En jaksa enää seurata pörssisähkönyhä rajumpia hintakäyriä ja valitsin 2 vuoden kiinteän sopimuksen, Hehku 8,09 snt/kwh.
Vattenfallista varoittivat ettei kyseisellä firmalla ole omaa tuotantoa lainkaan, eli pahimmillaan voisin joutua takaisin pörssisähkön käyttäjäksi. Tosi paha, vai mitä?
Nähtäväksi jää häviänkö tässä jopa 200 euroa vuodessa, mutta tuo on pikku summa verrattuna Carunan ihmeellisiin siirto- ja välitysmaksuihin, pyrin kuluttamaan vähemmän. Uudistavat kaikki kaapeloinnit kai joka vuosi, no kun puiset sähköjohdot mätänevät talvisin ja kukkivat kesäisin, ilmeisesti.
Laitan lämminvesivaraajan päiväkäytölle omaa sähkötuotantoa hyödyntääkseni ja kun pilvistä ja kalliita piikkejä tulee niin ei tarvitse murehtia.
Ehkei pörssissä kannata olla ellei siitä ota kaikkea hyötyä, kuten yksityinen voi käyttää myös futuureita jos syventyy asiaan. Sillä Hehkukin elää.
@Lukija17660 kirjoitti:
En jaksa enää seurata pörssisähkönyhä rajumpia hintakäyriä ja valitsin 2 vuoden kiinteän sopimuksen, Hehku 8,09 snt/kwh.
Ehkei pörssissä kannata olla ellei siitä ota kaikkea hyötyä, kuten yksityinen voi käyttää myös futuureita jos syventyy asiaan. Sillä Hehkukin elää.
pörssissä joutuu tosiaan halutessaan kuluttamaan enemmän kuin olisi muutoin käyttöä, itsekin olen tuplannut kulutuksen, nyt droppikin on aina lämmin kiitos pörssin. sähköauto vielä ja 100km maksaa siirtoineen näillä hinnoilla euron.
säätimillä saa sisätilat ja varaajat lähes ilmaiseksi pidettyä lämpiminä 10kk vuodesta, öljyllä ja vesikierrolla sitten ne pakkaskelit.
10kk takana hybridisopimuksella. Kilowattituntihinnaltaan halvinta sähköä sain talvella, kesällä on tosi vaikea lyödä pörssisähkö. Lopputulema, tai ehkä välitilinpäätös, 10 kuukauden jälkeen on keskimäärin 1snt + marginaali, eli 1,4snt halvempaa kuin pörssistä ostettuna. Toki tässä on pari halpaa kuukautta vielä odotettavissa jolloin todennäköisesti maksan enemmän kuin pörssissä, joten loppujen lopuksi taitaa mennä aika samaan.
Olen kuitenkin tyytyväinen, 6,59 sentin keskihintaan en olisi voinut millään muulla tavalla päästä.
Perusmaksua en ole huomioinut, ei vaikuta kokonaisuuteen mitenkään.
@M880 kirjoitti:
10kk takana hybridisopimuksella. Kilowattituntihinnaltaan halvinta sähköä sain talvella, kesällä on tosi vaikea lyödä pörssisähkö. Lopputulema, tai ehkä välitilinpäätös, 10 kuukauden jälkeen on keskimäärin 1snt + marginaali, eli 1,4snt halvempaa kuin pörssistä ostettuna. Toki tässä on pari halpaa kuukautta vielä odotettavissa jolloin todennäköisesti maksan enemmän kuin pörssissä, joten loppujen lopuksi taitaa mennä aika samaan.
Olen kuitenkin tyytyväinen, 6,59 sentin keskihintaan en olisi voinut millään muulla tavalla päästä.
Perusmaksua en ole huomioinut, ei vaikuta kokonaisuuteen mitenkään.
Reilu 250 kk takana samalla kiinteällä vuosittain tarkastettavalla päivä/yösähköhinnoittelulla ja edellisessä laskussa eli touko-kesäkuussa sähköenergian keskihinta oli 6,96 s/kWh.
Kesäkuussa oli vähän kalliimpaa, keskihinta 5,46
Sitten heinäkuu 2,65 ja kuluva elokuun alku 2,78 c/kWh.
Huomioitavaa, että laskua voi pienentää oleellisesti vain kulutusta vähentämällä. Heinäkuun laskussa energia 18.8%, vero 12.9%, siirto ja perusmaksut 68,3%
Niinhän se on, mutta en kyllä äkkiseltään keksi miten sitä kulutusta saisi olennaisesti maalämpötalossa pienennettyä, olettaen että haluaa pitää kämpän lämpimänä ja autot ajossa.
