Nastarenkaat verolle.

396 kommenttia
«13456714

Uusimmassa paperilehdessä (04/2013) Heikki Artman peräsi postilaatikossa nastarenkaiden verollepanoa. Tästä on olemassa adressi jo vuodelta 2008 (http://www.adressit.com/allekirjoitukset/nastarenkaat/). Tällöinkin tutustuttiin tutkimuksiin jotka toivat esiin pitkälti samat asiat kuin ne joista Heikki Artman kirjoitti. Kitkarenkaat pölyttävät kyllä hieman enemmän johtuen "tahmeammasta" luonteestaan, mutta ne eivät sitä pölyä siihen kadunpintaan alunperin ole aiheuttaneet.



Tuo Jussi Kaakisen mielipide perustui johonkin joka kuullosta "taksikuskien totuudelta". Tosiasia on, että nastarenkaat ovat meillä syypäitä sekä päällysteen kulumiseen ja siitä johtuvaan katujen pölisemiseen.



Kaikkihan ovat huomaneet sen tosiasian että loppusyksyllä alkaa yht'äkkiä tulilasiin kertyä kuraa, muuten vaan kosteasta tienpinnasta. Ei siihen vielä mitään hiekkaa tai suolaa ole levitetty. Porukka on alkanut asentaa piikkipyöriä alle.

  
  • Voidaanko jotenkin saada tämä marginaaliryhmä hiljaiseksi ja antaa kitkarenkaille vaikka kotitalousvähennys tai jotain muuta helpotusta ikuiseen ahdistukseen siitä että nastarengasjengi tuhoa maailman :wave:

      
  • Itse olisin aivan valmis maksamaan vuodessa muutaman kympin veron nastarenkaiden käytöstä, vaikka tuskinpa se nastavihaajien kitinää hiljentäisi. Jostainhan se on valitettava, ettei elämä tunnu liian mukavalta ja helpolta.

      
  • Tuota rapaa tulee erityisesti silloin kun ekojen yöpakkasten ennustetaan tulevan. Silloin ei juuri kenelläkään ole talvirenkaita alla mutta suola-autot kiertävät taajamia ahkerasti. Työmatkan varrella on pitkiä pätkiä joihin ei ole varaa levittää suolaa. Mainittua rapaongelmaa ei ole edes nollakelilläkään, esim. tällä viikolla. Tilanne muuttuu dramaattisesti siitä risteyksestä, josta suolaus on alkanut.

      
  • Itse luulin, että useimpien mielestä autoilua verotetaan jo nykyisellään riittävästi.



    Vähän ajavana siirtäisin mieluusti muitakin autoilun veroja suoraan polttoaineen hintaan, enkä kaipaa enää uudenlaisia verotusmuotoja.

      
  • Avaruusvektori:

    Itse luulin, että useimpien mielestä autoilua verotetaan jo nykyisellään riittävästi.




    Niin minäkin, mutta perinteisestihän löytyy paljon ihmisiä, jotka kannattavat sellaisia veroja/maksuja, mitkä eivät kosketa heitä itseään.



    Koska adressissa ei kyetty kertomaan, että miten tällainen lisämaksu käytännössä hoidettaisiin, niin voin kai minäkin sitten ehdottaa päinvastaista eli, mitä jos nastarenkaiden käytön rankaisemisen sijaan tarjottaisiinkin porkkanaa niistä luopuville?

      
  • Varmaankin haluttu vaikutus olisi se että halpis- tai edullisia renkaita ostavat eivät enää ostaisi nastarenkaita. Jatkossa nastat olisivat riittävän paljon kalliimmat että niitä ostaisi pääasiassa premiumautoilijat. Se hiljentäisi ensisijaisesti liikennemelua, vaikutus kuuluisi myös kesällä kun tienpinnat eivät olisi niin karheat.



