Tiettyjä ominaisuuksia jotka erottavat premium-autot tavallisista ei valitettavasti pysty vertailutesteissä testaamaan. Verratkaapa vaikka VW Passatin Euroncap-törmäystestin tulosta vaikkapa Mercedes-Benzin E-sarjaan. Jo tuolla nopeudella Passatissa on käytetty koko kokoonpainuva vyöhyke tuulilasiin asti. Mersussa sen sijaan keula on kasassa vain puoleen väliin asti, ja näin ollen siinä vielä jää varaa korkeampia nopeuksia varten. Passatissa näin ei ole. Tämä on yksi ero premium- ja tavallisten autojen välillä. Passatissa on lyhyt keula koska se perustuu samalle pohjalevylle Golfin kanssa.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Pekan ajatusmallin mukaan kannattaisi keula rakentaa ratakiskosta. Kun ei menisi yhtään lyttyyn niin olisi sitä turvallisuuslisää ???
@Pekka36
Näinkö meinaat?
Minusta tuo kertoo vain erosta E-sarjan ja Passatin välillä, ei vielä mitään muuta. Ja mitä väliä jos lopputulos on sama kyydissä olijoiden kannalta ja autot menee lunastukseen kuitenkin?
Vaikuttaa vähän siltä että "premium" ja fallospuolen ongelmat liittyvät toisiinsa. Eli jos on pieni fallos, niin tätä pyritään kompensoimaan leveilemällä eri automerkeillä.
Muuten niin kolmivuotiaiden Mersujen katsastuksen hylkyprosentti on noin 6 prosenttia, kun taas kolmivuotiaan Toyotan vastaava katsastuksen hylkyprosentti on vain 1,2 prosenttia?
https://www.is.fi/autot/art-2000005928308.html
Minäkin olen ihmetellyt pienimulkkuisten kovaa intoa leuhottaa vehkeillään julkisesti ajamalla pikkuautoilla.
Hyvä havainto, ja selittävä tekijä on ajomäärä.
Toyotat ostetaan hyvin ymmärrettästä syystä pihakoristeiksi, koska niiden hylkäysmäärät moninkertaistuvat jo varsin vähäisellä ajomäärällä.
Mitä Avensiksen ostaja voi päätellä Aurikset ja Land-Cruiserit sisältävästä merkkikohtaisesta vikatilastosta?
Ostakaahan pojat autoja katsastustilastosta. Minulla on tämäkin valinta vähän helpompi, kun olen keksinyt Suomessa lähes tuntemattoman huijauksen, jolla minun autoni kelpaa katsurille merkistä riippumatta.
Veikkaan kyllä että ne oikein pienimunaiset hyötyvät tästä tarpeettomasta vastakkainasettelusra premium-auto vastaan tavallinen auto. Itse en näe tälle jaottelulle mitään tarvetta koska premium-autot eivät ole esimerkiksi autotesteissä osoittautuneet paremmiksi kuin muut autot.
Jätän muiden mietittäväksi vastakkainasettelun mahdolliset hyötynäkökohdat. Jään vain ihmettelemään joidenkin tarvetta julistaa eri tilanteissa näkemystään ison ja käytännöllisen auton ostamisesta pienen siittimen kätkemistarkoituksessa?
Jos nimittäin on tarkoitus kätkeä jotain, silloin ei olisi mitään logiikkaa hakea mahdollisimman suurta ja näkyvää kätköpaikkaa. Oma epäilyni on, että lompsan pienuutta pyritään kompensoimaan jollain sellaisella, johon ei itsellä ole oikeasti mitään ansiota?
Mutta jos usein toistettu teoria auton ja elimen koon negatiivisesta korrelaatiosta osoittautuisi yllättäen todeksi, silloin se saattaisi pienellä autolla julkisella paikalla elvistelevät isot mulkut outoon valoon.
Ei tässä ole järjen häivää, joten voidaanko nyt lopettaa tämä arvailu, mieluiten vaikka iäksi?
Premiumissa olen kertonut näkeväni lisähinnan. Minulle tämä on yksinkertainen mallinnus, mutta jos joku muu osaa kertoa paremman mallin, kuuntelen mielelläni.
Omasta puolestani en jää väittelemään preemiumisuudesta, koska olen jo aikoja sitten kertonut, että uutena 75.000 € hintainen Mersuni ei ole premium. Ostin halvimman vaatimukseni täyttävän, joten en katso maksaneeni lisähintaa. Auton arvo putoaa niin nopeasti, että siihen on turha laittaa paljon rahaa. Ostaa vain jonkun sen verran mieleisen, että pää kestää ajaa sillä, ettei tarvitse heti lähteä vaihtamaan siedettävämpään.
