Kuviteltu, mutta realistinen pohdinta: Talvaika ja mieli tekee lähteä Helnsinki-Vantaan lentokentältä etelän lämpöön. Polttomottoriautolla esimerkki:
Lähtö kotoa yöllä klo 3.00, matkaa Helsinki-Vantaalle 200km ja lento aamulla jonnekin.
Pari viikkoa lomalla, auto sen aikaa kylmässä parkkitalossa, tai ulkoparkissa.
Paluu Helsinki-Vantaalle klo 23.00, matkatavarat mukaan jne.
Auto parkista ja ajo 200 km kotiin. Kotona aamuyön puolella.
Ei mitään ongelmaa kunhan tankissa on polttoainetta riittävästi.
Mites sama sähköautolla, jossa talven toimintamatka on vaikka n.200 km?
Pitääkö lähteä tunti tai pari aiemmin, jotta voi pikaladata auton kerran/pari menomatkalla?
Vai pitääkö lähteä jo edellisen päivän puolella ja yöpyä hotellissa samalla autoa ladaten?
Jos on saanut akkuun varausta vaikka n.50%, tai enemmänkin kun jättää parkkiin, miten akun varaus pysyy parin viikon ajan pakkasessa?
Pikalatauksessa ei mene tunti-pari, kun silloin se ei ole pika
Jos se talvinen toimintamatka on 200km, ja lentokenttämatka on saman, niin toki siihen kannattaa jossain puolimatkassa ottaa vähän lisää. Lämmin akku ottaa virtaa vastaan, ja vaikka kulutuksen laskisi yläkanttii 30kWh / 100km, niin jo 50kW laturissa riittää puolen tunnin roikkuminen jotta pääset ihan varmasti perille, todennäköisesti varttikin riittää.
Lentokentällä on aika paljon latureita, ja myös ennen koronaa niitä oli vapaanakin ainakin silloin kun minä lähes joka viikko jätin plugarini lataukseen. Akun varaustilan saa kurkattua auton apista, ja lataustolpankin saa lataamaan aplikaation kautta. Ei siis haittaa vaikka akku olisi kentälle päästyäsi aika tyhjä, saat laitettua sen lomamatkan ajaksi laturiin ja akku on täynnä kun tulet kotiin.
Tuo on aivan turha pelko nykyisillä sähköautoilla ,ei tuosta saa mitenkään ongelmaa hyppää vaan autoon joka on jo valmiiksi esilämmitetty eikä jääkaappi kuten pollttikset..
Millainen laskutus noissa tolpissa on? Jos pari viikkoa varaa laturin niin ei taida olla aikaperusteinen..😎
Kuinka paljon akun lämmitin kuluttaa sähköä pakkasella, jos kävis niin ettei pysty/ehdi lataamaan matkalla eikä sähköautojen yleistyessä ja talvilomien lähtöpäivinä lentokentän laturit välttämättä ole vapaana. (Erityisesti jos autot varaa laturin viikoksi, kahdeksi - eri juttu kuin Prismassa käynti). Jos akussa on pysäköidessä vaikka 40%, 30 kWh niin paljonko lämmitin syö siitä parissa viikossa ja 5 kWh menee siihen sisätilojen esilämmitykseen ennen kotimatkaa. Ilmastonmuutos on fakta mutta ei ole mahdotonta etteikö 9 viikon loppupuolella aamulla klo 7 ole -25 C ulkona kun Bangkokin kone saapuu.
Avaus on enemmän osastoa myytit sähköautoilussa.
https://10myyttiasahkoautoilusta.fi
Itse laitan 5 kW webaston päälle kaukosäätimellä kun odottelen laukkua hihnan vieressä. Vartin päästä ei ole jääkaappi ja 30 min päästä voi mennä autoon ilman päällysvaatteita kelissä kuin kelissä.
30 min. höyrylläkö webastosi toimii. sähkö autossa lämmintä 2-3 min.
Ainakin viimeksi kun kävin, niin se oli ilmainen 🙂 Virtaan piti rekisteröityä, ja siellä pitää olla saldoa, mutta veloitusta ei mene / mennyt. Plugaria kun ei rahaa vastaan juurikaan kannata ladata. Ja joo, tiedän, laturin varaaminen plugarin pikkuakun lataamiseen on aika mulkvistin hommaa. En tekisi sitä pitkälle reissulle, enkä välttämättä nyt enää edes päiväreissulle kun oikeitakin tarvitsijoita on.
"Seisontakulutus" varmaan riippuu autosta, en tiedä.
