Älkää siis ehdotelko veroja lisää nastarenkaille, ettei suolausta tarvitse lisätä. Henkilö autoilijat maksaa jo isonsiivun enemmän veroja mitä kuluttavat.
Suola taitaa olla tässäkin käytössä säilöntäaine kun Suomessa on sulattomia maita korkeampi autojen romutusikä.
Tiesuola torjuu vakavia turmia – ilmastonmuutos lisää suolaamisen tarvetta Oulun seudulla
Kirotulle ja kiitetylle tiesuolalle etsitään haitattomia vaihtoehtoja. Ilmastonmuutos lisää suolaamisen tarvetta Oulun korkeudella ja Pohjois-Suomessa, kun ”kunnon talvet” ja 10–20 asteen kuivat pakkaskelit vähenevät.
Miksi teitä suolataan?
Tiesuolaa eli natriumkloridia käytetään liukkauden torjuntaan pää- ja moottoritieverkolla. Näitä teitä on noin 6 500 kilometriä, ja suolan ansiosta ne pysyvät sulina läpi talven. Pienemmät kanta- ja seututiet yleensä aurataan ja hiekoitetaan.
Tärkein suolan käytön peruste on liikenneturvallisuuden parantaminen. Suolamäärät vaihtelevat suuresti tieluokan mukaan.
Tekeekö suolaus talviliikenteestä turvallisempaa?
Suomessa on tutkittu talvikauden onnettomuuksia vuosilta 2007–2008. Lähes joka toisessa tapauksessa pää- tai osasyy turmaan oli tien liukkaus.
Autojen ruostumisessa on eroja
Automallien herkkyyttä ruostumiselle on tutkittu Ruotsissa. Vertailussa oli mukana 500 automallia, jotka arvioitiin 5-portaisella asteikolla. Vertailun automallit olivat vuosilta 1997–2012.
Tehtaan tekemä ruostesuojaus (arvosana 5) oli erittäin hyvä useimmissa Audeissa, Renaulteissa, Volvoissa ja Volkswageneissa.
Heikoimpaan luokkaan (arvosana 1) sijoittuivat muun muassa vanhat Cadillacit, Chevroletit ja Chryslerit sekä esimerkiksi E-sarjan Mercedes vuodelta 1998.
Jos nyt kuitenkin ensin saisi kuntoon ihan perusasiat tienhoidossa, kuten aurauksen ja polanteenpoiston.
Tuossa kunnossa olevilla pätkillä ajelee henkilöautoja, busseja ja raskasta liikennettä pitkin talvea. Ei toimi varsinaisena mainoksena kitkarenkaiden käyttöä ajatellen.
Kuitenkin noiden yhdys- ja seututeiden liikennemäärät saattavat olla vilkkaimmillaan kantateiden tasolla.
Viime kesänä kun ajelin 250cc skootterillani, jouduin päähuomioni kohdentamaan jatkuvasti tien pintaan.
Maisemat jäivät sivuseikoiksi kun asvaltilla oli jos jonkinnäköistä uraa ja reikää. Skootterin renkaat ovat senverran pienet, että aloin jo peräti hieman pelkäämään. Tunnistan kyllä totisesti nastarenkaiden vaikutukset asfalttiin. Lisäksi kun tehosteena tiet olivat koko talven sulina suolauksen vuoksi.
Tuli mieleen nuoremmat kuskit, paljonko on tullut levitoitua noiden hunningolle jätettyjen tienpintojen vuoksi. Eihän tuota vehjettä uskalla enää turisteillekaan vuokrata.
Quu: Tiesuola torjuu vakavia turmia
Kiitos kun vahvistit kommenttini urautumisen, näkemisen ja jarrujen huonontumisen osalta siirtämällä keskustelun ruostumiseen.
Ostan silti huonoksi havaitsemasi E-sarjalaisen iässä, jossa uutena ostamasi auto ei enää kelpaa sinulle - tiedät itse paremmin onko syy ruoste vai minkä lie muu heikkous? Sen jälkeen ajan E-sarjalaisellani parin - kolmen sinun uutena ostamasi auton verran, keskimäärin sinua enemmän joka vuosi. Sitten myyn omani eteenpäin ehjänä ja poikkeuksellisen siistinä seuraavalle omistajalle.
Suolaus on silti perseestä, ja parhaimmillaankin turhaa, valitettavasti useimmiten haitallista.
Lukija 2644: Viime kesänä kun ajelin 250cc skootterillani, jouduin päähuomioni kohdentamaan jatkuvasti tien pintaan.
Pyörän kuljettajana itsekin paheksun teiden urautumista. Moottoripyörän ajaminen on itsellä automatisoitunut urien väliin, koska muu ei toimi, koska ajolinja leviää muuten vastaantulevan kaistalle tai pientareelle. Sadesäällä ajaminen menee todella tarkaksi, koska vesiliirtohan on autolla talvisen liukkauden tavoin hallitusti luisteltava ajoharjoite (etuvetoisella), mutta motoristille oikeasti vakava asia.
Voin vain kuvitella ison skootterin ajamisen haastetta, kun tiedostan saman haasteen raskaan matkapyörän tai katuenduronkin puikoissa. Jos ajat kaksipyöräistä jatkossakin, niin kokeilepa isopyöräistä keskikokoista katuenskaa tyyliin BMW GS (650 - 800), Honda Transalp, Suska V-Strom, jne. Voit yllättyä omaasi verrattuna "ison" pyörän ajamisen helppoutta?
Ajelin myös pikku endurollani, hyvin tunteeton tienpinnan suhteen kunhan ote tangosta on tiukka. Tuo Transalp kuuluu seuraavaan hankintaani (hyvä ehdotus). Tarkotuksena on mennä maantieltä kallioidenkin yli ja metsäteiden jälkeen ajaa aivan hiljaa vaimo tietenkin kyydissä. Skootteri otti kiinni pohjastaan, ei moottoriin vaan lähinnä seisontatukiin, vaimo sai kävellä.
Siellä se mökkini on, beerhandilla kannettu!!
