Mitähän laitteessa tapahtui? Puhalsi voimakkaasti tukkeutuneen suodattimen läpi, mutta ilma ei ehtinyt suuren nopeuden takia lämmetä kennossa?
– Lisäsin ilmalämpöpumpun tehoa, mutta mitään ei tapahtunut. Laite kyllä puhalsi voimakkaasti ilmaa, mutta se ei ollut riittävän lämmintä. Ehdin jo huolestua, onko laite rikki.
Mitähän laitteessa tapahtui? Puhalsi voimakkaasti tukkeutuneen suodattimen läpi, mutta ilma ei ehtinyt suuren nopeuden takia lämmetä kennossa?
– Lisäsin ilmalämpöpumpun tehoa, mutta mitään ei tapahtunut. Laite kyllä puhalsi voimakkaasti ilmaa, mutta se ei ollut riittävän lämmintä. Ehdin jo huolestua, onko laite rikki.
Kun toimittajalla joka kirjaa huoltoliikkeen sanat paperille, ei ole teknistä ymmärrystä, valmis tuotos lehdessä voi jäädä epäselväksi.
jos suodatin on tukossa, laite ei lämmitä kunnolla koska ilma ei kierrä laitteen kautta. Suodattimen kunto sinällään ei vaikuta laitteen puhaltaman ilman lämpötilaan, ilma voi toki tuntua kuumemmalta jos kierto on hidasta.
jos kennon pinta likaantuu, mutta suodatin on imuroitu puhtaaksi, voi käydä niin, että ilma kulkee, mutta kennon lämpö ei pääse johtumaan läpikulkevaan ilmaan koska lika eristää kennoa. Tällöin ilmavirta voi tuntua viileältä. Kovin pahaksi tällainen ilmiö tuskin pääsee kotona, sellaista likaa tai pölyä joka läpäisee suodattimen mutta eristää kennon ei normiasunnoissa ole kovin suurissa määrin. Oman ILPin toimittaja tuli pesemään sitä kolmen vuoden käytön jälkeen. Kennoa ei ole helppo pestä, tyyppi laittoi laitteen alle rättejä ja sumupullosta suihkutti kennoon jotain pesuainetta ja kuivasi valumavedet pois. Kahden tunnin työ 550e kun tästähän saa kotitalousvähennystä
@HybridRules kirjoitti:
Meillä on Gree- merkkinen ILP, jota siis ei vielä ole asennettu. En muista tyyppiä, mutta wifi siinä on. Mutta sille olisi toinenkin asennuspaikka, jos löytyisi mökille paremmin soveltuva.
kaksi greetä messujen lisäksi nähneenä/kuulleena, talvi olosuhteissa, oli molemmat uusia (2 ja 3 vuotta sitten) ja sivut sekä etualaosa jäässä, ulkoyksikkö huusi kun syötävä, liekö sulatus sykli tai pohjapelti väärän muotoinen tai suojakatos liian vähän suojaava, en tiedä. En ostaisi itselleni, toki en tunne merkkiä sen paremmin. Itselläni toshiba ja 3 vuotta vanha, sisäyksikkö pitäisi puhdistaa kun näkyy olevan kertynyt pölyä siipiin ja kennoon, vaikka sihdit pesenkin (noh, vähän harvoin noin 2kk välein kun muistan..). Ulkoyksikkö ei mitään suojaa eikä koskaan jäässä, vaikka viime talvi oli aika kylmäkin, kovimmilla pakkasilla talo haukkasi yht. 550kwh->850kwh per kk. kun kone oli asetettu 21 asteeseen. koko kulutus, lämmitystä ei ole eritelty kun ei ole mittareita eikä tarkempaan analyysiin tarvetta.
@HybridRules kirjoitti:
Meillä on Gree- merkkinen ILP, jota siis ei vielä ole asennettu. En muista tyyppiä, mutta wifi siinä on. Mutta sille olisi toinenkin asennuspaikka, jos löytyisi mökille paremmin soveltuva.
kaksi greetä messujen lisäksi nähneenä/kuulleena, talvi olosuhteissa, oli molemmat uusia (2 ja 3 vuotta sitten) ja sivut sekä etualaosa jäässä, ulkoyksikkö huusi kun syötävä, liekö sulatus sykli tai pohjapelti väärän muotoinen tai suojakatos liian vähän suojaava, en tiedä. En ostaisi itselleni, toki en tunne merkkiä sen paremmin. Itselläni toshiba ja 3 vuotta vanha, sisäyksikkö pitäisi puhdistaa kun näkyy olevan kertynyt pölyä siipiin ja kennoon, vaikka sihdit pesenkin (noh, vähän harvoin noin 2kk välein kun muistan..). Ulkoyksikkö ei mitään suojaa eikä koskaan jäässä, vaikka viime talvi oli aika kylmäkin, kovimmilla pakkasilla talo haukkasi yht. 550kwh->850kwh per kk. kun kone oli asetettu 21 asteeseen. koko kulutus, lämmitystä ei ole eritelty kun ei ole mittareita eikä tarkempaan analyysiin tarvetta.
Meille ostettiin silloin messuilta kaksi laitetta, joista toinen on ollut kotona pari talvea ja toiminut ihan ok. Minua mietityttävä ongelma on sulatuksen toimiminen, jos rakennuksen sisälämpö ei pysy tarkoitetussa 10 (tai 8) asteessa. Mielipiteet asennusfirmoilla ovat vähän vaihdelleet, mutta kaikki pitävät lähtökohtana, että sisälämmön pitää olla se ylläpitolämpö. En ole varma pysyykö se siinä ainakaan kovempien pakkasten aikana. Mökki on meren rannalla, mistä seuraa lisää haasteita kuulemma.
@HybridRules kirjoitti:
Mökki on meren rannalla, mistä seuraa lisää haasteita kuulemma.
Meri pidättelee veden jäätymisen ja sulamisen takia lämpötilaa hankalissa nollakeleissä ja mereltä tulee lisäkosteutta, joten ulkoyksikkö jäätyy varmimmin. Mereltä voi tulla ihan suolaisia pisaroita, jotka syövyttävät alumiinia, joten ulkoyksikkö saisi olla suojanpuolella. Mutta ei kai nykyään mökkiä saa ihan rantaan rakentaa, jolloin meri vaikuttaa hiukkasen vähemmän.
Saaristolosseilla on runsaat patteristot ilppejä sillan seinissä, joten kyllä ne toimivat merellisissä olosuhteissa.
Minua mietityttävä ongelma on sulatuksen toimiminen, jos rakennuksen sisälämpö ei pysy tarkoitetussa 10 (tai 8) asteessa. Mielipiteet asennusfirmoilla ovat vähän vaihdelleet, mutta kaikki pitävät lähtökohtana, että sisälämmön pitää olla se ylläpitolämpö. En ole varma pysyykö se siinä ainakaan kovempien pakkasten aikana. Mökki on meren rannalla, mistä seuraa lisää haasteita kuulemma.
sulatus ei toimi kunnolla jos sisäyksiköltä ei virtaa tarpeeksi lämmintä paluuna ulkoyksikköön.
jos mökki vain 8-10 asteinen, ulkoyksikkö saattaa hyytyä aika nopeasti. Pitäisin mieluiten puhallustehoa isomalla jotta se hyötysuhde kasvaa virtaaman mukana tai lisäisin lämpöä.
