No,uusi auto kuuliu ottaa juuri noin käyttöön ja kokemusta on. Ajamalla ns.tauhallisesti sisään saa näistä saksanseisojista öljysyöppöjä, edelliselle samanlaiselle kävi näin.
No hyvä että säästää öljynkulutuksessa painamalla tallaa niin että renkaat menee 300km ajolla paskaksi. Onhan se tärkeätä saada pitkäikäinen moottori, halvempia ne renkaat on.
Jouni: "Nuo nyt vaan ovat tuollaiset jos niillä meinaa ajaa normaalisti. Minä tykkään ajaa samalla ajotyylillä kesät-talvet mutta noilla paskoilla se ei onnistu. No lupasivat tilata minulle uudet kitkat ja tuska loppuu kohta."
No en usko, että kaikki tuska poistuu kitkarenkailla. Kaikki talvirenkaat ovat rakennettu sen verran löysemmälle rungolle, että ajotapaa on syytä kalibroida. Ja ei se kitkarengas ole todellakaan kesärenkaan veroinen ajettava löysemmällä rungolla ja pintalamelloinnilla.
Sinänsä huolestuttavaa, että osa autoilijoista ei muuta lainkaan ajokäyttäytymistään talvikelillä. Talviautoilussa on huomioitava ajokin ominaisuuksien ja ajokin renkaiden vaikutukset sekä vallitsevan ajokelin vaikutukset. Kokemus ja osaaminen ei pelkästään riitä. On oltava myös terve asenne (talvi) liikenteessä toimimiseen.
Jouni: No,uusi auto kuuliu ottaa juuri noin käyttöön ja kokemusta on. Ajamalla ns.tauhallisesti sisään saa näistä saksanseisojista öljysyöppöjä, edelliselle samanlaiselle kävi näin.
Kerrotko vielä, minkä valmistajan prosessit ovat niin huonot, että moottori alkaa kuluttaa öljyä väärän käyttöönoton seurauksena?
Sillä vaan kysyn, että kun 740 aikana en asiasta mitään ymmärtänyt, niin heti uuden auton kynsiini saatuani vetäisin pohjalle parin tuhannen km matkan oikein rauhassa ja oikein tasanopeudella, kuten ei pitäisi tehdä. Myöhemmin asiaan enemmän perehdyttyäni olen tietoisesti sisäänajanut uudet moottorit alussa jatkuvasti vaihtelevilla käyntinopeuksilla ja koko valmistajan sallimaa käyntinopeusaluetta käyttäen.
Minulla on silti käyttöönottotavasta riippumatta aina on sama lopputulos, että ei niissä mitään öljyä kulu sen vertaa että huoltovälillä lisätä tarvitsisi. Ehkä en vain ole ajanut riittävän pitkälle huomatakseni öljynkulutusta, kun tällä hetkellä vain 2 autoa on yli 400 tkm ja viimeksi meillä uutena käyttöön otettukin on mennyt vasta alun kolmatta sataa tuhatta?
Minun käsitykseni mukaan moottorin sisäänajo ei rasita voimansiirtoa eikä renkaita.
Sulla onkin noita "museo" autoja ja niiden aikana ne sisäänajettiin. Sinulla kun tuntuu olevan oikea jumal laite ja vastaus kaikkeen (vaikka maailman nälänhätään) tuo Volvo. Minusta on lähinnä oksettavaa, että joku viitsii liikkua tuollaisella pommilla ja surmanloukulla muun liikenteen seassa. Vie se jo museoon.
Edellisen diesel audin ajoin sisään ja öljynsyönti oli jotain ihan karmeeta. Nykyinen ajettu suoraan luovutuksesta Karalaan ja ei syö öljyä. Voisi olla yksittäistapaus mutta ko.viritysliikkeessä on tehty samansuuntainen havainto nykyautoista yleensä.
Kaikki ahdetut nykyautot syövät öljyä. Toiset vain hiukan enemmän kuin toiset. Ja osassa joutuu öljyä lisäämään tai lisäämään runsaasti huoltovälillä, johtuen
a) pienemmästä kokonaisöljymäärästä, esim. 2.0 l dieseleissä taitaa olla öljymäärän vaihtelu liki 2 l- kyllä siinä on eroa, minkä verran tuo tikun väli on ja lisäksi nykyöljyjen runsas lisäaineistusmäärä sanelee paljon- nuo lisäaineistukset kun kuluu pois, alkaa öljyäkin kulumaan ja sehän vaan on selvää, että vajaa 4 litraa sisältää enemmän näitäkin aineita kuin vajaa 6 litraa. Ja jos ja kun on kylmäkäynnistyksiä ja lyhyitä ajoja, öljyn lisääminen öljyjen "vanhennettua" on väistämätöntä- joskus aika pian
b) huoltovälit edelleen vaihtelee, yleisimmin 20 tkm, mutta on tuo 30 tkm yleistymässä usean konsernin autoilla; ja kun on pidempi vaihtoväli, niin kohdassa a kerrotut asiat realisoituvat
c) joskus vain toleranssit heittää vastakkaisiin suuntiin sylinterien ja mäntien/ renkaiden osalta sekä mm. turbon osien osalta (kylmissä olosuhteissa korostuu), toisilla enemmän kuin joillakin muilla. Mutta se on varmaa, että nykyinen downsizing meininki on lisäämässä öljyastioita autojen takakontteihin...