    Jotta elämä voisi tuntua jatkossa mukavammalta ja helpommalta niin sen puolesta valittaa mielellään. Nastarenkaiden haitat huomaa parhaiten auton ulkopuolella. Valitettavasti TM testaa melun ainoastaan auton sisäpuolelta, vaikka muutoin esimerkillisesti mittaa talviautotestissään pakoputkesta tulevat hiukkaset ja häkäpäästöt.



    Tuskinpa kaikki katsovat taulukoista jokaista numerotietoa, mutta itsestäänselvyytenä turvallisuus ei riipu ainoastaan nastoista vaan myöskin ajonopeudesta, niin siksi olisi hyvä kertoa nastojen haitoista verrattuna nastattomiin renkaisiin.



    Maailma ei nasta-asiassa pelastu kuten hiilidioksidiasiassa, vaan ihmisten asuinalueet. Meluaidat eivät poista melua, eivätkä meluaidat ole halvat rakentaa.



    http://fi.wikipedia.org/wiki/Asfaltti#Hiljainen_asfaltti

      
  • Nastarenkaat antaa kelivaraa. Kesärenkaillakin pärjää niin kuin kitkattomilla.

      
  • Yksi jäisen risteyksen ylitys kitkoilla riitti, minulle nastarenkaat kiitti.

      
  • 165 ei kertonut miten kauan kitka-ajokokemusta oli, tai minkälaisilla kitkoilla ajoi?
    Rengasliikkeessä tapasin pari vuotta sitten miehen jonka vaimo halusi nastarenkaat koska ei luottanut kitkoihin. Olivat luopumassa 8 vuotta vanhoista kitka-Hakkapeliitoista, sitä en kuitenkaan tullut katsoneeksi montako millimetriä kulutuspintaa oli jäljellä.

    Ensimmäisenä talvena kun olin luopunut nastoista kokeilin liikenneympyrässä josko auto menisi kivasti kevyessä sivuluistossa, mutta se ei sopinut hyvin nastattomille renkaille kun pieni ympyrä olikin kiillottunut jääksi. Luistoa tuli vähän liikaa, ratinpyörityksessä tuli kiire. Opin tilanteesta sen että seuraavat kerrat tulen risteykseen ja ajan siinä varovammin. Se että ajaisin 150-170 päivää vuodesta nastarenkailla ei ole vaihtoehto sille ettenkö voisi ajaa ajoittain jääkeliolosuhteiden mukaan.

    Jos kuitenkin haluaa ajaa aina mahdollisimman nopeasti on renkaan pidon ylärajalla käytännön merkitystä. Omassa ajossani se tulee vastaan käytännössä silloin kun tietoisesti kokeilen paljonko kaasua tai jarrua pystyy talviolosuhteissa käyttämään. Kun kesällä ajaa rauhallisesti ei tarvitse talvellakaan muuttaa ajotapaansa.

      
  • Oman kokemuksen perusteella kitkarenkaiden ikävin ominaisuus on juuri tuo lepo ja liukukitkan välinen jyrkkä ero varsinkin jo vähän kuluneella renkaalla. Kun kitkarenkailla varusteetu auto lähtee kunnon curlingradalla luistoon niin korjausliikkeitä ei juurikaan enää ehdi tehdä. Ajonvakautus toki auttaa jos sellainen on. Nastarenkaat varoittaa käytöksellään jo etukäteen ja luistoon lähdön jälkeen kitaa löytyy vielä tilanteen hallintaan.

    Totta on että nastarenkaille todellista tarvetta vain muutamina päivinä vuodessa mutta ainakin omalla kohdalla niitä on tarvittu juuri silloin kun tilanteeseen ei ole osannut kunnolla varautua.

    Jos nastat halutaan verolle niin parempi olisi mielestäni rajoittaa niiden käyttöä lähinnä kaupunkien keskustoissa. Nastarenkailla varustetulle autoille verolappu ikkunaan tms. Tosin verottajalle ei kannattaisi tässäkään asiassa antaa edes pikkusormea.

      
  • Onko nämä autoilijoille lisäveron ehdottajat edes auton omistajia? Tuskin on. Autonomistajat maksaa jo ison siivun sosiaalimenoista.

