@Lukija31722 kirjoitti:
Sähköenergian hinta kiinteähintaisessa* sopimuksessa on kallistunut suunnilleen 100% edellis vuodesta. Silti sähkölasku kaikkine kuluineen 49,87 pienempi kuin kuin edellisvuoden vastaavana jaksona (marras - joulu). Jotain hyötyä ILP:sta siis.
= ei pörssisähkö
Niin, säästäähän siinä kun ajaa ilppiä kolmosella +22c ja sammuttaa muut sähkölämmittimet ja säätää lattiatkin mukavuuslämmön alle
Ilppiä kolmosella? No, meillä on sähköpatterit ja lattialämmöt edelleen tasan samalla lämpöasetuksella kuin ennen ilppiäkin. Se vain työntää oman lisänsä lämpöä sinne joukkoon. Pitää muistaa että vain sähköenergian hinta on kasvanut sähkölaskussa. Sähkönsiirto ym. ovat pysyneet ennallaan.
Tammi-helmikuulta sähkölasku oli pienentynyt 53,10 € edellisvuodesta.
Minulla on Toshiban ilp jossa yhteen ulkoyksikköön on kytketty kaksi sisäyksikköä, toinen lämmittää talon pään jossa TV-huone ja työhuone ja toinen on keskellä taloa, puhaltaa varaavan takan ohi kohti vastakkaista talon päätä (kuin se toinen). Talossa on alunperin ollut suora sähkölämmitys ja takka. Olen syksyn jälkeen polttanut puita takassa vajaalla 400 eurolla. Patterit on pois päältä, kylppärissä on lattialämmitys päällä yöllä. Käyttövesi on aina lämminnyt yö-sähköllä, nyt on aurinkokerääjät katolla muttei ehtinyt vaikuttaa viime vuoden kulutukseen lainkaan.
Sähkönkulutus pienellä säätämisellä putosi 2021 tasosta 18.000 kWh tasoon 2022 alle 14.000 kWh.
Muuttujia on ollut vähentynyt lämpimänvedenkulutus koska jälkikasvu ei enää asu kotona, joskaan ei asunut koko vuotta 2021 myöskään. Vaimo palelee jo 21 C:ssä, talon lämpötilaa ei olla pudotettu. (PS. puita on aina poltettu, ei nyt aloitettu)
Minäkin olen aikoinaan polttanut puuta varaavassa takassa, mutta edellinen kerta taisi olla toissa jouluna, kun ei sillä tunnu säästävän yhtään mitään - ainakaan yhtään kalikkaa ei kannata ostaa. Vielä kun joku muukin kuin minä selviäisi suihkusta alle puolen tunnin niin hyvä olisi.
8,5 m3 heittomottia sekahalkoa vastaa noin 6500 kWh energiaa. Huonollakin hyötysuhteella (75%) puiden polttamisella säästää noin 5000 kWh edestä sähköä ja omasta mielestäni takasta tulee mukavaa lämpöä taloon. Rahallinen säästö ei ole kummoinen mutta tähän olen päätynyt.
Meillä varmaankin takan hyötysuhde olisi parempi, jos korvausilma takkaan saataisiin takan läheltä. Nyt se tulee pitkin taloa pitkiä matkoja jolloin sähköpatterit sitten reagoivat sen tuloon tietenkin lämmittämällä sitä. (Painovoimainen ilmanvaihto)
@Lukija31722 kirjoitti:
Ilppiä kolmosella? No, meillä on sähköpatterit ja lattialämmöt edelleen tasan samalla lämpöasetuksella kuin ennen ilppiäkin. Se vain työntää oman lisänsä lämpöä sinne joukkoon. Pitää muistaa että vain sähköenergian hinta on kasvanut sähkölaskussa. Sähkönsiirto ym. ovat pysyneet ennallaan.
Tammi-helmikuulta sähkölasku oli pienentynyt 53,10 € edellisvuodesta.
niin, pienensin patteritermostaatit noin 22c -> 20c ja ilppi kohisee nyt kakkosella (silent mode+1) ja ulkoyksikkö +75% eli saa täydet virrat käyttöönsä talvisin (kesällä +35/50% + silent mode ettei kuulu yli 10m päähän). kyllä jos ilpin lykkää pienemmälle 21c -> 20c niin on jo kylmä sisällä eikä se pyöri juuri koskaan sillä asetuksella. eli meillä ei muutama patteri lämpiä talvella juurikaan, joten säästöjä luulisi syntyvän, varmaan syntyykin, mutta niin vähän ettei lompakossa huomaa... loput lämmöt lattioissa, joita ei voi kivilaatan kylmyyden takia liian pienelle laittaa (n.+25c/ulkona +-0c) on jo ihan minimi.. ja se pakollinen ilmanvaihtohan sitten varmaan tappaa loputkin hyödyt...
Nyt talven jälkeen voikin summata ILP:n hyödyt ja haitat lämmityskäytössä sähkölämmitystalossa.
(plussa) Pienentää sähkölaskua.
