@Lukija31722 kirjoitti:
Sähköenergian hinta kiinteähintaisessa* sopimuksessa on kallistunut suunnilleen 100% edellis vuodesta. Silti sähkölasku kaikkine kuluineen 49,87 pienempi kuin kuin edellisvuoden vastaavana jaksona (marras - joulu). Jotain hyötyä ILP:sta siis.
= ei pörssisähkö
Niin, säästäähän siinä kun ajaa ilppiä kolmosella +22c ja sammuttaa muut sähkölämmittimet ja säätää lattiatkin mukavuuslämmön alle
Ilppiä kolmosella? No, meillä on sähköpatterit ja lattialämmöt edelleen tasan samalla lämpöasetuksella kuin ennen ilppiäkin. Se vain työntää oman lisänsä lämpöä sinne joukkoon. Pitää muistaa että vain sähköenergian hinta on kasvanut sähkölaskussa. Sähkönsiirto ym. ovat pysyneet ennallaan.
Tammi-helmikuulta sähkölasku oli pienentynyt 53,10 € edellisvuodesta.
Minulla on Toshiban ilp jossa yhteen ulkoyksikköön on kytketty kaksi sisäyksikköä, toinen lämmittää talon pään jossa TV-huone ja työhuone ja toinen on keskellä taloa, puhaltaa varaavan takan ohi kohti vastakkaista talon päätä (kuin se toinen). Talossa on alunperin ollut suora sähkölämmitys ja takka. Olen syksyn jälkeen polttanut puita takassa vajaalla 400 eurolla. Patterit on pois päältä, kylppärissä on lattialämmitys päällä yöllä. Käyttövesi on aina lämminnyt yö-sähköllä, nyt on aurinkokerääjät katolla muttei ehtinyt vaikuttaa viime vuoden kulutukseen lainkaan.
Sähkönkulutus pienellä säätämisellä putosi 2021 tasosta 18.000 kWh tasoon 2022 alle 14.000 kWh.
Muuttujia on ollut vähentynyt lämpimänvedenkulutus koska jälkikasvu ei enää asu kotona, joskaan ei asunut koko vuotta 2021 myöskään. Vaimo palelee jo 21 C:ssä, talon lämpötilaa ei olla pudotettu. (PS. puita on aina poltettu, ei nyt aloitettu)
Minäkin olen aikoinaan polttanut puuta varaavassa takassa, mutta edellinen kerta taisi olla toissa jouluna, kun ei sillä tunnu säästävän yhtään mitään - ainakaan yhtään kalikkaa ei kannata ostaa. Vielä kun joku muukin kuin minä selviäisi suihkusta alle puolen tunnin niin hyvä olisi.
8,5 m3 heittomottia sekahalkoa vastaa noin 6500 kWh energiaa. Huonollakin hyötysuhteella (75%) puiden polttamisella säästää noin 5000 kWh edestä sähköä ja omasta mielestäni takasta tulee mukavaa lämpöä taloon. Rahallinen säästö ei ole kummoinen mutta tähän olen päätynyt.
Meillä varmaankin takan hyötysuhde olisi parempi, jos korvausilma takkaan saataisiin takan läheltä. Nyt se tulee pitkin taloa pitkiä matkoja jolloin sähköpatterit sitten reagoivat sen tuloon tietenkin lämmittämällä sitä. (Painovoimainen ilmanvaihto)
@Lukija31722 kirjoitti:
Ilppiä kolmosella? No, meillä on sähköpatterit ja lattialämmöt edelleen tasan samalla lämpöasetuksella kuin ennen ilppiäkin. Se vain työntää oman lisänsä lämpöä sinne joukkoon. Pitää muistaa että vain sähköenergian hinta on kasvanut sähkölaskussa. Sähkönsiirto ym. ovat pysyneet ennallaan.