      
  • Liikenteen kokonaisverotuotto on tänä vuonna 2012 arviolta 4,75 miljardia (4 753 miljoonaa) euroa, ja liikenteeltä kerätyt muut maksut 136 miljoonaa euroa. Autoilijoilta kerätään polttoaineveroina 2 675 miljoonaa, autoveroina 1 203 miljoonaa ja ajoneuvoveroina 770 miljoonaa euroa. Yhdessä nämä muodostavat 98 prosenttia liikenteen tuloista. Rataveron ja väylämaksujen osuus on vain nimellinen.

    Liikennesektorille myönnettiin rahoitusta valtion vuoden 2012 talousarviossa kuitenkin yhteensä vain 1 936 miljoonaa euroa, eli siis vain noin 40 prosenttia vuotuisesta tulosta. Loput 60 prosenttia käytetään muualla valtiontaloudessa.

      
  • http://www.autoliitto.fi/matkailu/asiapaperit/muut-asiapaperit/saksan-ymparistotarra/

    Yllätyin siitä että Saksassa (autotehdasvaltio) pitää olla ympäristötarra saadakseen ajaa joissakin kaupungeissa. Suomessa ei ole tällaisia rajoitteita missään. Ehkä nastaverotarra voisi saada harkitsemaan tarvitseeko niitä paljalle jäälle tarkoitettuja nastoja oikeasti vai riittääkö talvirengas.

    Itse en TM:n testien kestolukijana ollut ensin uskaltaa hankkia kitkarenkaita vaikka kuinka halusin sellaiset, mutta sen jälkeen kun olin itse testanut miten nastaton talvirengas toimii jäällä en enää muita suostu käyttämään. Onhan niillä jäällä testattuina huonommat kierrosajat ja pidemmät jarrutusmatkat, mutta erot ovat loppujen lopuksi pienet. Ja onhan testeissä saatu tuloksia missä jotkut nastallisista jarruttavat pidempään jäällä kuin nastattomat!

      
  • Tuskin talvenaikana tullee montakaan liukkaankelin matkaa, mutta yksi epäonnistunut matka voi tehdä pahaa jälkeä. Rengas on olennainen osa turvallisuutta etenkin talvella, silloin pitää valita paras mahdollinen pito pahimman kelin mukaa

      
  • Kuten SP jo sanoikin, talvirenkaiden erot eivät ole vain jarrutusmatkaa. Jos löytyy kitkarengas, joka luistaa oikein, niin tänne, kiitos, nam!

    Vaikka ei löytyisikään, voin ajaa talven myös väärin luistavilla renkailla, jos saan sen turvin hiljaisemman ja sileämmän kesätien. Pelkästään omat renkaani vaihtaen en voi vaikuttaa tien kuntoon enkä ympäröivään yhteiskuntaan tasan pätkääkään.

    Säätäkään nyt jo se nastakielto joutuin, että päästään tästä ikuisesta vatuloinnista!

      
  • Quu: "Tuskin talvenaikana tullee montakaan liukkaankelin matkaa, mutta yksi epäonnistunut matka voi tehdä pahaa jälkeä. Rengas on olennainen osa turvallisuutta etenkin talvella, silloin pitää valita paras mahdollinen pito pahimman kelin mukaa"

    Komppaan Quun kommenttia. Hyvät renkaat ovat ehdottomasti turvallisuusväline(et). Mielestäni hyvien (mm. kelin ja kulkemisten mukaisten) renkaiden käyttäminen on sitä aktiivista turvallisuutta parhaimmillaan. Enkä tyrmää kitkarenkaita, vaikka nastoilla tuleekin ajettua.

      
  • Suomessa sileät tiet sekä nastarengaskielto? Ei ole kuovinvaikea arvata mitä siitä seuraisi.