Olen tuota sulatusta seurannut sekä mökin Mitsun kanssa (2.5 vuotta vanha) ja kotona Toshiba (n. 5 vuotta vanha). Kun sulatus alkaa, sisäyksikön puhallin pysähtyy. Putkissa kulkee kylmää ja kenno napsahtelee. Kun työntää käden aivan sisäyksikön kennon lähelle, voi aistia, että kennossa on kylmää. Kylmä ei leviä huoneeseen koska puhallin ei pyöri eli kylmentynyttä kennoa ei myöskään lämmitetä sisäilmalla niiden muutamien minuuttien sulatuksen aikana.
Tästä pääteltynä - sulatuksen aikana kone kääntää lämmitysmoodin kylmennykselle mutta lämpö tehdään koneen sisällä, sama prosessi kuin kesällä jäähdytyksen aikana mutta koska ulkopuhallin ei pyöri, ulkokenno lämpiää nopeasti ja sulattaa jäät. Jos asennusfirmat kehittelevät jotain juupas/eipäs teorioita, se johtuu luultavasti siitä, ettei heillä ole koulutusta muuhun kuin asennukseen, asennusfirma ei ole katsonut tarpeelliseksi kouluttaa asennusporukkaa (joka vaihtuu tiuhaan) itse prosessiin. Mökillä on ollut nyt kaksi talvea ylläpitolämpötila +10 C kun ketään ei ole paikalla. Ei ole kennot pakkasellakaan olleet sen enempää jäässä kuin normikäytössäkään. Enemmän ja useammin ulkoyksikkö taitaa jäätyä silloin kun sisälle tarvitaan enemmän lämpöä kuin ylläpidossa.
@Jorma L2 kirjoitti:
Olen tuota sulatusta seurannut sekä mökin Mitsun kanssa (2.5 vuotta vanha) ja kotona Toshiba (n. 5 vuotta vanha). Kun sulatus alkaa, sisäyksikön puhallin pysähtyy. Putkissa kulkee kylmää ja kenno napsahtelee. Kun työntää käden aivan sisäyksikön kennon lähelle, voi aistia, että kennossa on kylmää. Kylmä ei leviä huoneeseen koska puhallin ei pyöri eli kylmentynyttä kennoa ei myöskään lämmitetä sisäilmalla niiden muutamien minuuttien sulatuksen aikana.
Tästä pääteltynä - sulatuksen aikana kone kääntää lämmitysmoodin kylmennykselle mutta lämpö tehdään koneen sisällä, sama prosessi kuin kesällä jäähdytyksen aikana mutta koska ulkopuhallin ei pyöri, ulkokenno lämpiää nopeasti ja sulattaa jäät. Jos asennusfirmat kehittelevät jotain juupas/eipäs teorioita, se johtuu luultavasti siitä, ettei heillä ole koulutusta muuhun kuin asennukseen, asennusfirma ei ole katsonut tarpeelliseksi kouluttaa asennusporukkaa (joka vaihtuu tiuhaan) itse prosessiin. Mökillä on ollut nyt kaksi talvea ylläpitolämpötila +10 C kun ketään ei ole paikalla. Ei ole kennot pakkasellakaan olleet sen enempää jäässä kuin normikäytössäkään. Enemmän ja useammin ulkoyksikkö taitaa jäätyä silloin kun sisälle tarvitaan enemmän lämpöä kuin ylläpidossa.
Minäkin olen sitä mieltä, että tietoa puuttuu sekä minulta että asentajilta, joille on kyllä selvää, miten ILP kuuluu asentaa ja jos kysyy epätavanomaisesta käytöstä, niin sitten ideoita ei löydy. Minä ajettelin ILPin mökille, koska tuumailin, että antaa sen lämmittää sen minkä pystyy, parempi sekin kuin ei lämmitystä ollenkaan. Ja ILP siksi, että sähköa kuluisi vähemmän kuin jollain lämmityspuhaltimella. Vaan sitten asentajat vetivät esiin tuon kortin, että sulatus ei toimi, jos sisällä ei ole tarpeeksi lämmin ilma eli jos ILPissä on ylläpitolämmitystoiminto esim. 10 astetta, niin sulatus vaatii, että sisällä on vähintään sen 10 astetta lämmintä. Siitä tuli sitten tänka på, että vähän keskeneräisen eristyksen takia kenties sisällä ei ole sitä 10 astetta lämpöä pakkasilla ja ILP jäätyy.
Tuntuu ihan mahdolliselta, mitä sanot, että kone itse kehittäisi käydessään sen verran lämpöä, että ulkoyksikön kennojen jääpeite sulaa, mutta ILP-asennusliikkeet ei sano niin.
Paras "vertaus" mitä olen kuullut, että jos jääkaapin laittaa puolikylmään varastoon, se vie enemmän sähköä kuin normihuoneessa koska jääkaapin kylmän tekemiseen tarvitaan lämpöä - ikään kuin ottaisi sen kylmän lämmöstä. Mahtaisi jääkaappi mennä pienellä sähköllä kun pitäisi sitä saunassa
@Jorma L2 kirjoitti:
Paras "vertaus" mitä olen kuullut, että jos jääkaapin laittaa puolikylmään varastoon, se vie enemmän sähköä kuin normihuoneessa koska jääkaapin kylmän tekemiseen tarvitaan lämpöä - ikään kuin ottaisi sen kylmän lämmöstä. Mahtaisi jääkaappi mennä pienellä sähköllä kun pitäisi sitä saunassa
Kompressorijääkaappi perustuu mekaaniseen työhön ja kompurassa saattaa olla kesäöljyt sisällä. Viileässä kompuran käynti vaatisi siksi enemmän tehoa kuin huoneenlämmössä ja kuluttaisi vähemmästä jäähdytystarpeesta huolimatta enemmän. Ehkä, ehkä ei. Nykyäänhän on muuten ainakin pakastimia, jotka voi sijoittaa ympäristön lämpötilaan ja silti ne jaksavat käynnistyä kylmässä mutta kuivassa varastossa.
Absorptiojääkaappi taas lämmittää tietyn pisteen lämpötilaa eikä toimi, jos tuo piste jäähtyy liian tehokkaasti ja siksi karavaanareille myydään talvisuojia ilma-aukkoihin.
@Jorma L2 kirjoitti:
Olen tuota sulatusta seurannut sekä mökin Mitsun kanssa (2.5 vuotta vanha) ja kotona Toshiba (n. 5 vuotta vanha). Kun sulatus alkaa, sisäyksikön puhallin pysähtyy. Putkissa kulkee kylmää ja kenno napsahtelee. Kun työntää käden aivan sisäyksikön kennon lähelle, voi aistia, että kennossa on kylmää. Kylmä ei leviä huoneeseen koska puhallin ei pyöri eli kylmentynyttä kennoa ei myöskään lämmitetä sisäilmalla niiden muutamien minuuttien sulatuksen aikana.
