Lehden Liikenteessä-palstan jutut

512 kommenttia
«13456718

Liikenteessä-palstan jutuista olen käynyt yksinpuhelua lähinnä polkupyöräily-ketjussa, mutta nyt avaan tätä varten oman keskustelun.

Uudessa lehdessä oli juttua valojen käytöstä. Suurimmasta osasta asioista olen samaa mieltä, mutta kahta kohtaa haluan kommentoida.

Jutun mukaan kaukovaloja kannattaa käyttää valaistullakin tieosuudella. Lain 36§ mukaan se on edelleen kielletty, jos valaistuksen taso on ”tyydyttävä”. Oletettavasti normaali valaistus katsotaan tyydyttäväksi. Pahasti viallinen, esim. useita palaneita lappuja sisältävä osuus voisi kai olla epätyydyttävä.

Toisessa kohdassa ihan oikein todetaan, että kohtaamistilanteessa kaukovalot pitää vaihtaa lähivaloille, kun vastantulijan valot alkaa häikäistä. Moottoritiellä voisi kuitenkin ajaa pitkillä. Näin ajavalle vilkutellaan kaukovaloja, joten ilmeisesti kaukovalot ei sovikaan moottoritien kohtaamistilanteisiin, koska vastaantulijoita ne häikäisee. Ja ei ne mielestäni aina sovikaan, toki riippuu auton valojen tehosta ja/tai suuntauksesta. Jos molemmat osapuolet voi käyttää kaukovaloja, ei ongelmaa mielestäni ole. Mutta jos toisella kaistalla pitää edessä ajavan takia käyttää lähivaloja, vastaantulijan pitkät häikäisee minuakin ja näkyvyys eteenpäin on surkea. Poikkeuksena on ehkä pitkillä ajavan ulkokurvi.

Häikäisy-periaatetta soveltaen täytyy hyväksyä se, että oma asteikko ei ole ainoa oikea. Täytyy osata asettua muiden tienkäyttäjien asemaan.

  
  • Herbertin viimeisen ehdotuksen näyttää olevan käytännössä mahdoton toteutua, vaikka itse ehdotuksessa ei mitään vikaa olekaan.

    Auton valojen häikäisykysymyksestä on kirjoitettu varmaankin satoja ellei tuhansia viestejä eri foorumeilla, eikä yksimielisyyteen ole päästy. Yhdet sanovat, että ei häikäise, älä kuvittele. Ja toiset sanovat, että häikäisee. Maantiellä näyttää olevan aika vahvoilla se koulukunta, jonka mielestä mikään ei häikäise.

    Otetaan esimerkki. Minun silmissäni (ja niiden, jotka ovat olleet kyydissäni ja joilta olen asiasta kysynyt) tuntuu erittäin epämiellyttävältä se, että vastaan tuleva auto laukaisee päälle täyden valopatteristonsa jo ennen kuin autot ovat sivuuttaneet toisensa. Silmissä tuntuu epämiellyttävältä vielä pitkään väläyksen jälkeen. Kuitenkin virallinen käsitys taitaa olla se, että lyhyt valojen välähdys ei ehdi häikäistä.

    Autokouluissakin opetettiin aikoinaan, että pitkät valot pitää vaihtaa jo vähän ennen kohtaamista. Onneksi tätä kammottavaa oppia ei ole sentään yleisesti omaksuttu, mutta välillä tulee kuitenkin vastaan autoja, joiden valot vaihtuvat jo etuajassa. Ainakin minä ehdin häikäistyä valojen välähtäessä, ja luulenpa, että joku muukin. Siksi kai tapa varhaiseen valojen vaihtamiseen ei olekaan yleistynyt. Jos teoria, että lyhyt välähdys ei ehdi häikäistä, pitäisi paikkansa, silloinhan ihmistä voisi näyttää silmiin salamavalolla, eikä sillä olisi mitään merkitystä. Jokainen voi kokeilla, onko.

    On olemassa toinen valokysymys, jossa tuntuu siltä, että olen mielipiteineni yksin koko muuta universumia vastaan. Löysin tosin Googlella yli kymmenen vuotta vanhan keskusteluketjun, jossa joku edusti samaa näkemystä kuin minä. Mutta ehkä tuo varhainen sivilisaatio - tähän yhteyteen ei taida sopia ilmaisu “valon pilkahdus pimeässä” - on jo kadonnut.