      
  • Rengasasiat ovat puheenaiheena aika vaikea juttu kun ei pääse kokeilemaan mitä milläkin tarkoitetaan. Se on myös hyvin ajotapariippuvainen asia, mikäli ajaa taloudellisesti ei saa kitkarenkaitakaan sutimaan yhtään sen enempää kuin nastarenkaitakaan. Viime talvena näin Hakkapeliitta 1:t ja taisi olla Hakkapeliitta Q:tkin jonkun auton alla. Eli ikänsä puolesta täysin vanhentuneet renkaat, mutta toiset ovat silti "nastat" ja toiset "kitkat". Samassa liikenteessä kulkevat kuin jääpitoon painotetut 760-nastaiset per auto -Hakkapeliitta 8:it ja kitka R2:t.

    Minä en yksin voi rengasvalinnallani pitää asfalttia sileänä eikä joku toinen yksin nastavalinnallaan kuluta tietä uraiseksi ja meluisaksi, mutta jokainen meistä on yksilö. Mitä useampi ajaa nastoilla 120 - 180 päivää vuodessa sen enemmän pieniä teräviä metallipiikki-iskuja osuu tienpintaan - ja kitkarenkailla ajava puolestaan omalla osuudellaan vähentää niitä iskuja. Ei kukaan meistä ole "kaikki". Sama kuin ajotapavalinnassa, jos minä noudatan nopeusrajoitusta voi joku toinen joka ei halua ja tahdo noudattaa mitään sääntöjä ajaa iman turvaväliä tai ohittaa vaarallisesti. Silti on järkevämpää itse ajaa lakeja ja asetuksia noudattaen vaikka muut olisivat eri mieltä.

    Minulle valinta on helppo. Jääpäiviä on pääkaupunkiseudulla suolauksen seurauksena niin vähän että minun ei tarvitse miettiä nastatarvetta kuin joinakin reissuviikonloppuina maaseudulle missä on mutkaisilla teillä 80 km/h rajoitus, pitkät välimatkat ja tien kunnossapito ajoittain myöhässä. Silloinkin se varsinaisesti vaikea olosuhde on ajoradalle tamppaantuneen lumen jälkeinen suojasää eli märkä jäinen tienpinta.

    Yksi mieleenpainunut hyvä neuvo minkä olen muistaakseni täältä lukenut: Jos tekee mieli oikaista mutkissa vastaantulijan kaistaa käyttäen - silloin ajaa liian lujaa.

      
  • Karrette: mikäli ajaa taloudellisesti ei saa kitkarenkaitakaan sutimaan yhtään sen enempää kuin nastarenkaitakaan

    Muuten puhut järkeä, mutta ylläolevan väittämän ostan vain, jos sutimisen käsite rajataan vetopidon rajoilla taiteiluun tai sen ylittämiseen? Suuremmalla sivuttaispidolla ja ennen kaikkea turvallisen selkeällä luiston rajalla josta on vielä pitkä matka tappisladiin välttää turhia hidastuksia ja siten kulutuksen kohoamista huonojen välineiden vuoksi.

    Voisin kyllä nostaa kulutustani hidastamalla liikenneympyröihin vähän enemmänkin, jos sillä saisi sileämmän tien seuraavaksi kesäksi. Saattaisin tykätä kitkoistakin, koska melu on valintojani ohjaava asia, mutta on vähän arvokas kokeilu, ellen tykkääkään?

      
  • Viimeksi renkaita vaihtaessani sain Hakkapeliitta 5-renkaissa helposti luistonestovalon vilkkumaan jäällä, eli ymmärrän pointtisi. Vilkkuu se samassa paikassa kitkarenkaillakin kun ajotapa on täysin samanlainen - ei auto sutimaan jää.

    Kitkarenkaiden käyttäjiä on noin 15 %, eli moni tykkää niistä. Sitä en tiedä moniko haluaisi ajaa kitkarenkailla mutta käytetyn auton mukana tuli nastat, ja moniko haluaa ajaa kuin kesäkelillä myös pahalla jääkelillä. Hitaammin ajaminen on yllättävän vaikeaa.