Toisaalta, en myy myöskään olemassa oleviani ”arvottomia” kaksipyöräisiä, siksi olen vuokraamisen suhteen aivan rajamailla.
Jos tarvitaan oikeasti edes kevyttä maastokelpoisuutta, ja silti tarvitaan mukava paikka matkustajalle, niin vaihtoehtosi ovat vähissä. Moni enduron näköinen tuntuu mustikkametsässä painavalta ja maavarakin loppuu kesken. Ja aluvanteet kolahtelevat halki kivikossa.
Tietenkin äijävaihtoehto kaikkeen moottoripyöräilyyn on BMW GS, mutta hinta vähän pompsahtaa. Meillä silta yli sukupolvien välisen kuilun, eli nuoren motoristin nopeakäyntisen muoviluodin ja keski-ikäisen raskaan matkajaavan kompromissiksi osui V-Strom. Onhan se perus-katupyörään verrattuna sorateiden virtuoosi ja kuulemma myös takapenkillä mukava. Mutta oikeasti se on silti katupyörä, jonka joustovaroja on jatkettu vähän, ulkonäkö on pimpattu enskatyyliin ja etupyörä vaihdettu suurempaan. V-Stromiin saa myös pinnapyörävanteet kivikkoa varten, mutta katuenduro on laaja käsite, ja ainakin tuo meidän mopo painottuu selvästi KATUenduroksi.
Lumituiskua piisaa. Ei aivan koko maavaran syvyinen kinos, koska vain tuulen ajamissa paksuimmissa kinoksissa krahisee alusta kinokseen. Komeaa ajaa yhden ajolinjan tietä konepellin korkuisten kinosten seassa.
Yli 45.000 km ajetut 205-kapeat pizzaleikkurit painuvat yllättävän nätisti pakkaslumen läpi.
Nastarenkaiden vuoksi pien määrää on asfaltilla vähennetty, näin ei tietääkseni ole missään muualla. Seoksesta irtoaa samalla kiviä enemmän. Tästä johtuen renkaiden runkoäänet ylittävät standardit meillä. Nastarenkaiden käyttäjistä 90 prosenttia ei niitä tarvitse, silti jostain syystä enemmistö saa tai valitsee ne autoonsa. Ajoin vuosikymmeniä sitten kaksi talvea nastattomilla talvirenkailla Ladalla. Totta oli, että pysähtyessäni auto valui jäisellä tiellä ojaa kohden, piti nopeasti jatkaa matkaa ja juuri ja juuri pysyi tuo auto tiellä. Kitkarenkaita silloin ei ollut. Tiedän myös joidenkin tarvitsevan aivan oikeasti nastarenkaat, koti kun ei aina ole sivistyksen ulottuvissa. Tiedossani ei ole myöskään täysin tarkkaa tietoa kitkojen pidosta äärimmäisissä olosuhteissa. Verotuskaan ei tunnu oikeudenmukaiselta, mutta jotain on tehtävä. Emme vaan voi rouhia teitämme piloille.
(Eri osastolle menee mutta vastaus 740 GLE:lle) Hieman himoittaa laittaa kaksipyöräisen alle ketjut. Näin ajelin nuorena talvella mopetilla, ja yritin hinata autojakin, viritettykään teho painonsa vuoksi ei kyllä riittänyt, mutta muistaakseni ainakin auttoi.
Vanhaksi tässä äijä käy, mutta mikä vapauden tunne on ajaa vaikka talvisen pellon poikki. Ihan mistä vaan, kerran vielä ja ehkä tuo Transu uutena eväänä.
Itse nautin hitaasta ajamisesta ja kypärän poistan kesäkelissä ensimmäiseksi päästessäni maastoon. Vaimea moottorin hyminä ja tasapainoilu lähes pysähtyneenä lintujen laulaessa on elämää, vieläpä shortsit jalassa. Sen voi toteuttaa myös polkupyörällä, tunne on lähes identtinen. Juurakkojen yli, pehmeiden renkaiden myötäilessä niitä.
Ajelin skootterillani Kuhankuonon moottoreille sallituilla reiteillä, pyörämatka sinne olisi tullut helteellä liian pitkäksi. En päässyt jokapaikkaan, mutta uimapaikkoja sieltä löytyy tarvittaessa. Pyöräily talvimaisemissa pohjoisessa, namm. Silloin tarvinnen kunnon sähköpyörän, ettei jää pelkäksi makoiluksi. Sellaistakin olen kytännyt, vähintään kuitenkin 500 wattinen kahvasta väännettävä.
Nokian Hakkapeliitta 8 renkaissa on nyt neljän talven ja yli 45.000 km jälkeen hyvin tasaisesti 6 mm pintaa jäljellä. Kumpikin pari on palvellut kaksi talvea edessä ja kaksi takana.
Nastoja puuttuu 0 + 0 + 1 + 2 kpl, eli nastojen irtoaminen ei ainanaan näissä renkaissa ole mikään ongelma.
Sen sijaa jo ihan perstuntumalta on kuluneen talven aikana huomannut renkaiden heikenneen. Viimeisen talven sekä etu- että taka-akselilla palvelleissa renkaissa nastat ovat jo sen verran syvällä ja parhaan teränsä menettäneet, että renkaan pintaa sivellen ne eivät enää juurikaan tunnu nastarenkailta.
Noilla ajaisi vielä talven tai parikin laillisesti, mutta en taida viitsiä kiusata niillä itseäni. Katsotaan sitten syksyllä, mitä tilalle? Saman valmistajan kitkarengas on yksi vahva vaihtoehto?
740 GLE "Saman valmistajan kitkarengas on yksi vahva vaihtoehto?"
Jos luit talvirengastestin 2018, niin ei ehkä kannata valita juuri tätä merkkiä. Tai ei ainakaan minun kannata koska ko. merkki jarruttaa testin pisimmän matkan märällä asfaltilla.
Continentalin kitkarengas jätti jääradan käsittelykokeessa taakseen 7 nastarengasmerkkiä, se oli mielenkiintoinen tulos keskustelussa nasta / kitka.