Seisontalulutus nousee, jos pitää käynnissä prosesseja kuten kameravalvonta ja etätoiminnot. Ilman noita se on vähäistä. Pari viikkoa tuskin on ongelma mitenkään.
Heinäkuun alussa kävin pitkästä aikaa lentoreissulla ja olin ajatellut jättää auton lataukseen kentällä. Koko laturialue oli suljettu. Liekö kentän rakennustyöt ja korona syynä.
Kohta on taas lähtö ja katselin lentoaseman laturitarjontaa (siis Hiki-Vantaalla). Näyttää olevan kaikkiaan 94 laturia, joista 62kpl P5:ssa. Ovat asentaneet niitä lisää selvästikin.
Jos haluaa välttää ajamasta reissun jälkeen heti laturille kentältä lähtiessä, kannattaa kyllä varmuuden vuoksi ladata akku jo ennen kentälle jättämistä. Paitsi, jos tykkää jännityksestä. En ole Teslalla käynyt kuin sen yhden kerran lentoasemalla, koska korona stoppasi minun ulkomaanmatkat tyystin helmikuun -20 jälkeen. Mutta plugarin kanssa kävin usein ja varmaan 50% käynneistä kaikki laturit olivat varattuja. Kentältä lähtiessä löytyy tietysti vähän joka suuntaan matkan varrella tai pienen koukkauksen päässä latausasema, mutta harvempi haluaa pitkän lentokoneessa istumisen jälkeen jäädä yöllä latailemaan autoa. Minulla homma on nyt ok, koska autoni range riittää reilusti lentoasemalle ja takaisin.
Minulla olikin yksi täyssähkön hankintakriteeri, että sen range riittää selvästi yli edestakaisen lentoasemareissun.
Toisaalta minulla oli vääristynyt kuva sähköauton lataustarpeesta, koska plugarilla ajaessa akku oli jatkuvasti tyhjenemässä. Arkiajossa sähköautoa tarvitsee ladata harvoin.
Teslan sanotaan (Teslaklubin artikkelissa) kuluttavan kylmäparkissa 1-2% vuorokaudessa akkua. Pitkälle, eli yli vuorokauden kestävälle matkalle, olisi hyvä vaihtoehto saada auton mukana tullut tilapäislaturi kiinni suko-pistorasiaan ja asettaa akun täyttöaste esim. 70% arvoon. Auto ylläpitäisi akun reissun ajan siinä. Ja kun kotimatka lähestyy reissun päässä, muuttaisi etänä latausrajan vaikka 100%, jos kotimatka sen vaatii. Latauksen voisi käynnistää vaikka 15 tuntia ennen kuin on autolla, jolloin 8A latauskin riittäisi täyttämään akun. Ja lämmityksen käynnistäisi sitten vaikka matkalaukkuja hihnalta odotellessa.
Muuten hyvä idea, mutta en itsekään tiedä, mihin auton saisin suko-rasiaan kiinni lähellä lentoasemaa tai saisiko lentoaseman parkissa. Varsinainen 11kW latausasema on ihan turhan tehokas, mutta tietysti, jos sellainen on vapaana eikä maksa liikaa, niin kyllähän se käy. Ainakaan netistä löytyvän pysäköintipalvelun sähköauto-kohdassa ei edelleenkään puhuta maksusta eli kai se sisältyy pysäköinnin hintaan edelleen.
Otsikosta tuli kyllä mieleen, että itse asiassa Etelän reissu sähköautolla, ainakin Teslalla, voisi olla ihan mukava juttu. Korona vaan estää. Teslan superchargereita on motariajoon niin tiheään Euroopassa, että hyvin voisi muutaman väliyöpymisen tehden ajaa autolla epsanjaan.
Akkuhan latautuu pikalaturilla nopeasti lähes tyhjästä 60% - 80% tasoon. Kun pitäisi pienen paussin aina 300 km välein, niin laturilla menisi aikaa enemmän kuskin kahvitteluun kuin auton lataamiseen. Teslan latausasemien vieressä on ainakin yleensä joku pikaruokapaikka tms. josta saa itsekin välitankkauksen samalla, kun auto lataantuu.
Taidettiin käydä kentällä eri kellonaikoihin ennen koronaa. Hyvin harvassa olivat kerrat kun vapata piuhaa ei olisi ollut.