Kerro nyt ihan ensin, mistä tuntee premium-auton?
Et voi oikeasti tietää, mitä suuremman nopeuden kolarikokeessa tapahtuisi ajamatta sitä suuremman nopeuden kolarikoetta.
Mistä tiedät, mikä osa erosta johtuu preemiudesta, jota et ole edes määritellyt, ja mikä vaikutus keulan rusentumiseen on vaikkapa etuvetoisen vertaamisessa takavetoiseen?
Itseäni kiinnostaa se että miksi tuota premiumin ylivertaisuutta julistetaan kun esimerkiksi tässä testissä VW Passat (lanseerattu 2014) löi MB:n (2016) ?
https://www.autozeitung.de/mercedes-e-klasse-200-vw-passat-1-8-tsi-129760.html#
Keulan harkitulla rutistumisella pyritään vähentämään matkustamossa olijoihin kohdistuvia geevoimia.
Tärkeintä on ettei rutistuminen jatku rintapeltiä pidemmälle.
Tässähän on oikein historian havinaa, kun auton kolariturvallisuutta arvioidaan katselu-havaintona muodonmuutosten suhteen. Aikanaan, kun lunastettujen autojen turvallisuutta arvioi Esson baari porukka, niin keulan runsaiden muodonmuutosten vuoksi arvio huonosta turvallisuudesta kohdistui Saab 99:n. Moni rungollinen näytti vielä hyvältä, mutta sisältä oli kaiveltu entisiä omistajia huonosti selvinneenä.
Viime aikojen perusteella olisin jo voinut alkaa nostamaan Korealaisten tuotteita tässä niin miehisessä arvoasteikossa ylöspäin (1/4 premium
), mutta pari tapausta herätti miettimään asiaa uudelleen. Pitkä 7-vuoden takuu on hieno juttu. Niin on tietysti 150 tkm takarajakin. Turbo-viat 160 tkm (auto noin 3 vuotta) kohdalla ja vaihdelaatikon poikiminen (manuaali, juuri alle 7 vuotta, alle 100tkm) kertoo tietysti suunnittelu osaamisesta. Käyttöiän suunnittelun osalta on aika tasavahvaa näyttöä. Jälkimmäisessä meni vielä takuuseen, mutta turbo meni omasta pussista. Eli autoja ne on vain nämäkin, niin kuin Toyota, MB ja moni muukin.
Minulla on nyt takuuajan ylittänyt auto 26 vuoteen, pisin takuuaika on ollut 3v
Premium-tason yläpuolella voi olla vielä Hi-Fi (musiikin suoratoistopalvelu TIDAL).
Samoin. Tämän lisäksi minua ihmetyttää, miksi samoissa keskusteluissa joillain on jatkuva tarve todistaa premiumia (whatever it means?) halvemman ylivertaisuus premiumiin verrattuna.
Minusta olisi parasta jättää arvopaperikaupassa täysin kiistaton termi ympäristöön, jossa se selkeästi toimii, ja verrataan autoja vaikkapa niiden ominaisuuksien kautta.
Seuraavan kerran automyyjän erehtyessä elvistelemään markkinatermeillä, joita ei osaa itsekään määritellä, vedetään huutonaurua, kunnes geelitukka ymmärtää lakata halveksimasta asiakastaan tyhjällä markkinointituuballa ja lyö datalehden pöytään.
Jos ominaisuuksista kysyttäessä alkaa muovilaatujen vaikutuksen vertailu laatuvaikutelmaan, voi huutonaurua jatkaa koko matkan ulko-ovelle.
Premiun-sanalla on erityisen outo kaiku juuri autojen kohdalla. Briteissä olen useinkin yöpynyt Premium Inn -hotelleissa eikä ole tullut kiusausta alkaa vertailla laatua esim. Cumuluksiin. Siis Premiumin osalta. Hintoja kyllä tulee useinkin taivasteltua. Suomen hintataso on hotelleissakin järkyttävän kallis verrattuna keskiseen Eurooppaan tai Britanniaan.
Premium-sanalla ei taideta oikeastaan autojen kohdalla tarkoittaa muuta kuin kolmea saksalaismerkkiä ja joskus lisäksi volvoja. Onko premium parempi/laadukkaampi kuin joku muu, ei väliä, koska premium-termi on varattu em. merkeille.
Premium-käsite on vakiintunut tarkoittamaan saksalaisuuden lisäksi tietyn tyyppisiä autoja lähinnä sisätilojen vaikutelman ja ulkokuoren muotoilun kannalta.