    Tästäkin asiasta olen vääntänyt toivottomissa keskusteluissa eri foorumeilla, enkä halua aloittaa sitä nyt. Mainitsen kuitenkin itse asian. Se on autojen takasumuvalo. Se on sietämätön häikäisijä, ja sitä käytetään mielestäni 99-prosenttisesti väärin eli tarpeettomasti. Joillakin tuntuu olevan se käsitys, että kun on pimeää, ja maantien reunoilla on valkoista eli lunta, punainen HAL 9000 silmä on sytytettävä. Erityisen ärsyttävä on yksi punainen valo. En tiedä, onko se kirkkaampi kuin kaksi valoa. Maanteillä näkee tämä tästä tilateita, joissa normaalit autojen perävalot näkyvät suorilla jopa kilometrien päähän, ja silti jotkut kokevat tarpeelliseksi häikäistä takana ajavia punaisella lisävalolla. Mitä nämä autoilijat oikein kuvittelevat. Että joku tulee takaa äänen nopeudella ja törmää heihin, ellei lähestyjää varoiteta ylimääräisellä valolla jo usean kilometrin päähän.

    Tästä asiasta en siis aio väitellä. Mainitsinpahan nyt kuitenkin. Jokainen pysyköön kannassaan. Niinhän näillä foorumeilla muutenkin toimitaan. Vai onko kukaan koskaan muuttanut mielipidettään.

    Mainitsen nyt vielä lopuksi yhden asian, johon liittyy vähän eri tavalla häikäisemistä. Se on ns. heijastinliivi tai turvaliivi, josta käytän paremmin kuvaavaa sanaa “itsemurhaliivi”. Tämän hökötyksen ongelma ei ole se, etteikö autoilija näkisi sitä pimeässä. Se näkyy liiankin hyvin. Ongelma onkin se, että sitä välttämättä tunnista ihmisen päällä olevaksi varusteeksi. Kuten tiedetään, näkyvyys maantiellä on erityisesti märissä olosuhteissa joskus hyvin huono. Tuulilasi on märkä, ja vastaan tulevien autojen valot loistavat. Lisäksi voi näkyä suuri määrä erilaisia muita valopisteitä, josta ei märän tuulilasin läpi näe kunnolla, mitä ne ovat. Kuljettajan huomiohan menee ensisijaisesti siihen, että hän tarkkailee tien pintaa ja yrittää pitää auton oikeassa kohdassa ajoradalla. Erilaiset valot ovat toisarvoisia näkymiä. Osa niistä voi olla talojen pihavaloja, osa kauempana mutkassa vastaan tulevien autojen valoja, osa heijastavia kylttejä ja niin edelleen.

    Kun kaikkien mahdollisten valojen seassa kävelee jalankulkija edellä mainittu liivi päällään, autolija kylläkin näkee siitä heijastuvan valon, mutta hän ei välttämättä tunnista, mikä on valon lähde. Vastaan tulevan auton ajovalot ehkä juuri tuolloin häikäisevät. Jalankulkijalla puolestaan on itsevarman turvallinen tunne, että hänet kyllä nähdään. Niinpä hän ei ehkä kävele aivan niin reunassa kuin kävelisi, mikäli hänellä ei olisi lainkaan heijastinta. Ja näin ollen voi käydä niin, että autoilija näkee jalankulkijan vasta aivan viime tipassa. Ehkä jalankulkija ei sentään jää auton alle, mutta läheltä piti -tilanteen aiheuttama säikähdys voi olla molemminpuolinen. Erityisen huonosti tunnistettava on sellainen heijastinliivi, jossa on pelkästään vaakasuorat heijastinnauhat.

    Perinteinen välkkyvä heijastin tai taskulamppu tai jokin muu tämän tyyppinen väline on mielestäni parempi vaihtoehto, koska sellaisen - vaikka se ei olekaan kirkas - tunnistaa jalankulkijaan kiinnitetyksi valonlähteeksi jo kaukaa.

    Viimeksi mainitusta asiastakaan en aio väitellä. Minulla on mielipiteeni, muilla on (todennäköisesti erilaiset) mielipiteensä. Mahtuuhan maailmaan mielipiteitä.