Edellisen viestini kirjoitettuani jäin pohtimaan samaa kuin sinäkin. Varsinkin lentokenentällä, mutta miksei hotelleissa ja muissa "pitkään viivyttävissä" paikoissa olisi hyvä jos melkein jokaiselle paikalle saisi jatkuvaa virtaa kestävän sukon, tarvittaessa jollain kuorman hallinnalla. Se riittää moneen tarpeeseen auton lataamiseksi, ja palvelisi myös lohkolämppärin käyttäjiä. Investointina varsin maltillinen.
Joo, minäkin huomasin, että latureiden varaustilanne vaihteli paljon. Yleensä kun auton sai lataukseen, niin paikkoja oli vapaana useita ja toinen tavallinen tilanne oli, että kaikki on varattu. "Sattumapaikkoja" oli harvemmin.
Lentokentät ja laivat esim. olisivat hyviä suko-latauspaikkoja.
No en tiedä laivoista, kun se sähkö pitää niissä tuottaa dieselgeneraattorilla.
Tästä tulee mieleen eräs meidän kesken käyty keskustelu, mutta jätettäköön irvailu väliin.
sähköautolla voi seikkailla Suomessakin ilman etukäteis-suunnittelua alla linkki ja johdatus blogikirjoitukseen reilun 4000 km matkalle.
Sähköautolla pystyy seikkailemaan Lapissa ja itä-Suomessa. Tämän totesimme vuoden 2021 kesälomamatkallamme Volkswagen ID.4 Pro Performance 77 kWh MAX -sähköautollamme seikkaillessa. Matkan kiinteäksi kohteeksi otettiin Kilpisjärvi ja varustauduimme koiriemme passeilla ja muutoin tarvittavin keinoin ylittämään rajan Norjaan, jos se onnistuisi. Ideana oli seikkailla ilman suurempia ennakkosuunnitteluita ja päätyä Jäämeren rannalle, mikäli niin olisi mahdollista. Tarkoituskaan ei ollut yöpyä kahta yötä enempää missään kohteessa, vaan nähdä erilaista kesämaisemaa ja palata toisena kesänä sitten paremmalla ajalla parhaisiin paikkohin.
Tämä blogikirjoitus on matkakertomus sähköautollamme Suomen Lappiin, ja aikaisemmista sähköautomatkailutarinoistani tämä poikkeaa sikäli, että 77 kWh akun suoma joustavuus ajossa poistaa tarpeen miettiä latauksia ja kulutuksia matkan varrella.
https://www.autotie.fi/tien-sivusta/sahkoautoileva-motoristi/sahkoautolla_seikkailemaan_lappiin_ja_itasuomeen
Kovat on tehot jos sisätilat on 3 minuutissa niin lämpöiset, että sisätilat on muutenkin lämpöset eikä vain kanavista puhalla kuumaa jos reilusti pakkasen puolelta lähdetään. Saako penkinlämmittimet myös täysille etänä? Lienee jäätyneet ja lumiset ikkunatkin jo sulaneet. Yksi plussa dieselissä on, jos tankki on edes puolillaan niin oli koti vaikka Savonlinnassa niin tankkauspaikkaa ei tarvitse tähyillä kun Helsingin lentoasemalta lähtee ja toinen, tällä hetkellä monia myynnissä olevia sähköautoja vaivaava ongelma - neljä henkeä kyytiin, mihin neljä matkalaukkua laitetaan? 500-sarjan farmarissa siis peräkonttiin.
Samaa mietin, hyvä on teho. Tuulilasi on sulamisen lisäksi poreella.
Mitä nyt olen yrittänyt sivistää itseäni sähköautojen suhteen, niin monet niistä rupeavat lämmittämään akkua ihan akkuvirralla (elleivät ole töpselissä) kun pakkanen kiristyy seisonta-aikana kovaksi. Monessa sähköautossa onkin annettu rajoituksia siitä mitä kylmemmässä sitä ei saa säilyttää kuin piuhan päässä. (Aika ja lämpötilarajoituksia)
Minulla on ihan sama käsitys. En vain tiedä sen kulutuksen suuruutta tai aktivoitumislämpötiloja.
Ainakin Teslan X-mallissa tehoja riittää. Viime talvena yksi halkaisi tuulilasinsa omalla lämmittimellään. Paksu jääkerros lasissa kuulemma auttoi toteutuksessa.
Minullakin meni X:n tuulilasi vaihtoon viime talvena. Ensin siihen lensi jotain motarilla ja sitten särö lähti etenemään ennen kuin olin ehtinyt viedä lasia korjattavaksi iskemän kohdalta.