Vikoja premium-autoissa siedetään, koska kyseessä on premium-auto.
Pitkää takuuaika ei premium-autojen kohdalla odoteta, koska kyseessä on premium-auto.
Premium-auto saa maksaa enemmän kuin vastaava, koska kyseessä on premium-auto.
Kykenevä maastoauto ei saa maksaa samaa kuin premium-auto, koska premium-auton tulee olla ainakin vähän kalliimpi, koska onhan se premium-auto.
Esim. Mikon ajatelma Jeep Cherokee vs. XC60T8. Maastoautoluokassa Jeep on ilman muuta kehittyneempi kuin XC60 eli olisi ilman muuta premium, jos olisi sama auto merkiltään audi, bmw tai mersu.
Kun maastoautojen valmistajat alkoivat hakea laajempaa ostajakuntaa ja maastoautoihin tuotiin henkilöautomaisia ominaisuuksia, niiden suosio nousi siinä määrin, että henkilöautojen valmistajat alkoivat tuoda henkilöautoihin maastoauto-tyyppisiä ominaisuuksia. Lopputuloksena on henkilöautomaisia maastoautoja ja maastoautomaisia henkilöautoja. Noita kahta lajia ei kuitenkaan pitäisi arvioida samoilla kriteereillä vertailussa. XC60 jää ihmettelemään Jeepin loittonevia perävaloja, jos maastoon (lue:vaikeakulkuiselle alustalle) mennään. Silti Jeep pärjää myös maantieliikennevertailussa vaikka ei sitä voittaisikaan.
Esimerkiksi VW Passat farmari ja Skoda Superb farmari rökittävät vastaavan tehoisella koneella olevat BMW vitossarjan farmarin ja Mercedes Benz E-sarjan farmarin vertailutestissä. Joten mitä etua on "premiumista" esimerkiksi kauppareissulla taikka muussa käytännön ajossa.
Mistä minä tiedän, kun en ole premiumkuski, enkä farkkukuski (enää)? Sun pitää kysyä tätä niiltä, jotka ostivat farkku-Bemarin tai Mersun? En myöskään osaa ajaa käytännön ajoa, koska minulle sanotaan, ettei 250.000 km matkan toteutunut kulutuskeskiarvoni kuvaa normaalia käytännön ajoa.
Mutta kaupassa minäkin käyn, enkä näe miksei VAG:lla voisi hoitaa sitä tehtävää, jos vain muut vaatimukset täyttyvät, mitä ne kelläkin ovatkaan.
Jos testaajien mielestä Passat ja Superb ovat parempia autoja, toivottavasti joku lainaa heille kaksipuolista kolikkoa, että pystyvät valitsemaan jomman kumman näistä voittaja-autoista.
Minä en osta autoani testiä varten vaan omaan käyttööni. V70 ja S204 aikana ahkerassa käytössä ollut suksilaatikko on roikkunut tallin katossa taljoissa viimeiset 5 talvea sen jälkeen kun vaihdoin käytännöllisempään sedaniin, jolla neljä hiihtäjää liikkuu suksineen kätevästi ilman kattolaatikkoakin.
Kun perheessä on ihmisiä, jotka joutuisivat istumaan Passatin tai Superb sedanin takapenkillä epämukavasti niska kumarassa pää katossa, mutta 500-sarjaan tai E-sarjaan mahtuu mukavasti, niin se riittää minulle valintaperusteeksi. Farkun tilat riittäisivät, mutta farkussa on taas muut haittapuolet, jotka tunnen hyvin koska kaksi edellistä autoani olivat sellaisia.
Cee on sedanina liian matala, mutta lyhytkoipisena istun mieluummin vaikka BMW 300-sarjan takapenkillä, jonne mahdun itseni kokoisen kuljettajan taakse paremmin kuin Passatin tai S90:n. Superb on vähän rajatapaus, jonka normaali takaluukku saattaisi pelastaa. Nykyisellään ison takaluukun vaatima saranapalkki tuhoaa päätilan tuolle korimallille tyypillisellä tavalla Mondeon ja Saab 9000 tapaan. Mutta jos isoluukkuisille on tarvitsijoita, niin hyvä että tekevät niitäkin, vaikka tuo suunnitteluvalinta rajaakin minut ulos ostajakandidaattien joukosta lähes yhtä tehokkaasti kuin etuvetokin. Viisi etuvetoistakin on perheessä ollut, osa on vieläkin, vaikka minä en siitä pidäkään. Mutta tiloiltaan sopimaton on meille muutenkin sopimaton.