(miinus) Joka ikinen muu asia.
Ihan tavalliset lämpöpatterit ikkunoiden alla ja lattialämmitys tietyissä huoneissa on todellista luksusta niin mukavuuden kuin huolettomuudenkin puolesta verrattuna ilmalämpöpumppuun. Tietysti luksuksesta joutuu aina maksamaan. Tässä tapauksessa se olisi suurempi sähkölasku. Seinällä puhaltava ILP on vain kertakaikkiaan kökkö lämmityslaite sähkönsäästöä lukuunottamatta.
Miten määritellään juuri Kuusamon säät? 4 vuodenaikaa sielläkin taitaa olla jne?
Ne ILP-mainokset joita olen seurannut, lupaavat sopivuutta "Suomen/Pohjolan/jne oloihin" ja sitten tietysti jotakin pakkasnumeroa, jossa laite toimii eri hyötysuhteilla hyvin tai vielä paremmin.
Karttakuvaa sopivuuksista eri osiin Suomessa ei ole näkynyt tuotteiden sivuillakaan.
@Kumppani kirjoitti:
Miten määritellään juuri Kuusamon säät? 4 vuodenaikaa sielläkin taitaa olla jne?
Ne ILP-mainokset joita olen seurannut, lupaavat sopivuutta "Suomen/Pohjolan/jne oloihin" ja sitten tietysti jotakin pakkasnumeroa, jossa laite toimii eri hyötysuhteilla hyvin tai vielä paremmin.
Karttakuvaa sopivuuksista eri osiin Suomessa ei ole näkynyt tuotteiden sivuillakaan.
Vuodenajat ovat kulttuurinen kysymys, toteutunut sää tilastoidaan, tulevasta ei tiedä.
Mutta juuri tuo pakkastoimivuus kiinnostaa. Jos luvataan, että täysi teho tulee vielä -25 asteessa ja toimii vielä -35:ssä, kannattaako sellaiseen langeta? Kaikki taitavat toimia kesällä ja lumen vaikutusta ei taideta tutkia. Rukallahan neuvotaan ottamaan ILPit pois rinteiden lähellä, kun lumetus on käynnissä. Tykeistä tulee niin hienojakoista "lunta", että menee ulkoyksikkö tukkoon.
Mutta juuri tuo pakkastoimivuus kiinnostaa. Jos luvataan, että täysi teho tulee vielä -25 asteessa ja toimii vielä -35:ssä, kannattaako sellaiseen langeta?
Joistakin ILP-vertailuista tuollainen voinee selvitä, eli pitävätkö lupaukset. Muutenhan se on sitten uskonasia, lankeaako esitteen ja/tai myyjän puheeseen. Itselläni on ainakin huonot eväät väittää mitään vastaankaan noihin, eli ns. peruskuluttajan asemassa olen. Väitän että moni muukin, sillä erolla että joku on saanut jo kokemusta kovasta talvesta jonkun "testivoittajan" käytöstä. Mutta äärimmäisen harvinainen, mutta kutkuttava, tilanne olisi jos sellaisella olisi vielä mukamas joku verrokkimalli vieressä. Tuskinpa löytyy.
Rukallahan neuvotaan ottamaan ILPit pois rinteiden lähellä, kun lumetus on käynnissä. Tykeistä tulee niin hienojakoista "lunta", että menee ulkoyksikkö tukkoon
Tuo ei liene Kuusamon kelien "ongelma" vaan rinnekeskusten yleinen ongelma. Mahdollisesti niiden lähellä asuvienkin. Varmaan ihan varteenotettava vinkki sinällään, vaikka "keleistä" poikkeaakin.
Onko Kuusamossa useinkin -25 C ja kylmempää? Jos noita kylmiä päiviä on esimerkiksi 30-50 kpl vuodessa, ei ILP aivan ideaali lämmitysmuoto ole. Lisälämpönä varaavalle takalle tai muulle puunpoltolle ILP sopii. Uutta taloa rakennettaessa satsaisin maalämpöön.
@Jorma L2 kirjoitti:
Onko Kuusamossa useinkin -25 C ja kylmempää? Jos noita kylmiä päiviä on esimerkiksi 30-50 kpl vuodessa, ei ILP aivan ideaali lämmitysmuoto ole. Lisälämpönä varaavalle takalle tai muulle puunpoltolle ILP sopii. Uutta taloa rakennettaessa satsaisin maalämpöön.
Eipä nykyään voi varmasti sanoa mistään paikasta Suomessa, että kylmää varmasti olisi. Mutta lähempänä itärajaa mannerilmasto on voitolla ja voi olla tilanteen sattuessa pitkään kylmää, jolloin lämpöpumppu saisi toimia. Voihan se toimiakin kylmässä, mutta sitten tuiskulumi estää toiminnan. Testiraportteja löytyy vaikka Scanofficelta, mutta niissä on rajansa ja sisällä on testit tehty.