Viimeisen kohdan osalta olisi kuvitellut, että menneitten vuosikymmenien laatutaso ylitettäisiin helposti nykyään, mutta katetavoitteet ovat tiukat autonvalmistuksessa nykyäänkin...
PS. joillakin autoilla ensiöljyn vaihtaminen ajoissa (muutaman tkm jälkeen) parantaa tilannetta.
PS.2 Olen sitä mieltä, että sisäänajollakin voi vaikuttaa tähän öljynsyöntiin- ei ainakaan hiljaista vedättämistä aivan uutena eikä talla pohjaan meininkiä- kuten 740 GLE kirjoitti, vaihtelevia kierrosnopeuksia...
Mutta näistä kaikista asioista taitaa olla jo monta keskustelua käyty näilläkin palstoilla...
Siteerauksen syy oli aikomukseni vastata Jounin virheitä täynnä olevaan tekstiin väittämä kerrallaan. Sain kuitenkin viime hetkellä painetuksi sarvet takaisin pään sisään, mutta tarpeettoman pitkä sitaatti jäi. Kiitos muistutuksesta, sitaatti editoitu toivottavasti vähemmän häiritseväksi.
Jounin asiavirhe on siinä, että kerroin aivan totuudenmukaisesti sinulla olevan puutteita tiedoissasi. Ja kun kerran kauniisti pyysit, niin
740 ei voi olla museoauto, koska ikä ei riitä.
Volvoon petyttyäni vaihdoin merkkiä jo vuosia sitten, joten jumal laite on mielukuvitustasi
Volvon takavetomallit sijoittuvat kolaritilastoissa erittäin hyvin aiheuttaen odotusarvoonsa nähden poikkeuksellisen vähän kolareita.
W124 ei ole minun autoni, vaan eri osoitteessa asuvan poikani
Jumal asentajasi Karalan havainto nykyautoista yleensä ei päde nykyautoihin yleensä, koska Karalan tallia ei tarvita sellaisen auton hankkimiseen, johon ei öljyä tarvi huoltovälillä lisäillä.
Kolaritilastoa lukuunottamatta et varmaan olisi kohtuudella voinut näitä tietääkään, mutta silti esität kovin loukkaavia väitteitä omien kuvitelmiesi pohjalta tuntematta asioiden todellista tilaa.
Pari kysymystäkin olisi. Mitä muutoksia Audin moottoriin tapahtui öljyä kuluttavan ja öljyä kuluttamattoman mallin välillä?
Ja autatko dekoodaamaan mitä tässä sanotaan: Jouni: "Edellisen diesel audin ajoin sisään ja öljynsyönti oli jotain ihan karmeeta. Nykyinen ajettu suoraan luovutuksesta Karalaan ja ei syö öljyä"
Luulisin siinä sanotun, että sisäänajettu ensimmäinen Audi kulutti öljyä mutta toinen sisäänajettu Audi ei, mutta et varmaan tarkoittanut tätä? Jos ensimmäinen oli ajettu varovasti hiipien ensimmäiset tuhannet, niin eihän se mitään sisäänajoa ole, kuten itsekin tiedät. Mutta saatoin ymmärtää väärinkin, joten avaatko vähän mitä tarkoitit? Olipa tarkoituksesi mikä tahansa, myös nykyautoista löytyy malleja, joissa öljyt pysyvät moottorissa ilman Karalaakin.
Ymmärrän hyvin, miksi pidät parin vuoden ikäistä autoa vanhana.
Joo joitakin uusia autoja on tullut hankittua tähän talouteen. Nyt menossa nro:19 alkaen vuodesta 2002. Ennenmuinoin minäkin ajoin vuosia käytetyillä mutta kyllä uusi on aina uusi.
Miksei Volvo 740 kelpaa museorekisteriin? Joskus ikäraja oli muistaakseni 25 vuotta ja nykyään tietääkseni 30vuotta? Volvo 740 oli meilläkin joskus vuonna 85-86 ja käytettynä jo tuolloin.
Siinähän se kolaritilasto lämmittää ihan helkutisti kun joku ajaa mopoautolla tuommoisen Volvon kylkeen ja Volvossa olijat kuolee. Se sitten siitä vollen turvallisuudesta.
Sinä ihan oikeasti tarjoat tuota volvoasi vastauksena kaikkeen autoiluun liittyvässä. Se absoluuttisesti paras (ainakin sinun mielestä) seuraavissa asioissa:
-maailman suurin tai ainakin käytännöllisin tavaratila
-maailman parhaat takapenkin tilat
-maailman taloudellisin auto
-maailman edullisin ylläpitokuluiltaan
-maailman paras matkustusmukavuus
-maailman turvallisin paikka (edes isis ei varmaan pysty tuohon)
Ja kyllä, olet oikeassa noista Audien sisäänajoista toista ajettiin vähän normaalimmin heti uutena ja tätä nykyistä poljettu kuin sikaa ja ei maistu ölppä.
Tämä nyt ei kuitenkaan liity mielestäni mitenkään renkaisiin.
