TM käyttää Motivan päästökerrointa laskiessaan sähköauotojen CO2-päästöjä. Tämä antaa heikosti todellisuutta kuvaavia tuloksia. Systemaattinen virhelähde on siinä, että Motivan luvut ovat vuosikausia vanhoja, vaikka päästöt laskevat koko ajan. Nyt hiljattain päivittynyt Motivan luku 141 g/kWh ja se tulee vuosien 2016, 2017 ja 2018 arvoista.
Verrataanpa tuota lukua Energiateollisuuden tilastoihin. Laskentatapa on erilainen eli luvut eivät ole samat, mutta muutosten pitäisi olla samanlaisia molemmilla tavoilla laskien. Energiateollisuus:
(2010: 246 g/kWh)
2016: 113 g/kWh
2017: 96 g/kWh
2018: 107 g/kWh
2019: 83 g/kWh
2020: 63 g/kWh
Vuosien 16-18 keskiarvo 105 on siis 67 prosenttia suurempi kuin viime vuoden toteutunut arvo. Tämän lisäksi tuontisähkö laski Suomessa käytetyn sähkön päästöjä tuostakin. Tuo on niin raju heitto, että päätoimittajan mainostama oikean tiedon levittäminen ei taas oikein toteudu.
https://energia.fi/uutishuone/materiaalipankki/energiavuosi_2020_-_sahko.html#material-view
Pitäisiköhän polttomoottoriautojenkin yhteydessä lisätä ajonaikaisiin päästöihin käyttövoiman valmistuksen päästöt?
Pitäisi.
Koska samat tyypit joiden mielestä "vihreät kuvittelee että sähkö tulee pistorasiasta, höhöhöhö" ei ole kulunut läppä, tuntuvat kuvittelevan että bensiini tulee itsestään sinne pumpulle.
Touché!
Tuleeko se sitten se sähkö itsestään sinne pistorasiaan, eli onko ajamisen päästö oikeasti 0 grammaa/km, tai asunnon lämmitys 0 g/ kWh?
Sikäli monimutkainen aihe koska Suomessa kulutetaan enemmän sähköä kuin mitä sitä tuotetaan, eli sähkön säästäminen olisi hyvä asia. Toisaalta, miksi tehdä itse (sähköä tai työtä) jos sen voi ulkoistaa (ostaa rahalla) - se on taas toinen puheenaihe.
Ei tule, eikä kukaan varmaan niin kuvittelekaan. Kyse on vertailukelpoisuudesta, kun yhden käyttövoiman osalta puhutaan tuotannon päästöistä varsin paljon, ja toisen osalta ei juuri ollenkaan.
Samoissa keskusteluissa kuulee myös argumenttia "no miksi sähkö on lämmityksessä sitten paha, kun se on autoissa hyvä?!". Kyse on tietenkin siitä onko vaihtoehtoja. Autoihin sähkö on puhtain tiedossa ja tuotannossa oleva vaihtoehto, kun taas talon lämmitykseen voi käyttää erilaisia lämpöpumppuja.
Pump-to-wheel vs. well-to-wheel hyötysuhteen ja kulutuksen ero ei näköjään lakkaa ihmetyttämästä.
Joka käy sähköllä.
??
?? Tietenkin se käy sähköllä, mutta samalla lämmittää enemmän kuin suora sähkö, kun sitä lämpöä saadaan talteen ulkoilmasta tai maaperästä. Tiedän sinun ymmärtävän tämän, mutta/joten ihmettelen kommenttiasi.
Se miten vaikkapa -10 asteisesta ulkoilmasta saadaan taiottua talteen lämpöenergiaa onkin sitten sen sortin magiaa että minä en sitä ymmärrä.
@740 GLE kirjoitti:
Pump-to-wheel vs. well-to-wheel hyötysuhteen ja kulutuksen ero ei näköjään lakkaa ihmetyttämästä.
@M880:
Ekkönä tiiä? Siis mikä on pumppaa renkaat ja kaivosta renkaaseen -hyötysuhteiden erot kulutukseen nähen?
KVeikkonenG!
Niin, miksi autojen kulutuksia ilmoitettaessa käytetään noita epäjohdonmukaisesti? Se tässä ihmetyttää.