Sula tie on helpoin tilanne, jossa talvirenkaani koskaan näkevät, joten se ei ole talvirenkaan valintaseulassani mukana ollenkaan. Muistatko, miten tuo Nokialainen kitkarengas menestyi Contia vastaan talvikelissä muisssa kokeissa?
Nastarengas on toki eri kiekko, mutta Contin talvirenkaasta piikkien kera on hyvää kokemusta juuri hyvän ajokäytöksen ja Nokialaista paremman vakauden vuoksi. Jos arvonta lopulta päätyy nastarenkaaseen, on uusin versio Kontiaisesta (Conti-Ice) vahvoilla.
Rengasvertailujen tuloksilla ei ole todellisessa elämässä hirveästi merkitystä nastarenkaiden osalta. Vertailujen aikana renkaita rasitetaan todella kovaa, jolloin nastaulkonema kasvaa ja pito jäällä paranee. Muutama tuhat kilometriä rauhallista ajoa asfaltilla etuvetoisella, niin nastoista ei ole juuri mitään apua taka-akselilla, jossa pitoa juuri tarvittaisiin. Taka-vetoisessa molempien akseleiden renkailla on tasaisempi rasitus, mutta nastat kuluvat ja pyöristyvät todella nopeasti asfaltilla, eikä pidosta ole mitään takeita kun sitä tarvittaisiin.
Nuo yllä raportoidut Nokialaiset ovat olleet kiinni takavetoisessa, jota on ajettu tavoitteella himmata mutkiin ja risteyksiin mahdollisimman vähän, mutta Suojelusenkelin puuttumiskynnystä ylittämättä. Ei vaan silti ole nastat pörhistyneet pörrölleen renkaan pintaan.
Ainakin tämä Nokian rengassarja vahvistaa periaatteen nastojen painumisesta, vaikka ovathan nastat toki myös tylsyneet matkalla.
Päivitys edelliseen. Viikonlopulla hankitun käytetyn auton mukana tuli jo ennestään tutut Continental ContiIce talvirenkaat, ja sattumoisin millilleen saman verran kuluneet, eli 6 mm jäljellä.
Sokkovertailussa renkaat erottaa sormituntumalla 100% varmuudella. Nokian kulutuspinta tuntuu kesärenkaalta nastojen upottua suuren nastamäärän mahdollistavaan pehmeään kerrokseen nastan alla, mutta hyvin saman tyylisen takavetoisen alla pyörineiden Kontiaisten pinnassa karkeat piikit törröttävät selvästi tuntuvina, ja takapyörissä jopa pyörimissuunnan tunnistaa pörröllään olevien piikkien ollessa selvästi myötä- ja vastakarvaan eri suuntiin pintaa tunnustellessa.
Tuo Nokian nastarengas on ehkä uutenakin tosiaan yhden talven rengas. Kontiaiselle annetaan vielä mahdollisuus yrittää, sittenhän sen näkee, onko niistä mihinkään enää?
Vanhan auton alkukesällä ostanut haki talvirenkaansa.
7 mm syvyiselle kulutuspinnalle kuluneet Hankook Ice*pike renkaiden nastat ovat sormituntumalla koeteltuna samalla tavoin upoksissa kuin Nokialaisessa.
Uusi rengasvertailu on julkaistu. Voi siis useamman vuoden käyttöön tarkoitetussa rengashankinnassaan yrittää välttää niitä joissa ominaisuudet eivät ole parhaasta päästä. Halvimmat nastarenkaat eivät pärjänneet parhaalle nastattomalle sileällä jäällä.
Olisin arvostanut ohiajomelun (liikennemelu) mittausta, nyt mitattiin vain auton sisäpuolinen ääni. Kitka- ja kesärenkaiden osalta tuo ekomerkintä on pakollinen.
Ehkä tuotevertailun sijaan voisi kirjoittaa erillisen tiedeartikkelin siitä miksi Suomen tiet ovat parin talven jälkeen niin karkeapintaiset ja autot tuottavat sekä auton sisä- että ulkopuolelle kovemman melun kuin etelämmissä EU-maissa?
Minä mietiskelin kitkarenkaiden hankkimista ensi talveksi vaikka ei vielä tarvitsiskaan hankkia uutta rengassarjaa. Ajattelin, että vähän ajetut nastat olisivat backuppina ja voisin vaihtaa ne takaisin tai sitten myydä pois, jos kitkat onkin hyvät.
Mutta luettuani Vianorin ja Nokian Renkaiden sivuilta näkökulmia kummankin rengastyypin valintaperusteista, niin hylkäsin idean.
Sanoivat, että jos pitää päästä autolla liikkeelle kelissä kuin kelissä, niin nastat ovat ehdottomasti turvallisemmat kuin kitkat.
Sanoivat, että nastarenkaiden käyttäytyminen eri keleissä on "tasalaatuisempaa" eli paremmin ennakoitavaa
Sanoivat, että jos voin lähteä aamulla liikkeelle oman auton sijasta julkisilla, jos on tiet jäätyneet yöllä tai lumimyrsky vastassa ovella, voin ajatella kitkoja.
Sanoivat vielä, että Etelä-Suomen rannikon keleissä nastat ovat ehdottomasti turvallisemmat kuin kitkat.
Itseäni kiinnosti kitkat pienemmän rengasmelun toivossa, kun kuitenkin lähes aina tiet ovat kuivat ja lumettomat talvikaikaankin täällä etelän rannikon alueella.
Mutta työasioiden takia pitää päästä mahdollisimman turvallisesti tienpäälle olipa keli kuin keli.
Karrettella lienee paljon kokemusta kitkoista. Mitä olet mieltä noista lukemistani väitteistä. Piteleekö paikkojaan?
Nastattomuus ei ole talvirengas- tai TM-talviautotestien mukaan mikään ongelma. Tulokset tulivat joka renkaalle, yksikään ei jäänyt sutimaan lumeen tai jäälle - pari rengasmerkkiä jäi kuitenkin ilman TM-tähtiä. Jos valitsee testimenestyjän ilman nastoja on samalla tasolla kuin moni nastarengas - hajontaa suorituskyvyssä on nastarengasmerkkien sisälläkin.