Jotkut telkkarit ja pesukoneet eivät käytännössä mittareita juuri väräytä.
@M880 kirjoitti:
Niinhän se on, mutta en kyllä äkkiseltään keksi miten sitä kulutusta saisi olennaisesti maalämpötalossa pienennettyä, olettaen että haluaa pitää kämpän lämpimänä ja autot ajossa.
Jotkut telkkarit ja pesukoneet eivät käytännössä mittareita juuri väräytä.
Joko kulutus on jo niin alhainen meillä valmiiksi, mutta pesukone väräyttää kyllä mittaria, koska vesi kuumennetaan sähköllä. Eli täysiä batcheja. Talo vie noin 500W/h 24/7, kun pesukone pyörii niin tuntikulutus nousee 2kWh tuntumaan.
Kyllä se toki tuntikohtaista mittaria vähän väräyttää, mutta ei niin paljon että se näkyisi vuosikulutuksessa tai varsinaisesti kiinnostaisi kustannusten kannalta. Kyllä minä koneita ajastelen halvimpiin aikoihin, mutta ne kuluttavat vuodessa vain muutaman sähköauton akullisen.
Olen löytänyt uuden harrastuksen, siis ajattelun lopettamisen.
Sähkölaskuni (omakotitalo) kahdelta kuukaudelta 1,20€, Carunalta 143€.
Myönnän toki sähköjohtomme olevan Egyptin faaraoiden kullattuja, juuri niitä mistä kaikki unelmoivat ja tietenkin ymmärrän olevanne tästä kateellisia.
Olen kuitenkin, kateudestanne huolimatta, ottanut elämän tehtäväkseni saada Caruna konkurssiin. Tuo ei tietenkään toimi näin, enkä löytänyt mitä palkkaa ovat maksaneet johdolle ja verotuskin varsin hämärää, eikä konkurssissa kukaan mitään maksa, se on vain yrittämistä.
Samalla sijoituksella toki (mitä maamme todella tarvitsee) olisimme saanet vaikkapa vetytalouden tuottamaan.
Ja kuten aina, huomannette erinomaiset taitoni, haukun.
@Lukija17660 kirjoitti:
Olen löytänyt uuden harrastuksen, siis ajattelun lopettamisen.
Sähkölaskuni (omakotitalo) kahdelta kuukaudelta 1,20€, Carunalta 143€.
Myönnän toki sähköjohtomme olevan Egyptin faaraoiden kullattuja, juuri niitä mistä kaikki unelmoivat ja tietenkin ymmärrän olevanne tästä kateellisia.
Olen kuitenkin, kateudestanne huolimatta, ottanut elämän tehtäväkseni saada Caruna konkurssiin. Tuo ei tietenkään toimi näin, enkä löytänyt mitä palkkaa ovat maksaneet johdolle ja verotuskin varsin hämärää, eikä konkurssissa kukaan mitään maksa, se on vain yrittämistä.
Samalla sijoituksella toki (mitä maamme todella tarvitsee) olisimme saanet vaikkapa vetytalouden tuottamaan.
Ja kuten aina, huomannette erinomaiset taitoni, haukun.
muuta manseen, halpenee siirto joka vuosi...sentillä.
@Yosemite J kirjoitti:
Hinta ei ole ongelma, vaan saatavuus. Omalle generaattorille on tälle vuodelle kertynyt jo yli puoli vuorokautta sähkökatkojen aikaisia käyttötunteja.
Se on tää regulaatio. Verkkoyhtiöille ei jää siirtomaksuista rahaa investoida kunnon verkkoon
@Yosemite J kirjoitti:
Hinta ei ole ongelma, vaan saatavuus. Omalle generaattorille on tälle vuodelle kertynyt jo yli puoli vuorokautta sähkökatkojen aikaisia käyttötunteja.
Se on tää regulaatio. Verkkoyhtiöille ei jää siirtomaksuista rahaa investoida kunnon verkkoon
Katkot ovat olleet sen verran laajoja ja pitkäaikaisia, että veikkaan syyksi välijänniteverkon suojareleistyksen ongelmia. Kaukokäyttöisiä erottimiakin taitaa puuttua. Sähkölaitoksen omat amisinssit eivät osaa korjata, vaan avuksi on pitänyt huudella EleGridin porukoita.
Lisäsin sähkön kulutusseurantaan laskurit ostetun sähkön ja kulutetun sähkön kulutuspainotetuille keskihinnoille. Ostetun sähkön keskihinta on maksetut energialaskut jaettuna ostetun sähkön kilowattituntien määrällä.
Kulutetun sähkön hinta on (ostettu sähkö € - myyty sähkö €)/(ostettu sähkö kWh + oman tuotannon itse käytetty osuus kWh). Kumpikin lasketaan siis kulutuspainotettuna.