    Kuten aiemmin kerron ostin omani tietoisena siitä että talvirengastestien lukijana otan ison riskin luopuessani nasta-Hakkapeliitoista, mutta olinkin mennyt mielikuvien mukana. Jokaisessa testissä näkee että hyvämerkkiset kitkarenkaat eivät häviä nastarenkaille paljoakaan jäällä - esim. nasta-Michelinin ostaja ei saa nastoilleen oikein vastinetta. Parhaan jääpidon tarjoajat ottavat ns. takkiin märällä asfaltilla ja nastaversiot lisäksi meluarvosanassa.

    Loppujen lopuksi en koe että olisin luopunut talviajossa mistään, mutta sain paljon. Onhan talvella pimeää, märkää ja (yllätys, yllätys) kuraista, mutta kuivalla kelillä kitkarengasajo on yhtä miellyttävää kuin kesällä. Ostamalla "mersun" saisin auton sisämelun vaimeammaksi, mutta autovero on sen verran kireä että ei siihen ole varaa. Nastojen varsinaiset haitat jäävät kuitenkin ajoneuvon ulkopuolelle (kuten VW:n päästöhuijauksessa), sisämelu on lähinnä mukavuuskysymys.

    Oman kulutukseni saan pysymään matalana sillä etten jarruta liikenneympyrään, vaan ennakoin ajoissa sen että siellä se on samassa paikassa kuin viimeksikin. Jalan nosto kaasulta tarkoittaa 0,0 litran hetkellistä kulutusta. Ennakoivalla tasaisella ajolla pyrin välttämään myös suomalaisten yleisimmän kolarin, eli sen että joku törmää perääni.

      
  • Nastarenkaat verolle. Päinvastoin kitkoilla ajavat on pääosassa talvella ajetuissa onnettomuuksissa.

      
  • En tiedä kuka on pääosissa kesällä ajetuissa onnettomuuksissa ja kuka on vain kolaroinut kun ei ole piitannut liikennelainsäädännöstä, mutta ehkäpä vuotuisesta yli 10 000 peräänajoista missä kirjataan yli 3000 henkilövahinkoa pitäisi antaa sama tuomio kuin rattijuopumuksista? Kun eilen ajoin useamman tunnin ajan kitkarenkailla olivat ainoat vaaratilanteet ylinopeutta ajaneiden ohittajien aiheuttamia - enkä alkanut arvioida oliko alla nastat, kesärenkaat vaiko nastattomat talvirenkaat (pohjoismainen-/ keskieurooppakitka) tai montako milliä oli kulutuspintaa. Tienpinnat olivat paikoin kuluneet, eikä niissä näkynyt paripyörien tekemiä uria.

    Vaikuttaa siltä että valvonnan panostus menee väärään paikkaan jos maineeltaan kaikkein pahimmista liikennevaaranaiheuttamisepäilyistä vain joka tuhannes osuu oikeaan - osumatarkkus on promillen luokkaa. Eikä silloinkaan välttämättä ole kukaan sivullinen kokenut että hänen liikenneturvallisuutensa vaarantui - sen tunteen on voinut aiheuttaa joku kaahari jolle 0,0 promillea puhalluksesta johtuen konstaapeli toivottaa hyvää matkaa sen sijaan että kirjaisi syytteen varomattomista kaistanvaihdoista ja liian lyhyestä turvavälistä.

    "Tänä vuonna poliisi on puhalluttanut ratsioissa 111 770 kuljettajaa. Rattijuopoiksi kirjattiin 141 kuljettajaa (0,13 prosenttia)." (iltasanomat)

      
  • Karrette: Viimeksi renkaita vaihtaessani sain Hakkapeliitta 5-renkaissa helposti luistonestovalon vilkkumaan jäällä, eli ymmärrän pointtisi. Vilkkuu se samassa paikassa kitkarenkaillakin kun ajotapa on täysin samanlainen – ei auto sutimaan jää.
    Aivan. Ei talvirenkailla pidä kuvitellakaan estävänsä luistamista - mihinkään suuntaan. Kuljettaja ne luistot estää. Tai Suojelusenkeli.