Tästä pääteltynä - sulatuksen aikana kone kääntää lämmitysmoodin kylmennykselle mutta lämpö tehdään koneen sisällä, sama prosessi kuin kesällä jäähdytyksen aikana mutta koska ulkopuhallin ei pyöri, ulkokenno lämpiää nopeasti ja sulattaa jäät. Jos asennusfirmat kehittelevät jotain juupas/eipäs teorioita, se johtuu luultavasti siitä, ettei heillä ole koulutusta muuhun kuin asennukseen, asennusfirma ei ole katsonut tarpeelliseksi kouluttaa asennusporukkaa (joka vaihtuu tiuhaan) itse prosessiin. Mökillä on ollut nyt kaksi talvea ylläpitolämpötila +10 C kun ketään ei ole paikalla. Ei ole kennot pakkasellakaan olleet sen enempää jäässä kuin normikäytössäkään. Enemmän ja useammin ulkoyksikkö taitaa jäätyä silloin kun sisälle tarvitaan enemmän lämpöä kuin ylläpidossa.
Sama homma Panasonicin kanssa - laittaa vielä luukunkin kiinni, niin ei pysty työntämään sormia sisälle sulatuksen aikana.
Marraskuussa yhden sisäyksikön nimellisteholtaan 3,4 kW ILP näytti säästäneen aikalailla tasan 700 kWh sähköä. Sen oma sähkönkulutus oli vastaavana aikana oman ilmoituksensa mukaan 422 kWh eli muun lämmityksen energian käyttö on vähentynyt 1122 kWh. Varmaankin parempaan hyötysuhteeseen ja sähkönsäästöön pääsisi, jos en aina kotona valveilla ollessa kääntäisi laitetta quiet-tilaan jolloin melutaso on maksimissaankin < 20 dB. (Pattereiden termostaattiasetusta ei ole säädetty pienemmäksi ILP:n hankinnan jälkeen mutta lämpötila ILP:n vaikutusalueella on korkeampi kuin ennen. Vertailussa otettu kk keskilämpötila huomioon sähköyhtiön sähkönkulutuskäppyrätaulukoista katsottuna ja verrattu tasan samanlämpöisiin ajanjaksoihin.)
@Lukija31722 kirjoitti:
Joulukuussa vähennystä sähkön kokonaiskulutuksessa 800-900 kWh ja laite itse oli kuluttanut oman ilmoituksensa mukaan 651 kWh.
jaa, minulla ilppi nosti kokonaiskulutusta 100-300kwh/kk, myös kesällä kun kuivatus päällä.
öljyn kulutukseen en ole huomannut juuri eroa. Liekö turha vempain öljyn ja koneellisen kanssa..
@Lukija31722 kirjoitti:
Joulukuussa vähennystä sähkön kokonaiskulutuksessa 800-900 kWh ja laite itse oli kuluttanut oman ilmoituksensa mukaan 651 kWh.
jaa, minulla ilppi nosti kokonaiskulutusta 100-300kwh/kk, myös kesällä kun kuivatus päällä.
öljyn kulutukseen en ole huomannut juuri eroa. Liekö turha vempain öljyn ja koneellisen kanssa..
Toki kesällä voi kuivailla ja jäähdyttää eikä kokonaiskulutus oleellisesti laske mutta.. jos talvella öljynkulutus ei laske vaikka ilppi osaksi lämmittää taloa niin joku selitys tuolle olisi hyvä löytää? Eihän moinen energiamäärä voi hävitä vai siitäkö on kysymys että häviää jonnekin?
@Lukija31722 kirjoitti:
Joulukuussa vähennystä sähkön kokonaiskulutuksessa 800-900 kWh ja laite itse oli kuluttanut oman ilmoituksensa mukaan 651 kWh.
jaa, minulla ilppi nosti kokonaiskulutusta 100-300kwh/kk, myös kesällä kun kuivatus päällä.
öljyn kulutukseen en ole huomannut juuri eroa. Liekö turha vempain öljyn ja koneellisen kanssa..
Riippuu osittain siitä miten isoa tilaa asunnosta ilmalämpö voi lämmittää, ja toisaalta siitä paljonko muuta lämmitystä on vähennetty termostaattien avulla, eli voiko ilmalämpöpumppu käydä isolla kuormituksella eli hyvällä hyötysuhteella.
Yläkerrassa (n. 50 m2) sähkölämmitys ei ole päällä käytännössä ollenkaan kun alakerran ilmalämpöpumpun lämpö nousee ylös liiankin hyvin. Alakerrassa tilanne on toinen, siellä on huoneita joihin ilmalämpö ei ylety kuin sen verran mitä poistoilmaventtiilit ilmaa liikuttavat huonetilassa. Sama ominaisuus on varaavalla takalla, eli lämpö nousisi mieluiten yläkertaan, sehän ei siis leviä tasaisesti jollei ole puhaltimia ja ilmanvaihtokanavia.
@Lukija31722 kirjoitti:
Joulukuussa vähennystä sähkön kokonaiskulutuksessa 800-900 kWh ja laite itse oli kuluttanut oman ilmoituksensa mukaan 651 kWh.
jaa, minulla ilppi nosti kokonaiskulutusta 100-300kwh/kk, myös kesällä kun kuivatus päällä.
öljyn kulutukseen en ole huomannut juuri eroa. Liekö turha vempain öljyn ja koneellisen kanssa..
Kyllä se sähkön kulutusta vähentää, mutta muutenhan tuo on ihan pas..a laite. Ensinnäkin se pitää koko ajan ääntä. Mitenkä mukavaa olikaan ennen heittäytyä olohuoneen sohvalle ja rentoutua - ei kuulunut mitään. Nyt möykkää ilp koko ajan lähistöllä. Olkoonkin että äänenpainetaso on hiljaisella asetuksella max. 19 dB mutta se on aivan liikaa muuten hiljaiseen taloon. Toisekseen se ei osaa pitää koko talon lämpötilaa vakiona, vaan se miten talo sillä lämpenee riippuu aivan ulkolämpötilasta ja termostaattia saa olla säätelemässä tämän tästä eikä muutenkaan se, että lämpö puhalletaan yhdestä paikasta taloon ole millään tavalla hyvä juttu. Kolmanneksi ulkoyksikön alle muoviastiaan kertyy niin paljon vettä/jäätä että sitä saa olla joka viikko tyhjentelemässä. Neljänneksi ulkoyksikkö on ruma möykky seinällä joka pilaa muuten kauniin talon ulkonäköä. Onneksi sisäyksikkö sentään käy aika nätisti paikalleen. En voi ymmärtää, miten jotkut voivat vielä kehua tuollaista asuinviihtyvyyden pilaajaa. No, ok, kesällä viilennys voikin sitten lisätä viihtyvyyttä mutta siitä ei vielä ole kokemusta.
@Lukija31722 kirjoitti:
Kyllä se sähkön kulutusta vähentää.
En voi ymmärtää, miten jotkut voivat vielä kehua tuollaista asuinviihtyvyyden pilaajaa. No, ok, kesällä viilennys voikin sitten lisätä viihtyvyyttä mutta siitä ei vielä ole kokemusta.
Muokkasin viestiäsi jonkin verran jotta vastaaminen olisi helpompaa. Minulla ei ole vielä edullinen sähkösopimus katkolla, mutta jonkinmoinen huoli on hintatasosta tulevalle joulukuulle.
https://www.kela.fi/sahkotuki
"Sähkövähennykseen on oikeus, kun sähköenergiamenot ovat yli 2 000 euroa tammi–huhtikuun aikana ja veroja kertyy riittävästi vähennyksen tekemiseen. Jos kotitaloudelle ei kerry veroja pienien tulojen vuoksi riittävästi, Kelasta voi hakea sähkötukea."