Ostetun sähkön keskihinta tammi - elokuussa on ollut 8.4 c / kWh
Kulutetun sähkön keskihinta on ollut 6.1 c/kWh.
Näihin tulee tietenkin siirtohinta 5.7 c/kWh vielä päälle, eli maksan kulutuksesta kaksinumeroisen hinnan, mutta siirtohintojen erojen vuoksi energian hinta lienee vertailukelpoisempi yleisesti?
Pitkä ja kallis kylmä talvi nosti täyssähkötalon keskihintaa kalliin alkuvuoden vuoksi. Hybridisopimuksella olisi saanut keskihintaa hieman alas, koska ostetun sähkön keskihinta jää meillä tyypillisesti vajaan sentin alle kuukauden pörssisähkön keskihinnan.
Eläkeläisestä ei tunnu siltä, että olisin ollut koneiden orjana hyödyntäessäni päivän aurinkosähköä kodinkoneisiin, mutta jo nyt isojen tuotantokuukausien ollessa tältä vuodelta takana olen saanut nostetuksi oman kulutuksen suhteen tuotannosta viime vuoden 55%:sta jo nyt yli 57%. Odotan prosenttiluvun vielä hieman nousevan tuosta koska syksyn tuotanto on vähäisempää ja siitä saa helpommin isomman osan omaan käyttöön. Ilmeisesti kunnon ylläpitäminen optimoi hieman sähkölaskuakin, kun aurinkoisina päivinä täyteen syötetty pesutorni antaa kaksi tuntia aikaa pyörälenkille. Sen jälkeen uusi latinki koneeseen ja uimaan. Sitten parin tunnin jälkeen kokkaamaan ruokaa ja kotihommia. Asiointia varten on alkuiltapäivästä parin tunnin tauko että kuumavesivaraaja ehtii lämmittää veden kello 12:50 ja 15:00 välillä.
Ikänsä aikataulujen perässä juossut tarvitsee näköjään ulkopuolisen ohjauksen elämäänsä
Oman tuotannon keskimääräinen arvo on jäämässä lähelle siirtohintaa joten investoinnin tuottoprosentti on tänä vuonna jäämässä laskelmoimaani perälautaan Helsingin pörssin keskimääräisen 4 - 5% osingon tasolle silloin kun kesäpäivän sähkö on ilmaista. 4% ylittyi jo, joten investointipäätöksen inhorealistinen laskelma heikosta vuosituotosta on toteutumassa ennakoidusti. Jos voin ostaa 4 - 5 % osinkolappuja mahdollista arvon nousua miettimättä, voin ostaa samalla tuotto-odotuksella myös aurinkopaneelit.
Olen valinnut kesän osakkeeksi Fortumin, jotka on ostettu jo hintaan 11,67 €. Katson vuoden lopussa kuinka suuren osan tuosta ostoerästä voin kirjata kesän aurinkosähköllä ja edellisten vuosien UPM:n ja Nordean osingoilla säästetyksi.
Jos sähkö on jatkossakin kesällä yhtä halpaa kuin nyt, se tarkoittaa kahta asiaa. Joko ensi- tai viimeistään seuraavana kesänä säästöllä ostettujen osakkeiden osinko tuo suunnilleen puolet lisää paneelien säästöön (tosin verollisena tulona). Minun toleranssini dieselveron maksamiselle hupenee nopeasti ja harkitsen optiotani ottaa ilmaisen sähkön tapauksessa säästöni yhden dieselveron ja polttoainelaskun poistumisesta. Autosta ei eläkeläinen voi luopua, koska minun autoni ajomäärä on kaksinkertaistunut viimeisistä työvuosista.
@Lukija48689 kirjoitti:
Lisäsin sähkön kulutusseurantaan laskurit ostetun sähkön ja kulutetun sähkön kulutuspainotetuille keskihinnoille. Ostetun sähkön keskihinta on maksetut energialaskut jaettuna ostetun sähkön kilowattituntien määrällä.
Kulutetun sähkön hinta on (ostettu sähkö € - myyty sähkö €)/(ostettu sähkö kWh + oman tuotannon itse käytetty osuus kWh). Kumpikin lasketaan siis kulutuspainotettuna.
Ostetun sähkön keskihinta tammi - elokuussa on ollut 8.4 c / kWh
Kulutetun sähkön keskihinta on ollut 6.1 c/kWh.
Näihin tulee tietenkin siirtohinta 5.7 c/kWh vielä päälle, eli maksan kulutuksesta kaksinumeroisen hinnan, mutta siirtohintojen erojen vuoksi energian hinta lienee vertailukelpoisempi yleisesti?