Riippuu omasta ajotavasta miten paljon on valmis sopeuttamaan omaa ajotapaansa niinä päivinä jolloin tiellä on luistinkenttäolosuhteet. Lumessa vain renkaan kuviolla ja rakenteella on merkitystä, nastat eivät silloin pure alustaan kiinni.
Nastarenkaillakin voi jäädä jumiin, eivät ne kesäkeliä tee. Vanha nastarengas on kulunut sekä nastojen osalta että kumiseos on kovettunut, silti moni ajaa niilläkin turvallisesti.
Itse ajan ajoni kelistä riippumatta, enkä ole vuosiin enää käyttänyt nastoja vaikka olen nuo samat ohjeet lukenut. Vaihtoehdoksi tarjotut julkiset (bussi tai juna), ne ajavat ilman nastoja.
Jos ei usko kykenevänsä tunnistamaan märkää jäätä ja/tai sopeuttamaan nopeuttaan tuohon olosuhteeseen, niin silloin voi suositella nastoja. Monille tuo on toki helppoa ja kitkojen kanssa ei ole ongelmia pärjätä läpi talven.
Nasta- ja kitkarenkaiden turvallisuutta tulisi verrata niiden kokonaiskäytön pohjalta. Suomen eteläosissa talvikauden ajoista luultavasti 80-90% toteutuu olosuhteissa, joissa rengas on kosketuksissa kuivan tai märän asvaltin kanssa.
Kun mitä ilmeisimmin kitkarenkaat ovat useimmiten näissä olosuhteissa turvallisemmat kuin nastat (vanhoista nastarenkaista puhumattakaan), voidaan kysyä, kummat kokonaisuutena ovat turvallisemmat.
Lisäksi tulee huomioida, että silloinkin, kun asvaltti ei ole paljas, ajo-olosuhteet ovat useimmiten sellaiset (pöllyävä/ kinostunut/ urautunut lumi, sohjo), että nasta- ja kitkarenkaat ovat samanveroiset. Lopputulemaksi jää, että vain muutama prosentti (1-3?) ajosuoritteesta tapahtuu olosuhteissa, joissa nastoista on todellista turvallisuushyötyä.
Tuota muutaman prosentin ajosuoritteen aikana syntynyttä turvallisuushyötyä tulee siis verrata siihen turvallisuushyötyyn, jonka kitkat antavat 80-90% ajosuoritteen aikana.
Kiitokset TM:lle taas kerran talvitengastestistä. Odottelinkin tätä ennen valintaani tietäen nykyisten talvirenkaideni olevan lopussa.
Testitulos selventää sen verran, että valinta on Continental. Nyt pitää vielä valita nastallisen ja nastattoman välillä?
ContiIcecontact nastarenkaan tiedän kokemuksesta toimivan takavetoisessa loistavasti. Jääpito ei ehkä yllä aivan parhaiden piikkirenkaiden tasolle, mutta ajettavuus on helppoa, kun luiston raja on selvä ja tuntuu joka suuntaan samalta ja rengas tuntuu vakaammalta ja vähemmän nastarengasmaisesti huojuvalta kuin Nokian 9 ja edellinen Michelin versio.
Contin nasta- ja kitkarenkaan jää- ja lumikokeet menevät ristiin nastallisen voittaessa jäällä ja nastattoman lumella. Sulan kelin mittauksilla ei ole talvirengasvalinnassani mitään merkitystä. Melulla on, mutta jo Mersun C-farkun alla satunnaiset matkustajat arvioivat Contin nastarenkaita kitkoiksi, joten uusiutunut hiljaisempi versio on minulle siedettävän hiljainen E-sedanissa?
Miettimisen aihetta jättää se sama asia kuin aina ennenkin, eli luistaako kitkarengas oikein? Lumella varmaan kyllä, mutta kiihdytys ja jarrutus jäällä jäävät kovin paljon nastarengasta heikommaksi.
Ainoa tapa saada selville taipuuko kitkarengas liikenneympyrään toivotulla tavalla ja nouseeko se mökkirannasta tai Pokkitörmän valoristeyksestä on ruuvata yksi setti alle ja kokeilla?
Ellei miellytä, niin voihan ne laittaa yhden talven jälkeen vanteineen myyntiin ja syksyllä ContiIce Kakkoset tilalle?
Ai niin, jääkeliä jotkut pitävät erikoisena luonnonilmiönä, mutta suolatulta rannikolta lumiseen tunturiin siirtyessä se on odotettavissa jokaisella mökkireissulla suolalla valmistetun jääkelin vaihtuessa lopulta normaaliin kauniiseen valkoiseen talveen.
Toki jos ajaa enimmät ajonsa lumen ja jään peittämillä tienpinnoilla ei nasta/kitka -pohdinta ole kovin tarpeellinen - toisaalta pohjoisessa talvirengaskausi on pitkä syksyllä ja kevälläkin. Itse vaihdan talvirenkaat alle lokakuun puolessavälissä jos käymme mummolassa, joten talvikeli ei yllätä edes poissulavien ensilumien vuoksi. Talvirenkaiden kumiseos sietää kylmyyttä paremmin kuin kesärengas (ja päinvastoin), joten nollakelille talvirengas on hyvä valinta.
Älkää siis ehdotelko veroja lisää nastarenkaille, ettei suolausta tarvitse lisätä. Henkilö autoilijat maksaa jo isonsiivun enemmän veroja mitä kuluttavat.
Suola taitaa olla tässäkin käytössä säilöntäaine kun Suomessa on sulattomia maita korkeampi autojen romutusikä.
Tiesuola torjuu vakavia turmia – ilmastonmuutos lisää suolaamisen tarvetta Oulun seudulla
Kirotulle ja kiitetylle tiesuolalle etsitään haitattomia vaihtoehtoja. Ilmastonmuutos lisää suolaamisen tarvetta Oulun korkeudella ja Pohjois-Suomessa, kun ”kunnon talvet” ja 10–20 asteen kuivat pakkaskelit vähenevät.
Miksi teitä suolataan?