      
  • Syytä siihen, miksi laki kieltää kaukovalojen käytön tyydyttävästi valaistulla tieosuudella en tiedä. Se ei kuitenkaan anna aihetta olla noudattamatta lakia. Osaako joku valottaa tämän asian taustoja?

      
  • Enpä minäkään tuohon osaa syytä keksiä, yksi voisi olla pitkien valojen aiheuttama häikäisyvaara muille kuin autoiijoille (jalankulkijat, pyöräilijät). Lisäksi valaistut tieosuudet ovat usein taajamissa, jolloin pitkät loistavat kammarin ikkunasta sisään.
    Huolestuttavaa sen sijaan on antaa lehdessä lain vastaisia ohjeita. Mitähän muita on vuosien varrella tullutkaan?

      
  • Valaistulla alueella pitkistä valoista ei ole kyllä juuri mitään hyötyäkään. Ainakin itse olen huomannut että jos olen unohtanut pitkät päälle valaistulle tienpätkälle tullessa, niin ensimmäinen joka niistä huomauttaa on vastaantulija.

      
  • Herbertin ja SO2001:n kommenteista tulee mieleen seuraavaa.

    Oma mittani "tyydyttävästä" valaistuksesta on se, ettei auton valoilla saa aikaan mitään hyödyllistä. Vaikkapa 50 rajoituksella ja erillisillä kevyen liikenteen väylillä 100 metrin JATKUVA ja KATKOTON näkyvyys on mielestäni tyydyttävä, koska havaintomatkan saa riittämättömäksi vain kohtuuttomalla nopeudella.

    Sama tilanne ilman kevyen liikenteen väylää, kapea piennar, talvirajoitus 80 ja jäinen tie, niin ajan kaukovaloilla juurikin nähdäkseni mahdollisen kevyen liikenteen. Noissa olosuhteissa 100 metrin näkemä alkaa olla vähänlaisesti.

    Kaukovalot on hyvä sytyttää myös, jos ne avaavat valotolppien väliseen hämärään pari tolpanväliä lisää.

    Moottoritiellä en viitsi kaukovaloja räpsytellä, kun ei niillä tunnu mitään saavan lisää yleensä hyvään valaistukseen.

    Vastaantulijoiden valojen vaihtoa tai vilkuttelua en pidä oikeana tapana päättää valojen vaihdosta, koska seassa on liian paljon aivan väärin vaihtavia, sitä enemmän mitä lähempänä Suomen mitassa suuria kaupunkeja ollaan. Jos vastaantulija haluaa vaihtaa kilometrin päässä, ei se tarkoita että minunkin pitäisi hullutella lähivaloilla pimeässä.

    Lähivaloille vaihto valokeilojen kohdatessa on perusteltua, että kumpikin ehtisi ennen lähivaloille vaihtoa nähdä kohtaamiseen saakka tarvittavan tieosuuden. Pienet kaukovalot ovat pyyntö nähdä vastaantulijan lähivalot lähempää, suuret kaukovalot ovat lupaus vaihtaa lähivaloille kauempaa.

    Ohje takaisin kaukovaloille vaihdosta jo ennen kohtaamista rakennettiin ajalla, jolloin oltiin siirtymässä pallolampuista halogeenivaloihin. Se mikä aikanaan sopi vaatimattomille halogeenivaloille on täysin sopimatonta tämän päivän yli kymmenkertaisella valoteholla!

    Vanhan jo himmentyneen halogeenivaloparin hetkellisellä välähdyksellä ei saa paljon pahaa aikaan, mutta ei salamannopeasti syttyviä isoja LED valoja tai valmiiksi lämpimiä xenoneja kehtaa läväyttää vastaantulijan naamalle, joten mietitään vähän miltä ne omat valot näyttävät.

    Samassa paikassa kahden täysin erilaisen valopatteriston mittaaminen oli silmät avaava kokemus. Uudehkon auton bi-xenonien rinnalla laadukkaiden lisävalojen kanssa quad-xenonien valokuvio on hyvin hallinnassa ja 200 metrin päässä (15 luksin lukeman kanssa) takaisin autoa kohti kävellessä näkyy tehokas ja tasainen valopatteri, jota kohden ei viitsi katsoa suoraan. Vanhan auton H4 ajovalojen kaveriksi kokeeksi asennettu testivoittaja SAE 210 LED-valopari antaa numeroina suuremman valovirran, mutta sen hallinnassa on selviä vaikeuksia. 200 metrissä on edelleen hyvät lukemat 12 luksia, mutta hyötysuhde on huono. Kun valovirtaa on valolähteessä 20 - 30 % enemmän, ei 10 - 20 % heikompi valoteho tiellä auton edessä ole on kovin hieno suoritus. Syyn näkee autoa kohden kävellessä jo paljain silminkin. Hajavalon määrä koskee silmiin 50 metrin kohdalla.

