten mikä tässä on ongelma? Saman asian voisi muotoilla niinkin, että on typerää huonontaa hyvää ajettavuutta ja mukavuutta Run flateilla. Samalla tavalla nuo Run flatit huonontavat kaikkien autojen ajettavuutta ja mukavuutta karkeilla ja uraisilla teillä."
Juuri näin, eipä tuota voi tuon järkevämmin sanoa.
tracktest Teepä yhteenveto omista bmw:vee keskusteluistasi rengasvalinnoista ja nelipyöräsäädöistä ym. niin toteat ettei se ole trolli vaan mölli joka ostaa käytetyn bmw:een
"Minkä toisen bmw viitosen verokin ensiasennusrenkaat joudutaan vaihtamaan Suomen teiden kunnon takia?"
Mitään pakottavaa tarvettahan noita ei ole vaihtaa, mutta moni voi kokea normaalien renkaiden tarjoavan paremmat ominaisuudet. Pitkälti samoilla perusteilla kaikkien lähimpien kilpailijoiden matalimmat ja leveimmät ensiasennusrenkaat voisi tuomita vaihtoon. Enkä näe kovin paljon aihetta olla ohittamatta Mersun ensiasennuksenna tulevia Run Flatejä.
Kun noita renkaita tarjotaan malliltaan hyvin erilaisina, niin eikö ole varsin luonnollista, että kaikki renkaat eivät toimi yhtä hyvin jokaisessa tilanteessa ja olosuhteessa?
On luonnollista, on vaan autoja mitkä ei ole niin pikkutarkkoja rengas valinnoista.
Leveämmät ja matalammat renkaat parantavat ohjaustuntumaa tiukassa kaarreajossa mutkatiellä, mutta yleensä auton ajomukavuus ja suuntavakavuus kärsivät. Tunnettujen valmistajien laaturenkaissa eri ominaisuudet ovat parhaat mahdolliset. Autolehtien rengastesteistä saa hyvää tietoa renkaiden ominaisuuksista. On tunnettu fakta, että normaalirenkaat soveltuvat Suomen karheille ja uraisille teille huomattavasti paremmin kuin rakenteeltaan jäykemmät puhkeamattomat Run Flat renkaat. Turvallisuus on se miksi autonvalmistajat näitä Run Flat renkaita ensiasennusrenkaina käyttävät.
Autojen vetely urissa johtuu liian leveistä ja matalaprofiliisista renkaista ja monesti, kun puhutaan normaaleista renkaista vaihto kapeampiin renkaisiin poistaa ongelman lähes kokonaan. Alustan kunto on myös tärkeä tekijä ajettavuuden ja ajo-ominaisuuden suhteen ja nelipyöräsuuntaus oikein suoritettuna parantaa ajettavuutta entisestään ollen juuri se mitä autonvalmistaja on alunperin tarkoittanut.
Ikävä pilata tunnelmaa mutta Suomestahan ei hyväkuntoisia mutkateitä löydy. Jollei sitten mutkatieksi katsota moottoritien ramppia. Siellä missä itse asun on mutkainen kylätie mutta se on epätasaisempi kuin perunapelto, lisäksi tiellä on jalkapallon kokoisia kuoppia joiden korjaamista saa odottaa puoli vuotta. Matalalattia-autolla kun tiellä ajaa niin kaikki kuopat ja epätasaisuudet tuntuu persuksissa, sopivin auto tällaiselle tielle on vähintään citymaasturi joka vaimentaa tien aiheuttamia iskuja.
Muuten hyvä, mutta korkealattia-auton alusta on lähtökohtaisesti epämukava ja vaikka itse asut huonon tien varrella, niin se ei kuvaa koko Suomea.
Ihan omiin havaintoihini tämä näkemykseni perustuu, ja esimerkiksi tässä Atecan koeajossa tultiin samoihin loppupäätelmiin. Teknisenä selityksenä viittaan erityisesti reilumpaan joustovaraan citymaastureissa.
"Atecan tyyliset maastohenkiset autot ovat kuin tehty Suomen olosuhteisiin. Jos autojen hankintaa ajateltaisiin liikenneturvallisuuden kannalta hiukan pidemmälle, olisi varsinkin maaseudun Suomi pullollaan citymaastureita. Ajaminen on sitä maittavampaa, mitä mutkaisempi ja heikompi tie on – matalammalla lattialla varustettuihin henkilöautoihin verrattuna. Iso osa kaupunkimaastureista myydään etuvetoisena, näin tulee varmaan käymään Seatinkin kohdalla."
http://erikoissanomat.fi/2016/08/suomeen-sopiva-matadori-seat-ateca-20-tdi-150-4drive-xcellence/