Jouni: ”Joo joitakin uusia autoja on tullut hankittua tähän talouteen. Nyt menossa nro:19 alkaen vuodesta 2002.”
Olisi aika outoa autonkäyttöä jos tällä vaihtovälillä saa renkaat paskaksi ja auton hörppimään öljyä.
Onhan se huono idea niin kauan kuin tiet jäätyvät ja taivaalta sataa lunta. Nämä muutamat kuukaudet mihin tämä Eteläisen Suomen talvi on ilmastonmuutoksen myötä typistynyt.Turvallisuus on mielestäni aina se mikä eniten merkitsee ei mikään mukavuus millä kitkarenkita yleensä perustellaan. Onneksi ajan sellaisella autolla missä ei rengasmelua nastarenkaillakaan juurikaan edes kuule. Pohjoisessa jos asuisin niin todennäköisesti ajaisin kitkarenkailla, siellä kun on lumikeli vallitseva ajokeli läpi talven. Luistonestolla ja ajonvakautuksella varustettu autoni ei siellä juurikaan kaipaisi nastarenkaita. Näin ainakin olettaisin olevan, korjatkaa jos olen olettamukseni kanssa väärässä. Olen ymmärtänyt testien perusteella, että laadukkaat kitkarenkaat ovat parhaimmillaan juuri lumikelissä.
Nastarengaskielto (!) on 'käsitelty' pienemmissä ympyröissä UUSIMAA-lehdessä 2014.
Koska olin/olen toinen mielipidepuoli niin 'arkistoin' sen sivuilleni:
Ei missään tapauksessa lisää veroja, etenkään meille jotka välitämme omasta ja muiden turvallisuudesta käyttämällä nastarenkaita Suomen arvaamattomissa talviolosuhteissa. Kitkarenkailla ajaville (jos ovat onnettomuuden aiheuttajia) voitaisiin laittaa isompi vakuutusten korotus.
Vuodesta -97 olen kitkoilla ajanut enkä ole joutunut kertaakaan ongelmiin. Kyllä noita kivipölyä aiheuttavia nastarenkaita voisi rajoittaa jollain keinoin jos ei rahalla niin sitten alueellisia kieltoja kuten Tukholmassa. Esim Sapporossakin jossa on pahempi talvi lumen, jään ja sohjon suhteen, ajetaan vain kitkoilla ilman liikenteellisiä ongelmia. Oisko meidän ajoasenteissa parantamisen varaa. Ei se kesäkeli nastoilla tule.
Nastarenkaiden käyttö ei ole perusteltua millään syyllä. Rikas valtiomme talous sen kuitenkin näyttää kestävän. Tilastot kuitenkin selvästi näyttävät kokonaisuuden olevan negatiivinen.
Varmasti nauramme vuosikymmenien jälkeen tätä "keksintöämme".
En ole vielä löytänyt kitkarenkaita, jotka luistavat oikein.
Ajaminen niin hitaasti, että varmasti ei luista ei ole vaihtoehto. Kun kitkaa on vähän, se pitää saada hyödyntää kaikki. Jos kitkarengas täyttää tämän vaatimuksen, ja jos sillä pääsee mökkirannasta ylös silloinkin kun naapurin etuvetoinen katumaasturi ei pääse, niin kelpaa minulle.
En ole vielä löytänyt kitkarenkaita, jotka luistavat oikein. Ajaminen niin hitaasti, että varmasti ei luista ei ole vaihtoehto. Kun kitkaa on vähän, se pitää saada hyödyntää kaikki. Jos kitkarengas täyttää tämän vaatimuksen, ja jos sillä pääsee mökkirannasta ylös silloinkin kun naapurin etuvetoinen katumaasturi ei pääse, niin kelpaa minulle.
Toivottavasti olet kokeillut eri rengastyyppejä edes vähän kattavammin kuin eri vetotapoja. Itse en ole kokenut, että joutuisin ajamaan niin hitaasti, ettei varmasti luista, mutta eipä mulla ole myöskään ongelmia selviytyä liikenneympyröistä ilman kikkailuja. Aika paljonkin tuli provosoitua viime talvena autoa luistoihin ihan vain ajonhallinnan toiminnan opettelun nimissä.
Jos olet löytänyt kitkarenkaan, joka menee hillitysti selvästi tuntuvalla luiston rajalla lipeämättä vanhojen kitkarenkaiden holtittomaan nollakitkalta tuntuvaan luisuun, niin kerro ihmeessä mikä se rengas on?
En ole ajanut kertaakaan kiinni nykyistä autoani, enkä sitä edellistä, enkä sitä edellistä enkä sitä edellistä silloinkaan kun naapurien vetovoimaltaan teoriassa parempia vedetty, ei tosin minun autollani, josta ei ole vetäjäksi. Jos tähän mennessä aina ajamalla mökkirannasta noussut auto tarvitsee ensi kevään pääsiäisviikonlopun kiiltäväksi kaljamaksi sulavalla ja yöllä jäätyvällä jääkelillä ensimmäistä kertaa vetoapua nastattomien renkaidensa vuoksi, niin ostanet suosittelemasi minulle sopimattomat ja sinulle loistavan hyvät renkaat kohtuuhintaan, eikö niin?