Ja kesällä tosiaan jäähdytys on luksusta. Sitä voi kokeilla vaihtamalla jäähdytyksen pelkälle puhallukselle. Ilmanvaihtolaitehan ilpi ei ole, vaan lämmitin ja jäähdytin.
Ja jos ei mietitä rahaa, niin
"Ekologinen lämmitysmuoto
Ilmalämpöpumppu käyttää ulkoilmassa olevaa, luonnon omaa lämpöenergiaa. Sen avulla lämmität kotisi vähemmällä energiankulutuksella ja vähennät ympäristön kuormitustasi."
Toisin kuin sähkölämmitys joka toimii sähkövastuksilla, eli aina COP1 mikä tarkoitta 1 kW sähköä = 1 kW lämpöä, voi ulkoilmaa jäähdyttämällä saada ulkolämpötilasta riippuen COP5, eli viisinkertaisen lämmöntuoton sisätiloihin.
markkinamuminaa, varmaan totta jossain purkukuntoisessa mummonmökissä.
Toisin kuin sähkölämmitys joka toimii sähkövastuksilla, eli aina COP1 mikä tarkoitta 1 kW sähköä = 1 kW lämpöä, voi ulkoilmaa jäähdyttämällä saada ulkolämpötilasta riippuen COP5, eli viisinkertaisen lämmöntuoton sisätiloihin.
vain sillä edellytyksellä että laitat sisäyksikön puhaltamaan kunnolla avaraan yksihuoneiseen tilaan, ulkoyksikköön ei pääse tuuli, ja lämpötila ero sisä ja ulkoyksikön välillä jää alle hyötysuhteen heikkenemän.
Mistä se hyötysuhteen heikentyminen kylmässä johtuu? Siitäkö, ettei kylmässä ole niin paljon lämpöä mistä pumpata vai siitä että kylmässä säässä sisä- ja ulkolämpötilan ero on suurempi?
@Lukija31722 kirjoitti:
Mistä se hyötysuhteen heikentyminen kylmässä johtuu? Siitäkö, ettei kylmässä ole niin paljon lämpöä mistä pumpata vai siitä että kylmässä säässä sisä- ja ulkolämpötilan ero on suurempi?
Riippuu siis lähtölämpötilasta (ulkoilma) ja halutusta lämpötilasta (sisäilma) eli niiden erosta. Lämmin vesi vaatisi vielä enemmän pumppausta väliin. Joudutaanhan siinä ottamaan lämpö talteen suuremmasta määrästä ilmaa, kun ulkona on kylmempi.
@Lukija31722 kirjoitti:
Mistä se hyötysuhteen heikentyminen kylmässä johtuu? Siitäkö, ettei kylmässä ole niin paljon lämpöä mistä pumpata vai siitä että kylmässä säässä sisä- ja ulkolämpötilan ero on suurempi?
Riippuu siis lähtölämpötilasta (ulkoilma) ja halutusta lämpötilasta (sisäilma) eli niiden erosta. Lämmin vesi vaatisi vielä enemmän pumppausta väliin. Joudutaanhan siinä ottamaan lämpö talteen suuremmasta määrästä ilmaa, kun ulkona on kylmempi.
Näyttää riippuvan molemmista. Kun noihin wikipedian kaavoihin sijoittaa ulkoilman lämpötilaksi 0 K, niin millään sisälämpötilalla ei ulkoa saa nyhdetyksi mitään.
markkinamuminaa, varmaan totta jossain purkukuntoisessa mummonmökissä.
Toisin kuin sähkölämmitys joka toimii sähkövastuksilla, eli aina COP1 mikä tarkoitta 1 kW sähköä = 1 kW lämpöä, voi ulkoilmaa jäähdyttämällä saada ulkolämpötilasta riippuen COP5, eli viisinkertaisen lämmöntuoton sisätiloihin.
vain sillä edellytyksellä että laitat sisäyksikön puhaltamaan kunnolla avaraan yksihuoneiseen tilaan, ulkoyksikköön ei pääse tuuli, ja lämpötila ero sisä ja ulkoyksikön välillä jää alle hyötysuhteen heikkenemän.
En ole laitemyyjä, mutta parhaimmillaan tuo lämmityskulu luonnollisesti tarkoittaa ditä että muu lämmityslaitteisto voi olla pienemmällä teholla ja että lämpö pääsee leviämään. Huonoimmillaan ollaan pohjoisessa missä lämpötila on ison ajan talvesta kireää pakkasta, ja huoneet ovat pieniä. Ja ovet pidetään käyttäjän taholta vielä suljettuina.
Mitä enemmän ulkoyksikön luona tuulee, sen parempi. Sen sisäpuolella on tuuletin joka puhaltaa kylmää ulos lämmityskaudella, ja kuumaa kesällä. Mitä nopeammin tuo tapahtuu, sen tehokkaampaa. Lunta ulkoyksikkö ei kaipaa, se heikentää tuuletusta.
Kovilla pakkasilla ilpi ei ole parhaimmillaan mutta syksyllä, keväällä ja talven leutoina aikoina se on hyvä lämmitin. Ilmanvaihtolaite se ei ole, vaan se kierrättää sisäilmaa lämmittäen tai jäähdyttäen sitä.
@Karrette kirjoitti:
Mitä enemmän ulkoyksikön luona tuulee, sen parempi. Sen sisäpuolella on tuuletin joka puhaltaa kylmää ulos lämmityskaudella, ja kuumaa kesällä. Mitä nopeammin tuo tapahtuu, sen tehokkaampaa. Lunta ulkoyksikkö ei kaipaa, se heikentää tuuletusta.
entäpä sulatus -> on päinvastoin, mitä suojatumpi yksikkö, sitä nopeammin sulatus
onnistuu, ja vain sillä edellytyksellä että ulkoyksikössä on mittarointi sulatustarpeelle (enpä usko että monessakaan on..). puhallin sitä varten että ilma liikutetaan tarvittavalla nopeudella kennon läpi, ei siinä luonnon tuuli auta.
Kovilla pakkasilla ilpi ei ole parhaimmillaan mutta syksyllä, keväällä ja talven leutoina aikoina se on hyvä lämmitin. Ilmanvaihtolaite se ei ole, vaan se kierrättää sisäilmaa lämmittäen tai jäähdyttäen sitä.
Tämä riippuu ihan täysin ko. ilpin toteutuksesta, osa viritetty kylmenpään kuin toiset. esim +0- +7 lämpötiloissa melkoisia eroja ilppien kesken (joka on ilpin tärkein lämmityskausi). yleensä ollut pansuissa paras, mutta nykyisistä en enää tiedä, jotkut virittävät selvästi kylmemmälle jaksolle.
Sähköenergian hinta kiinteähintaisessa* sopimuksessa on kallistunut suunnilleen 100% edellis vuodesta. Silti sähkölasku kaikkine kuluineen 49,87 pienempi kuin kuin edellisvuoden vastaavana jaksona (marras - joulu). Jotain hyötyä ILP:sta siis.
@Lukija31722 kirjoitti:
Sähköenergian hinta kiinteähintaisessa* sopimuksessa on kallistunut suunnilleen 100% edellis vuodesta. Silti sähkölasku kaikkine kuluineen 49,87 pienempi kuin kuin edellisvuoden vastaavana jaksona (marras - joulu). Jotain hyötyä ILP:sta siis.