    Karrette: moniko haluaisi ajaa kitkarenkailla mutta käytetyn auton mukana tuli nastat, ja moniko haluaa kuin kesäkelillä myös pahalla jääkelillä. Hitaammin ajaminen on yllättävän vaikeaa.
    Uskoisin, että haastateltaessa suurin osa vastaa ajavansa huonossa säässä hitaammin, mutta todellisuudessa ongelma tulee huonon sään ja siihen sopivan nopeuden tunnistamisesta? Sen seurauksena nähdään ja tunnetaan että on liukasta tai näkyvyys on huono, ja hidastetaan normaalista pikku ylinopeudesta cruisen pari napsua alaspäin vaikka pitäisi pudottaa kymmemen, eikä turvavälit muutu lainkaan?

    Prosessiorientoituneena olen rakentanut itselleni mallin, jossa todella pyrin ajamaan vain sen mitä näen ja sen mitä vehkeet sallivat, joten optimiolosuhteiden marssivauhtini valtateillä alkaa pudota jo kesärenkailla pimeyden laskeutuessa lämpimälle kuivalle asfaltille.

    MInun vaikeuteni on siinä tietoisuudessa, että huonon kelin vuoksi hidastettuani, joudun hidastamaan vielä lisää talveen sopimattomien vehkeiden vuoksi, kun valot tai renkaat eivät riitä. Tästä seuraa kontrollifriikin varustelukierre, jossa ei pyritä ajamaan niin kovaa kuin mahdollista, vaan sellaisin renkain ja valoin, että talvikelissä perjantai-illan jonossa mökkimatkalla tasanopeuksin edetessämme minun autoni kohdalla turvamarginaalit riittävät.

    Karrette: esim. nasta-Michelinin ostaja ei saa nastoilleen oikein vastinetta.
    Harmikseni voin vahvistaa kokemuksesta TM mittaustuloksen, koska käytettynä ostamaani autoon oli juuri hankittu aivan uudet Michelin nastarenkaat. Kahdeksalla Michelinillä pilattu auto taisi olla vahva tekijä siinä, ettei aiemmin isoa painavaa etuvetoista ajanut autoni edellinen omistaja tykännyt siitä yhtään. Susihan se olikin ajaa, enkä olisi uskaltanut ostaa lainkaan, ellen olisi nähnyt kuitteja nelipyöräsuuntauksen oikeista arvoista ja alla pyörivästä roskasta.

    En ole ikinä aiemmin laittanut noin 5000 km ajettuja viime vuoden valmistusleimalla olevia 9.5-millisiä talvirenkaita kiertoon. Näihin meni hermo aika pahasti, kun huonon kelin lisäksi piti himmailla vielä erikseen huonojen renkaiden vuoksi. Siinä vaiheessa oli muuten ikävä ideaalisessa 50/50 tasapainossa istuvaa manuaalivaihteista C-sarjalaista Contin nastarenkain, jotka ostin TM testiarvion pohjalta vaikka Conti ei sinä vuonna rengastestiä voittanutkaan. Mutta tämä ratkaisi valintani: "kiitämme ajettavuutta kaikissa talviolosuhteissa". Olen samaa mieltä TM:n kanssa myös tästä arviosta.

    Mietin rengastestiä lukiessani juuri samaa kuin sinä, että jopa talvisissa olosuhteissa parhaat kitkat näyttävät Micheliniä paremmilta ja olin vakavasti sellaisia harkitsemassa. Ennen renkaanvaihtoa keleiltään poikkeuksellisen hankala mökkiviikonloppu muutti mieleni. ensin lunta vähän yli maavaran. Oli aivan rajoilla, liikahtaako takavetoinen mökkirannasta liikkeelle ollenkaan. Tässä kohdassa hyvät kitkat olisivat varmaan olleet selvästi paremmat? Kotiin palatessa tuli sitten tihkusadetta märälle jäälle. Seuraavalla viikolla vaihtui alle Nokian 8 kapeimpana rengaskokona mikä otteesta löytyy. Ilman tätä hankalinta keliä moniin vuosiin olisin saattanut uskaltaakin kitkarenkaisiin?