Olemassa olevaan taloon tulisi korvaamaan lattialämmitystä, joka olisi varalla, lisänä ja tarpeen mukaan mukavuuslämmityksenä.
3,4 kW ILP yhdellä sisäyksiköllä näyttää säästävän reilu 5000 kWh lämmityskauden aikana vaikkei sähköpattereita käännellyt yhtään pienemmälle. (220 m², 2 kerrosta, ILP aina hiljaisella puhalluksella kotona ollessa, paitsi yöllä kun sen ääni ei kuulu mitenkään toisessa kerroksessa oleviin makuuhuoneisiin saakka.)
Hiljainen puhallus (19 dB) on vähän niin kuin takka - lämmittää eniten yläpuolellaan olevaa kattoa.
Kesäkokemuksia ILP:sta. Jäähdytys ensinnäkin kuluttaa minimaalisesti sähköä verrattuna lämmitykseen. 2 kwh tuntuu olevan meillä jo korkeimpia vuorokausilukemia kun pakkasella korkeimmat vuorokausilukemat ovat yli 20 kilowattituntia. Samaten jäähdytys on myös ääneltään hiljaisempaa automaattisella puhallusnopeudella. Pieni kulutus varmaankin johtuu osaltaan myös siitä ettei kylmä leviä niin hyvin alakerrasta ylös kuin lämpö. Tuosta johtuen meillä jäähdytys jää vajavaiseksi mutta kyllä yksi 2,5 kW:n nimellistehoinen yksikkö reilusti yli 100 neliöisen alakerran kykenee pitämään mukavan viileänä vielä 29 asteen päivälämpötiloissa.
@Lukija31722 kirjoitti:
Kesäkokemuksia ILP:sta. Jäähdytys ensinnäkin kuluttaa minimaalisesti sähköä verrattuna lämmitykseen. 2 kwh tuntuu olevan meillä jo korkeimpia vuorokausilukemia kun pakkasella korkeimmat vuorokausilukemat ovat yli 20 kilowattituntia. Samaten jäähdytys on myös ääneltään hiljaisempaa automaattisella puhallusnopeudella. Pieni kulutus varmaankin johtuu osaltaan myös siitä ettei kylmä leviä niin hyvin alakerrasta ylös kuin lämpö. Tuosta johtuen meillä jäähdytys jää vajavaiseksi mutta kyllä yksi 2,5 kW:n nimellistehoinen yksikkö reilusti yli 100 neliöisen alakerran kykenee pitämään mukavan viileänä vielä 29 asteen päivälämpötiloissa.
Jäähdytystä suositellaan käyttämään sisäilman jäähdyttämiseen 25 asteeseen, ei ainakaan alle 23 asteeseen. Niinpä lämpötilaero ulkoilmaan verrattuna on pieni päivällä, olematon yöllä ja tehoa ja energiaa tarvitaan vähän. Suora auringonpaiste tai suuri ilmankosteus lisäävät kulutusta.
Talvella lämpötilaero voi olla 50 astetta (-30/+20) ja sähköä kuluu. Varmaan alapohja kuljettaa lämpöä tehokkaammin talvella lisäksi.
@Lukija31722 kirjoitti:
Kesäkokemuksia ILP:sta. Jäähdytys ensinnäkin kuluttaa minimaalisesti sähköä verrattuna lämmitykseen. 2 kwh tuntuu olevan meillä jo korkeimpia vuorokausilukemia kun pakkasella korkeimmat vuorokausilukemat ovat yli 20 kilowattituntia. Samaten jäähdytys on myös ääneltään hiljaisempaa automaattisella puhallusnopeudella. Pieni kulutus varmaankin johtuu osaltaan myös siitä ettei kylmä leviä niin hyvin alakerrasta ylös kuin lämpö. Tuosta johtuen meillä jäähdytys jää vajavaiseksi mutta kyllä yksi 2,5 kW:n nimellistehoinen yksikkö reilusti yli 100 neliöisen alakerran kykenee pitämään mukavan viileänä vielä 29 asteen päivälämpötiloissa.
Jäähdytystä suositellaan käyttämään sisäilman jäähdyttämiseen 25 asteeseen, ei ainakaan alle 23 asteeseen. Niinpä lämpötilaero ulkoilmaan verrattuna on pieni päivällä, olematon yöllä ja tehoa ja energiaa tarvitaan vähän. Suora auringonpaiste tai suuri ilmankosteus lisäävät kulutusta.
Talvella lämpötilaero voi olla 50 astetta (-30/+20) ja sähköä kuluu. Varmaan alapohja kuljettaa lämpöä tehokkaammin talvella lisäksi.
...ja ei meillä talvilämmitys pelkän ILP:n varassa ole niin kuin kesäjäähdytys on ja lisäksi kesälläkin on koko ajan lämmitystä päällä märkätilojen lattioissa.
@Lukija31722 kirjoitti:
Näyttääpä tuo oma ILP kuluttavan yli 10 kWh kuukaudessa vaikka ei käyttäisi sekuntiakaan...