Tiesuolaa eli natriumkloridia käytetään liukkauden torjuntaan pää- ja moottoritieverkolla. Näitä teitä on noin 6 500 kilometriä, ja suolan ansiosta ne pysyvät sulina läpi talven. Pienemmät kanta- ja seututiet yleensä aurataan ja hiekoitetaan.
Tärkein suolan käytön peruste on liikenneturvallisuuden parantaminen. Suolamäärät vaihtelevat suuresti tieluokan mukaan.
Tekeekö suolaus talviliikenteestä turvallisempaa?
Suomessa on tutkittu talvikauden onnettomuuksia vuosilta 2007–2008. Lähes joka toisessa tapauksessa pää- tai osasyy turmaan oli tien liukkaus.
Autojen ruostumisessa on eroja
Automallien herkkyyttä ruostumiselle on tutkittu Ruotsissa. Vertailussa oli mukana 500 automallia, jotka arvioitiin 5-portaisella asteikolla. Vertailun automallit olivat vuosilta 1997–2012.
Tehtaan tekemä ruostesuojaus (arvosana 5) oli erittäin hyvä useimmissa Audeissa, Renaulteissa, Volvoissa ja Volkswageneissa.
Heikoimpaan luokkaan (arvosana 1) sijoittuivat muun muassa vanhat Cadillacit, Chevroletit ja Chryslerit sekä esimerkiksi E-sarjan Mercedes vuodelta 1998.
Quu: Aivan menkää bussilla kuolemaan kun liukkaudentorjunta (suolaus) on ajoitettu väärin.
Matkustaisin mielelläni bussilla työmatkani jos se olisi mahdollista.
Enkä tuntisi kuolemanpelkoa suolaamattomillakaan teillä.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/maanviljelijat-suivaantuivat-tien-huonoon-kuntoon-kuvasivat-hurjan-luisteluvideon-jaisella-maantiella/6727928#gs.iUqboYI
Jos nyt kuitenkin ensin saisi kuntoon ihan perusasiat tienhoidossa, kuten aurauksen ja polanteenpoiston.
Tuossa kunnossa olevilla pätkillä ajelee henkilöautoja, busseja ja raskasta liikennettä pitkin talvea. Ei toimi varsinaisena mainoksena kitkarenkaiden käyttöä ajatellen.
Kuitenkin noiden yhdys- ja seututeiden liikennemäärät saattavat olla vilkkaimmillaan kantateiden tasolla.
Viime kesänä kun ajelin 250cc skootterillani, jouduin päähuomioni kohdentamaan jatkuvasti tien pintaan.
Maisemat jäivät sivuseikoiksi kun asvaltilla oli jos jonkinnäköistä uraa ja reikää. Skootterin renkaat ovat senverran pienet, että aloin jo peräti hieman pelkäämään. Tunnistan kyllä totisesti nastarenkaiden vaikutukset asfalttiin. Lisäksi kun tehosteena tiet olivat koko talven sulina suolauksen vuoksi.
Tuli mieleen nuoremmat kuskit, paljonko on tullut levitoitua noiden hunningolle jätettyjen tienpintojen vuoksi. Eihän tuota vehjettä uskalla enää turisteillekaan vuokrata.
Quu: Tiesuola torjuu vakavia turmia
Kiitos kun vahvistit kommenttini urautumisen, näkemisen ja jarrujen huonontumisen osalta siirtämällä keskustelun ruostumiseen.
Ostan silti huonoksi havaitsemasi E-sarjalaisen iässä, jossa uutena ostamasi auto ei enää kelpaa sinulle - tiedät itse paremmin onko syy ruoste vai minkä lie muu heikkous? Sen jälkeen ajan E-sarjalaisellani parin - kolmen sinun uutena ostamasi auton verran, keskimäärin sinua enemmän joka vuosi. Sitten myyn omani eteenpäin ehjänä ja poikkeuksellisen siistinä seuraavalle omistajalle.
Suolaus on silti perseestä, ja parhaimmillaankin turhaa, valitettavasti useimmiten haitallista.
Lukija 2644: Viime kesänä kun ajelin 250cc skootterillani, jouduin päähuomioni kohdentamaan jatkuvasti tien pintaan.
Pyörän kuljettajana itsekin paheksun teiden urautumista. Moottoripyörän ajaminen on itsellä automatisoitunut urien väliin, koska muu ei toimi, koska ajolinja leviää muuten vastaantulevan kaistalle tai pientareelle. Sadesäällä ajaminen menee todella tarkaksi, koska vesiliirtohan on autolla talvisen liukkauden tavoin hallitusti luisteltava ajoharjoite (etuvetoisella), mutta motoristille oikeasti vakava asia.
Voin vain kuvitella ison skootterin ajamisen haastetta, kun tiedostan saman haasteen raskaan matkapyörän tai katuenduronkin puikoissa. Jos ajat kaksipyöräistä jatkossakin, niin kokeilepa isopyöräistä keskikokoista katuenskaa tyyliin BMW GS (650 - 800), Honda Transalp, Suska V-Strom, jne. Voit yllättyä omaasi verrattuna "ison" pyörän ajamisen helppoutta?
Ajelin myös pikku endurollani, hyvin tunteeton tienpinnan suhteen kunhan ote tangosta on tiukka. Tuo Transalp kuuluu seuraavaan hankintaani (hyvä ehdotus). Tarkotuksena on mennä maantieltä kallioidenkin yli ja metsäteiden jälkeen ajaa aivan hiljaa vaimo tietenkin kyydissä. Skootteri otti kiinni pohjastaan, ei moottoriin vaan lähinnä seisontatukiin, vaimo sai kävellä.
Siellä se mökkini on, beerhandilla kannettu!!
Toisaalta, en myy myöskään olemassa oleviani ”arvottomia” kaksipyöräisiä, siksi olen vuokraamisen suhteen aivan rajamailla.
Jos tarvitaan oikeasti edes kevyttä maastokelpoisuutta, ja silti tarvitaan mukava paikka matkustajalle, niin vaihtoehtosi ovat vähissä. Moni enduron näköinen tuntuu mustikkametsässä painavalta ja maavarakin loppuu kesken. Ja aluvanteet kolahtelevat halki kivikossa.