Minäkin luulen, että jäinen lasi ja lämmitys tehosti säröilyä. Ei se lasi mitenkään haljennut, mutta lasin alaosaan ilmaantui säröjä tosi paljon parin viikon aikana. En ole koskaan aikaisemmissa autoissani nähnyt niin voimakasta säröilyä. Ajamista säröt eivät haitanneet, olivat ihan lasin alaosassa.
Teslan tuulilasin alaosassa on lämmitysvastukset, joiden tarkoitus on sulattaa jäät lasinpyyhkimien kohdalta. Ja lasi ulottuu alas etutavaratilan luukun ("konepellin") reunan alle. Vaikka lasin alaosaan tuli runsaasti säröjä, ei niistä yltänyt kuin kaksi niin ylös, että edes näkyivät auton sisälle ja olivat oikeassa ja vasemmassa kulmassa diagonaalisesti.
X:ssä on, kuten nykyautoissa taitaa olla sääntönä, etuluukun rakenne sellainen, että lasinpyyhkimet ovat pellin alla suojassa. Huono puoli on, että pellin alle pyrkii kasaantumaan jäätynyttä lunta, kun tuulilasi lämpiää esilämmityksessä ja sulava lumi valuu sinne pellin alle.
Ensi talveksi aion hankkia peitteen, jolla tuulilasin ja etuluukun yläosan voi peittää lumisateiden aikana.
Tuulilasin vaihdossa tuli eteen Teslan huono puoli, että valtuutettuja huoltoliikkeitä ei ole kuin muutama. Kun tuulilasi vaihdetaan, pitää siinä kiinni olevat kamerat kalibroida eikä sitä saa tehdä monessakaan paikassa. Ei auttanut kuin viedä lasi vaihtoon Kaivokselan Autoklinikalle. Minun mallissa on kolme kameraa kiinni konsolissa, joka on tuulilasia vasten.
Sähköauton nopeasta lämpenemisestä verrattuna polttiksiin tarkoitetaan varmaankin ilman webastoa olevia autoja. En minä ole huomannut, että sähkölämmitys olisi mitenkään supernopea verrattuna edellisen autoni webaston lämmitykseen. Kylmällä autolla ajoon lähtiessä sähköauto tietysti lämpiää nopeammin kuin polttis, koska se alkaa työntää lämmintä samantien.
Aika monessa autossa alkaa olla kameroita tuulilasissa. Ne voi silti vaihdattaa myös muualla kuin merkkiliikkeessä, kalibrointilaitteita ja -tauluja löytyy useammaltakin korjaamolaitevalmistajalta. Noita vehkeitä alkaa kyllä olla tuulilasikorjaamoilla aika hyvin. Pitäisi onnistua Teslaankin, mutta en uskalla nyt ihan satavarmaksi sanoa.
Jännä juttu nuo lämppärin rikkomaat tuulilasit. Lasivakuutuksenhan ei pitäisi korvata sitä, kun kyseessä ei ole mikään ulkoisen esineen aiheuttama vaurio. Pikemminkin takuun kuuluisi korvata se. Käytännössä näin tuskin tapahtuu. Yleeensä halkeama lähtee liikkeelle kiveniskusta, joten asiasa ei ole vakuutusteknistä ongelmaa. Silloin on, jos halkeamisen aiheuttaa liian tehokas lämmitin.
Edit: kohta joku alkaa saivarrella että ne ovat (myös) nastoja joita tuulilasiin lentelee. Niputan ne kaikki kiveniskemiksi.
Lueskelin vanhoja kommentteja tässä ajankuluksi.
Minulla ei ole mitään käsitystä, paljonko sähköautojen lataaminen esim. Tukholma-Turku välillä lisäisi polttoaineen kulutusta ja siis CO2 -päästöjä.
Oliko niin, että liikenteen päästöt ovat n.20% ja henkilöautojen osuus siitä puolet.
10% pois päästöistä olisi jo tuntuva vähennys ja se olisi helppo saavuttaa siirtymällä sähköautoiluun. Lataamisen moninaiset mahdollisuudet edesauttaisivat sähköautojen hankintaa. Voi olla, että latausmahdollisuus laivoilla saisi ahkerasti Viron tai Ruotsin ja Suomen välillä liikkuvia autokuntia hankkimaan sähköisen menopelin. Ainakin tukisi sitä päätöstä. Luulisin lataustehon tuottamisen häviävän laivan energiatarpeessa marginaaliin.