Jos laskin oikein, tuosta tulee 14 watin keskiteho. Ostin mökille juuri lämpöpumpun ja siitä taisi tulla välillä jotain ääntä, vaikka oli poissa päältä. Se siis tekee jotain tärkeää (ehkä puhaltaa ilmaa lävitseen mitatakseen lämpötilaa paremmin) ja tietysti elektroniikka wifikortteineen on päällä. Aika paljon sähköä kuluu turhaan, mutta Suomessa onneksi sisätilojen lämmitykseen suuren osan vuotta.
@Lukija31722 kirjoitti:
Näyttääpä tuo oma ILP kuluttavan yli 10 kWh kuukaudessa vaikka ei käyttäisi sekuntiakaan...
Jos laskin oikein, tuosta tulee 14 watin keskiteho. Ostin mökille juuri lämpöpumpun ja siitä taisi tulla välillä jotain ääntä, vaikka oli poissa päältä. Se siis tekee jotain tärkeää (ehkä puhaltaa ilmaa lävitseen mitatakseen lämpötilaa paremmin) ja tietysti elektroniikka wifikortteineen on päällä. Aika paljon sähköä kuluu turhaan, mutta Suomessa onneksi sisätilojen lämmitykseen suuren osan vuotta.
Meillä tekee sen verran, että palaa wifi-yhteyden merkkivalo, yhteys nettiin toimii ja on valmiina vastaanottamaan ip-kaukosäätöjen komentoja.
@Lukija31722 kirjoitti:
Näyttääpä tuo oma ILP kuluttavan yli 10 kWh kuukaudessa vaikka ei käyttäisi sekuntiakaan...
heh, kun puhutaan kännykkälatureiden virrankulutuksesta kun aina seinässä...
Nämä on niitä juttuja joissa alle 1W kulutus ei saa kiskomaan laturia seinästä tai sammuttamaan telkkarin valmiustilaa. No sitten joku tekee laskelma kattaen koko Suomen ja saa asiansa lehteen.
@Lukija31722 kirjoitti:
Näyttääpä tuo oma ILP kuluttavan yli 10 kWh kuukaudessa vaikka ei käyttäisi sekuntiakaan...
heh, kun puhutaan kännykkälatureiden virrankulutuksesta kun aina seinässä...
Nämä on niitä juttuja joissa alle 1W kulutus ei saa kiskomaan laturia seinästä tai sammuttamaan telkkarin valmiustilaa. No sitten joku tekee laskelma kattaen koko Suomen ja saa asiansa lehteen.
Päinvastaisissa laskelmissa taas huomataan, että maailmassa ei olisi mitään ongelmia, jos ihmiset jaettaisiin viiden miljoonan asukkaan kansallisvaltioihin.
@Yosemite kirjoitti:
Heinäkuun kulutus 1 kWh. Eilen jäähdytys päällä 11 h, 2 kWh. Nyt kennon desinfiointi menossa.
Viime viikolla kun oli peräkkäisiä sateisia päiviä niin selvitin miksi käyttövesi oli vähän viileää. Syyksi paljastui, ettei sähköt ollut päällä sitten huhtikuun kun kytkin aurinkokeräimen. Varaajassa on yläosan tulistinvastus joka lämmittää kun aurinkoa ei näy. Talvikäyttöön toinen vastus alaosassa.
Maailmassa on jokunen miljardi rikasta, joilla ei ole niin väliä pikku kulutuksista. Niissä pikku tuhlauksissa taitaa mennä yhtä paljon energiaa kuin jokunen miljardi ihmistä kuluttaa kokonaisuudessaan. Ei afrikkalainen Suomen sähköä saa, mutta heitä syyllistetään pelkästä olemisesta.
@Yosemite kirjoitti:
Heinäkuun kulutus 1 kWh. Eilen jäähdytys päällä 11 h, 2 kWh. Nyt kennon desinfiointi menossa.
Näyttää tuo Panasonic vievän noin 13 kWh/kk ihan pelkästään sillä että on töpseli seinässä - ja sekin on laskettu laitteen itsensä arvioimasta sähkönkulutuksesta.
@Yosemite kirjoitti:
Heinäkuun kulutus 1 kWh. Eilen jäähdytys päällä 11 h, 2 kWh. Nyt kennon desinfiointi menossa.
Näyttää tuo Panasonic vievän noin 13 kWh/kk ihan pelkästään sillä että on töpseli seinässä - ja sekin on laskettu laitteen itsensä arvioimasta sähkönkulutuksesta.
Jälkimittarin lukema tuo oli. Täytyy mitata, kunhan tässä kotiutuu, lepovirta ryhmäkeskuksesta pihtiampeerilla, niin saa tarkemman tiedon. Nyt matkoilla jossain savonmuolla.
Mitsubishi näkyy kuluttavan valmiustilassa 0,36 kWh vuorokaudessa sähkömittarin tiedon mukaan. Sisäyksikkö liikuttaa ilmaa hiukkasen varmaankin lämpötilan mittauksen takia. Yösähköohjauksen kontaktorit kuluttavat tosin pienen osan tuosta mitatusta määrästä.