Mikä rengas laitetaan nyt kun sinä vastaat asiantuntemuksellasi?
TM talvirengastestin Conti kitkarenkaan arvio kuulostaa niin lupaavalta, että voisin kokeilla. Senkin jarrutusmatkat ovat jääkelillä holtittoman huonot, mutta toisaalta koska valintakriteerini oli kontrolli ja jokaisen uuden renkaan jarrutusmatka kasvaa kulumisen myötä, tuohon uskoisin voivani sopeutuakin.
Minusta hyvän ajonhallinnan toimintaa ei tarvitse opetella lainkaan. Eihän se tee yhtään mitään ellei luistokulmia päästetä sopiattoman leveiksi, mikä ei ole ainakaan minun tavoitteeni. Hyvä ajonhallinta istuu passiivisesti odottamassa tekemättä yhtään mitään kun kuljettaja ajaa, vaikka sitten luiston rajallakin. Tietysti ellei nokkapainoinen raskaasti aliohjaava auto käänny ratista ilman että ajonhallinta nykkii takajarrua, niin sittenhän tilanne on toinen. Minusta vika ei silloin ole renkaissa eikä ajongallinnassa, vaan auton kaarretasapainossa.
Edellistä autoani ehdin ajaa toista talvea, ennen kuin sain selville, ettei sen ajonhallintaa edes saa pois päältä. Vanhemman version vähän paranoidin Suojelusenkelin Kimi näppäitä tuli käytetyksi silloin tällöin kaartosäteen tiukentaniseksi pienellä korostetulla moottorijarrutuksella pakottaen.
Vasta toisen talven aikana luin Tekniikan Maailmasta, ettei tuo "ESP Off" oikeasti mikään off asento ole, vaikka kojeaulussa niin vätetäänkin. En vaan kertaakaan käynyt niin näkyvässä luistossa, että olisin voinut huomata Suojelusenkelin tulevan apuun kun sen mielestä kuljettaja ajaa kuin omia lapsiaan nuoremmat. Minä löysin tuon olemassaolevan turvamekanismin vasta sen olemassaolosta tietoisena sitä tahallaan etsiessäni.
En tosiaan hoksaa miksi ajonhallinnan toimintaa pitäisi opiskella eikä vaikeuksia ole ollut enää moneen talveen kun V70 on onneksi enää muisto vain.
Joo en ole saanut nykyisen auton Contin CVC6-kitkoja tai edellisen Nokian R2:a kuvailemaasi holtittomaan luistoon. Normaalit ajamisen säännöt patevät tuohonkin.
Mitä tulee mökkitiesi vaatimuksiin, niin se lienee jo tällä historialla täysin selvää, ettei siitä selviä mikään muu rengas kuin se, minkä olet päättänyt valita. Tätä on turha edes pohtia. Itselläni muistot kiinni jäämisistä ovat jo aika kaukaisia. Kuluneet renkaat ja vetopidoltaan surkea Taunus ovat yhditelmä, joka ei etenemiskyvyssä loista.
Itseäni tekniikka kyllä kiinnostaa sen verran, että haluan selvittää, miten autoni toimii. Erojakin auton välillä on. Kun aiheeseen tutustuu, niin se antaa pohjaa jättää arvailut ratista kääntymättömistä raskaasti puskevista autoista omaan arvoonsa. Joo kyllä minäkin tuollaisia muistan menneiltä vuosikymmeniltä, mutta paljon on noiden jälkeen tapahtunut. Nykyautossa on sen verran monta koodinpätkää, että kyllä siinä joksikin aikaa riittää opiskeltavaa. Esimerkiksi vedon jaon säätö puolittain on talvisissa olosuhteissa ihan mukava toiminto. Senkin toiminto voi tuntua erikoiselta, jos viimeiset muistikuvat ovat jostakin vanhasta Volvosta.
NHB:"Mitä tulee mökkitiesi vaatimuksiin, niin se lienee jo tällä historialla täysin selvää, ettei siitä selviä mikään muu rengas kuin se, minkä olet päättänyt valita."
Et siis itsekään usko kitkarenkaan toimivan olosuhteissa, jossa neljä eri nastarengasmallia kolmelta eri valmistajalta (Nokian, Conti, Hankook) on selviytynyt hyvin niin etuvetoisen kuin takavetoisen alla ja kovin keskinkertainen ja talvirenkaaksi ylileveä Michelinkin sentään joten kuten.
Juuri tässä on kitkarenkaan ostoni hankaluus. Niitä on hankala päästä kokeilemaan kunnolla, eikä hiihtäjä ala myymään mökkiään voidakseen käyttää nettikeskustelussa suositeltuja kitkarenkaita.
No,uusi auto kuuliu ottaa juuri noin käyttöön ja kokemusta on. Ajamalla ns.tauhallisesti sisään saa näistä saksanseisojista öljysyöppöjä, edelliselle samanlaiselle kävi näin.
No hyvä että säästää öljynkulutuksessa painamalla tallaa niin että renkaat menee 300km ajolla paskaksi. Onhan se tärkeätä saada pitkäikäinen moottori, halvempia ne renkaat on.
Nastarenkaat verolle. Onko nämä auton omistamiseen liittyvät tuotteet jäänyt verottamatta??