    Ei tällaisia takaisin kaukovaloille hetkeäkään ennen kohtaamista.

      
  • SO2001:
    Autojen takasumuvalo on sietämätön häikäisijä, ja sitä käytetään mielestäni 99-prosenttisesti väärin eli tarpeettomasti. Joillakin tuntuu olevan se käsitys, että kun on pimeää, ja maantien reunoilla on valkoista eli lunta, punainen HAL 9000 silmä on sytytettävä.

    Olen kanssasi varmaan aika pitkälle samaa mieltä takasumuvalojen omituisesta, jopa väärästä käytöstä ja siitä, että 9x -prosenttisesti käytetään turhaan. Voihan se tositarpeen mentyä unohtuakin päälle, mutta luulisi sen kirkkaan keltaisen valon mittaristossa herättävän ajatuksia. Nykyautoissa et taida saada takasumaria edes päälle, jollei edessäkin pala sumarit, jos ne siellä on.

    En tosin muista, että juuri takasumuvaloista oltaisiin väännetty, vaan etusumareista ja niiden koristekäytöstä. Vielä useammin se on sitä kun vertaa takasumarin käyttöön ja olettuun tarpeeseen.

      
  • Sumuvalojen häiriövaikutus oli ainakin minulla pääosin psyykkinen. Ne häiritsivät minuakin kovasti, kunnes vuosia sitten päätin säätää sitä osaa, joka on omassa kontrollissani. Päätettyäni etten enää revi hermojani muiden valoista eivät sumuvalot ole sen jälkeen minua haitanneet.

      
  • 740GLE:
    Päätettyäni etten enää revi hermojani muiden valoista eivät sumuvalot ole sen jälkeen minua haitanneet.

    Myöntänet silti, että jonkun auton perässä ajaessasi on eroa siinä onko edellä ajavalla (koristeena) etusumuvalot päällä, vai palaako se 1 kirkas takasumuvalo suoraan naamaasi? Sen verran kirkas se pahimmillaan on, että erottuvat autojonossa vaikka kuinka kaukana edessäpäinkin sellaisella, joka on ne unohtanut päälle (kun jono näkyy jossakin sopivassa maastossa ajettaessa).

    Ai kuinka mahtavaa kuitenkin, että vain päätös riitti sinulle. Häikäisy voi siis olla psyykkistäkin. Hämää pikkuisen siihen nähden kuitenkin tuo sinun silmiä avaava kokemuksesi ja ohjeistuksesi tuossa edellä. Et varmaan siitäkään revi hermojasi sitten.

    edit: lisätty 2016:lle seuraavaa kommenttiansa varten rautalankaa, en tiedä onko tarpeeksi paksua...

      
  • Olette kyllä aika narisevia akkoja, eihän näistä autojen etusumuvaloista ole kenellekään haittaa eikä myöskään käytännön hyötyä.

      
  • Tästä mallia:

    http://www.iltalehti.fi/autot/201612072200037080_au.shtml

    Eikä se kantama vaan se äly?
    Valmistajan mukaan uusilla ajovaloilla ei tavoitella mahdollisimman pitkälle kantavia ajovaloja, vaan ennemmin älykkyyttä ja mahdollisimman kirkasta näkyvyyttä ilman toisten tiellä liikkujien häikäisemistä.

      
  • Suomen pimeillä metsätaipaleilla pitää valojen kantaa mahdollisimman pitkälle!!!!!!

      
  • Valot kannattaa mitoittaa oman käyttötilanteen mukaan ja ainakin nuo omani olisivat vilkkaaseen liikenteeseen epäkäytännöllisen isot. En silti kadu omaan käyttööni tehtyä valintaa, kun taas tänään mökiltä etätyöpäivän jälkeen kotiin päin palaillessa oli ilmeisesti porokolarin selvitys käynnissä ja nelivilkkuja kahden puolen valtatietä.