Tammi-helmikuulta sähkölasku oli pienentynyt 53,10 € edellisvuodesta.
niin, pienensin patteritermostaatit noin 22c -> 20c ja ilppi kohisee nyt kakkosella (silent mode+1) ja ulkoyksikkö +75% eli saa täydet virrat käyttöönsä talvisin (kesällä +35/50% + silent mode ettei kuulu yli 10m päähän). kyllä jos ilpin lykkää pienemmälle 21c -> 20c niin on jo kylmä sisällä eikä se pyöri juuri koskaan sillä asetuksella. eli meillä ei muutama patteri lämpiä talvella juurikaan, joten säästöjä luulisi syntyvän, varmaan syntyykin, mutta niin vähän ettei lompakossa huomaa... loput lämmöt lattioissa, joita ei voi kivilaatan kylmyyden takia liian pienelle laittaa (n.+25c/ulkona +-0c) on jo ihan minimi.. ja se pakollinen ilmanvaihtohan sitten varmaan tappaa loputkin hyödyt...
Nyt talven jälkeen voikin summata ILP:n hyödyt ja haitat lämmityskäytössä sähkölämmitystalossa.
(plussa) Pienentää sähkölaskua.
(miinus) Joka ikinen muu asia.
Ihan tavalliset lämpöpatterit ikkunoiden alla ja lattialämmitys tietyissä huoneissa on todellista luksusta niin mukavuuden kuin huolettomuudenkin puolesta verrattuna ilmalämpöpumppuun. Tietysti luksuksesta joutuu aina maksamaan. Tässä tapauksessa se olisi suurempi sähkölasku. Seinällä puhaltava ILP on vain kertakaikkiaan kökkö lämmityslaite sähkönsäästöä lukuunottamatta.
Miten määritellään juuri Kuusamon säät? 4 vuodenaikaa sielläkin taitaa olla jne?
Ne ILP-mainokset joita olen seurannut, lupaavat sopivuutta "Suomen/Pohjolan/jne oloihin" ja sitten tietysti jotakin pakkasnumeroa, jossa laite toimii eri hyötysuhteilla hyvin tai vielä paremmin.
Karttakuvaa sopivuuksista eri osiin Suomessa ei ole näkynyt tuotteiden sivuillakaan.
@Kumppani kirjoitti:
Miten määritellään juuri Kuusamon säät? 4 vuodenaikaa sielläkin taitaa olla jne?
Ne ILP-mainokset joita olen seurannut, lupaavat sopivuutta "Suomen/Pohjolan/jne oloihin" ja sitten tietysti jotakin pakkasnumeroa, jossa laite toimii eri hyötysuhteilla hyvin tai vielä paremmin.
Karttakuvaa sopivuuksista eri osiin Suomessa ei ole näkynyt tuotteiden sivuillakaan.
Vuodenajat ovat kulttuurinen kysymys, toteutunut sää tilastoidaan, tulevasta ei tiedä.
Mutta juuri tuo pakkastoimivuus kiinnostaa. Jos luvataan, että täysi teho tulee vielä -25 asteessa ja toimii vielä -35:ssä, kannattaako sellaiseen langeta? Kaikki taitavat toimia kesällä ja lumen vaikutusta ei taideta tutkia. Rukallahan neuvotaan ottamaan ILPit pois rinteiden lähellä, kun lumetus on käynnissä. Tykeistä tulee niin hienojakoista "lunta", että menee ulkoyksikkö tukkoon.
Mutta juuri tuo pakkastoimivuus kiinnostaa. Jos luvataan, että täysi teho tulee vielä -25 asteessa ja toimii vielä -35:ssä, kannattaako sellaiseen langeta?
Joistakin ILP-vertailuista tuollainen voinee selvitä, eli pitävätkö lupaukset. Muutenhan se on sitten uskonasia, lankeaako esitteen ja/tai myyjän puheeseen. Itselläni on ainakin huonot eväät väittää mitään vastaankaan noihin, eli ns. peruskuluttajan asemassa olen. Väitän että moni muukin, sillä erolla että joku on saanut jo kokemusta kovasta talvesta jonkun "testivoittajan" käytöstä. Mutta äärimmäisen harvinainen, mutta kutkuttava, tilanne olisi jos sellaisella olisi vielä mukamas joku verrokkimalli vieressä. Tuskinpa löytyy.