Jouni: "Nuo nyt vaan ovat tuollaiset jos niillä meinaa ajaa normaalisti. Minä tykkään ajaa samalla ajotyylillä kesät-talvet mutta noilla paskoilla se ei onnistu. No lupasivat tilata minulle uudet kitkat ja tuska loppuu kohta."
No en usko, että kaikki tuska poistuu kitkarenkailla. Kaikki talvirenkaat ovat rakennettu sen verran löysemmälle rungolle, että ajotapaa on syytä kalibroida. Ja ei se kitkarengas ole todellakaan kesärenkaan veroinen ajettava löysemmällä rungolla ja pintalamelloinnilla.
Sinänsä huolestuttavaa, että osa autoilijoista ei muuta lainkaan ajokäyttäytymistään talvikelillä. Talviautoilussa on huomioitava ajokin ominaisuuksien ja ajokin renkaiden vaikutukset sekä vallitsevan ajokelin vaikutukset. Kokemus ja osaaminen ei pelkästään riitä. On oltava myös terve asenne (talvi) liikenteessä toimimiseen.
Jouni: No,uusi auto kuuliu ottaa juuri noin käyttöön ja kokemusta on. Ajamalla ns.tauhallisesti sisään saa näistä saksanseisojista öljysyöppöjä, edelliselle samanlaiselle kävi näin.
Kerrotko vielä, minkä valmistajan prosessit ovat niin huonot, että moottori alkaa kuluttaa öljyä väärän käyttöönoton seurauksena?
Sillä vaan kysyn, että kun 740 aikana en asiasta mitään ymmärtänyt, niin heti uuden auton kynsiini saatuani vetäisin pohjalle parin tuhannen km matkan oikein rauhassa ja oikein tasanopeudella, kuten ei pitäisi tehdä. Myöhemmin asiaan enemmän perehdyttyäni olen tietoisesti sisäänajanut uudet moottorit alussa jatkuvasti vaihtelevilla käyntinopeuksilla ja koko valmistajan sallimaa käyntinopeusaluetta käyttäen.
Minulla on silti käyttöönottotavasta riippumatta aina on sama lopputulos, että ei niissä mitään öljyä kulu sen vertaa että huoltovälillä lisätä tarvitsisi. Ehkä en vain ole ajanut riittävän pitkälle huomatakseni öljynkulutusta, kun tällä hetkellä vain 2 autoa on yli 400 tkm ja viimeksi meillä uutena käyttöön otettukin on mennyt vasta alun kolmatta sataa tuhatta?
Minun käsitykseni mukaan moottorin sisäänajo ei rasita voimansiirtoa eikä renkaita.
Sulla onkin noita "museo" autoja ja niiden aikana ne sisäänajettiin. Sinulla kun tuntuu olevan oikea jumal laite ja vastaus kaikkeen (vaikka maailman nälänhätään) tuo Volvo. Minusta on lähinnä oksettavaa, että joku viitsii liikkua tuollaisella pommilla ja surmanloukulla muun liikenteen seassa. Vie se jo museoon.
Edellisen diesel audin ajoin sisään ja öljynsyönti oli jotain ihan karmeeta. Nykyinen ajettu suoraan luovutuksesta Karalaan ja ei syö öljyä. Voisi olla yksittäistapaus mutta ko.viritysliikkeessä on tehty samansuuntainen havainto nykyautoista yleensä.
Kaikki ahdetut nykyautot syövät öljyä. Toiset vain hiukan enemmän kuin toiset. Ja osassa joutuu öljyä lisäämään tai lisäämään runsaasti huoltovälillä, johtuen
a) pienemmästä kokonaisöljymäärästä, esim. 2.0 l dieseleissä taitaa olla öljymäärän vaihtelu liki 2 l- kyllä siinä on eroa, minkä verran tuo tikun väli on ja lisäksi nykyöljyjen runsas lisäaineistusmäärä sanelee paljon- nuo lisäaineistukset kun kuluu pois, alkaa öljyäkin kulumaan ja sehän vaan on selvää, että vajaa 4 litraa sisältää enemmän näitäkin aineita kuin vajaa 6 litraa. Ja jos ja kun on kylmäkäynnistyksiä ja lyhyitä ajoja, öljyn lisääminen öljyjen "vanhennettua" on väistämätöntä- joskus aika pian
b) huoltovälit edelleen vaihtelee, yleisimmin 20 tkm, mutta on tuo 30 tkm yleistymässä usean konsernin autoilla; ja kun on pidempi vaihtoväli, niin kohdassa a kerrotut asiat realisoituvat
c) joskus vain toleranssit heittää vastakkaisiin suuntiin sylinterien ja mäntien/ renkaiden osalta sekä mm. turbon osien osalta (kylmissä olosuhteissa korostuu), toisilla enemmän kuin joillakin muilla. Mutta se on varmaa, että nykyinen downsizing meininki on lisäämässä öljyastioita autojen takakontteihin...
Viimeisen kohdan osalta olisi kuvitellut, että menneitten vuosikymmenien laatutaso ylitettäisiin helposti nykyään, mutta katetavoitteet ovat tiukat autonvalmistuksessa nykyäänkin...