Autogefuhl. Skoda Superb koeajo. Kohta 23.30 min. 186 cm testaaja ilmeisesti valehtelee kun esittää että mahtuu istumaan taakse hyvin laskeutuvasta kattolinjasta huolimatta. Näyttää sormin sen tilan joka jää katon ja pään väliin makaavassa istuma-asennossa jossa pää on tiukasti kiinni niskatyynyssä.
@▫️ kirjoitti:
Eli pää ei osu kattoon. Niin, meitä on eri mittasuhteilla varustettuja kroppia, on pitkäjalkaista tai pitkäselkäistä. Mittanauhalla saman korkuinen henkilö istahtaa autoon siis sen mukaan hyvinkin vaihtelevasti. Toisen suunnan edustaja valittaisikin sitä, ettei polvitila riitä, vaikka kattoon jäisi senttitolkulla tilaa.
Siksipä autot kait suunnitellaan jollekin välimallille eli jotenkin "tasasuhtaiselle"? En oikein usko että yksikään autonvalmistaja ajattelee vaikkapa 2-metriselle autoa, vaikka sellaisen keskiarvoselänmitan mukaan. Silloin pitkäselkäisellä voisi olla toivoa pääntilan riittävyydestä.
En sanonut, ettei kukaan mahdu Skodaan, vaan että minä en mahdu, minkä kokemuksesta tiedän vaikka viittaamaasi testaajaa hieman lyhyempi olenkin. Tästä vertailusta voidsan päätellä, että jos istumme samalla penkillä rinnakkain, minun päälakeni on korkeammalla kuin videoklipin testaajan.
Olen istunut tuollaisen Skodan takapenkillä, joten tiedän tasan varmasti, että jos päätila on loppuakseen, se loppuu Skodasta ennen kuin F10 tai W212 sedanista. Ellei päätila ole sinun valintakriteerisi, voit unohtaa koko jutun ja ostaa testaajan sinulle sopivimmaksi valitseman mallin.
Saman kolmikon kesken takajalkatilojen osalta Skoda on selvä ykkönen ja Mersu viimeinen, joten pitkiä henkilöitä kuskaava valitkoon itselleen tärkeät mitat. Muut voivat ostaa vaikka testivoittajan, elleivät osaa itse päättää mikä on heille tärkeää.
Jos ihan välttämättä haluat kalliille farkulle perustelun, sitä voit etsiä lastaamalla näihin neljään 75 kg normikuljettajan ja loput 425 kg peräkonttiin. Raskaasti lastattu rautajousinen istuu perä lintassa, ilmajousitetun automaattinen tason säätö pitää perän vaaterissa ja ajettavuuden turvallisena Bemarissa ja Mersussa, joiden tavaratila on suunniteltu oikeasti myös käytettäväksi eikä pelkästään keräämään kuraa takalasiin. Kuorma tuntuu kyllä Mersua ja Bemaria tankatessa, mutta ei se ajamista haittaa kuten Skodassa ja Volkkarissa. Tämänkin eron arvon saa jokainen ostaja päättää omalta kohdaltaan ihan itse.
Miksi on kovin vaikeaa myöntää kalliimmassa autossa olevan mitään hyvää? Jos haluaa perustella valintaansa, eikö voi vain sanoa, ettei itse tarvi lisähinnalla saatavia ominaisuuksia omassa käytössään?
Ei minulla ainakaan ole mitään ongelmaa myöntää, ettei maksuhalukkuuteni ylettynyt uuteen Mersuun. Tästä voinee päätellä, etten itsekään katsonut minua kiinnostavia ominaisuuksia tuon preemion arvoiseksi.
Tiuhan vaihtovälisi vuoksi en aiemmin uskonut arviotasi, että ajat hyvällä ja mieleisellä autolla, mutta nyt uskon.
Auto jota voi ajaa niin kauan, että se muuttaa 26 vuoden perinteen on käyttäjälleen erityisen sopiva. Ja muilta ei tarvitse kysyäkään 👍
Ei kyllä oikein mahdu kalloon se että 186-senttisellä olisi lyhyempi selkä kuin viitisen senttiä kokonaispituudeltaan lyhyemmällä ihmisellä. Toki on näitä atleettivartaloisia joilla on lyhyet jalat ja pitkä selkä.
Jäykkä selkä ja jäykkä yläkroppa ovat muuten melkoisia haittoja kun pitää autoon vääntäytyä. Ja iso maha on myös haittatekijä.
@▫️ kirjoitti:
Kyllä se vaan näin voi olla! Silmät auki, kun tulee kaveri istumaan autoosi seuraavan kerran.