Tietenkin äijävaihtoehto kaikkeen moottoripyöräilyyn on BMW GS, mutta hinta vähän pompsahtaa. Meillä silta yli sukupolvien välisen kuilun, eli nuoren motoristin nopeakäyntisen muoviluodin ja keski-ikäisen raskaan matkajaavan kompromissiksi osui V-Strom. Onhan se perus-katupyörään verrattuna sorateiden virtuoosi ja kuulemma myös takapenkillä mukava. Mutta oikeasti se on silti katupyörä, jonka joustovaroja on jatkettu vähän, ulkonäkö on pimpattu enskatyyliin ja etupyörä vaihdettu suurempaan. V-Stromiin saa myös pinnapyörävanteet kivikkoa varten, mutta katuenduro on laaja käsite, ja ainakin tuo meidän mopo painottuu selvästi KATUenduroksi.
Ehkä se Transu tosiaan on pätevä vaihtoehto?
Lumituiskua piisaa. Ei aivan koko maavaran syvyinen kinos, koska vain tuulen ajamissa paksuimmissa kinoksissa krahisee alusta kinokseen. Komeaa ajaa yhden ajolinjan tietä konepellin korkuisten kinosten seassa.
Yli 45.000 km ajetut 205-kapeat pizzaleikkurit painuvat yllättävän nätisti pakkaslumen läpi.
Nastarenkaiden vuoksi pien määrää on asfaltilla vähennetty, näin ei tietääkseni ole missään muualla. Seoksesta irtoaa samalla kiviä enemmän. Tästä johtuen renkaiden runkoäänet ylittävät standardit meillä. Nastarenkaiden käyttäjistä 90 prosenttia ei niitä tarvitse, silti jostain syystä enemmistö saa tai valitsee ne autoonsa. Ajoin vuosikymmeniä sitten kaksi talvea nastattomilla talvirenkailla Ladalla. Totta oli, että pysähtyessäni auto valui jäisellä tiellä ojaa kohden, piti nopeasti jatkaa matkaa ja juuri ja juuri pysyi tuo auto tiellä. Kitkarenkaita silloin ei ollut. Tiedän myös joidenkin tarvitsevan aivan oikeasti nastarenkaat, koti kun ei aina ole sivistyksen ulottuvissa. Tiedossani ei ole myöskään täysin tarkkaa tietoa kitkojen pidosta äärimmäisissä olosuhteissa. Verotuskaan ei tunnu oikeudenmukaiselta, mutta jotain on tehtävä. Emme vaan voi rouhia teitämme piloille.
(Eri osastolle menee mutta vastaus 740 GLE:lle) Hieman himoittaa laittaa kaksipyöräisen alle ketjut. Näin ajelin nuorena talvella mopetilla, ja yritin hinata autojakin, viritettykään teho painonsa vuoksi ei kyllä riittänyt, mutta muistaakseni ainakin auttoi.
Vanhaksi tässä äijä käy, mutta mikä vapauden tunne on ajaa vaikka talvisen pellon poikki. Ihan mistä vaan, kerran vielä ja ehkä tuo Transu uutena eväänä.
Itse nautin hitaasta ajamisesta ja kypärän poistan kesäkelissä ensimmäiseksi päästessäni maastoon. Vaimea moottorin hyminä ja tasapainoilu lähes pysähtyneenä lintujen laulaessa on elämää, vieläpä shortsit jalassa. Sen voi toteuttaa myös polkupyörällä, tunne on lähes identtinen. Juurakkojen yli, pehmeiden renkaiden myötäilessä niitä.
Ajelin skootterillani Kuhankuonon moottoreille sallituilla reiteillä, pyörämatka sinne olisi tullut helteellä liian pitkäksi. En päässyt jokapaikkaan, mutta uimapaikkoja sieltä löytyy tarvittaessa. Pyöräily talvimaisemissa pohjoisessa, namm. Silloin tarvinnen kunnon sähköpyörän, ettei jää pelkäksi makoiluksi. Sellaistakin olen kytännyt, vähintään kuitenkin 500 wattinen kahvasta väännettävä.
Nokian Hakkapeliitta 8 renkaissa on nyt neljän talven ja yli 45.000 km jälkeen hyvin tasaisesti 6 mm pintaa jäljellä. Kumpikin pari on palvellut kaksi talvea edessä ja kaksi takana.
Nastoja puuttuu 0 + 0 + 1 + 2 kpl, eli nastojen irtoaminen ei ainanaan näissä renkaissa ole mikään ongelma.
Sen sijaa jo ihan perstuntumalta on kuluneen talven aikana huomannut renkaiden heikenneen. Viimeisen talven sekä etu- että taka-akselilla palvelleissa renkaissa nastat ovat jo sen verran syvällä ja parhaan teränsä menettäneet, että renkaan pintaa sivellen ne eivät enää juurikaan tunnu nastarenkailta.
Noilla ajaisi vielä talven tai parikin laillisesti, mutta en taida viitsiä kiusata niillä itseäni. Katsotaan sitten syksyllä, mitä tilalle? Saman valmistajan kitkarengas on yksi vahva vaihtoehto?
740 GLE "Saman valmistajan kitkarengas on yksi vahva vaihtoehto?"
Jos luit talvirengastestin 2018, niin ei ehkä kannata valita juuri tätä merkkiä. Tai ei ainakaan minun kannata koska ko. merkki jarruttaa testin pisimmän matkan märällä asfaltilla.
Continentalin kitkarengas jätti jääradan käsittelykokeessa taakseen 7 nastarengasmerkkiä, se oli mielenkiintoinen tulos keskustelussa nasta / kitka.
Sula tie on helpoin tilanne, jossa talvirenkaani koskaan näkevät, joten se ei ole talvirenkaan valintaseulassani mukana ollenkaan. Muistatko, miten tuo Nokialainen kitkarengas menestyi Contia vastaan talvikelissä muisssa kokeissa?