Vuosi 3,4 kW:n ILP:n kanssa ei ihan ole vielä kulunut mutta jo nyt pystyn sanomaan että ILP:n käyttökulut vuodessa oli melkolailla tasan 500€ ja se kulutti oman arvionsa mukaan 3500 kWh sähköä. (Mikähän hemmetti se taulukkotiedoissa oleva reilun 800 kWh:n vuosikulutus on.)
Pitää myöhemmin arvioida paljonko muun lämmityksen eli sähköpattereiden käyttökulut alenivat samaan aikaan.
Ps. ILP:n käyttöaika on alkanut, ja onpa se hiljainen värkki jopa sillä pakkasessa kovasti puhaltaneella puhallusnopeuden automaattisella säädöllä.
@Lukija31722 kirjoitti:
Ps. ILP:n käyttöaika on alkanut, ja onpa se hiljainen värkki jopa sillä pakkasessa kovasti puhaltaneella puhallusnopeuden automaattisella säädöllä.
Onpa sietämätön meteli nyt 10 asteen pakkasella autom. puhalluksella. ILP vetää sellaista hoosiannaa että oksat pois! Ei tuo kyllä ole puhalluksen automaattisäädöllä mikään ihmisasutuksen lämmitin vaikka mainoksissa erittäin hiljaiseksi kehutaan. Hiljaisella asetuksella se ei taas tuota enää riittävästi lämpöä pitääkseen koko talon lämpimänä. Pitää varmaan laittaa sähköpatterit taas lämmittämään. Sitä minä ihmettelen että muu perhe väittää ettei sen ääni muka haittaa yhtään.
@Lukija31722 kirjoitti:
Ps. ILP:n käyttöaika on alkanut, ja onpa se hiljainen värkki jopa sillä pakkasessa kovasti puhaltaneella puhallusnopeuden automaattisella säädöllä.
Onpa sietämätön meteli nyt 10 asteen pakkasella autom. puhalluksella. ILP vetää sellaista hoosiannaa että oksat pois! Ei tuo kyllä ole puhalluksen automaattisäädöllä mikään ihmisasutuksen lämmitin vaikka mainoksissa erittäin hiljaiseksi kehutaan. Hiljaisella asetuksella se ei taas tuota enää riittävästi lämpöä pitääkseen koko talon lämpimänä. Pitää varmaan laittaa sähköpatterit taas lämmittämään.
Itse käytän suuria puhallinnopeuksia vain kun paikalla ei ole ketään - esim. mökin lämmitys päivää ennen kuin saavutaan.
Oma kokemus auto-puhalluksesta on, että silloin puhallin pyörii liian hiljaa ja lämmittää vain pienen tilan sisäyksikön edessä. Puhaltimen asetus 2-3 on hyvä, ääntä tulee mutta vain vähän ja lämpö leviää. Ei yhdellä sisäyksiköllä voi koko taloa lämmittää. Meillä on Toshiba, jossa iso ulkoyksikkö, johon liitetty kaksi sisäyksikköä.
@Lukija31722 kirjoitti:
Ps. ILP:n käyttöaika on alkanut, ja onpa se hiljainen värkki jopa sillä pakkasessa kovasti puhaltaneella puhallusnopeuden automaattisella säädöllä.
Onpa sietämätön meteli nyt 10 asteen pakkasella autom. puhalluksella. ILP vetää sellaista hoosiannaa että oksat pois! Ei tuo kyllä ole puhalluksen automaattisäädöllä mikään ihmisasutuksen lämmitin vaikka mainoksissa erittäin hiljaiseksi kehutaan. Hiljaisella asetuksella se ei taas tuota enää riittävästi lämpöä pitääkseen koko talon lämpimänä. Pitää varmaan laittaa sähköpatterit taas lämmittämään.
Itse käytän suuria puhallinnopeuksia vain kun paikalla ei ole ketään - esim. mökin lämmitys päivää ennen kuin saavutaan.
Oma kokemus auto-puhalluksesta on, että silloin puhallin pyörii liian hiljaa ja lämmittää vain pienen tilan sisäyksikön edessä. Puhaltimen asetus 2-3 on hyvä, ääntä tulee mutta vain vähän ja lämpö leviää. Ei yhdellä sisäyksiköllä voi koko taloa lämmittää. Meillä on Toshiba, jossa iso ulkoyksikkö, johon liitetty kaksi sisäyksikköä.