    Paikalla jo olleet autot näyttivät olevan kuosissaan, joten en jäänyt enempää tukkimaan tietä, vaan pujottelin varovasti ohitse. Ongelmakohdan jälkeen en sitten ehtinyt edes matkanopeuteen takaisin, kun jäljelle jäänyt tokka loikki kaukovaloihin jossain 300 - 400 metrin päässä ja yhä tiellä.

    En tiedä, olisivatko paikalle minua ennen osuneet voineet nähdä varoitusta Porokellosta, mutta ainakin minä näin paikalle tullessani porojen olevan TMC varoituksen mukaan siellä missä niiden pitikin olla. Autoni käyttöliittymästä en näe varoituksen ikää, vaan ainoastaan päällä olevat varoitukset, joten saattoihan olla, että jos paikalta oli jo soitettu hälytys, sen perusteella on voitu laittaa varoitus jakoon meille perässä tulleille vasta tällin jälkeen?

      
  • Kumppani: "Myöntänet silti, että jonkun auton perässä ajaessasi on eroa siinä onko edellä ajavalla (koristeena) etusumuvalot päällä, vai palaako se 1 kirkas takasumuvalo suoraan naamaasi?"

    Jos keli on kuiva, kuten lähes aina sumuvaloja käytettäessä on, ja etusumuvalot on oikein suunnattu, saattaa takasumuvalo tosiaan olla häiritsevämpi?

    Olisi silti pahasti liioiteltua väittää satojen metrien päässä palavaa 21 W hehkulankapolttimoa tai suunnilleen vastaavan tehoista LED-valaisinta häikäiseväksi. En aja (isojen) kaukovalojen mittaa lähemmäs, ellen aio ohittaa.

    Kumppani: "Ai kuinka mahtavaa kuitenkin, että vain päätös riitti sinulle. Häikäisy voi siis olla psyykkistäkin."

    Sumuvalojen "häikäisy" minun tapauksessani tosiaan oli juuri sitä. Minua vaivasi se, että joku oli riittävän röyhkeä ajaakseen laittomilla valoilla. Todellinen syy ärtymykselleni ei siis ollut häikäisy, vaan paheksuntani.

    Nykyisin minua häiritsevät valot ovat lähes poikkeuksetta omatekoisia xenonmuutossarjoja halogeeniumpioissa tai aivan viime aikoina noita uusia hyvin tehokkaita LED kaukovaloja, joiden valokuvio on vähän mitä sattuu. Valmistajalla on selvästikin käytössä tehoa enemmän kuin osaamista, joten tähän toivon pikaista parannusta.

    Kumppani/Daimler: "Eikä se kantama vaan se äly?
    Valmistajan mukaan uusilla ajovaloilla ei tavoitella mahdollisimman pitkälle kantavia ajovaloja, vaan ennemmin älykkyyttä"

    Tätä olen itsekin odottanut. LED valojen ohjattavuus on niin hyvällä tasolla, että riittävät kaukovalot voidaan rakentaa minimihäiriöllä muille. Aika harva tarvii henkilöautoon yli 300 metrin kaukovaloja ja ilman hyvin adaptoituvaa säätöä sellaiset ovat monille huonommat kuin 200 - 250 metrin kantama riittävällä valovoimalla.

    Myös peileillä toteutetusta valokuviosta on hyviä kokemuksia.

      
  • Minulle opetettiin aikoinaan, että kohtaamistilanteessa vaihdetaan takaisin pitkille noin autonmitta ennen kohtaamista. Tällöin ei synny pimeää lyhyiden valojen hetkeä kohtaamisen jälkeen. Jospa kaistallasi onkin joku este jota et lyhyillä näkisi ajoissa? Vastaantulijan valot eivät häikaise, kun kohdistaa katseen tiehen eikä vastaantulijan valoihin.
    Samoin opetettiin, että moottoritiellä voi ajaa koko ajan pitkillä, kun ajetaan oikeanpuoleista kaistaa. Näistä opeista ei häiriinnytty 1970-80 -luvulla. Harvoin kukaan vilkutteli pitkiä motarilla.
    Valot ovat tärkeä aihe, etenkin nyt kun autojen valoteho on koko ajan huonontunut ja osa porukkaa ajelee hämärissä eurotakavalot pimeinä. Etusumuvalot eivät ole minua härinneet, joskaan ei niistä hyötyäkään ole. Paitsi jos keulalle mahtuu raskaan kaluston isot sumarit.
    Valoa ei Suomen pimeillä syysteillä ole koskaan liikaa. Siksi autoissani on aina ollut lisäpitkät yhtä lukuunottamatta ja siinäkin lähinnä siksi etten ehtinyt asentaa ennen vaihtoa. Ruotsalaisillahan lisäpitkät ovat miltei sääntö.