= ei pörssisähkö
Niin, säästäähän siinä kun ajaa ilppiä kolmosella +22c ja sammuttaa muut sähkölämmittimet ja säätää lattiatkin mukavuuslämmön alle
@Lukija31722 kirjoitti:
Sähköenergian hinta kiinteähintaisessa* sopimuksessa on kallistunut suunnilleen 100% edellis vuodesta. Silti sähkölasku kaikkine kuluineen 49,87 pienempi kuin kuin edellisvuoden vastaavana jaksona (marras - joulu). Jotain hyötyä ILP:sta siis.
= ei pörssisähkö
Niin, säästäähän siinä kun ajaa ilppiä kolmosella +22c ja sammuttaa muut sähkölämmittimet ja säätää lattiatkin mukavuuslämmön alle
Ilppiä kolmosella? No, meillä on sähköpatterit ja lattialämmöt edelleen tasan samalla lämpöasetuksella kuin ennen ilppiäkin. Se vain työntää oman lisänsä lämpöä sinne joukkoon. Pitää muistaa että vain sähköenergian hinta on kasvanut sähkölaskussa. Sähkönsiirto ym. ovat pysyneet ennallaan.
Tammi-helmikuulta sähkölasku oli pienentynyt 53,10 € edellisvuodesta.
@Lukija31722 kirjoitti:
Sähköenergian hinta kiinteähintaisessa* sopimuksessa on kallistunut suunnilleen 100% edellis vuodesta. Silti sähkölasku kaikkine kuluineen 49,87 pienempi kuin kuin edellisvuoden vastaavana jaksona (marras - joulu). Jotain hyötyä ILP:sta siis.
= ei pörssisähkö
Niin, säästäähän siinä kun ajaa ilppiä kolmosella +22c ja sammuttaa muut sähkölämmittimet ja säätää lattiatkin mukavuuslämmön alle
Ilppiä kolmosella? No, meillä on sähköpatterit ja lattialämmöt edelleen tasan samalla lämpöasetuksella kuin ennen ilppiäkin. Se vain työntää oman lisänsä lämpöä sinne joukkoon. Pitää muistaa että vain sähköenergian hinta on kasvanut sähkölaskussa. Sähkönsiirto ym. ovat pysyneet ennallaan.
Tammi-helmikuulta sähkölasku oli pienentynyt 53,10 € edellisvuodesta.
Minulla on Toshiban ilp jossa yhteen ulkoyksikköön on kytketty kaksi sisäyksikköä, toinen lämmittää talon pään jossa TV-huone ja työhuone ja toinen on keskellä taloa, puhaltaa varaavan takan ohi kohti vastakkaista talon päätä (kuin se toinen). Talossa on alunperin ollut suora sähkölämmitys ja takka. Olen syksyn jälkeen polttanut puita takassa vajaalla 400 eurolla. Patterit on pois päältä, kylppärissä on lattialämmitys päällä yöllä. Käyttövesi on aina lämminnyt yö-sähköllä, nyt on aurinkokerääjät katolla muttei ehtinyt vaikuttaa viime vuoden kulutukseen lainkaan.
Sähkönkulutus pienellä säätämisellä putosi 2021 tasosta 18.000 kWh tasoon 2022 alle 14.000 kWh.
Muuttujia on ollut vähentynyt lämpimänvedenkulutus koska jälkikasvu ei enää asu kotona, joskaan ei asunut koko vuotta 2021 myöskään. Vaimo palelee jo 21 C:ssä, talon lämpötilaa ei olla pudotettu. (PS. puita on aina poltettu, ei nyt aloitettu)
@Lukija31722 kirjoitti:
Sähköenergian hinta kiinteähintaisessa* sopimuksessa on kallistunut suunnilleen 100% edellis vuodesta. Silti sähkölasku kaikkine kuluineen 49,87 pienempi kuin kuin edellisvuoden vastaavana jaksona (marras - joulu). Jotain hyötyä ILP:sta siis.
= ei pörssisähkö
Niin, säästäähän siinä kun ajaa ilppiä kolmosella +22c ja sammuttaa muut sähkölämmittimet ja säätää lattiatkin mukavuuslämmön alle
Ilppiä kolmosella? No, meillä on sähköpatterit ja lattialämmöt edelleen tasan samalla lämpöasetuksella kuin ennen ilppiäkin. Se vain työntää oman lisänsä lämpöä sinne joukkoon. Pitää muistaa että vain sähköenergian hinta on kasvanut sähkölaskussa. Sähkönsiirto ym. ovat pysyneet ennallaan.
Tammi-helmikuulta sähkölasku oli pienentynyt 53,10 € edellisvuodesta.
Minulla on Toshiban ilp jossa yhteen ulkoyksikköön on kytketty kaksi sisäyksikköä, toinen lämmittää talon pään jossa TV-huone ja työhuone ja toinen on keskellä taloa, puhaltaa varaavan takan ohi kohti vastakkaista talon päätä (kuin se toinen). Talossa on alunperin ollut suora sähkölämmitys ja takka. Olen syksyn jälkeen polttanut puita takassa vajaalla 400 eurolla. Patterit on pois päältä, kylppärissä on lattialämmitys päällä yöllä. Käyttövesi on aina lämminnyt yö-sähköllä, nyt on aurinkokerääjät katolla muttei ehtinyt vaikuttaa viime vuoden kulutukseen lainkaan.
Sähkönkulutus pienellä säätämisellä putosi 2021 tasosta 18.000 kWh tasoon 2022 alle 14.000 kWh.
Muuttujia on ollut vähentynyt lämpimänvedenkulutus koska jälkikasvu ei enää asu kotona, joskaan ei asunut koko vuotta 2021 myöskään. Vaimo palelee jo 21 C:ssä, talon lämpötilaa ei olla pudotettu. (PS. puita on aina poltettu, ei nyt aloitettu)
Minäkin olen aikoinaan polttanut puuta varaavassa takassa, mutta edellinen kerta taisi olla toissa jouluna, kun ei sillä tunnu säästävän yhtään mitään - ainakaan yhtään kalikkaa ei kannata ostaa. Vielä kun joku muukin kuin minä selviäisi suihkusta alle puolen tunnin niin hyvä olisi.
@Lukija31722 kirjoitti:
Sähköenergian hinta kiinteähintaisessa* sopimuksessa on kallistunut suunnilleen 100% edellis vuodesta. Silti sähkölasku kaikkine kuluineen 49,87 pienempi kuin kuin edellisvuoden vastaavana jaksona (marras - joulu). Jotain hyötyä ILP:sta siis.
= ei pörssisähkö
Niin, säästäähän siinä kun ajaa ilppiä kolmosella +22c ja sammuttaa muut sähkölämmittimet ja säätää lattiatkin mukavuuslämmön alle
Ilppiä kolmosella? No, meillä on sähköpatterit ja lattialämmöt edelleen tasan samalla lämpöasetuksella kuin ennen ilppiäkin. Se vain työntää oman lisänsä lämpöä sinne joukkoon. Pitää muistaa että vain sähköenergian hinta on kasvanut sähkölaskussa. Sähkönsiirto ym. ovat pysyneet ennallaan.
Tammi-helmikuulta sähkölasku oli pienentynyt 53,10 € edellisvuodesta.