    Karrette: Ostamalla “mersun” saisin auton sisämelun vaimeammaksi, mutta autovero on sen verran kireä että ei siihen ole varaa.
    Jo edellisen Mersuni kyydissä muun merkkistä autoa ajava tuttavani ei kysynyt, vaan suoraan totesi, että "olet vaihtanut kitkarenkaisiin", vaikka farkku Ceen alla pyörivät silloin ContiIce nastat. Nykyinen Mersuni on isompi ja hiljaisempi sedan. Tosin käytettynä ihan tavallisen keskiluokkaisen auton hinnalla ostettu toissavuoden mallina puolella uuden hinnasta, joten en elvistele Avensista halvemmalla käytetyllä autollani, vaan totean, että nopea arvon alennus on iloinen asia käytetyn ostajalle :-)

    Mutta nastojen ääni ei tasaisessa ajossa kuulu, lamellirenkaan ääni kylläkin. Nastan ääni alkaa kuulua sitten kun rengas jo sortaa, eli pidon rajojen lähestyessä varoitus tulee ohjaustuntuman lisäksi myös nastojen rapinasta.

    Karrette: Oman kulutukseni saan pysymään matalana sillä etten jarruta liikenneympyrään, vaan ennakoin ajoissa sen että siellä se on samassa paikassa kuin viimeksikin. Jalan nosto kaasulta tarkoittaa 0,0 litran hetkellistä kulutusta. Ennakoivalla tasaisella ajolla pyrin välttämään myös suomalaisten yleisimmän kolarin, eli sen että joku törmää perääni.
    Tuttu ajotapa. Lisäksi hyvillä renkailla sen liikenneympyrän läpi voi pyöräyttää taloudellisesti yhtä numeroa edellä ajavaa suuremmalla vaihteella, joten senkin vuoksi ympyrän hitaammin selvittävälle kannattaa antaa vapaata tilaa, ettei hänen hidastuksensa ala kuluttaa omaa polttoainetta.

    Yli 1700-kiloinen automaattivaihteinen kulutti toukokuulta lokakuulle yli 11.500 km matkalla 8 tankillista, eli puolen vuoden keskikulutus 4.9 sadalle. Lämmityslaitteen PTC-vastusten, mehulinkoautomaatin tahmean kylmäkäynnistyksen ja Webaston vuoksi talvella menee sen verran enemmän, että edellisen manuaalivaihteisen tapaan en ympärivuotisena keskikulutuksena aivan saavuta normilukemia. Uudemmassa mallissa tosin tavoitekin on litran alempana, mutta aivan kaikkea "luvatusta" alennuksesta en omassa ajoympäristössäni saa itse kiinni.

    En mielestäni käytä nastoja repivän ajotavan mahdollistamiseen, vaan päinvastoin tasaisen nopeuden ylläpitämiseen. Kunpa saisi koeajaa omaa tai suunnilleen vastaavaa autoa hyvillä kitkarenkailla, saattaisin hyvinkin laittaa sellaiset ostoslistalle myös itselleni?

      
  • Ajakoon kukin millä huvittaa mutta onhan nastarenkaat todella haitalliset. Noille voisi kuitenkin säätää tuntuvan haittaveron, joku 200€/rengas eli 800€/sarja.

    Nytkin jo about 50% (keski-suomessa) porukasta ajaa nastarenkailla ja teistä palaset lentää silmissä! Pohjoisemassa prosentti vielä isompi. Itselläkin on uudet Hakkapelitta 8:n nastat ollet alla lauantaista saakka ja ihan hirveäthän nuo ovat ajaa maantiellä! Auto on suorastaan vaarallinen kaarteissa ja kipinät lentää liikkelle lähtiessä.