PS. joillakin autoilla ensiöljyn vaihtaminen ajoissa (muutaman tkm jälkeen) parantaa tilannetta.
PS.2 Olen sitä mieltä, että sisäänajollakin voi vaikuttaa tähän öljynsyöntiin- ei ainakaan hiljaista vedättämistä aivan uutena eikä talla pohjaan meininkiä- kuten 740 GLE kirjoitti, vaihtelevia kierrosnopeuksia...
Mutta näistä kaikista asioista taitaa olla jo monta keskustelua käyty näilläkin palstoilla...
Jouni: Sulla onkin noita “museo” autoja...
Tekstistäsi näkee, että olemme kumpikin valinneet itsemme näköisen auton ja että sinulla on paljon paljon puutteita tiedoissasi.
Minä vaan kysyn tässä välissä miksi 740 GLE tuplaa kirjoitukset.
Siteerauksen syy oli aikomukseni vastata Jounin virheitä täynnä olevaan tekstiin väittämä kerrallaan. Sain kuitenkin viime hetkellä painetuksi sarvet takaisin pään sisään, mutta tarpeettoman pitkä sitaatti jäi. Kiitos muistutuksesta, sitaatti editoitu toivottavasti vähemmän häiritseväksi.
Niin ja asiavirhe oli? Volvo 740 on ollut museoauto jo pitkään. Eikä todellakaan ole turvallinen verrattuna uusiin edes pieniin autoihin.
Muina autoina sinulla on muistaakseni vanha w124 mersu ja hieman tuoreempi Eemeli mutta vanha jo sekin.
Minusta kaikki yli 2-vuotiaat autot ovat vanhoja katiskoja.
Jounin asiavirhe on siinä, että kerroin aivan totuudenmukaisesti sinulla olevan puutteita tiedoissasi. Ja kun kerran kauniisti pyysit, niin
Kolaritilastoa lukuunottamatta et varmaan olisi kohtuudella voinut näitä tietääkään, mutta silti esität kovin loukkaavia väitteitä omien kuvitelmiesi pohjalta tuntematta asioiden todellista tilaa.
Pari kysymystäkin olisi. Mitä muutoksia Audin moottoriin tapahtui öljyä kuluttavan ja öljyä kuluttamattoman mallin välillä?
Ja autatko dekoodaamaan mitä tässä sanotaan:
Jouni: "Edellisen diesel audin ajoin sisään ja öljynsyönti oli jotain ihan karmeeta. Nykyinen ajettu suoraan luovutuksesta Karalaan ja ei syö öljyä"
Luulisin siinä sanotun, että sisäänajettu ensimmäinen Audi kulutti öljyä mutta toinen sisäänajettu Audi ei, mutta et varmaan tarkoittanut tätä? Jos ensimmäinen oli ajettu varovasti hiipien ensimmäiset tuhannet, niin eihän se mitään sisäänajoa ole, kuten itsekin tiedät. Mutta saatoin ymmärtää väärinkin, joten avaatko vähän mitä tarkoitit? Olipa tarkoituksesi mikä tahansa, myös nykyautoista löytyy malleja, joissa öljyt pysyvät moottorissa ilman Karalaakin.
Ymmärrän hyvin, miksi pidät parin vuoden ikäistä autoa vanhana.
Ei kai kukaan nyt noita Jounin tarinoita tosissaan ota?
Jounin tarinoista kuultaa pahasti lävitse suomalainen kateus. Uusista autoista hän on nähnyt vain unta.
Joo joitakin uusia autoja on tullut hankittua tähän talouteen. Nyt menossa nro:19 alkaen vuodesta 2002. Ennenmuinoin minäkin ajoin vuosia käytetyillä mutta kyllä uusi on aina uusi.
Miksei Volvo 740 kelpaa museorekisteriin? Joskus ikäraja oli muistaakseni 25 vuotta ja nykyään tietääkseni 30vuotta? Volvo 740 oli meilläkin joskus vuonna 85-86 ja käytettynä jo tuolloin.
Siinähän se kolaritilasto lämmittää ihan helkutisti kun joku ajaa mopoautolla tuommoisen Volvon kylkeen ja Volvossa olijat kuolee. Se sitten siitä vollen turvallisuudesta.
Sinä ihan oikeasti tarjoat tuota volvoasi vastauksena kaikkeen autoiluun liittyvässä. Se absoluuttisesti paras (ainakin sinun mielestä) seuraavissa asioissa:
-maailman suurin tai ainakin käytännöllisin tavaratila
-maailman parhaat takapenkin tilat
-maailman taloudellisin auto
-maailman edullisin ylläpitokuluiltaan
-maailman paras matkustusmukavuus
-maailman turvallisin paikka (edes isis ei varmaan pysty tuohon)
Ja kyllä, olet oikeassa noista Audien sisäänajoista toista ajettiin vähän normaalimmin heti uutena ja tätä nykyistä poljettu kuin sikaa ja ei maistu ölppä.
Tämä nyt ei kuitenkaan liity mielestäni mitenkään renkaisiin.
Jouni: ”Joo joitakin uusia autoja on tullut hankittua tähän talouteen. Nyt menossa nro:19 alkaen vuodesta 2002.”