Panasonic taas puhaltaa autom. nopeudella pakkasten kiristyessä sellaisella voimalla että alakerran sisäyksikkö on pitänyt yläkerran aulankin 21 asteisena pakkasista huolimatta. Tosin termostaattiasetusta on saanut kääntää isommalle pakkasten kiristyessä jotta yläkerta pysyy siinä tavoitellussa 21 asteessa. (ILP olohuoneessa, josta se puhaltaa kohti eteistä josta rappuset menee yläkertaan.) Minäkin olisin ostanut 2 sisäyksikköisen ILP:n jos niitä vain olisi vuosi sitten ollut tarjolla - piti tyytyä siihen mitä sai. Plussakeleillä lämpö leviää koko taloon vallan loistavasti mutta pakkasilla täytyy ottaa patterit avuksi jos ei halua kuunnella ILP:n kovahkoa huminaa ja kovilla pakkasilla ILP ei yksinään riitä alkuunkaan 220 m² kaksikerroksiseen taloon (jossa kuitenkin on aina myös märkätilojen lattialämmitykset päällä.)
Meillä varmaankin takan hyötysuhde olisi parempi, jos korvausilma takkaan saataisiin takan läheltä. Nyt se tulee pitkin taloa pitkiä matkoja jolloin sähköpatterit sitten reagoivat sen tuloon tietenkin lämmittämällä sitä. (Painovoimainen ilmanvaihto)
niin, pienensin patteritermostaatit noin 22c -> 20c ja ilppi kohisee nyt kakkosella (silent mode+1) ja ulkoyksikkö +75% eli saa täydet virrat käyttöönsä talvisin (kesällä +35/50% + silent mode ettei kuulu yli 10m päähän). kyllä jos ilpin lykkää pienemmälle 21c -> 20c niin on jo kylmä sisällä eikä se pyöri juuri koskaan sillä asetuksella. eli meillä ei muutama patteri lämpiä talvella juurikaan, joten säästöjä luulisi syntyvän, varmaan syntyykin, mutta niin vähän ettei lompakossa huomaa... loput lämmöt lattioissa, joita ei voi kivilaatan kylmyyden takia liian pienelle laittaa (n.+25c/ulkona +-0c) on jo ihan minimi.. ja se pakollinen ilmanvaihtohan sitten varmaan tappaa loputkin hyödyt...
onhan näitä variaatioita
Nyt talven jälkeen voikin summata ILP:n hyödyt ja haitat lämmityskäytössä sähkölämmitystalossa.
(plussa) Pienentää sähkölaskua.
(miinus) Joka ikinen muu asia.
Ihan tavalliset lämpöpatterit ikkunoiden alla ja lattialämmitys tietyissä huoneissa on todellista luksusta niin mukavuuden kuin huolettomuudenkin puolesta verrattuna ilmalämpöpumppuun. Tietysti luksuksesta joutuu aina maksamaan. Tässä tapauksessa se olisi suurempi sähkölasku. Seinällä puhaltava ILP on vain kertakaikkiaan kökkö lämmityslaite sähkönsäästöä lukuunottamatta.
Mikä on nykyään paras ILP Kuusamon säihin? Onko toimintalupauksilla mitään merkitystä vai pitääkö laite kunnon pakkasella vain ääntä muodon vuoksi?
Miten määritellään juuri Kuusamon säät? 4 vuodenaikaa sielläkin taitaa olla jne?
Ne ILP-mainokset joita olen seurannut, lupaavat sopivuutta "Suomen/Pohjolan/jne oloihin" ja sitten tietysti jotakin pakkasnumeroa, jossa laite toimii eri hyötysuhteilla hyvin tai vielä paremmin.
Karttakuvaa sopivuuksista eri osiin Suomessa ei ole näkynyt tuotteiden sivuillakaan.
Yleistä: https://rakennusmaailma.fi/tiesitko-miten-pakkanen-vaikuttaa-ilmalampopumppuun/
Vuodenajat ovat kulttuurinen kysymys, toteutunut sää tilastoidaan, tulevasta ei tiedä.
Mutta juuri tuo pakkastoimivuus kiinnostaa. Jos luvataan, että täysi teho tulee vielä -25 asteessa ja toimii vielä -35:ssä, kannattaako sellaiseen langeta? Kaikki taitavat toimia kesällä ja lumen vaikutusta ei taideta tutkia. Rukallahan neuvotaan ottamaan ILPit pois rinteiden lähellä, kun lumetus on käynnissä. Tykeistä tulee niin hienojakoista "lunta", että menee ulkoyksikkö tukkoon.
@Late1969 kirjoitti:
Joistakin ILP-vertailuista tuollainen voinee selvitä, eli pitävätkö lupaukset. Muutenhan se on sitten uskonasia, lankeaako esitteen ja/tai myyjän puheeseen. Itselläni on ainakin huonot eväät väittää mitään vastaankaan noihin, eli ns. peruskuluttajan asemassa olen. Väitän että moni muukin, sillä erolla että joku on saanut jo kokemusta kovasta talvesta jonkun "testivoittajan" käytöstä. Mutta äärimmäisen harvinainen, mutta kutkuttava, tilanne olisi jos sellaisella olisi vielä mukamas joku verrokkimalli vieressä. Tuskinpa löytyy.
Tuo ei liene Kuusamon kelien "ongelma" vaan rinnekeskusten yleinen ongelma. Mahdollisesti niiden lähellä asuvienkin. Varmaan ihan varteenotettava vinkki sinällään, vaikka "keleistä" poikkeaakin.