MIten tuo atleettivartalo liittyy mitenkään asiaan? Aivan kuin väittäisit, että punttien nosto salilla lyhentäisi jalkoja, höh! Nyt sinun olisi hyvä ottaa asia uudelleen mietintään, vai mitä?
@740 GLE kirjoitti:
Jos käytät tässä vertailussa mukana tiloja, niin ei sillä nyt varsinaisesti kalliimpia autoja vertaillakaan imagokeskustelussa. En mitenkään ymmärrä ajatusmallia siinä suhteessa.
Toki jokin analogia on olemassa sille, että isompi auto maksaa enemmän kuin pienempi. Jos tarvitsee sitä tilaa enemmän, niin onhan siinä kalliimmassa autossa tietysti sen verran hyvää ainakin tarvitsijalleen. Ei sitä ole vaikea myöntää.
Kuulostaa suht erikoiselta, kun paperilla Superbissa on enemmån päätilaa, kuin noissa sakemanneissa. Mutta jos olet asiaa kokeillut (minä en ole), niin kai se on uskottava.
http://www.skoda.fi/mallisto/superb/superb/superb-technical-details
https://www.bmw.fi/fi/mallisto/5-sarja/sedan/2016/tekniset-tiedot.html#tab-0
http://www.sgmerc.com/topic/2743-w211-vs-w212-dimensions/
Ei se mitään, mutta kannattaako neuvoa muita asioissa joita ei ymmärrä?
No niin, onhan niitä pitkäselkäisiäkin ihmisiä (mutta Mersun ostaminen on silti paheksuttavaa, vaikka sinne mukavammin mahtuisikin)
Tähän tämä keskustelu aina päättyy. Ellei tarjottu vaihtoehto kelpaa, niin sitten on pakko olla jotain vikaa miehessä tai valintakriteerissä, koska Mersun valinta ei voi olla mitenkään perusteltavissa. Ei vaikka Avensiksen hintainen takuuauto kuluttaakin kuin Prius ja tarjoaa Lexus GS:aa reilummat tilat ja ainakin TM mittauksen mukaan Teslan desibelit. Ylihintainen paska se silti on, eikä mene ikinä katsastuksesta läpi ja kuulemma kova ruostumaankin.
Jäykkä ylävartalo tosiaan vaatii näillä vuosilla jatkuvaa voimistelua, mutta ongelma ei ole autoon nousemisessa, vaan töitä teettää se, että saan perhoset lentämään edes kohtuullisen ilmavasti, kun tulee yleensä vedetyksi lähinnä kestävyysharjoittelua. Näillä treeneillä ei maha pysy mukana.
Alun perin tässä ketjussa oli kysymys VW Passatin lokaamisesta ja siitä että E-sarja olisi jollakin perusteella selvästi turvallisempi kuin Passat.
Ainoastaan vahvasti premium-uskovaiset nostavat premium-merkit jalustalle ja vähättelevät muita automerkkejä usein erittäin kyseenalaisin keinoin.
Otetaanpa tutkittavaksi vaikkapa Folksamin kolariturvallisuus-raportti vuodelta 2017. Folksamin vuoden 2017 raportin mukaan VW Passat on jopa hieman turvallisempi kuin E-sarja todellisissa kolaritilanteissa. Tässä tosin kyseeessä edellisen sukupolven mallit Passatista ja E-sarjasta.
Bilmodell - Procent bättre än genomsnittet
Volvo XC90 02-15
61
Audi A4/A5 07-16
50
Volvo V70/S80/V60/S60 07-
50
VW Passat08-14
50
Mercedes E-klass 09-16
49
Mercedes C-klass 07-13
47
BMW 5-serie 04-09
45
BMW 3-serie 05-12
44
Volvo XC60 08-
43
Honda CRV 98-06
43
BMW 5-serie 10-16
43
Mitsubishi Carisma 96-04
42
VW Golf/Jetta 04-08
42
BMW 3-serie 98-05
40
Volvo V70/S80 00-06
40
Näin Passat kuskina sanoisin, että on mukava kun Passatkin herättää joissain suuria tunteita. Vaikkakin tässä keskustelun aloittajan kohdalla negatiivisia sellaisia. Passat on harmaa, tavallinen ja toimiva auto. Ei sitä tarvisekaan ihailla. E-mersu taas on "makeampi", mitä se sitten tarkoittaakaan, ja siinä tuntee itsensä paremmaksi ihmiseksi, eli se on premiumia. Ja siksi se maksaa enemmän. Kolariturvallisuudella tässä ei ole mitään tekemistä.