Päästöjen vähentäminen ei minun mielestäni pidä olla yksilöiden vastuulla, koska silloin pieni teko tuntuu aivan turhalta ja jää tekemättä muilta kuin varsinaisilta aktivisteilta.
Kysyin kaikilta lähietäisyydellä olevilta liikkeiltä, mutta jokainen sanoi, että valtuutus puuttuu. Tesla ohjeisti vaihtajaksi Autoklinikan, joka on samassa kiinteistössä kuin Kaivokselan Tesla. Autoklinikka-ketjussakin valtuutus on vain parissa pisteessä.
Nyt kun ajattelee, niin lasinvaihtaja voi tupeksia kameroiden kalibroinnin, mutta automaattiohjauksen toimivuus on Teslan vastuulla. Onhan siinä puolensa ja puolensa.
Lähdin tässä siitä ajatuksesta ettei siellä laivalla harakoille sitä sähköä tuoteta. Silloin jokainen tehopyyntö välittyy dieselgeneraattorille, eli kaikki sähköautoon uppoava virta pitää erikseen tehdä dieselistä.
Totta, Teslan varsinainen valtuutus peltikorjauksiin löytyy vain muutamasta Klinikan pisteestä ja Puskan Autolla Järvenpäässä.
Valtuutus ja kyky tehdä ovat eri asioita. Tesla on kuitenkin monella tapaa poikkeus normaaliin, siksi en aiemmin (tai nytkään, asiaa tarkistamatta) uskaltanut ihan varmaksi sanoa Teslan osalta, vaikka minun kyllä pitäisi tietää. Esimerkiksi Volvon lasin vaihdattaminen lasiliikkeessä ei lähtökohtaisesti ole mikään onglema, vaikka olisi Pilot assist ja muut härpäkkeet.
Tesla poikkeaa massasta esimerkiksi siinä, että eivät salli purkuosien käyttöä kolarikorjauksissa. Muiden merkkien osalta se on ok, ja esimerkiksi Ruotsissa vakuutusyhtiöt edellyttävät että ensin haetaan purkuosaa, ja vain jos ei löydy, saa asentaa uutta. Teslan osalta auktorisoitu liike ei kuitenkaan voi toimia näin koska päämies ei salli, ja toisaalta auktorisoimaton ei pysty tekemään kun eivät sitten saa tarvitsemaansa uutta osaa mistään.
Yleisesellä,eli ei-teslan, tasolla tuulilasin osalta Pilkington ja Saint Gobain tuottavat ison osan laseista, niin tehtaille kuin jälkimarkkinaankin. Ainoa ero on että ei-merkkiliikkeestä ostetusta lasista puuttuu autonvalmistajan logo. Samaa tapahtuu toki myös muissa varaosissa.
Laivatkin muuttuu LNG:tä on itämerellä jo liikenteessä ja lisää tulee. LNG:n co2 päästöt on yli 50% pienempiä.
Ehdottomasti autoja kannattaisi ladata laivoilla. Nopeuttaisi autoilijoiden matkantekoa ja sujuvuutta. Juniin pitäisi myös saada lataus sähköautoille.
TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUTEEN AURORA BOTNIA MATKUSTAJALAIVAAN
ainutlaatuinen laiva!
Kvarken Linkin tilaama matkustajalautta on moderni alus, jossa on kaksi rahtikantta. Siihen mahtuu 800 matkustajaa ja sen kuljetuskapasiteetti on 1500 kaistametriä autoille ja rahdille. Alus suunnitellaan ympäristöystävälliseksi, ja koneet käyttävät kaksoispolttoainetta ja akkua. Tärkein polttoaineen lähde on nesteytetty maakaasu, LNG. Alus pystyy myös hyödyntämään biokaasua.
Alus valmistuu keväällä 2021.
https://www.wasaline.com/fi/aurora-botnia/
Mihin verrattuna tuo -50 prosenttia toteutuu ja löytyykö tälle joku lähde?
Laivalla lataaminen varmaan helpottaa matkan tekoa, mutta tuon sähköntuottamisketjun häviöt ovat aika suuret.
Niin, ei varmaan periaatteessa ole hyvä tuottaa sähköautoon sähköä dieselillä, mutta jos se lisää laivan dieselin kuormaa vähäpätöisesti, saattaa sähköautoa tukeva toiminta olla hyvä vaihtoehto. Ilmastonmuutos on kuitenkin pidemmän aikavälin asia.