Olisi aika outoa autonkäyttöä jos tällä vaihtovälillä saa renkaat paskaksi ja auton hörppimään öljyä.
http://m.kauppalehti.fi/uutiset/nastarengaspolyn-terveysvaaraa-liioiteltu/NbjBQyCz?ref=ampparit:71f0&ext=ampparit
Jälleen todiste siitä, että nastarenkaiden kieltäminen on huono idea.
Onhan se huono idea niin kauan kuin tiet jäätyvät ja taivaalta sataa lunta. Nämä muutamat kuukaudet mihin tämä Eteläisen Suomen talvi on ilmastonmuutoksen myötä typistynyt.Turvallisuus on mielestäni aina se mikä eniten merkitsee ei mikään mukavuus millä kitkarenkita yleensä perustellaan. Onneksi ajan sellaisella autolla missä ei rengasmelua nastarenkaillakaan juurikaan edes kuule. Pohjoisessa jos asuisin niin todennäköisesti ajaisin kitkarenkailla, siellä kun on lumikeli vallitseva ajokeli läpi talven. Luistonestolla ja ajonvakautuksella varustettu autoni ei siellä juurikaan kaipaisi nastarenkaita. Näin ainakin olettaisin olevan, korjatkaa jos olen olettamukseni kanssa väärässä. Olen ymmärtänyt testien perusteella, että laadukkaat kitkarenkaat ovat parhaimmillaan juuri lumikelissä.
Nastarengaskielto (!) on 'käsitelty' pienemmissä ympyröissä UUSIMAA-lehdessä 2014.
Koska olin/olen toinen mielipidepuoli niin 'arkistoin' sen sivuilleni:
http://www.eeee.fi/Nastat - kitkat.html
Tuolta saa sävyä nastat/kitkat-keskusteluun.
Tervemenoa t: Eda
Ei missään tapauksessa lisää veroja, etenkään meille jotka välitämme omasta ja muiden turvallisuudesta käyttämällä nastarenkaita Suomen arvaamattomissa talviolosuhteissa. Kitkarenkailla ajaville (jos ovat onnettomuuden aiheuttajia) voitaisiin laittaa isompi vakuutusten korotus.
Vuodesta -97 olen kitkoilla ajanut enkä ole joutunut kertaakaan ongelmiin. Kyllä noita kivipölyä aiheuttavia nastarenkaita voisi rajoittaa jollain keinoin jos ei rahalla niin sitten alueellisia kieltoja kuten Tukholmassa. Esim Sapporossakin jossa on pahempi talvi lumen, jään ja sohjon suhteen, ajetaan vain kitkoilla ilman liikenteellisiä ongelmia. Oisko meidän ajoasenteissa parantamisen varaa. Ei se kesäkeli nastoilla tule.
Nastarenkaiden käyttö ei ole perusteltua millään syyllä. Rikas valtiomme talous sen kuitenkin näyttää kestävän. Tilastot kuitenkin selvästi näyttävät kokonaisuuden olevan negatiivinen.
Varmasti nauramme vuosikymmenien jälkeen tätä "keksintöämme".
Eli, käytä ja maksa.
Hoh-hoijaa... Eiköhän nämä mielipiteet ole jo keskusteltu puhki. Elossa pysyminen riittää minulle nastarenkaiden perusteluksi.
Nimim. ostin juuri kitkat.
Auto parkkiin huonolla kelillä, jos luulee pysyvänsä nastoilla hengissä.
En ole vielä löytänyt kitkarenkaita, jotka luistavat oikein.
Ajaminen niin hitaasti, että varmasti ei luista ei ole vaihtoehto. Kun kitkaa on vähän, se pitää saada hyödyntää kaikki. Jos kitkarengas täyttää tämän vaatimuksen, ja jos sillä pääsee mökkirannasta ylös silloinkin kun naapurin etuvetoinen katumaasturi ei pääse, niin kelpaa minulle.
En ole vielä löytänyt kitkarenkaita, jotka luistavat oikein. Ajaminen niin hitaasti, että varmasti ei luista ei ole vaihtoehto. Kun kitkaa on vähän, se pitää saada hyödyntää kaikki. Jos kitkarengas täyttää tämän vaatimuksen, ja jos sillä pääsee mökkirannasta ylös silloinkin kun naapurin etuvetoinen katumaasturi ei pääse, niin kelpaa minulle.
Toivottavasti olet kokeillut eri rengastyyppejä edes vähän kattavammin kuin eri vetotapoja. Itse en ole kokenut, että joutuisin ajamaan niin hitaasti, ettei varmasti luista, mutta eipä mulla ole myöskään ongelmia selviytyä liikenneympyröistä ilman kikkailuja. Aika paljonkin tuli provosoitua viime talvena autoa luistoihin ihan vain ajonhallinnan toiminnan opettelun nimissä.
Jos olet löytänyt kitkarenkaan, joka menee hillitysti selvästi tuntuvalla luiston rajalla lipeämättä vanhojen kitkarenkaiden holtittomaan nollakitkalta tuntuvaan luisuun, niin kerro ihmeessä mikä se rengas on?