Nastarengas on toki eri kiekko, mutta Contin talvirenkaasta piikkien kera on hyvää kokemusta juuri hyvän ajokäytöksen ja Nokialaista paremman vakauden vuoksi. Jos arvonta lopulta päätyy nastarenkaaseen, on uusin versio Kontiaisesta (Conti-Ice) vahvoilla.
Rengasvertailujen tuloksilla ei ole todellisessa elämässä hirveästi merkitystä nastarenkaiden osalta. Vertailujen aikana renkaita rasitetaan todella kovaa, jolloin nastaulkonema kasvaa ja pito jäällä paranee. Muutama tuhat kilometriä rauhallista ajoa asfaltilla etuvetoisella, niin nastoista ei ole juuri mitään apua taka-akselilla, jossa pitoa juuri tarvittaisiin. Taka-vetoisessa molempien akseleiden renkailla on tasaisempi rasitus, mutta nastat kuluvat ja pyöristyvät todella nopeasti asfaltilla, eikä pidosta ole mitään takeita kun sitä tarvittaisiin.
Nuo yllä raportoidut Nokialaiset ovat olleet kiinni takavetoisessa, jota on ajettu tavoitteella himmata mutkiin ja risteyksiin mahdollisimman vähän, mutta Suojelusenkelin puuttumiskynnystä ylittämättä. Ei vaan silti ole nastat pörhistyneet pörrölleen renkaan pintaan.
Ainakin tämä Nokian rengassarja vahvistaa periaatteen nastojen painumisesta, vaikka ovathan nastat toki myös tylsyneet matkalla.
Päivitys edelliseen. Viikonlopulla hankitun käytetyn auton mukana tuli jo ennestään tutut Continental ContiIce talvirenkaat, ja sattumoisin millilleen saman verran kuluneet, eli 6 mm jäljellä.
Sokkovertailussa renkaat erottaa sormituntumalla 100% varmuudella. Nokian kulutuspinta tuntuu kesärenkaalta nastojen upottua suuren nastamäärän mahdollistavaan pehmeään kerrokseen nastan alla, mutta hyvin saman tyylisen takavetoisen alla pyörineiden Kontiaisten pinnassa karkeat piikit törröttävät selvästi tuntuvina, ja takapyörissä jopa pyörimissuunnan tunnistaa pörröllään olevien piikkien ollessa selvästi myötä- ja vastakarvaan eri suuntiin pintaa tunnustellessa.
Tuo Nokian nastarengas on ehkä uutenakin tosiaan yhden talven rengas. Kontiaiselle annetaan vielä mahdollisuus yrittää, sittenhän sen näkee, onko niistä mihinkään enää?
Vanhan auton alkukesällä ostanut haki talvirenkaansa.
7 mm syvyiselle kulutuspinnalle kuluneet Hankook Ice*pike renkaiden nastat ovat sormituntumalla koeteltuna samalla tavoin upoksissa kuin Nokialaisessa.
Uusi rengasvertailu on julkaistu. Voi siis useamman vuoden käyttöön tarkoitetussa rengashankinnassaan yrittää välttää niitä joissa ominaisuudet eivät ole parhaasta päästä. Halvimmat nastarenkaat eivät pärjänneet parhaalle nastattomalle sileällä jäällä.
Olisin arvostanut ohiajomelun (liikennemelu) mittausta, nyt mitattiin vain auton sisäpuolinen ääni. Kitka- ja kesärenkaiden osalta tuo ekomerkintä on pakollinen.
Ehkä tuotevertailun sijaan voisi kirjoittaa erillisen tiedeartikkelin siitä miksi Suomen tiet ovat parin talven jälkeen niin karkeapintaiset ja autot tuottavat sekä auton sisä- että ulkopuolelle kovemman melun kuin etelämmissä EU-maissa?
Minä mietiskelin kitkarenkaiden hankkimista ensi talveksi vaikka ei vielä tarvitsiskaan hankkia uutta rengassarjaa. Ajattelin, että vähän ajetut nastat olisivat backuppina ja voisin vaihtaa ne takaisin tai sitten myydä pois, jos kitkat onkin hyvät.
Mutta luettuani Vianorin ja Nokian Renkaiden sivuilta näkökulmia kummankin rengastyypin valintaperusteista, niin hylkäsin idean.
Sanoivat, että jos pitää päästä autolla liikkeelle kelissä kuin kelissä, niin nastat ovat ehdottomasti turvallisemmat kuin kitkat.
Sanoivat, että nastarenkaiden käyttäytyminen eri keleissä on "tasalaatuisempaa" eli paremmin ennakoitavaa
Sanoivat, että jos voin lähteä aamulla liikkeelle oman auton sijasta julkisilla, jos on tiet jäätyneet yöllä tai lumimyrsky vastassa ovella, voin ajatella kitkoja.
Sanoivat vielä, että Etelä-Suomen rannikon keleissä nastat ovat ehdottomasti turvallisemmat kuin kitkat.
Itseäni kiinnosti kitkat pienemmän rengasmelun toivossa, kun kuitenkin lähes aina tiet ovat kuivat ja lumettomat talvikaikaankin täällä etelän rannikon alueella.
Mutta työasioiden takia pitää päästä mahdollisimman turvallisesti tienpäälle olipa keli kuin keli.
Karrettella lienee paljon kokemusta kitkoista. Mitä olet mieltä noista lukemistani väitteistä. Piteleekö paikkojaan?
Nastattomuus ei ole talvirengas- tai TM-talviautotestien mukaan mikään ongelma. Tulokset tulivat joka renkaalle, yksikään ei jäänyt sutimaan lumeen tai jäälle - pari rengasmerkkiä jäi kuitenkin ilman TM-tähtiä. Jos valitsee testimenestyjän ilman nastoja on samalla tasolla kuin moni nastarengas - hajontaa suorituskyvyssä on nastarengasmerkkien sisälläkin.
Riippuu omasta ajotavasta miten paljon on valmis sopeuttamaan omaa ajotapaansa niinä päivinä jolloin tiellä on luistinkenttäolosuhteet. Lumessa vain renkaan kuviolla ja rakenteella on merkitystä, nastat eivät silloin pure alustaan kiinni.