Onko Kuusamossa useinkin -25 C ja kylmempää? Jos noita kylmiä päiviä on esimerkiksi 30-50 kpl vuodessa, ei ILP aivan ideaali lämmitysmuoto ole. Lisälämpönä varaavalle takalle tai muulle puunpoltolle ILP sopii. Uutta taloa rakennettaessa satsaisin maalämpöön.
Eipä nykyään voi varmasti sanoa mistään paikasta Suomessa, että kylmää varmasti olisi. Mutta lähempänä itärajaa mannerilmasto on voitolla ja voi olla tilanteen sattuessa pitkään kylmää, jolloin lämpöpumppu saisi toimia. Voihan se toimiakin kylmässä, mutta sitten tuiskulumi estää toiminnan. Testiraportteja löytyy vaikka Scanofficelta, mutta niissä on rajansa ja sisällä on testit tehty.
Olemassa olevaan taloon tulisi korvaamaan lattialämmitystä, joka olisi varalla, lisänä ja tarpeen mukaan mukavuuslämmityksenä.
3,4 kW ILP yhdellä sisäyksiköllä näyttää säästävän reilu 5000 kWh lämmityskauden aikana vaikkei sähköpattereita käännellyt yhtään pienemmälle. (220 m², 2 kerrosta, ILP aina hiljaisella puhalluksella kotona ollessa, paitsi yöllä kun sen ääni ei kuulu mitenkään toisessa kerroksessa oleviin makuuhuoneisiin saakka.)
Hiljainen puhallus (19 dB) on vähän niin kuin takka - lämmittää eniten yläpuolellaan olevaa kattoa.
Kesäkokemuksia ILP:sta. Jäähdytys ensinnäkin kuluttaa minimaalisesti sähköä verrattuna lämmitykseen. 2 kwh tuntuu olevan meillä jo korkeimpia vuorokausilukemia kun pakkasella korkeimmat vuorokausilukemat ovat yli 20 kilowattituntia. Samaten jäähdytys on myös ääneltään hiljaisempaa automaattisella puhallusnopeudella. Pieni kulutus varmaankin johtuu osaltaan myös siitä ettei kylmä leviä niin hyvin alakerrasta ylös kuin lämpö. Tuosta johtuen meillä jäähdytys jää vajavaiseksi mutta kyllä yksi 2,5 kW:n nimellistehoinen yksikkö reilusti yli 100 neliöisen alakerran kykenee pitämään mukavan viileänä vielä 29 asteen päivälämpötiloissa.
Jäähdytystä suositellaan käyttämään sisäilman jäähdyttämiseen 25 asteeseen, ei ainakaan alle 23 asteeseen. Niinpä lämpötilaero ulkoilmaan verrattuna on pieni päivällä, olematon yöllä ja tehoa ja energiaa tarvitaan vähän. Suora auringonpaiste tai suuri ilmankosteus lisäävät kulutusta.
Talvella lämpötilaero voi olla 50 astetta (-30/+20) ja sähköä kuluu. Varmaan alapohja kuljettaa lämpöä tehokkaammin talvella lisäksi.
...ja ei meillä talvilämmitys pelkän ILP:n varassa ole niin kuin kesäjäähdytys on ja lisäksi kesälläkin on koko ajan lämmitystä päällä märkätilojen lattioissa.
Näyttääpä tuo oma ILP kuluttavan yli 10 kWh kuukaudessa vaikka ei käyttäisi sekuntiakaan...
Jos laskin oikein, tuosta tulee 14 watin keskiteho. Ostin mökille juuri lämpöpumpun ja siitä taisi tulla välillä jotain ääntä, vaikka oli poissa päältä. Se siis tekee jotain tärkeää (ehkä puhaltaa ilmaa lävitseen mitatakseen lämpötilaa paremmin) ja tietysti elektroniikka wifikortteineen on päällä. Aika paljon sähköä kuluu turhaan, mutta Suomessa onneksi sisätilojen lämmitykseen suuren osan vuotta.
Meillä tekee sen verran, että palaa wifi-yhteyden merkkivalo, yhteys nettiin toimii ja on valmiina vastaanottamaan ip-kaukosäätöjen komentoja.
heh, kun puhutaan kännykkälatureiden virrankulutuksesta kun aina seinässä...
Nämä on niitä juttuja joissa alle 1W kulutus ei saa kiskomaan laturia seinästä tai sammuttamaan telkkarin valmiustilaa. No sitten joku tekee laskelma kattaen koko Suomen ja saa asiansa lehteen.
Päinvastaisissa laskelmissa taas huomataan, että maailmassa ei olisi mitään ongelmia, jos ihmiset jaettaisiin viiden miljoonan asukkaan kansallisvaltioihin.
Heinäkuun kulutus 1 kWh. Eilen jäähdytys päällä 11 h, 2 kWh. Nyt kennon desinfiointi menossa.