En ole ajanut kertaakaan kiinni nykyistä autoani, enkä sitä edellistä, enkä sitä edellistä enkä sitä edellistä silloinkaan kun naapurien vetovoimaltaan teoriassa parempia vedetty, ei tosin minun autollani, josta ei ole vetäjäksi. Jos tähän mennessä aina ajamalla mökkirannasta noussut auto tarvitsee ensi kevään pääsiäisviikonlopun kiiltäväksi kaljamaksi sulavalla ja yöllä jäätyvällä jääkelillä ensimmäistä kertaa vetoapua nastattomien renkaidensa vuoksi, niin ostanet suosittelemasi minulle sopimattomat ja sinulle loistavan hyvät renkaat kohtuuhintaan, eikö niin?
Mikä rengas laitetaan nyt kun sinä vastaat asiantuntemuksellasi?
TM talvirengastestin Conti kitkarenkaan arvio kuulostaa niin lupaavalta, että voisin kokeilla. Senkin jarrutusmatkat ovat jääkelillä holtittoman huonot, mutta toisaalta koska valintakriteerini oli kontrolli ja jokaisen uuden renkaan jarrutusmatka kasvaa kulumisen myötä, tuohon uskoisin voivani sopeutuakin.
Minusta hyvän ajonhallinnan toimintaa ei tarvitse opetella lainkaan. Eihän se tee yhtään mitään ellei luistokulmia päästetä sopiattoman leveiksi, mikä ei ole ainakaan minun tavoitteeni. Hyvä ajonhallinta istuu passiivisesti odottamassa tekemättä yhtään mitään kun kuljettaja ajaa, vaikka sitten luiston rajallakin. Tietysti ellei nokkapainoinen raskaasti aliohjaava auto käänny ratista ilman että ajonhallinta nykkii takajarrua, niin sittenhän tilanne on toinen. Minusta vika ei silloin ole renkaissa eikä ajongallinnassa, vaan auton kaarretasapainossa.
Edellistä autoani ehdin ajaa toista talvea, ennen kuin sain selville, ettei sen ajonhallintaa edes saa pois päältä. Vanhemman version vähän paranoidin Suojelusenkelin Kimi näppäitä tuli käytetyksi silloin tällöin kaartosäteen tiukentaniseksi pienellä korostetulla moottorijarrutuksella pakottaen.
Vasta toisen talven aikana luin Tekniikan Maailmasta, ettei tuo "ESP Off" oikeasti mikään off asento ole, vaikka kojeaulussa niin vätetäänkin. En vaan kertaakaan käynyt niin näkyvässä luistossa, että olisin voinut huomata Suojelusenkelin tulevan apuun kun sen mielestä kuljettaja ajaa kuin omia lapsiaan nuoremmat. Minä löysin tuon olemassaolevan turvamekanismin vasta sen olemassaolosta tietoisena sitä tahallaan etsiessäni.
En tosiaan hoksaa miksi ajonhallinnan toimintaa pitäisi opiskella eikä vaikeuksia ole ollut enää moneen talveen kun V70 on onneksi enää muisto vain.
Joo en ole saanut nykyisen auton Contin CVC6-kitkoja tai edellisen Nokian R2:a kuvailemaasi holtittomaan luistoon. Normaalit ajamisen säännöt patevät tuohonkin.
Mitä tulee mökkitiesi vaatimuksiin, niin se lienee jo tällä historialla täysin selvää, ettei siitä selviä mikään muu rengas kuin se, minkä olet päättänyt valita. Tätä on turha edes pohtia. Itselläni muistot kiinni jäämisistä ovat jo aika kaukaisia. Kuluneet renkaat ja vetopidoltaan surkea Taunus ovat yhditelmä, joka ei etenemiskyvyssä loista.
Itseäni tekniikka kyllä kiinnostaa sen verran, että haluan selvittää, miten autoni toimii. Erojakin auton välillä on. Kun aiheeseen tutustuu, niin se antaa pohjaa jättää arvailut ratista kääntymättömistä raskaasti puskevista autoista omaan arvoonsa. Joo kyllä minäkin tuollaisia muistan menneiltä vuosikymmeniltä, mutta paljon on noiden jälkeen tapahtunut. Nykyautossa on sen verran monta koodinpätkää, että kyllä siinä joksikin aikaa riittää opiskeltavaa. Esimerkiksi vedon jaon säätö puolittain on talvisissa olosuhteissa ihan mukava toiminto. Senkin toiminto voi tuntua erikoiselta, jos viimeiset muistikuvat ovat jostakin vanhasta Volvosta.
NHB:"Mitä tulee mökkitiesi vaatimuksiin, niin se lienee jo tällä historialla täysin selvää, ettei siitä selviä mikään muu rengas kuin se, minkä olet päättänyt valita."
Et siis itsekään usko kitkarenkaan toimivan olosuhteissa, jossa neljä eri nastarengasmallia kolmelta eri valmistajalta (Nokian, Conti, Hankook) on selviytynyt hyvin niin etuvetoisen kuin takavetoisen alla ja kovin keskinkertainen ja talvirenkaaksi ylileveä Michelinkin sentään joten kuten.
Juuri tässä on kitkarenkaan ostoni hankaluus. Niitä on hankala päästä kokeilemaan kunnolla, eikä hiihtäjä ala myymään mökkiään voidakseen käyttää nettikeskustelussa suositeltuja kitkarenkaita.