      
  • Ihanneauto: "Minulle opetettiin aikoinaan, että kohtaamistilanteessa vaihdetaan takaisin pitkille noin autonmitta ennen kohtaamista."
    Aivan, mutta siitä ajasta on kauan ja silloin kaukovalon valokuviot olivat merkittävästi kapeampia ja valotehoa oli alle 10% tämän päivän laillisesta maksimista.

    Puhuit raskaan vetäjän vanhoista sumuvaloista mahdollisena häiriönä, mutta voin luvata että ET HALUA nähdä lähietäisyydeltä tämän päivän vetäjän kattovaloja henkilöauton puskurin korkeudella. Valokuvio on ainakin yhtä leveä kuin vanhassa Bosch Profi sumuvalossa, mutta kolmisensataa metriä pidempi. Siksi en niitä pyynnöstäsi huolimatta aio esitellä.

    Ihanneauto: "Tällöin ei synny pimeää lyhyiden valojen hetkeä kohtaamisen jälkeen"
    Kohtaavien autojen välinen tieosuus on katsottu valmiiksi jo ennen lähivaloille vaihtamista.

      
  • Parahin 740GLE, varmaan olivat kaukovalot heikkotehoisempia tuolloin, mutta TM:n testien mukaan harvan nykyauton valot kantavat yli 150 metriä. Kirkkaammat ovat kyllä kuin muinaiset halogeenit. Tilanne kohtaavien autojen välisellä tieosuudella voi muuttua yllättäen vaikka harvonaistahan se on. En silti ymmärä miksi pitää tuijottaa vastaantulevan valoihin.

    Sumuvalopointtini ymmärsit väärin tai ilmaisin itseni huonosti. Tarkoitin, että raskaan vetäjän sumuvalot valaisevat reilusti verrattuna nykyautojen koristetuikkuihin. Minulla oli sellaiset yhdessä maasturissa. Kummasti tehostivat lähivaloja (huonossa kelissä). Raskaan vetäjän kattovalot eivät ole sumuvaloja vaan kaukovaloja, vai?

    Vielä täytyy ihmetellä erään kommentoijan kauhistelua heijastinliivin vaarallisuudesta. Minusta liivien käytön yleistyminen on vain hyvä asia, ne ovat paljon tehokkaammat kuin irtoheijastimet. Kyllä kuljettajan pitäisi tajuta mistä on kysymys. Itselläni on aina liivi yllä jos pimeällä kävelen maantien varressa. Hyvää se tekisi päivälläkin ainakin pyöräilijöille, jotka helposti hukkuvat puuston katveisiin.

      
  • OK, ymmärsin näköjään tarkoituksesi väärin. Suuresta Bosch Profi sumuvalosta on oikeasti hyötyä silloin kun niitä saa käyttää, toisin kuin autojen vakiovarusteisista sumuvaloista.

    Kurkkaapa tuo rahtarin kiitoksena hyvistä valoista tuulilasin läpi ottama kuva, jossa nykyaikaisten valkohehkuisten alavalojen valokeilan jälkeen lävähtää metsän reunaan muutaman sadan metrin päähän valkoinen valopallo reilusti tieaukkoa leveämpänä:
    http://www.jussinmaki.net/verkkokauppa/abl_nbb_alpha_225_special_edition-p-33896-77/

    Kun henkilöauton bi-xenonien rinnalla on edes pari noita kattovaloja, ei tuota kuvassa ehkä 300 metrin päässä olevan valoilmiön esittely lähietäisyydeltä tunnu oikealta.