Rukallahan neuvotaan ottamaan ILPit pois rinteiden lähellä, kun lumetus on käynnissä. Tykeistä tulee niin hienojakoista "lunta", että menee ulkoyksikkö tukkoon
Tuo ei liene Kuusamon kelien "ongelma" vaan rinnekeskusten yleinen ongelma. Mahdollisesti niiden lähellä asuvienkin. Varmaan ihan varteenotettava vinkki sinällään, vaikka "keleistä" poikkeaakin.
Onko Kuusamossa useinkin -25 C ja kylmempää? Jos noita kylmiä päiviä on esimerkiksi 30-50 kpl vuodessa, ei ILP aivan ideaali lämmitysmuoto ole. Lisälämpönä varaavalle takalle tai muulle puunpoltolle ILP sopii. Uutta taloa rakennettaessa satsaisin maalämpöön.
@Jorma L2 kirjoitti:
Onko Kuusamossa useinkin -25 C ja kylmempää? Jos noita kylmiä päiviä on esimerkiksi 30-50 kpl vuodessa, ei ILP aivan ideaali lämmitysmuoto ole. Lisälämpönä varaavalle takalle tai muulle puunpoltolle ILP sopii. Uutta taloa rakennettaessa satsaisin maalämpöön.
Eipä nykyään voi varmasti sanoa mistään paikasta Suomessa, että kylmää varmasti olisi. Mutta lähempänä itärajaa mannerilmasto on voitolla ja voi olla tilanteen sattuessa pitkään kylmää, jolloin lämpöpumppu saisi toimia. Voihan se toimiakin kylmässä, mutta sitten tuiskulumi estää toiminnan. Testiraportteja löytyy vaikka Scanofficelta, mutta niissä on rajansa ja sisällä on testit tehty.
Olemassa olevaan taloon tulisi korvaamaan lattialämmitystä, joka olisi varalla, lisänä ja tarpeen mukaan mukavuuslämmityksenä.
3,4 kW ILP yhdellä sisäyksiköllä näyttää säästävän reilu 5000 kWh lämmityskauden aikana vaikkei sähköpattereita käännellyt yhtään pienemmälle. (220 m², 2 kerrosta, ILP aina hiljaisella puhalluksella kotona ollessa, paitsi yöllä kun sen ääni ei kuulu mitenkään toisessa kerroksessa oleviin makuuhuoneisiin saakka.)
Hiljainen puhallus (19 dB) on vähän niin kuin takka - lämmittää eniten yläpuolellaan olevaa kattoa.
Meillä varmaankin takan hyötysuhde olisi parempi, jos korvausilma takkaan saataisiin takan läheltä. Nyt se tulee pitkin taloa pitkiä matkoja jolloin sähköpatterit sitten reagoivat sen tuloon tietenkin lämmittämällä sitä. (Painovoimainen ilmanvaihto)
niin, pienensin patteritermostaatit noin 22c -> 20c ja ilppi kohisee nyt kakkosella (silent mode+1) ja ulkoyksikkö +75% eli saa täydet virrat käyttöönsä talvisin (kesällä +35/50% + silent mode ettei kuulu yli 10m päähän). kyllä jos ilpin lykkää pienemmälle 21c -> 20c niin on jo kylmä sisällä eikä se pyöri juuri koskaan sillä asetuksella. eli meillä ei muutama patteri lämpiä talvella juurikaan, joten säästöjä luulisi syntyvän, varmaan syntyykin, mutta niin vähän ettei lompakossa huomaa... loput lämmöt lattioissa, joita ei voi kivilaatan kylmyyden takia liian pienelle laittaa (n.+25c/ulkona +-0c) on jo ihan minimi.. ja se pakollinen ilmanvaihtohan sitten varmaan tappaa loputkin hyödyt...
onhan näitä variaatioita
Nyt talven jälkeen voikin summata ILP:n hyödyt ja haitat lämmityskäytössä sähkölämmitystalossa.
(plussa) Pienentää sähkölaskua.
(miinus) Joka ikinen muu asia.
Ihan tavalliset lämpöpatterit ikkunoiden alla ja lattialämmitys tietyissä huoneissa on todellista luksusta niin mukavuuden kuin huolettomuudenkin puolesta verrattuna ilmalämpöpumppuun. Tietysti luksuksesta joutuu aina maksamaan. Tässä tapauksessa se olisi suurempi sähkölasku. Seinällä puhaltava ILP on vain kertakaikkiaan kökkö lämmityslaite sähkönsäästöä lukuunottamatta.
