Muita, joita kalpean sävyiset ajovalot häiritsee merkittävästi? Ratkaisu asiaan?
Minusta kylmät kalpean kelvinin ajovalot pilaa tunnelmaa merkittävästi, sitä sellaista autoilun romantiikaa, ajaa sitten maaseututietä tai kaupungin yössä. Ja itseasiassa asia ei täysin edes ole mielipideasia, sillä mieli kokee lämpöisen sävyisen valon lähtökohtasesti miellyttävämpänä, kuin kalpean valkoisen tai sinertävän.
Myös silmät kokee miellyttävämpänä lämpöisen sävyisen valon, josta tullaankin siihen järjettömyyten, että mihin ihmeesen hukkui se tieto, että korkean kelvinin valo häikäisee merkittästi enemmän silmää, ja tuntuu ikävältä silmässä. Olen kuullut, että ennen joissain maissa (ainakin Ranskassa) lainsäädännöllä ajovalot rajoitetiin hyvinkin lämminsävyiseksi juurikin häikäisyn vuoksi, mutta syitä oli kai muitakin. Itseassa juurikin Tekniikan Maailmasta olen lukenut artikkelin aiheesta. Jokainen voi kokeilla vaihtaa vaikka sänkynsä lukuvaloon valoteholtaan yhtäsuuren matalan kelvinin aniquepolttimon (esim. 2200K), ja huomata kun vessaan herätessään laittaa valon päälle, kuinka paljon vähemmän se häikäisee silmään ja kuinka miellyttävältä se tuntuu silmälle. Tuola liikenteessä voisi olla paljon viihtyisympää, jos tuo perusasia ei olisi hukkunut johonkin ihmeeseen autovalmistajilta, ja lainsäätäjiltä. Kuinka hyvästäkään mahtaa silmälle olla se auto toisensa jälkeen joutua niiden nykyisten xenonien ja ledien häikäisemäksi, ainakaan se ei tunnu järin hyvältä.
Itse nyt en mitään keltaisen keltaista valoa autooni tai liikeenteesen toivo, vaan ihan perus hehkulampun 2700 kelvinin lähellä olevaa halogeenin lämmintä sävyä. Miksi tämä asia on painettu niin villasella, ja olenko muka ainoa, josta se kylmä kalpea valo auton keulalla tuntuu, no kylmältä ja kalpealta, eli ikävältä, pilaa tunnelman. Sitten ydin kysymykseen. Onko mitään mahdollisuuksia muuttaa nykyisiä xenon- tai led-ajovaloja lämminsävyisiksi? Esim. onko saatavilla lämminsävyisiä led-polttimoita, jotka vaihtaa uuden auton umpioon?
Säädän autoni sisätilan tunnelmavalot yleensä lämpimän oranssinpunaiseksi. Ajovaloilla taas ei ole mitään tekemistä tunnelman kanssa, niillä pitää nähdä pimeässä mahdollisimman hyvin.
Teknisesti helpoin ja halvin vaihdettava on xenonpolttimo, joita saa muutamalla kympillä laajan värivalikoiman 3300 - 6000 K skaalassa. Ainakin Osram kertoo omien polttimoidensa valovirran olevan maksimissaan 3300 K tienoilla, joten lämminsävyisellä xenonpolttimolla saa ainakin teoriassa eniten valoa.
Myös LEDejä osataan valmistaa laajassa värilämpötilaskaalassa, mutta autokäytössä LEDien vaihtaminen ei taida ollakaan ihan pikku juttu, eikä laillisesti toteutettuna halpa?
Valaisimen häikäisyn määrää pääasiassa valaisimen rakenne, jossa monet valmistajat selvästikin oikovat, minkä näkee valovirran ja referenssilukujen ristiriidasta, jonka myös näköhavainto vahvistaa. LED-tekniikka on tuonut markkinoille uusia valmistajia, jotka osaavat asentaa panelin täyteen suurtehoLEDejä, mutta joilla ei ole kovin kummoista osaamista valaisimen suunnittelusta. Karmeimmin häikäisevät valot löytyvät juuri näistä erittäin tehokkaista, mutta huonoon valaisimeen rakennetuista LED-paneleista. Värilämpötila on tähän verrattuna pikku juttu, ja kuten jo sanottu, jos vaihdat kylmäsävyiseen häikäisevään valaisimeen 3300 K polttimon, lisäät valotehoa häikäisevään valaisimeen.
Toinen hankaluus valojen värisävyn vaihtamisessa koko liikenteen kannalta on siinä, että joudut perustelemaan esimerkiksi minulle, miksi vaihtaisin minun mielestäni miellyttävimmän neutraalin valkoisen 4000 K valon mihinkään muuhun? Käytän tuota samaa kotona ja autossa, koska minusta on miellyttävää, että lukiessa kirjan sivut ja talvella ajaessa lumihanget näyttävät puhtaan valkoisilta eikä likaisen keltaiselta. Jälkimmäinen väsyttää silmiä pidemmän päälle, joten minä tosiaan ihan teeskentelemättä koen valkoisen valon miellyttävämmäksi. Valintakriteerini eroaa selvästi aloittajasta, joka hakee miellyttävän rauhallista valoa, kun minä taas etsin kirkaista valaistusta, joka ei väsytä silmiä tarkassa työssä, lukiessa tai ajaessa.
5000 K ja siitä ylöspäin alkaa tehdä sadekelillä epäluonnollisia violetteja sävyjä etenkin märkään havumetsään, ja toisekseen 4000 K yli mentäessä D1S xenonpolttimon valovirta alkaa pudota nopeasti, joten siniset ajovalot ovat tyylittelyä valotehon kustannuksella.
Hyvä kun tekevät erilaisia, että jokainen saa valita mieleisensä.
Kiitos asiallisesta ja kattavasta vastauksesta.
Googlailin tuota xenonpolttimoasiaa, niin näyttäisi jotain gold eyes xenoneja olevan olemassa, mutta liekö jollain värjätyllä lasilla toteutettu, mutta kuten sanoin en itsekkään mitään vahvasti keltaista miellä hyväksi, vaan just se 2700 K tienoilla oleva tavallinen halogeenin ja hehkulampun sävy. 3000 K on jo omaan makuunn liian valkoista, mitä noita kalliita tehopolttimoita testannut, ja niissä vaikuttaa järjestäen myös se kelvin olevan hieman korkeampi, jota mainostetaan näkemistä parantavana asiana, josta tullaankin siihen, että ymmärrän kyllä näkökulmasi ja mieltymyksesti. Niin se taitaa olla että se neutraali puhdas valo siltä osin rasittaa vähemmän, kun silmät näkee puhtaammin.
Mitä siihen valinnan varoihin tulee, niin minusta sitä valinnan varaa aika heikosti on, jos autoon ei ole kuin led-umpiota, joihin ei pysty tekemään muutoksia, tai edes tarjolla sopivia lämpöisempiä ledejä (tarkemman perehtymisen aihe), tai jos xenonejakaan ei saa oikeasti lämpimällä halogeenin sävyllä.
Ihmisillä voi varmaan myös olla eroja siinä kuinka vahvasti sen sinisenaaltopituuden tuntee, tai epämiellyttävästi. Mutta uskon kyllä tuon, että kyse enemmänkin muusta, jos vertaa vaikka karkeasti vahat autot vs uudet. Kun TM:ssäkin ollut siitä, että ennen tapasi selkeästi parempia valoja autoissa, joka ristiriitasta sen kanssa kuinka moni nykyinen auto häikäisee pahemmin. Joka ihan loogista, jos miettii mihin umpioiden muotoilu on mennyt, että se valo ei pysy sielä missä pitää. Ja tosi epämäärästä valon lässähtämistä vähän sinne sun tänne suorastaan jossain 10-luvun autoissa.
Kun TM:ssäkin ollut siitä, että ennen tapasi selkeästi parempia valoja autoissa, joka ristiriitasta sen kanssa kuinka moni nykyinen auto häikäisee pahemmin. Joka ihan loogista, jos miettii mihin umpioiden muotoilu on mennyt, että se valo ei pysy sielä missä pitää. Ja tosi epämäärästä valon lässähtämistä vähän sinne sun tänne suorastaan jossain 10-luvun autoissa.
TM vihjaili joskus tuohon suuntaa, mutta todellisuudessahan nykyautojen valot ovat parempia kuin koskaan aiemmin historiassa, puhuttiinpa sitten parhaista, huonoimmistta tai keskiarvoista. Tämän voi jokainen katsoa vertaamalla toureita mittauksia menneiden vuosikymmenten vastaaviin. Valokuvion rajaus on varsinkin nykyisin ylivoimaisen tarkkaa hehkulankakauteen verrattuna.
TM on vihjailuissaan täysin oikeassa, tosin vain kaukovalojen osalta, vaikka Mercedes Ultra High Beam LEDit siirsivätkin viime vuosituhannen Saabin halogeenivalojen ennätyksen historiaan.
Bi-xenon + H7 kaukovalo nelivalojärjestelmän kaukovalo on silti suurimmalla osalla valmistajista yhä tavoittamatta.
Häikäisyn määrässä referenssiluvut eivät etenkään LED-valoissa kerro ihan koko tituutta, koska valolähteen koko suhteessa heijastimen kokoon ei ole enää yhtä tarkasti pistemäinen ja hyvin hallittavissa kuin xenoneissa.
LED valit on omakin suosikkini tekniikkana, mutta osa toteutuksista on ihan luokattomia esityksiä käytettävissä olevaan valovirtasn nähden. Ennen ajovalojrn tehon rajasi tyyppihyväksytyn halogeenipolttimon valoteho, nykyisin kaikkeen tarpeelliseen ja paljon sen ylikin riittävän valotehon käytyökelpoisuuden rajaa muodikas keulan muotoilu ja valaisimen alihankkijoiden kilpailutus nälkärajalle.
Uuden auton kaukovalojen kapea piikki ei nyt vieläpaljoa ratkaise. Kyseisessä Saabissa oli niin huonot lähivalot, että kokonaisuutena auton valot eivät kovin erikoiset ole. Valtava ero pitkien ja lähivalojen kantamassa ei ole mikään turvallisuutta edistävä tekijä. Matriisivalojen hallintahan on nimenomaan valtavasti tarkempaa kuin minkään yksittäisen polttimon ja siten niiden häikäisyäkin voidaan kontrolloida tarkasti.
Olen kaikesta muusta NHB:n kanssa samaa mieltä, mutta kaukovalojen kantaman heikentämiselle ei ole mitään järkevää perustetta.
Jos vertailukohteena on viime vuosituhannen Saab, on naurettavaa vedota parempiin lähivaloihin, koska valovirran ja valaisimen hinnan moninkertaistuessa on kohtuullista odottaa parannusta ihan kaikkeen, myös kaukovaloon. Historiallinen muinaisjäänne pitää uusilla vehkeillä voittaa yhtä ylivoimaisesti kuin nykyajan moottori voittaa tuon Saabin niin suorituskyvyssä kuin kulutuksessa.
Jos taas verrataan bi-xenon aikakauden valoihin, varsin monet valmistajat asensivat etenkin xenonien alkuaikoina bi-xenonin rinnalle H7 kaukovalon nelivalojärjestelmäksi. Noihin lähivaloihin verrattuna ei uusien lähivalojen tehossa olekaan enää näkyvää parannusta, vaan toteutus ratkaisee. Mercedes C ja muistaakseni joku Volvokin viime vuosikymmenen xenonvaloineen sijoittuu ihan hyvin 100 metrin lähivaloineen. Sen lisäksi nykyautoihin verrattuna nuo bi-xenon + H7 tarjoavat ainakin yhden sekunnin lisää näkemää talvirajoituksella noin 190 metrin kaukovaloineen, johon suurin osa nykyisistä ei pysty.
Xenoneista LEDeihin siirryttäessä saavutettu valojen adaptoituvuus on tietenkin hyvä asia, mutta oli typerä veto tehdä se valotehon kustannuksella. Ei ole mitään teknistä syytä, miksi LED-matriisit eivät voisi olla paitsi sopeutuvampia, myös riittävän tehokkaita.
Suurimmalle osalle autoilijoista erittäin pitkälle näyttävä mutta huonosti muihin liikkujiin mukautuva kaukovalo on hankala. Vielä hankalampi siitä tulee, jos ero lähivaloihin on sitä luokkaa kuin esimerkin Saabissa. Aika harva autoilija ajaa alueilla, joissa muut liikkujat ovat harvinaisuus. Se on mun mielestä ihan kohtuullinen syy olla tekemättä megapitkälle näyttäviä valoja, jotka eivät osaa mukautua muuhun liikenteeseen. Nythän tuo on muuttumassa, kun valojen kontrollointi on kehittynyt.
Eikö TM ole mitannut noille bi-xenon + halogeeni -valoille ihan samanlaisia 15-200 metriä näyttämiä, kuin mitä monille nykyautoillekin? Mistä se ylimääräinen sekunti tulee?
Eivätkö LED-matriisit ole riittävän tehokkaita? Itse olen autoillut monenlaisilla autoilla, eikä ongelmana ole ollut koskaan se, etteikö tiellä olevat yllätykset olisi näkyneet riittävän ajoissa. Syvällä porohhoitoalueen sisällä asuessa tuota sai koeponnistaakin usein. Edes vanhat himmenneet 70-luvun perusautojen perusvalot, joiden kaukovalojen kantama mitattaisiin TM:ssä varmaan jonnekin sadan metrin tuntumaan, eivät ole pettäneet tässä suhteessa. Mun on vaikea uskoa, että nykyiset 50-100 metriä pidemmälle ja tuplaten leveämmälle näyttävät aivan eri tavalla kirkkaat valot eivät riittäisi.
Totta. Kiinteän kaukovalon valokeilaa rajasi ennen sen käytettävyys ja halogeeniaikana valotehon puute. Adaptoituvien LEDien osalta ei ole mitään syytä tinkiä kaukovaloista.
Tämä on riittävä peruste jättää tehokkaat nykyajan lisävalot asentamatta Saabiin, mutta surkea tekosyy sille, että tehokkaiden nykyajan lähivalojen parina on tarpeettoman huono kaukovalo.
Toisekseen, hyvä kaukovalo ei lisää mitään alle 50 metriin, ja alkaa oikeasti vasta 100 metristä, joten mitään kirkkauseroa ei hyvillä valoilla näe. Alle 100-metrinen kirkas lähivalo vain kasvaa reiluun 200 metriin samassa kirkkaudessa.
Olen ajanut poronhoitoalueella yli 40 vuotta ilman kaatoja. Myös sumussa, sateessa ja lumituiskussa huomaan olevani poikkeuksellinen kuljettaja, koska en aja enempää kuin näen.
Suomen talvessa valojen tarve on jatkuvaa, ja myös kaukovaloja tarvitaan ellei tyydy kiertämään samaa nakkaria taajamassa. Siksi adaptoituvien LEDien heikko kaukovalo on selkeä puute, jolle ei ole teknistä perustetta nyt kun isotkin valot osataan rakentaa muita häiritsemättä. Juuri siitä minun autoani uudemmalla LED versiolla ajava PiiJeikin puhuu.
OK, tässä myönnän rajoittuneen näkökulmani. Esim. VAG ja BMW ovat tehneet surkeita nelivalosysteemejä kaikilla tekniikoilla. Myös Mersu jätti esim. GLK:n muodin vuoksi mukana olevat tuplat jonkin käsittämättömän aivopierun seurauksena yhtä pimeäksi kuin Audi A6:n kaukovalovilkut.
Puhun Volvon ja Mersun bi-xenon + H7 yhdistelmästä, joille TM mittasi lähes 200 metrin kaukovalot. Siinä on sekunti lisää samojen valmistajien uudempiin LED-valoilla varustettuihin malleihin, poislukien Mersun Ultra High Beam LEDit. En pyydä kuuta taivaalta enkä auringon nousua mäen harjanteen takaa, vaan ainoastaan poistamaan sen varjon, jonka myös PiiJei näkee 150 metristä eteenpäin. Se vaatii valtatielläkin noin 60 km/h nopeutta liukkaassa kelissä. On jokaisen oma asia miten autonsa valitsee, mutta noissa olosuhteissa esim. vt. 20:lla liikkuu muitakin autoja, joten käyttötilanne on täysin todellinen.
Cee on ainoa auto 40 vuoteen, jota ajoin ilman lisävaloja 100.000 km, tosin lisäpitkät (laittomiksi) quad-xenoneiksi konvertoituna.
Eivät. Kun Liikenneturvan mallinnuksen mukaan liukkaalla tiellä pysähtymismatka 80 km/h talvirajoituksesta on noin 190 m, silloin mikä tahansa alle 200 metrin lukema 5 luksin käyrällä on liian vähän. Vielä tyypillisemmällä helpolla lumikalilläkin 150 m valot eivät riitä satasen rajoitukselle, vaikka ajankin sen pimeässä vapaaehtoisesti mittarivirheen verran alle. Kitkarenkailla tarvitaan tietenkin vielä lisää vapaata tilaa nokan eteen.
extrat.liikenneturva.fi/pysahtymismatka-auto/fi/
Tarpeita on monia ja VAG kuljettajat tosiaan pärjäävät muita vähemmällä valolla.
Vaikea sanoa, kun en ole ikinä viitsinyt kiusata itseäni tuollaisella. Näkemästä ja jarrutusmatkasta voi laskea, että noilla valoilla muut etenivätkin puhtaasti tuurilla. Valoa oli sen verran että juuri ehti tajuta, mihin törmäsi jo.
Minulla oli jo ennen 740 GLE + Bosch Touring settiä Taunuksen nokalla Hella 186 pari tuplaamassa myös lähivalot.
Laske liukkaan tien pysähtymismatkan metrit. Aja sinä nollatoleranssilla ne vähät ajosi kun valaistulta alueelta poistut. Minä otan mukaani pari lisäsekuntia hartiaseudun rentouden ja silmien lepuuttamisen vuoksi.
740 GLE:n mainitsemista "BMW:n surkeista valoista". Kokemusta ei ole kuin BMW:n 5-sarjasta ja TM:n mittaustuloksia en löytänyt muuta kuin tämän. TM:n mukaan BMW E60 LCI:n kaksoisksenonajovalojen kantama lähivalon keila 90 m (kiitettävä leveyttä riittävästi) ja pitkät reilu 140 m. BMW F10/11 mittaustuloksia en löytänyt puhumattakaan 5-sarjan G30:n valoista. Laittakaa joku jos löytyy, tuskin valot huonompaan suuntaan ovat menneet ja näilläkin on hyvin selvitty. Henkilö joka ei selviä valoilla jotka tehtaalla asennetaan hommannee auton jossa on laservalot (300-600 m) tai sitten keulan täydentävillä lisävaloilla. Tämä tuntuu olevan ikuinen aihe pimeällä näkeminen rajoittuu valoihin ja päivällä näkee niin pitkälle kuin katse kantaa. En ole koskaan ollut ihmeissäni näkemisestä ja kyllä valot ovat menneet parempaan suuntaan eivät huonontuneet, yksi oleellinen tekijä on uusia poltimoita polttimot hiipuvat ajan kanssa se ei ole muuttunut mihinkään. Uuusien polttimoiden erot vanhoihin ennen niiden pimenemistä on mielestäni merkittävä ihan omien kokemusteni kautta.
Sumussa ja lumituiskussa nyt ei kaukovalojen pitkästä kantamasta ole mitään iloa.
Okei eli taas joku yksittäinen malli valittiin edustamaan koko aikakautta. Näin niitä valheellisia väittämiä luodaan.
Jos asia on noin, niin miten sitten voi olla mahdollista, että lukemattomia kertoja olen pysähtynyt pimeällä ongelmitta autoilla, joiden valot ovat paljon vaatimattomammat kuin modernit 190 metriin näyttävät valot? Sopivilla keleillä tuota on testattu kymmeniä kertoja päivässä eli ei tuo nyt aivan sattumaankaan voi olla.
Ja sitten se herja meni ohi melkoisen totaalisesti. Monilla merkeillä tuli aikoinaan tuota valojen riittävyyttä testattua, mutta en kyllä muista yhtään VAG:n tuotetta. Volkkari tuli pihalle aivan eri vuosikymmenellä.
Niin uskoisin, ettei minun tarvitse enää paljon laskeskella, koska kokemusta liukkaasta tiestä on jo aika kattavasti. Silloin kun tämä asia oli itselle kriittinen, niin valaistuja alueita ei juurikaan ollu. Jostakin syystä itsellä ei ole ollut hartianseudun kireyden kanssa mitään ongemia. Jostakin kumman syystä toleranssikaan ei ole mennyt nolliin. Teoriasi ei vastaa kokemaani.
Kukas on muuta väittänytkään? Nuo ovat esimerkkejä keleistä, joissa huomaan olevani muita hitaampi. Vaikka huomaankin muiden uskaltavan ajaa enemmän kuin oikeasti näkevät, minä en uskalla.
Ei valheellista, eikä yksittäistä, vaan parinkin valmistajan olemassaolevia automalleija, joiden valot TM on mitannut. En vertaa keskiarvoa vaan eri tekniikoiden mahdollisuuksia todellisina toteutuksina.
En lähde arvailemaan mikä antaa sinulle Liikenneturvaa paremmat tiedot pysähtymismatkoista?
Nykyautojen joukossa uudet tekniikat eivät silti ole parantaneet kaukovalojen kantamaa ja valovoimaa kaukovaloille tärkeässä 150 - 200 metrissä. Adaptoituvan LED tekniikan tarjoama mahdollisuus on siis jätetty käyttämättä, poislukien muutama harva poikkeus.
VAG historiassa Kuplaa, 1970-luvun Golfia ja TM:n mittaamaa vain kaukovalovilkulla nelivaloista A6 muistelen. Tuolla autohistorialla VAG kuljettaja on jo niin tottunut niin huonoihin valoihin, että jo kohtuulliset LED lähivalot vaikuttavat olevan kaikki mitä kukaan voi missään tarvita.
Sinun ei tietenkään tarvitse välittää Liikenneturvasta eikä pysähtymismatkoista, kun olet kokenut kuski.
Juuri tämä oli minullakin mielessäni. F10 ja G30 valoja en tunne, toivottavasti ovat tosiaan paremmat?
Ymmärrän tämän nykytilanteen harvinaisen käyttöympäristöni sivuvaikutuksena.
Ainoa ihmettelyn aiheeni onkin, miksi kunnon kaukovaloja ei asenneta jo tehtaalla nyt kun sen voisi tehdä varsin edullisesti polttimoiden tehorajoituksen poistuttua ja adaptoituvan matriisi-LED valaisimen eliminoidessa isoon kaukovaloon aiemmin liittyneen kömpelyyden liikenteessä?
5 luksin rajan saa siiretyksi 150 metristä vähän reiluun 200 metriin lähes ilmaiseksi. Ainakin minun osaltani selittelyt viime vuosituhannen Saabeista loppuvat siihen kun uusi on KAIKESSA parempi ilman disclaimereita kaukovalon tarpeen harvinaisuudesta. Nyt ne eivät sitä vielä ole kuin parissa uudessa Mersussa jotka jo mainittiin.
Suositeltava tapa meille ketä polttimon vaihto enää koskee. Omassani niitä on neljä, joista peruutusvalopolttimot ovat alkuperäiset ja xenonit vaihtuvat viimeistään 100.000 km välein.
Syy tähän on siinä, että myös xenonpolttimo harmaantuu käytössä. Jo pitkään ennen vaaleanpunaista finaaliaankin valotehojen eron näkee jo paljain silmin paripuolivalot seinää vasten sytyttäen.
Joo en kyllä ala liikenneturvalla lasketuttamaan pysähtymismatkojani, vaan luotan kokemukseeni, joka ei ole vielä pettänyt. Sinun teeseilölä rytistä pitäisi aina kun ei ole valoisaa, mutta jostakin syystä todellisuus ei kohtaa teoriaasi.
Tuo kehoitus ostaa laservalollinen auto, no moni miettii onko rahaa ostaa niiden pelkkien valojen arvoista autoa yleensäkkään. Lisäpitkä/t sensijaan on helppo apu, paitsi mukautuvien Ledien osalta. Astran matriiseihin kelpuuttaisin lisäpitkän, vaikka vakiona sentään 150m kantama rikkoutuu.
https://vanha.tekniikanmaailma.fi/digilehti/04-2018/talviauto-2018-valot-ja-nakeminen
Tuossa on ymmärtääkseni bemu G30 mukana. Kaukovalo puhkaisee 190m rajan, mutta lähivalossa valitettavasti taantumaa. Saman testin valomittauksista näkee mielestäni etteivät ne valot kaikilla ole automaattisesti LED-toteutuksena mitenkään hyviä. VAG kun on ollut puheena, niin T-roc ja Arona ovat molemmat Valeon valaisimilla ja Seat voittaa ns. 6-0
Aidon VW:n toteutus näyttää surkealta.
Itseäni ei valkoiset ledit haittaa, eivätkä häikäise. Tykkään itse kovin ja koen valoisuuden paljon parempana kuin esim. xenoneilla puhumattakaan jostain lämminsävyisestä halogeenista.
Annatko sitaatin muistutukseksi, koska en muista tuollaista kirjoittaneeni?
Olet taas kerran perustellut, ettet tarvitse lisää valoa, koska sinun autoissasi on ollut aina riittävät valot. Se on sinulle hieno juttu, mutta kaikki eivät ole yhtä onnellisessa asemassa. Voidaanko hyväksyä eri kuljettajien ajoympäristöjen poikkeavan toisistaan ja verrata autojen valokeskustelussa autojen valoja?
Lyhennettynä väitteeni, jonka ymmärrän myös TM:n allekirjoittaneen on, että vaikka valoissa on tapahtunut monenlaisia parannuksia, vasta Mersun Ultra High Beam valoista mitattiin viime vuosituhannen Saabin halogeenivaloja pidempi kaukovalokeila. Onko tämä mielestäsi totta, kyllä vai ei?
Jos olet tästä samaa mieltä väitteestä, eikö ole aika mielenkiintoinen havainto, että valotehon moninkertaistuminen ei jatka alaistusmatkaa?
En tosiaankaan ole perustellut mitään tuollaista, enkä nyt puhu edes autoistani vaan autoista yleisemmin. Tapasi laskea valojen riittävyys TM:n valomittauksesta ja liikenneturvan jarrutusmatkasta antaa vain sellaisia tuloksia, jotka eivät ole vastanneet todellisuutta. Noin laskien, talvipimeillä noilla 70-luvun myrskylyhdyillä varustetuilla autoilla ei pitäisi juuri koskaan ehtiä pysähtymään poroa ennen.
Saabissa oli pitkä keila, en tosin mitään jännää löydä siitä. En myöskään lähde arvottamaan valoja yhden tekijän perusteella. Saab näytti, että kapeaan pitkälle yltävään valokeilaan ei tarvitse kovin paljon valotehoa.
Sitten ymmärsin väärin tämän kommenttisi:
"Itse olen autoillut monenlaisilla autoilla, eikä ongelmana ole ollut koskaan se, etteikö tiellä olevat yllätykset olisi näkyneet riittävän ajoissa. "
Ei tietenkään törmää, koska TLL vaatii sovittamaan ajonopeuden näkemään. 190 metriä on ääriesimerkki jäisellä tiellä, jolloin nykyään keskinkertainen 150 metrin ajovalo pakottaa valtatielläkin alentamaan nopeutta selvästi alle talvirajoituksen 80 km/h. Paremmalla pidolla jarrutusmatka tietenkin lyhenee ja jopa 150 metrin lyhytvalotkin riittävät, ellei hämärä rasita silmiä.
Sinä et löydä, mutta muutama muukin minun lisäkseni kokee nykyautojen valot häiritsevän heikoiksi nimenomaan kaukovalon kantaman vuoksi. Jos kuljettajan mielestä kaukovaloa tarvitaan ainakin 200 metriä, silloin nykyautot häviävät niin muinaismuistolle kuin xenon +H7 yhdistelmälle.
Kukaan ei ole väittänyt adaptoituvaa LED valoa muilta osin halogeenisaabia huonommaksi, mutta yhden kaukovalon tärkeimpien ominaisuuksien heikentäminen oli sinua enemmän kaukovaloa kaipaavien kannalta huonoa suunnittelua vailla mitään perustetta.
Vähättelet muiden kokemaa ongelmaa kuin olisit yksi siihen vastuullisista?
Sitä ei kukaan ehdottanutkaan. Tuskin kukaan pitää vanhan Saabin valoja kokonaisuutena nykyajan hyvin adaptoituvia, kääntyviä ja lähivaloilla tehokkaita LED valoja parempana pelkän kaukovalokuvion 5 luksin käyrän pituuden perusteella?
Kunhan ihmettelemme, miksi kaukovalojen tehoa piti rajoittaa aiempia parhaita toteutuksia huonommaksi juuri silloin kun valaisimen rakenteen vuoksi sekä tehorajoitus että tehokkaiden kaukovalojen haitat poistuivat?