    Tuossa vielä oman autoni vakiovalot uusilla Osram Night Breaker polttimoilla:
    http://www.mese.fi/forum/userpix/6676_xenonit_5.jpg

    Ja sama auto lisävaloin. Kohtaamisen kannalta olennaista on valokuvion leveys. Vertaa tilannetta tien sivuilla edelliseen kuvaan, niin huomaat saman valokuvion leveyden kuin aiemmassa kattovalokuvassakin, vaikka nämä onkin suunnattu henkilöauton mitoilla alkamaan lähempää autoa:
    http://www.mese.fi/forum/userpix/6676_xenonit_ja_NBB_xenonit_2.jpg

    Näissä kuvissa minusta näkyy syy siihen, miksi lähellä kaukovaloille vaihtaminen ei ole hyvä ajatus kun valoja on nykymitoilla paljon. Silloin puhutaan vanhan suuren ja leveäkuvioisen sumuvalon 300 metriä pitkästä versiosta kymmenkertaisella valoteholla!

    Myöhäisempi valojen vaihto tietenkin viivästää havaintoani, jos tiellä on jotain, eli kompromissihan tämäkin tietenkin on. Ja jos joku tulee vauhdilla sivusta, niin sille en sitten voi mitään. Tähän saakka on ollut sen verran tuuria, että bongatut kohteet (viimeksi eilen) ovat olleet riittävän hitaita väistettäväksi.

      
  • No tuossa on kyllä pointtia, jos keulalla on vielä lisäpitkät. Silloin lienee syytä vaihtaa valot kun nokat ovat juuri kohdakkain. Toisaalta taas ennen kohtaamista vaihdetaan usein lyhyille turhan kaukana. Rekkakuskit kyllä sammuttavat kattolisäpitkänsä useimmiten hyvissä ajoin.
    Hyvät valot sinulla on, itselläni on Luminalight led-lisäpitkät, niiden valokeila ei ole ihan yhtä leveä.

      
  • Uusimman lehden jutussa aavistellaan autonkäyttörajoituksia päästövelvoiteiden takia. Uudet autot ja biopolttoaineet eivät riitä. Totta, mutta mikä unohtui mainita keinovalikoimasta? Joku sellainen, josta on laadittu jo vuoteen 2020 ulottuva strategia ja jota Autoliitto vihaa syystä, jota en voi käsittää. Jokainen auto pois kaduilta on lisää tilaa jäljelle jääville ja pois päästövähennystavoitteista. Koetaanko tämän vaarantavan yhdistyksen ideologian yksityisautoilun edunvalvojana?

      
  • Minusta tasapuolinen ohjaus rasittaisi kaikkea dinoöljyn ja sen johdannaisten kulutusta samalla tavalla.

    Yhteiskunnan tehtävä on rakentaa infra, vaikkei Anne sitä tiedäkään. Henkilöliikenne maksaisi teiden käytöstä ihannemallissani energiankulutuksen mukaan. Tyhjänä ajettavia bussivuoroja generoivat subventiot pois, junan matkustaja maksaa matkustajaa kohden kuluttamansa 15 kWh / 100 km, bussimatkustaja 25 kWh, polttisautoilija sen vähintään 40 kWh mitä kuluttaakin ja sähköautoilija tietenkin sen vajaat 20 kWh, minkä käyttääkin.

    Rullaluistelija, pyöräilijä ja muuten omin voimin liikkuva ei maksa liikkumisestaan. Eli energiaveron maksaa se, joka kuluttaakin.

    Valitettavasti en osaa ratkaista tavaraliikenteen ongelmaa, koska koko verotus polttoaineessa tappaisi logistiikan.

      
  • Julkisen liikenteen rajoittaminen on ongelmallista siksi, että niissä usein matka koostuu useammasta kuin yhdestä kulkuneuvosta. Jos tämä ketju katkeaa esim. vajaana ajavan bussin poistamiseen liikenteestä, on julkisten suosiminen hankalaa. Toisaalta eri kulkumuotojen yhdistelyä pitäisi edistää, jolloin riippuvuus tällaisesta vähenisi. Toisaalta julkisten suosion kasvu mahdollistaisi ajaa nykyistä useampia vuoroja kannattavasti. Paha sanoa, mikä kussakin tapauksessa olisi oikea ratkaisu. Se ainakin on selvää, että junissa ja linja-autoissa pitäisi polkupyörien kuljetusmahdollisuuden parantua. Se laajentaisi joukkoliikenteen käyttökelpoisuutta huimasti.