Minulla on Toshiban ilp jossa yhteen ulkoyksikköön on kytketty kaksi sisäyksikköä, toinen lämmittää talon pään jossa TV-huone ja työhuone ja toinen on keskellä taloa, puhaltaa varaavan takan ohi kohti vastakkaista talon päätä (kuin se toinen). Talossa on alunperin ollut suora sähkölämmitys ja takka. Olen syksyn jälkeen polttanut puita takassa vajaalla 400 eurolla. Patterit on pois päältä, kylppärissä on lattialämmitys päällä yöllä. Käyttövesi on aina lämminnyt yö-sähköllä, nyt on aurinkokerääjät katolla muttei ehtinyt vaikuttaa viime vuoden kulutukseen lainkaan.
Sähkönkulutus pienellä säätämisellä putosi 2021 tasosta 18.000 kWh tasoon 2022 alle 14.000 kWh.
Muuttujia on ollut vähentynyt lämpimänvedenkulutus koska jälkikasvu ei enää asu kotona, joskaan ei asunut koko vuotta 2021 myöskään. Vaimo palelee jo 21 C:ssä, talon lämpötilaa ei olla pudotettu. (PS. puita on aina poltettu, ei nyt aloitettu)
Minäkin olen aikoinaan polttanut puuta varaavassa takassa, mutta edellinen kerta taisi olla toissa jouluna, kun ei sillä tunnu säästävän yhtään mitään - ainakaan yhtään kalikkaa ei kannata ostaa. Vielä kun joku muukin kuin minä selviäisi suihkusta alle puolen tunnin niin hyvä olisi.
8,5 m3 heittomottia sekahalkoa vastaa noin 6500 kWh energiaa. Huonollakin hyötysuhteella (75%) puiden polttamisella säästää noin 5000 kWh edestä sähköä ja omasta mielestäni takasta tulee mukavaa lämpöä taloon. Rahallinen säästö ei ole kummoinen mutta tähän olen päätynyt.
Mitähän laitteessa tapahtui? Puhalsi voimakkaasti tukkeutuneen suodattimen läpi, mutta ilma ei ehtinyt suuren nopeuden takia lämmetä kennossa?
– Lisäsin ilmalämpöpumpun tehoa, mutta mitään ei tapahtunut. Laite kyllä puhalsi voimakkaasti ilmaa, mutta se ei ollut riittävän lämmintä. Ehdin jo huolestua, onko laite rikki.
Kun toimittajalla joka kirjaa huoltoliikkeen sanat paperille, ei ole teknistä ymmärrystä, valmis tuotos lehdessä voi jäädä epäselväksi.
kaksi greetä messujen lisäksi nähneenä/kuulleena, talvi olosuhteissa, oli molemmat uusia (2 ja 3 vuotta sitten) ja sivut sekä etualaosa jäässä, ulkoyksikkö huusi kun syötävä, liekö sulatus sykli tai pohjapelti väärän muotoinen tai suojakatos liian vähän suojaava, en tiedä. En ostaisi itselleni, toki en tunne merkkiä sen paremmin. Itselläni toshiba ja 3 vuotta vanha, sisäyksikkö pitäisi puhdistaa kun näkyy olevan kertynyt pölyä siipiin ja kennoon, vaikka sihdit pesenkin (noh, vähän harvoin noin 2kk välein kun muistan..). Ulkoyksikkö ei mitään suojaa eikä koskaan jäässä, vaikka viime talvi oli aika kylmäkin, kovimmilla pakkasilla talo haukkasi yht. 550kwh->850kwh per kk. kun kone oli asetettu 21 asteeseen. koko kulutus, lämmitystä ei ole eritelty kun ei ole mittareita eikä tarkempaan analyysiin tarvetta.
Meille ostettiin silloin messuilta kaksi laitetta, joista toinen on ollut kotona pari talvea ja toiminut ihan ok. Minua mietityttävä ongelma on sulatuksen toimiminen, jos rakennuksen sisälämpö ei pysy tarkoitetussa 10 (tai 8) asteessa. Mielipiteet asennusfirmoilla ovat vähän vaihdelleet, mutta kaikki pitävät lähtökohtana, että sisälämmön pitää olla se ylläpitolämpö. En ole varma pysyykö se siinä ainakaan kovempien pakkasten aikana. Mökki on meren rannalla, mistä seuraa lisää haasteita kuulemma.
Meri pidättelee veden jäätymisen ja sulamisen takia lämpötilaa hankalissa nollakeleissä ja mereltä tulee lisäkosteutta, joten ulkoyksikkö jäätyy varmimmin. Mereltä voi tulla ihan suolaisia pisaroita, jotka syövyttävät alumiinia, joten ulkoyksikkö saisi olla suojanpuolella. Mutta ei kai nykyään mökkiä saa ihan rantaan rakentaa, jolloin meri vaikuttaa hiukkasen vähemmän.
Saaristolosseilla on runsaat patteristot ilppejä sillan seinissä, joten kyllä ne toimivat merellisissä olosuhteissa.
Minua mietityttävä ongelma on sulatuksen toimiminen, jos rakennuksen sisälämpö ei pysy tarkoitetussa 10 (tai 8) asteessa. Mielipiteet asennusfirmoilla ovat vähän vaihdelleet, mutta kaikki pitävät lähtökohtana, että sisälämmön pitää olla se ylläpitolämpö. En ole varma pysyykö se siinä ainakaan kovempien pakkasten aikana. Mökki on meren rannalla, mistä seuraa lisää haasteita kuulemma.
sulatus ei toimi kunnolla jos sisäyksiköltä ei virtaa tarpeeksi lämmintä paluuna ulkoyksikköön.
jos mökki vain 8-10 asteinen, ulkoyksikkö saattaa hyytyä aika nopeasti. Pitäisin mieluiten puhallustehoa isomalla jotta se hyötysuhde kasvaa virtaaman mukana tai lisäisin lämpöä.
Olen tuota sulatusta seurannut sekä mökin Mitsun kanssa (2.5 vuotta vanha) ja kotona Toshiba (n. 5 vuotta vanha). Kun sulatus alkaa, sisäyksikön puhallin pysähtyy. Putkissa kulkee kylmää ja kenno napsahtelee. Kun työntää käden aivan sisäyksikön kennon lähelle, voi aistia, että kennossa on kylmää. Kylmä ei leviä huoneeseen koska puhallin ei pyöri eli kylmentynyttä kennoa ei myöskään lämmitetä sisäilmalla niiden muutamien minuuttien sulatuksen aikana.
Tästä pääteltynä - sulatuksen aikana kone kääntää lämmitysmoodin kylmennykselle mutta lämpö tehdään koneen sisällä, sama prosessi kuin kesällä jäähdytyksen aikana mutta koska ulkopuhallin ei pyöri, ulkokenno lämpiää nopeasti ja sulattaa jäät. Jos asennusfirmat kehittelevät jotain juupas/eipäs teorioita, se johtuu luultavasti siitä, ettei heillä ole koulutusta muuhun kuin asennukseen, asennusfirma ei ole katsonut tarpeelliseksi kouluttaa asennusporukkaa (joka vaihtuu tiuhaan) itse prosessiin. Mökillä on ollut nyt kaksi talvea ylläpitolämpötila +10 C kun ketään ei ole paikalla. Ei ole kennot pakkasellakaan olleet sen enempää jäässä kuin normikäytössäkään. Enemmän ja useammin ulkoyksikkö taitaa jäätyä silloin kun sisälle tarvitaan enemmän lämpöä kuin ylläpidossa.