    Menen huomenna reklamoimaan noista renkaista,koska lähes kaikki nastat ovat irronneet 300km matkalla ja pyydän asentamaan kitkat autoon. Autoni on uusi ja nuo nastat tulivat valitettavasti auton mukana, koska myyjä oli merkinnyt oletuksella ne autoa tilatessa. Oppivat ainakin ensikerralla kysymään mitä rengastusta laitetaan kun saavat riekaliset nastarenkaat vaihdossa. Luonnollisestikaan en uusia kitkoja aio maksaa.

    No pointtina kuitenkin se, että kuka noita nastarenkaita voi oikeasti pitää turvallisina ja mieltä rauhoittavina renkaina? Suoraan sanottuna tunne kaarteissa on kuin ajaisi marmorikuulien päällä.

      
  • Ja sitten Jouni heräsi ja huomasi että käsi oli............potassa

      
  • Ai eikö nastarenkaita saa sanoa huonoiksi, sorry jos pahoitit mielesi.

    Nuo nyt vaan ovat tuollaiset jos niillä meinaa ajaa normaalisti. Minä tykkään ajaa samalla ajotyylillä kesät-talvet mutta noilla paskoilla se ei onnistu. No lupasivat tilata minulle uudet kitkat ja tuska loppuu kohta.

    Harmi kun suomen tiet ovat pilalla nastarenkaiden takia niin oma nautinto himmenee hieman.

      
  • 300 km ja kaikki nastat lähteneen, samalla ajotavalla kitkat on pilalla 200 km. Hommaa nyt ensin se auto ja tule sitten uudelleen kirjoittelemaan satuja.

      
  • Jounin kanssa samaa mieltä, vaikka itsellä onkin sen verran parempi tuntuma tapahtumiin auton ja tien pinnan välissä, että ensimmäisen talven reilun 10.000 km jälkeen ovat kaikki nastat luonnollisesti tallessa, kuten aina ennenkin muunkin merkkisissä nastarenkaissa. Ei niitä nastoja katoa kuin muutamia yksittäisiä nastarenkaiden koko käyttöiän aikana.

    Mutta kyllähän ne sulalla asfaltilla ovat sekä liukkaat että epävakaat myös silloin kun eivät luista. Ensimmäinen sulan tien päivä talvitassuilla sai valot vilkkumaan kojetaulussa kun vanhasta muistista polkaisin moottoritien liikenteen sekaan. Tässä suhteessa muuten Kontiainen oli selvästi Nokian Kasia parempi, vaikkei pito ehkä aivan yhtä hyvä talviolosuhteissa ollutkaan. Mutta rauhallisempi Cee oli ajaa Kontiaisilla kuin uudempi Eemeli Nokialaisilla.

    Ostan talvirenkaani talvea varten, joten sula asfaltti on joka tapauksessa helpoin keli, jonka talvirenkaani koskaan tapaavat. Jokaiseen talveen liittyy tuhansia kilometrejä heikon hoitoluokituksen pieniä ja mutkaisia tieosuuksia, joille pääseminen mökkirannasta näyttää olevan naapurille ajoittain haasteellista. Jos selviän talvirenkaideni ostoperusteena olevasta kelistä, ei sulalla asfaltilla ole minkäänlaista ongelman häivääkään.

    Ajaisin mielelläni ensi keväänä sileämmällä tiellä, mutta oma valintani vaikuttaa vielä vähemmän kuin yksi ääni vaaleissa.

      
  • Jouni: "nastat ovat irronneet 300km matkalla ja pyydän asentamaan kitkat autoon. Autoni on uusi ja nuo nastat tulivat valitettavasti auton mukana"
    Juuri näinhän se uusi auto pitää ottaa käyttöön, siitä saa aikanaan taas joku onnellinen hyvän käytetyn. No onneksi nuo Jounin jutut on ihan skeidaa.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Uusimmat keskustelut