Päästöleikkaus Itämerellä – tässä on maailman vähäpäästöisin irtolastilaiva
Päästökeskustelu keskittyy usein maantieliikenteeseen, mutta positiivista kehitystä tapahtuu myös vesillä. Itämerellä liikkuu nyt maailman vähäpäästöisimpänä pidetty irtolastilaiva.
Monialayhtiö Aspon tytäryhtiö ESL Shippingin uusi irtolastilaiva Viikki on aloittanut liikennöinnin Itämerellä. Nesteytetyllä maakaasulla kulkeva 160-metrinen alus tuottaa yli 50 prosenttia vähemmän hiilidioksidia kuin edeltävän sukupolven alukset LNG:n ja useiden teknisten innovaatioiden ansiosta, kertoo laivan omistaja.
Viikki rakennettiin Kiinassa, jonka jälkeen se matkasi Japaniin hakemaan raaka-ainelastia. Sieltä laiva saapui Itämerelle Koillisväylää pitkin, mikä lyhensi matkaa Japanista Suomeen peräti kolmella viikolla totutusta. Lisäksi Koillisväylän käyttö vähensi matkan päästöjä 40 prosentilla verrattuna Panaman kanavan kautta kulkevaan reittiin, laskee ELS Shipping.
Nesteytetty maakaasu on puhtain fossiilinen polttoaine: nykyisin Itämerellä käytettävään 0,1 % rikkiä sisältävään polttoaineeseen verrattuna CO2-päästöt vähenevät yli 25 %, typen oksidit 25 % ja rikin oksidit ja partikkelit lähes kokonaan. Yhdessä muiden innovatiivisten ratkaisujen kanssa laivojen CO2-päästöt laskevat yhteensä yli 50 %.
Irtolastialukset Viikki ja Haaga
Varustamo: Aspon ESL Shipping
Rakennusvuosi: 2018
Suunnittelu: Deltamarin ja ESL Shipping
Telakka: Sinotrans & CSC Jinling Shipyard, Kiina
Kantavuus: 25 600 dwt
Jääluokka: 1A
Pääkone: Lng/monipolttoaine, 6 000 kW + 1 250 kW Power take-in, akseliteho yht. 7250 kW
Nosturit: MacGregorin autonomiset lastinkäsittelynosturit
Investointi: Yhteensä 60 miljoonaa euroa, rahoitusta EU:lta
Liputusmaat: Suomi (Viikki) ja Portugal (Haaga)
maailman vähäpäästöisin Irtolastilaiva Viikki
Viiden vuoden projekti
– Olemme hyvin tietoisia keskustelusta, jota käydään myös merenkulkualan ympäristökysymyksistä. Viikin ja sen sisaralus Haagan suunnittelu käynnistettiin jo viisi vuotta sitten, ja näissä laivoissa konkretisoituu kaikki, mikä on tällä hetkellä mahdollista tehdä ympäristötehokkaasti, kertoo ESL Shipping Oy:n toimitusjohtaja Mikki Koskinen.
Viikki on täynnä uutta teknologiaa, joista yksi keskeisimmistä on nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttö laivan pääkoneessa, kolmessa apukoneessa ja lämmityskattilassa. Laiva noudattaa uusien laivojen energiatehokkuutta mittaavaa suunnitteluindeksiä ja täyttää jo nyt vuoden 2025 ympäristövaatimukset.
Laivat on suunniteltu intensiiviseen liikenteeseen, jossa satamakäyntejä on viikossa useita ja lasti lastataan tai puretaan usein aluksen omilla nostureilla. Erityinen piirre aluksessa onkin yhteistyössä MacGregorin kanssa kehitetyt automaattiset nosturit, jotka osaavat omatoimisesti purkaa lastin kuljettimelle tai laiturille.
Ympäristötehokkuus kehityksen kärjessä
Merikuljetusten osuus Suomen viennistä on 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia. Maantieteellisen sijainnin takia merikuljetukset ovat Suomen tärkein ja edullisin logistiikan muoto.
– Varustamot ovat oleellinen osa meriklusteria. Aspo on viimeisen kahdeksan vuoden aikana investoinut ESL Shippingiin noin 200 miljoonaa euroa, sillä uskomme, että automaatioon ja ympäristötehokkuuteen perustuvat ratkaisut ovat ainoa tie kehittää koko toimialaa, sanoo Aspo Oyj:n toimitusjohtaja ja ESL Shippingin hallituksen puheenjohtaja Aki Ojanen.
https://moottori.fi/liikenne/jutut/paastoleikkaus-itamerella-tassa-on-maailman-vahapaastoisin-irtolastilaiva/