Mikä on nykyään paras ILP Kuusamon säihin? Onko toimintalupauksilla mitään merkitystä vai pitääkö laite kunnon pakkasella vain ääntä muodon vuoksi?
Miten määritellään juuri Kuusamon säät? 4 vuodenaikaa sielläkin taitaa olla jne?
Ne ILP-mainokset joita olen seurannut, lupaavat sopivuutta "Suomen/Pohjolan/jne oloihin" ja sitten tietysti jotakin pakkasnumeroa, jossa laite toimii eri hyötysuhteilla hyvin tai vielä paremmin.
Karttakuvaa sopivuuksista eri osiin Suomessa ei ole näkynyt tuotteiden sivuillakaan.
Yleistä: https://rakennusmaailma.fi/tiesitko-miten-pakkanen-vaikuttaa-ilmalampopumppuun/
Vuodenajat ovat kulttuurinen kysymys, toteutunut sää tilastoidaan, tulevasta ei tiedä.
Mutta juuri tuo pakkastoimivuus kiinnostaa. Jos luvataan, että täysi teho tulee vielä -25 asteessa ja toimii vielä -35:ssä, kannattaako sellaiseen langeta? Kaikki taitavat toimia kesällä ja lumen vaikutusta ei taideta tutkia. Rukallahan neuvotaan ottamaan ILPit pois rinteiden lähellä, kun lumetus on käynnissä. Tykeistä tulee niin hienojakoista "lunta", että menee ulkoyksikkö tukkoon.
@Late1969 kirjoitti:
Joistakin ILP-vertailuista tuollainen voinee selvitä, eli pitävätkö lupaukset. Muutenhan se on sitten uskonasia, lankeaako esitteen ja/tai myyjän puheeseen. Itselläni on ainakin huonot eväät väittää mitään vastaankaan noihin, eli ns. peruskuluttajan asemassa olen. Väitän että moni muukin, sillä erolla että joku on saanut jo kokemusta kovasta talvesta jonkun "testivoittajan" käytöstä. Mutta äärimmäisen harvinainen, mutta kutkuttava, tilanne olisi jos sellaisella olisi vielä mukamas joku verrokkimalli vieressä. Tuskinpa löytyy.
Tuo ei liene Kuusamon kelien "ongelma" vaan rinnekeskusten yleinen ongelma. Mahdollisesti niiden lähellä asuvienkin. Varmaan ihan varteenotettava vinkki sinällään, vaikka "keleistä" poikkeaakin.
Onko Kuusamossa useinkin -25 C ja kylmempää? Jos noita kylmiä päiviä on esimerkiksi 30-50 kpl vuodessa, ei ILP aivan ideaali lämmitysmuoto ole. Lisälämpönä varaavalle takalle tai muulle puunpoltolle ILP sopii. Uutta taloa rakennettaessa satsaisin maalämpöön.
Eipä nykyään voi varmasti sanoa mistään paikasta Suomessa, että kylmää varmasti olisi. Mutta lähempänä itärajaa mannerilmasto on voitolla ja voi olla tilanteen sattuessa pitkään kylmää, jolloin lämpöpumppu saisi toimia. Voihan se toimiakin kylmässä, mutta sitten tuiskulumi estää toiminnan. Testiraportteja löytyy vaikka Scanofficelta, mutta niissä on rajansa ja sisällä on testit tehty.
Olemassa olevaan taloon tulisi korvaamaan lattialämmitystä, joka olisi varalla, lisänä ja tarpeen mukaan mukavuuslämmityksenä.
3,4 kW ILP yhdellä sisäyksiköllä näyttää säästävän reilu 5000 kWh lämmityskauden aikana vaikkei sähköpattereita käännellyt yhtään pienemmälle. (220 m², 2 kerrosta, ILP aina hiljaisella puhalluksella kotona ollessa, paitsi yöllä kun sen ääni ei kuulu mitenkään toisessa kerroksessa oleviin makuuhuoneisiin saakka.)
Hiljainen puhallus (19 dB) on vähän niin kuin takka - lämmittää eniten yläpuolellaan olevaa kattoa.