      
  • En minä ehdottanut minkään liikennemuodon rajoittamista. Jos kulkemisesta pitää maksaa sen ympäristökuorman perusteella, niin sitten olisi oikein, että kaikki maksaisivat kulutuksensa suhteessa.

    Nyt bussimatkustajalle annetaan joka toinen lippu ilmaiseksi yhteiskunnan piikkiin ja yksityisautoilija maksaa kaikkien muidenkin edestä.

      
  • Kokonaisuutta tarkastellen voi olla järkevämpää ajattaa joitain vuoroja kannattamattomasti. Vaihtoehtona on olla käyttämättä joukkoliikennettä koko matkaketjussa.
    Polttoaineen hinnan nosto palvelee aika hyvin kulutusperustaista maksua ja sehän Suomessa osataan.

      
  • Lehden 4/2017 Liikenteessä palstalla väitetään, että pysäköiminen on jalkakäytävällä sallittua, jos kyse on tavarakuorman pakkaamisesta tai purkamisesta ja homma on lyhytaikaista.

    Väite on täysin väärä.

    Lain mukaan pysäkökinti tuollaisessa tilanteessa tehdään seuraavin ehdoin:

    "Muunkin ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle ja pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei kuitenkaan saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä."

    Kaikkien ehtojen on täytyttyvä. Etenkin pakottava syy on hyvä tiedostaa.

    Ettei vain taas Autoliiton propagandaa yritettäisi ujuttaa TM:n sivustolle ja koittaa luoda mielikuvia laittomien pysäköintien olemisesta laillisia. Koska uusi päätoimittaja puuttuu asiaan vai ollaanko sielläkin kallellaan Autoliittoon? Ongelmanahan väärä pysäköinti on jalankulun lisäksi pyöräilylle, kun autojen tukkimalla kevyen liikenteen väylällä koitetaan löytää reitti. Joskus joudutaan koukkaamaan ajoradan kautta.

      
  • Minulla on naapuri joka jakaa Helsingin keskustan pakettikuljetuksia, hän kohtaa usein näitä Herberttejä.

      
  • Mikä mahtaa olla syynä siihen, että naapurisi toiminta herättää ärtymystä?

    Tuolla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä sen suhteen, antaako TM virheellistä tietoa pysäköintisäännöistä. Mahtaako naapurisikaan sääntöjä tuolta osin tuntea.

      
  • 27 § Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot
    Polkupyörän ja mopon saa pysäyttää ja pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle. Muunkin ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle ja pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei kuitenkaan saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä.

    "Lehden 4/2017 Liikenteessä palstalla väitetään, että pysäköiminen on jalkakäytävällä sallittua, jos kyse on tavarakuorman pakkaamisesta tai purkamisesta ja homma on lyhytaikaista."

    Mikä lehden 4/2017 väitteessä on väärin?

      
  • Sallitun pysäköimisen ehdot ei täyty sillä, että kyse on kuorman pakkaamista tai purkamista ja homma on lyhytaikaista. Pysäköinti on sallittua vain, jos em. lisäksi lähellä ei ole sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Lisäksi ei saa haitata kohtuuttomasti klv:llä kulkemista. Kuskin on myös pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä auto paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä.

      
  • Siis saa pysäköidä.

      
  • Kyllä, kun nuo kaikki ehdot täyttyvät. Tietysti viime kädessä juristit päättävät, mikä on pakottava syy, mikä on lähellä oleva paikka jne.
    Veikkaan, että yleensä jalkakäytävälle pysäköitäessä ei täyty. Silti lehdessä ollut juttu on väärin, kun vain alle puolet sallitun kriteereistä mainitaan. Yhtä hyvin voisi ohituskielloista mainita vain joka kolmannen ja ihmetellä, miksi porukka tekee laittomia ohituksia. Käytännönläheisempi esimerkki löytyy väistämisvelvollisuudesta. Lain mukaan pääsääntö on, että pyöräilijä väistää ajoradalla olevia ajoneuvoja suojatien jatkeella. Käytännössä kaksi poikkeusta tekee sen, että yleensä ajoradalla olevat ovat väistämisvelvollisia. Tuokin sääntö on sellainen, jota taatusti tietämättömyyden takia rikotaan, kun jaksetaan keskittyä säännöissä vain tuohon ns. pääsääntöön.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit