Millainen on hyvä akkulaturi tämän päivän autoon (Mazda cx-5)? Tarvitseeko tavallinen autonkäyttäjä sitä?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Millainen on hyvä akkulaturi tämän päivän autoon (Mazda cx-5)? Tarvitseeko tavallinen autonkäyttäjä sitä?
Ylläpitolaturit pitävät auton akun käyttökunnossa ja lataaminen verkkovirralla on taloudellisempaa kuin auton polttoaineella.
Jos käyttää paljon Webastoa ja/tai ajaa lyhyttä pätkäajoa, niin tuolle voi olla tarvetta.
Ootko varma? Kyllä toi sun pätemisen tarve on ylittämätöntä. Miten rikki voi jätkä oikein olla
Vaihda hyvä mies nimimerkki sellaiseksi ettei tuonkaltaista kommentia erehdytä luulemaan Suomen suosituimman puolueen (Perussuomalaiset rp.) edustajan viralliseksi kommentiksi.
Autoihin joissa on tehdasasennettu tai jälkiasennettu polttoainekäyttöinen lisälämmitin, tulisi aina asentaa kiinteä akkulaturinsarja lisävarusteena.
Mene runkkaamaa kätees kusinaama.
Jos käyttää sitä pa-käyttöistä niin pitää kuitenkin olla sähkötolppaan kytkettynä?
Meillä piti ladata auton akkua kun Eberiä tuli käytettyä liian paljon. Akkulaturin merkkivalot näyttivät että akussa olisi ollut vain noin 1/4 osaa täydestä. Lataustarpeen huomasi vain siitä että tuli yllättävä perusteeton vikakoodi sähkökäyttöisestä käsijarrusta, mutta esimerkiksi start /stop ei ollut lopettanut moottorin sammuttamista liikennevaloissa.
Kolmivuotiaassa perinteisellä säteilylämmitin + sisätilalämmitin-autossamme meni testerin tuloksen perusteella akku vaihtoon vuosihuollon yhteydessä. En tiedä vaikuttaako start/stop tähän, mutta jos vaikuttaa niin se ei säästä (bensa-)kustannuksia, vaan se pikemminkin lisää käyttökustannuksia.
Starttiakun saattaa pikavanhentaa myös kulutusta äärimmilleen optimoiva latausalgoritmi, joka vetää tehokkaan laturin ohjauksen niin minimiin, että akku on suurimman osan ajasta huonosti varattuna.
Nykyauto saattaa polttoaineen säästämiseksi ladata akkua esimerkiksi vain moottorijarrutuksen aikana. Moottorilämmittimen asennuksen yhteydessä on järkevää asentaa autoon myös akkulaturi.
Aikaisemmin akku latautui aina, kun moottori kävi. Auton moottorilla tuotettu sähkö lisää kuitenkin merkittävästi polttoaineen kulutusta. Parempiin päästö- ja polttoaineenkulutusarvoihin päästäkseen pyrkii nykyauto lataamaan akkua niin harvoin kuin on välttämätöntä. Auto ei lataa ja auton sähkönkulutus syö akun tyhjäksi. Toinen mahdollisuus on, että lataa, mutta ladattavan sähkön määrä näkyy kulutuksessa. Laskelmien mukaan jokainen bensiinimoottorisen auton laturin tuottama kilowattitunti kuluttaa noin 0,65 litraa polttoainetta. Akun lataaminen verkkovirralla tulee lähes seitsemän kertaa halvemmaksi.
Jos moottori esilämmitetään sähköllä, on ylläpitolaturi helposti asennettavissa toimimaan samalla johdolla ja pistokkeella, millä moottorikin lämpiää.
Jos auto taas esilämmitetään talvella polttoainekäyttöisellä lämmittimellä, vaatii akun säännöllinen lataaminen jo enemmän vaivannäköä.
https://yle.fi/uutiset/3-9984637
Juurikin näin. Joissakin merkeissä tuo "brake energy regeneration" nimellä kulkeva latausalgoritmin muuttuja pyrkii pitämään starttiakkua n. 80% latauksella täydestä kapasiteetista ympärivuotisesti, jotta jarruutusten aikana sinne voidaan varastoida energiaa. Tämän toki pystyy osaava kaveri ohittamaan tai tuon prosentin uudelleen ohjelmoimaan suuremmaksi varsinkin pohjolan talvisissa olosuhteissa.
Joissain merkeissä (mm. ainakin VAG ja BMW) vaaditaan lisäksi latausjärjestelmän uudelleen koodaus akunvaihdon yhteydessä (pelkkä energianhallintaan liittyvien laskurien nollaus ei riitä) - vaan auton latausjärjestelmälle on kerrottava uuden akun parametrit (jos ne ovat muuttuneet) ja vaihtoajankohta, jotta vältyttäisiin mahdollisilta yli- tai alilatausongelmilta akun "vanhenemisen" yhteydessä.