Minäkin olen sitä mieltä, että tietoa puuttuu sekä minulta että asentajilta, joille on kyllä selvää, miten ILP kuuluu asentaa ja jos kysyy epätavanomaisesta käytöstä, niin sitten ideoita ei löydy. Minä ajettelin ILPin mökille, koska tuumailin, että antaa sen lämmittää sen minkä pystyy, parempi sekin kuin ei lämmitystä ollenkaan. Ja ILP siksi, että sähköa kuluisi vähemmän kuin jollain lämmityspuhaltimella. Vaan sitten asentajat vetivät esiin tuon kortin, että sulatus ei toimi, jos sisällä ei ole tarpeeksi lämmin ilma eli jos ILPissä on ylläpitolämmitystoiminto esim. 10 astetta, niin sulatus vaatii, että sisällä on vähintään sen 10 astetta lämmintä. Siitä tuli sitten tänka på, että vähän keskeneräisen eristyksen takia kenties sisällä ei ole sitä 10 astetta lämpöä pakkasilla ja ILP jäätyy.
Tuntuu ihan mahdolliselta, mitä sanot, että kone itse kehittäisi käydessään sen verran lämpöä, että ulkoyksikön kennojen jääpeite sulaa, mutta ILP-asennusliikkeet ei sano niin.
Paras "vertaus" mitä olen kuullut, että jos jääkaapin laittaa puolikylmään varastoon, se vie enemmän sähköä kuin normihuoneessa koska jääkaapin kylmän tekemiseen tarvitaan lämpöä - ikään kuin ottaisi sen kylmän lämmöstä. Mahtaisi jääkaappi mennä pienellä sähköllä kun pitäisi sitä saunassa
Kompressorijääkaappi perustuu mekaaniseen työhön ja kompurassa saattaa olla kesäöljyt sisällä. Viileässä kompuran käynti vaatisi siksi enemmän tehoa kuin huoneenlämmössä ja kuluttaisi vähemmästä jäähdytystarpeesta huolimatta enemmän. Ehkä, ehkä ei. Nykyäänhän on muuten ainakin pakastimia, jotka voi sijoittaa ympäristön lämpötilaan ja silti ne jaksavat käynnistyä kylmässä mutta kuivassa varastossa.
Absorptiojääkaappi taas lämmittää tietyn pisteen lämpötilaa eikä toimi, jos tuo piste jäähtyy liian tehokkaasti ja siksi karavaanareille myydään talvisuojia ilma-aukkoihin.
Sama homma Panasonicin kanssa - laittaa vielä luukunkin kiinni, niin ei pysty työntämään sormia sisälle sulatuksen aikana.
Marraskuussa yhden sisäyksikön nimellisteholtaan 3,4 kW ILP näytti säästäneen aikalailla tasan 700 kWh sähköä. Sen oma sähkönkulutus oli vastaavana aikana oman ilmoituksensa mukaan 422 kWh eli muun lämmityksen energian käyttö on vähentynyt 1122 kWh. Varmaankin parempaan hyötysuhteeseen ja sähkönsäästöön pääsisi, jos en aina kotona valveilla ollessa kääntäisi laitetta quiet-tilaan jolloin melutaso on maksimissaankin < 20 dB. (Pattereiden termostaattiasetusta ei ole säädetty pienemmäksi ILP:n hankinnan jälkeen mutta lämpötila ILP:n vaikutusalueella on korkeampi kuin ennen. Vertailussa otettu kk keskilämpötila huomioon sähköyhtiön sähkönkulutuskäppyrätaulukoista katsottuna ja verrattu tasan samanlämpöisiin ajanjaksoihin.)
Joulukuussa vähennystä sähkön kokonaiskulutuksessa 800-900 kWh ja laite itse oli kuluttanut oman ilmoituksensa mukaan 651 kWh.
jaa, minulla ilppi nosti kokonaiskulutusta 100-300kwh/kk, myös kesällä kun kuivatus päällä.
öljyn kulutukseen en ole huomannut juuri eroa. Liekö turha vempain öljyn ja koneellisen kanssa..
Toki kesällä voi kuivailla ja jäähdyttää eikä kokonaiskulutus oleellisesti laske mutta.. jos talvella öljynkulutus ei laske vaikka ilppi osaksi lämmittää taloa niin joku selitys tuolle olisi hyvä löytää? Eihän moinen energiamäärä voi hävitä vai siitäkö on kysymys että häviää jonnekin?
Riippuu osittain siitä miten isoa tilaa asunnosta ilmalämpö voi lämmittää, ja toisaalta siitä paljonko muuta lämmitystä on vähennetty termostaattien avulla, eli voiko ilmalämpöpumppu käydä isolla kuormituksella eli hyvällä hyötysuhteella.
Yläkerrassa (n. 50 m2) sähkölämmitys ei ole päällä käytännössä ollenkaan kun alakerran ilmalämpöpumpun lämpö nousee ylös liiankin hyvin. Alakerrassa tilanne on toinen, siellä on huoneita joihin ilmalämpö ei ylety kuin sen verran mitä poistoilmaventtiilit ilmaa liikuttavat huonetilassa. Sama ominaisuus on varaavalla takalla, eli lämpö nousisi mieluiten yläkertaan, sehän ei siis leviä tasaisesti jollei ole puhaltimia ja ilmanvaihtokanavia.
Kyllä se sähkön kulutusta vähentää, mutta muutenhan tuo on ihan pas..a laite. Ensinnäkin se pitää koko ajan ääntä. Mitenkä mukavaa olikaan ennen heittäytyä olohuoneen sohvalle ja rentoutua - ei kuulunut mitään. Nyt möykkää ilp koko ajan lähistöllä. Olkoonkin että äänenpainetaso on hiljaisella asetuksella max. 19 dB mutta se on aivan liikaa muuten hiljaiseen taloon. Toisekseen se ei osaa pitää koko talon lämpötilaa vakiona, vaan se miten talo sillä lämpenee riippuu aivan ulkolämpötilasta ja termostaattia saa olla säätelemässä tämän tästä eikä muutenkaan se, että lämpö puhalletaan yhdestä paikasta taloon ole millään tavalla hyvä juttu. Kolmanneksi ulkoyksikön alle muoviastiaan kertyy niin paljon vettä/jäätä että sitä saa olla joka viikko tyhjentelemässä. Neljänneksi ulkoyksikkö on ruma möykky seinällä joka pilaa muuten kauniin talon ulkonäköä. Onneksi sisäyksikkö sentään käy aika nätisti paikalleen. En voi ymmärtää, miten jotkut voivat vielä kehua tuollaista asuinviihtyvyyden pilaajaa. No, ok, kesällä viilennys voikin sitten lisätä viihtyvyyttä mutta siitä ei vielä ole kokemusta.
Muokkasin viestiäsi jonkin verran jotta vastaaminen olisi helpompaa. Minulla ei ole vielä edullinen sähkösopimus katkolla, mutta jonkinmoinen huoli on hintatasosta tulevalle joulukuulle.
https://www.kela.fi/sahkotuki
"Sähkövähennykseen on oikeus, kun sähköenergiamenot ovat yli 2 000 euroa tammi–huhtikuun aikana ja veroja kertyy riittävästi vähennyksen tekemiseen. Jos kotitaloudelle ei kerry veroja pienien tulojen vuoksi riittävästi, Kelasta voi hakea sähkötukea."
https://www.scanoffice.fi/tuoteryhma/ilmalampopumput/
"Sen avulla säästät lämmityskuluissa jopa yli 50 prosenttia."
Ja kesällä tosiaan jäähdytys on luksusta. Sitä voi kokeilla vaihtamalla jäähdytyksen pelkälle puhallukselle. Ilmanvaihtolaitehan ilpi ei ole, vaan lämmitin ja jäähdytin.
Ja jos ei mietitä rahaa, niin
"Ekologinen lämmitysmuoto
Ilmalämpöpumppu käyttää ulkoilmassa olevaa, luonnon omaa lämpöenergiaa. Sen avulla lämmität kotisi vähemmällä energiankulutuksella ja vähennät ympäristön kuormitustasi."
Toisin kuin sähkölämmitys joka toimii sähkövastuksilla, eli aina COP1 mikä tarkoitta 1 kW sähköä = 1 kW lämpöä, voi ulkoilmaa jäähdyttämällä saada ulkolämpötilasta riippuen COP5, eli viisinkertaisen lämmöntuoton sisätiloihin.
markkinamuminaa, varmaan totta jossain purkukuntoisessa mummonmökissä.
vain sillä edellytyksellä että laitat sisäyksikön puhaltamaan kunnolla avaraan yksihuoneiseen tilaan, ulkoyksikköön ei pääse tuuli, ja lämpötila ero sisä ja ulkoyksikön välillä jää alle hyötysuhteen heikkenemän.
Mistä se hyötysuhteen heikentyminen kylmässä johtuu? Siitäkö, ettei kylmässä ole niin paljon lämpöä mistä pumpata vai siitä että kylmässä säässä sisä- ja ulkolämpötilan ero on suurempi?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpöpumppu
Riippuu siis lähtölämpötilasta (ulkoilma) ja halutusta lämpötilasta (sisäilma) eli niiden erosta. Lämmin vesi vaatisi vielä enemmän pumppausta väliin. Joudutaanhan siinä ottamaan lämpö talteen suuremmasta määrästä ilmaa, kun ulkona on kylmempi.
Näyttää riippuvan molemmista. Kun noihin wikipedian kaavoihin sijoittaa ulkoilman lämpötilaksi 0 K, niin millään sisälämpötilalla ei ulkoa saa nyhdetyksi mitään.
En ole laitemyyjä, mutta parhaimmillaan tuo lämmityskulu luonnollisesti tarkoittaa ditä että muu lämmityslaitteisto voi olla pienemmällä teholla ja että lämpö pääsee leviämään. Huonoimmillaan ollaan pohjoisessa missä lämpötila on ison ajan talvesta kireää pakkasta, ja huoneet ovat pieniä. Ja ovet pidetään käyttäjän taholta vielä suljettuina.
Mitä enemmän ulkoyksikön luona tuulee, sen parempi. Sen sisäpuolella on tuuletin joka puhaltaa kylmää ulos lämmityskaudella, ja kuumaa kesällä. Mitä nopeammin tuo tapahtuu, sen tehokkaampaa. Lunta ulkoyksikkö ei kaipaa, se heikentää tuuletusta.
Kovilla pakkasilla ilpi ei ole parhaimmillaan mutta syksyllä, keväällä ja talven leutoina aikoina se on hyvä lämmitin. Ilmanvaihtolaite se ei ole, vaan se kierrättää sisäilmaa lämmittäen tai jäähdyttäen sitä.
entäpä sulatus -> on päinvastoin, mitä suojatumpi yksikkö, sitä nopeammin sulatus
onnistuu, ja vain sillä edellytyksellä että ulkoyksikössä on mittarointi sulatustarpeelle (enpä usko että monessakaan on..). puhallin sitä varten että ilma liikutetaan tarvittavalla nopeudella kennon läpi, ei siinä luonnon tuuli auta.
Tämä riippuu ihan täysin ko. ilpin toteutuksesta, osa viritetty kylmenpään kuin toiset. esim +0- +7 lämpötiloissa melkoisia eroja ilppien kesken (joka on ilpin tärkein lämmityskausi). yleensä ollut pansuissa paras, mutta nykyisistä en enää tiedä, jotkut virittävät selvästi kylmemmälle jaksolle.
Sähköenergian hinta kiinteähintaisessa* sopimuksessa on kallistunut suunnilleen 100% edellis vuodesta. Silti sähkölasku kaikkine kuluineen 49,87 pienempi kuin kuin edellisvuoden vastaavana jaksona (marras - joulu). Jotain hyötyä ILP:sta siis.
Niin, säästäähän siinä kun ajaa ilppiä kolmosella +22c ja sammuttaa muut sähkölämmittimet ja säätää lattiatkin mukavuuslämmön alle
Ilppiä kolmosella? No, meillä on sähköpatterit ja lattialämmöt edelleen tasan samalla lämpöasetuksella kuin ennen ilppiäkin. Se vain työntää oman lisänsä lämpöä sinne joukkoon. Pitää muistaa että vain sähköenergian hinta on kasvanut sähkölaskussa. Sähkönsiirto ym. ovat pysyneet ennallaan.
Tammi-helmikuulta sähkölasku oli pienentynyt 53,10 € edellisvuodesta.
Minulla on Toshiban ilp jossa yhteen ulkoyksikköön on kytketty kaksi sisäyksikköä, toinen lämmittää talon pään jossa TV-huone ja työhuone ja toinen on keskellä taloa, puhaltaa varaavan takan ohi kohti vastakkaista talon päätä (kuin se toinen). Talossa on alunperin ollut suora sähkölämmitys ja takka. Olen syksyn jälkeen polttanut puita takassa vajaalla 400 eurolla. Patterit on pois päältä, kylppärissä on lattialämmitys päällä yöllä. Käyttövesi on aina lämminnyt yö-sähköllä, nyt on aurinkokerääjät katolla muttei ehtinyt vaikuttaa viime vuoden kulutukseen lainkaan.
Sähkönkulutus pienellä säätämisellä putosi 2021 tasosta 18.000 kWh tasoon 2022 alle 14.000 kWh.
Muuttujia on ollut vähentynyt lämpimänvedenkulutus koska jälkikasvu ei enää asu kotona, joskaan ei asunut koko vuotta 2021 myöskään. Vaimo palelee jo 21 C:ssä, talon lämpötilaa ei olla pudotettu. (PS. puita on aina poltettu, ei nyt aloitettu)
Minäkin olen aikoinaan polttanut puuta varaavassa takassa, mutta edellinen kerta taisi olla toissa jouluna, kun ei sillä tunnu säästävän yhtään mitään - ainakaan yhtään kalikkaa ei kannata ostaa. Vielä kun joku muukin kuin minä selviäisi suihkusta alle puolen tunnin niin hyvä olisi.
8,5 m3 heittomottia sekahalkoa vastaa noin 6500 kWh energiaa. Huonollakin hyötysuhteella (75%) puiden polttamisella säästää noin 5000 kWh edestä sähköä ja omasta mielestäni takasta tulee mukavaa lämpöä taloon. Rahallinen säästö ei ole kummoinen mutta tähän olen päätynyt.