Viime viikolla kun oli peräkkäisiä sateisia päiviä niin selvitin miksi käyttövesi oli vähän viileää. Syyksi paljastui, ettei sähköt ollut päällä sitten huhtikuun kun kytkin aurinkokeräimen. Varaajassa on yläosan tulistinvastus joka lämmittää kun aurinkoa ei näy. Talvikäyttöön toinen vastus alaosassa.
pirun vähän meni,
mutta jos muuttaisi etelään ja jättäisi pari kännykkälaturia seinään pohjakuormaksi niin voisi päästä samaan yhteen kilovattiin kuukaudessa
pörssisähköllä ka.16kwh/24h alle 0,7€/24h siirtoineen/marginaaleineen
enpä taida vaivautua enempää surra kauheaa kulutusta
Maailmassa on jokunen miljardi rikasta, joilla ei ole niin väliä pikku kulutuksista. Niissä pikku tuhlauksissa taitaa mennä yhtä paljon energiaa kuin jokunen miljardi ihmistä kuluttaa kokonaisuudessaan. Ei afrikkalainen Suomen sähköä saa, mutta heitä syyllistetään pelkästä olemisesta.
Näyttää tuo Panasonic vievän noin 13 kWh/kk ihan pelkästään sillä että on töpseli seinässä - ja sekin on laskettu laitteen itsensä arvioimasta sähkönkulutuksesta.
Jälkimittarin lukema tuo oli. Täytyy mitata, kunhan tässä kotiutuu, lepovirta ryhmäkeskuksesta pihtiampeerilla, niin saa tarkemman tiedon. Nyt matkoilla jossain savonmuolla.
Mitsubishi näkyy kuluttavan valmiustilassa 0,36 kWh vuorokaudessa sähkömittarin tiedon mukaan. Sisäyksikkö liikuttaa ilmaa hiukkasen varmaankin lämpötilan mittauksen takia. Yösähköohjauksen kontaktorit kuluttavat tosin pienen osan tuosta mitatusta määrästä.
Vuosi 3,4 kW:n ILP:n kanssa ei ihan ole vielä kulunut mutta jo nyt pystyn sanomaan että ILP:n käyttökulut vuodessa oli melkolailla tasan 500€ ja se kulutti oman arvionsa mukaan 3500 kWh sähköä. (Mikähän hemmetti se taulukkotiedoissa oleva reilun 800 kWh:n vuosikulutus on.)
Pitää myöhemmin arvioida paljonko muun lämmityksen eli sähköpattereiden käyttökulut alenivat samaan aikaan.
Ps. ILP:n käyttöaika on alkanut, ja onpa se hiljainen värkki jopa sillä pakkasessa kovasti puhaltaneella puhallusnopeuden automaattisella säädöllä.
Onpa sietämätön meteli nyt 10 asteen pakkasella autom. puhalluksella. ILP vetää sellaista hoosiannaa että oksat pois! Ei tuo kyllä ole puhalluksen automaattisäädöllä mikään ihmisasutuksen lämmitin vaikka mainoksissa erittäin hiljaiseksi kehutaan. Hiljaisella asetuksella se ei taas tuota enää riittävästi lämpöä pitääkseen koko talon lämpimänä. Pitää varmaan laittaa sähköpatterit taas lämmittämään. Sitä minä ihmettelen että muu perhe väittää ettei sen ääni muka haittaa yhtään.
Itse käytän suuria puhallinnopeuksia vain kun paikalla ei ole ketään - esim. mökin lämmitys päivää ennen kuin saavutaan.
Oma kokemus auto-puhalluksesta on, että silloin puhallin pyörii liian hiljaa ja lämmittää vain pienen tilan sisäyksikön edessä. Puhaltimen asetus 2-3 on hyvä, ääntä tulee mutta vain vähän ja lämpö leviää. Ei yhdellä sisäyksiköllä voi koko taloa lämmittää. Meillä on Toshiba, jossa iso ulkoyksikkö, johon liitetty kaksi sisäyksikköä.
Panasonic taas puhaltaa autom. nopeudella pakkasten kiristyessä sellaisella voimalla että alakerran sisäyksikkö on pitänyt yläkerran aulankin 21 asteisena pakkasista huolimatta. Tosin termostaattiasetusta on saanut kääntää isommalle pakkasten kiristyessä jotta yläkerta pysyy siinä tavoitellussa 21 asteessa. (ILP olohuoneessa, josta se puhaltaa kohti eteistä josta rappuset menee yläkertaan.) Minäkin olisin ostanut 2 sisäyksikköisen ILP:n jos niitä vain olisi vuosi sitten ollut tarjolla - piti tyytyä siihen mitä sai. Plussakeleillä lämpö leviää koko taloon vallan loistavasti mutta pakkasilla täytyy ottaa patterit avuksi jos ei halua kuunnella ILP:n kovahkoa huminaa ja kovilla pakkasilla ILP ei yksinään riitä alkuunkaan 220 m² kaksikerroksiseen taloon (jossa kuitenkin on aina myös märkätilojen lattialämmitykset päällä.)