Nastarenkaillakin voi jäädä jumiin, eivät ne kesäkeliä tee. Vanha nastarengas on kulunut sekä nastojen osalta että kumiseos on kovettunut, silti moni ajaa niilläkin turvallisesti.
Itse ajan ajoni kelistä riippumatta, enkä ole vuosiin enää käyttänyt nastoja vaikka olen nuo samat ohjeet lukenut. Vaihtoehdoksi tarjotut julkiset (bussi tai juna), ne ajavat ilman nastoja.
Jos ei usko kykenevänsä tunnistamaan märkää jäätä ja/tai sopeuttamaan nopeuttaan tuohon olosuhteeseen, niin silloin voi suositella nastoja. Monille tuo on toki helppoa ja kitkojen kanssa ei ole ongelmia pärjätä läpi talven.
Nasta- ja kitkarenkaiden turvallisuutta tulisi verrata niiden kokonaiskäytön pohjalta. Suomen eteläosissa talvikauden ajoista luultavasti 80-90% toteutuu olosuhteissa, joissa rengas on kosketuksissa kuivan tai märän asvaltin kanssa.
Kun mitä ilmeisimmin kitkarenkaat ovat useimmiten näissä olosuhteissa turvallisemmat kuin nastat (vanhoista nastarenkaista puhumattakaan), voidaan kysyä, kummat kokonaisuutena ovat turvallisemmat.
Lisäksi tulee huomioida, että silloinkin, kun asvaltti ei ole paljas, ajo-olosuhteet ovat useimmiten sellaiset (pöllyävä/ kinostunut/ urautunut lumi, sohjo), että nasta- ja kitkarenkaat ovat samanveroiset. Lopputulemaksi jää, että vain muutama prosentti (1-3?) ajosuoritteesta tapahtuu olosuhteissa, joissa nastoista on todellista turvallisuushyötyä.
Tuota muutaman prosentin ajosuoritteen aikana syntynyttä turvallisuushyötyä tulee siis verrata siihen turvallisuushyötyyn, jonka kitkat antavat 80-90% ajosuoritteen aikana.
Kiitokset TM:lle taas kerran talvitengastestistä. Odottelinkin tätä ennen valintaani tietäen nykyisten talvirenkaideni olevan lopussa.
Testitulos selventää sen verran, että valinta on Continental. Nyt pitää vielä valita nastallisen ja nastattoman välillä?
ContiIcecontact nastarenkaan tiedän kokemuksesta toimivan takavetoisessa loistavasti. Jääpito ei ehkä yllä aivan parhaiden piikkirenkaiden tasolle, mutta ajettavuus on helppoa, kun luiston raja on selvä ja tuntuu joka suuntaan samalta ja rengas tuntuu vakaammalta ja vähemmän nastarengasmaisesti huojuvalta kuin Nokian 9 ja edellinen Michelin versio.
Contin nasta- ja kitkarenkaan jää- ja lumikokeet menevät ristiin nastallisen voittaessa jäällä ja nastattoman lumella. Sulan kelin mittauksilla ei ole talvirengasvalinnassani mitään merkitystä. Melulla on, mutta jo Mersun C-farkun alla satunnaiset matkustajat arvioivat Contin nastarenkaita kitkoiksi, joten uusiutunut hiljaisempi versio on minulle siedettävän hiljainen E-sedanissa?
Miettimisen aihetta jättää se sama asia kuin aina ennenkin, eli luistaako kitkarengas oikein? Lumella varmaan kyllä, mutta kiihdytys ja jarrutus jäällä jäävät kovin paljon nastarengasta heikommaksi.
Ainoa tapa saada selville taipuuko kitkarengas liikenneympyrään toivotulla tavalla ja nouseeko se mökkirannasta tai Pokkitörmän valoristeyksestä on ruuvata yksi setti alle ja kokeilla?
Ellei miellytä, niin voihan ne laittaa yhden talven jälkeen vanteineen myyntiin ja syksyllä ContiIce Kakkoset tilalle?
Ai niin, jääkeliä jotkut pitävät erikoisena luonnonilmiönä, mutta suolatulta rannikolta lumiseen tunturiin siirtyessä se on odotettavissa jokaisella mökkireissulla suolalla valmistetun jääkelin vaihtuessa lopulta normaaliin kauniiseen valkoiseen talveen.
740: "Ai niin, jääkeliä jotkut pitävät erikoisena luonnonilmiönä"
Testeissä on kyse enemmänkin sellaisesta jäästä mitä näkee jääkiekko-otteluissa. Maantiellä luistimet eivät yleensä ole saappaiden vaihtoehto.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/maanviljelijat-suivaantuivat-tien-huonoon-kuntoon-kuvasivat-hurjan-luisteluvideon-jaisella-maantiella/6727928#gs.LbZVl1E
Toki jos ajaa enimmät ajonsa lumen ja jään peittämillä tienpinnoilla ei nasta/kitka -pohdinta ole kovin tarpeellinen - toisaalta pohjoisessa talvirengaskausi on pitkä syksyllä ja kevälläkin. Itse vaihdan talvirenkaat alle lokakuun puolessavälissä jos käymme mummolassa, joten talvikeli ei yllätä edes poissulavien ensilumien vuoksi. Talvirenkaiden kumiseos sietää kylmyyttä paremmin kuin kesärengas (ja päinvastoin), joten nollakelille talvirengas on hyvä valinta.
Otsikko on JÄRJETÖN, auton tärkeimpiin turvallisuutta edistäviin varustuksiin ehdotetaan LISÄVEROA!
Quu, millä tavoin koet että nastarenkaat ovat tärkeimpiin kuuluva turvavaruste? Minkälaisia kokemuksia sinulla on niistä?
Itse en ole havainnut minkäänlaista etua, joten kysymykseni on vilpitön.
Minulla on hyviä kokemuksia nastarenkaista.
"Minulla on hyviä kokemuksia nastarenkaista."
Sehän on kiva.
Nastarenkaista puhuttaessa ei saa unohtaa nastarenkaiden haittoja, jotka ovat tuntuvia - tutkitusti jopa etuja merkittävämpiä.