Noiden päälle vielä saa laskea sähköveron ja huoltovarmuusmaksun 2,8 c/kWh + tietenkin kiinteät kulut. (Vai sisältyykö tuo 2,8 c tuohon 5,7:ään? Olisi siinä tapauksessa todella edullinen siirtohinta.)
@Lukija48689 kirjoitti:
Lisäsin sähkön kulutusseurantaan laskurit ostetun sähkön ja kulutetun sähkön kulutuspainotetuille keskihinnoille. Ostetun sähkön keskihinta on maksetut energialaskut jaettuna ostetun sähkön kilowattituntien määrällä.
Kulutetun sähkön hinta on (ostettu sähkö € - myyty sähkö €)/(ostettu sähkö kWh + oman tuotannon itse käytetty osuus kWh). Kumpikin lasketaan siis kulutuspainotettuna.
Ostetun sähkön keskihinta tammi - elokuussa on ollut 8.4 c / kWh
Kulutetun sähkön keskihinta on ollut 6.1 c/kWh.
Näihin tulee tietenkin siirtohinta 5.7 c/kWh vielä päälle, eli maksan kulutuksesta kaksinumeroisen hinnan, mutta siirtohintojen erojen vuoksi energian hinta lienee vertailukelpoisempi yleisesti?
Noiden päälle vielä saa laskea sähköveron ja huoltovarmuusmaksun 2,8 c/kWh + tietenkin kiinteät kulut. (Vai sisältyykö tuo 2,8 c tuohon 5,7:ään? Olisi siinä tapauksessa todella edullinen siirtohinta.)
Hyvä tarkennus. Puhuin vertailukelpoisuuden vuoksi vain energian hinnasta ja tuo 5.7 c/kWh sisältää siirron ja verot. Irrotin kotiosoitteeseen kiinni naulatut osat energian hinnasta koska niiden kilpailuttaminen edellyttäisi muuttamista.
@Lukija48689 kirjoitti:
Hyvä tarkennus. Puhuin vertailukelpoisuuden vuoksi vain energian hinnasta ja tuo 5.7 c/kWh sisältää siirron ja verot. Irrotin kotiosoitteeseen kiinni naulatut osat energian hinnasta koska niiden kilpailuttaminen edellyttäisi muuttamista.
--740 GLE
Siirtoon (josta siis 1/3-osa Carunalle, loput laskun loppusummasta valtiolle), sähköveroon ja niiden päälle tulevaan arvonlisäveroon on syitä pitää mukana laskelmassa. Jos sähkön hinta on 8 c/kWh ja siirto 6 c/kWh, eli 14 c/kWh, niin silloin kannattaisi aurinkosähkö käyttää itse jos verkosta käytetyn sähkön ostohinta on 14 c/kWh. Myynti on tuloa vasta silloin kun kustannukset on ylitetty. Pörssi ostaa sähköä joskus miinushintaisena (vähentää hyvitystä), joskus hyvittää siitä 0,3 €/kWh. Ja sama käänteisesti pörssisähkön ostajille, lisättynä siirtolaskun osuudella.
Akkujärjestelmä jolla aurinkosähkön saisi kaiken itselleen on kallis, mutta esimerkiksi sähköauton lataamisen voi kesällä tehdä aurinkosähköllä sen sijaan että odottaisi yösähköä. Pörssisähkön hinta vaihtelee yllättävän paljon, mutta useimpina päivinä aurinkosähkö meni myyntiin hyvin halvalla korvauksella. Ei halpa sähkö harmita, mutta investoinnin takaisinmaksu venyy pitkäksi jos ison osan tuotosta joutuu myymään esimerkiksi 0,5 € vuorokaudelta. Verkosta ostettuna sama sähkömäärä verkkomaksuineen ja veroineen tekisi 2,8 €.
Aurinkosähkön tuotto on suurimmillaan kun tarve on vähäisimmillään, mutta ilmalämpöpumpun voi pitää jäähdyttämässä. Talvella kun tarve olisi suurimmillaan on tuotto melko vähäinen, tosin melkein jokainen tuotettu kilowatti on silloin käytettynä arvoltaan 0,14 €/kWh koska se käytetään itse.
Eläkeläisestä ei tunnu siltä, että olisin ollut koneiden orjana hyödyntäessäni päivän aurinkosähköä kodinkoneisiin, mutta jo nyt isojen tuotantokuukausien ollessa tältä vuodelta takana olen saanut nostetuksi oman kulutuksen suhteen tuotannosta viime vuoden 55%:sta jo nyt yli 57%. Odotan prosenttiluvun vielä hieman nousevan tuosta koska syksyn tuotanto on vähäisempää ja siitä saa helpommin isomman osan omaan käyttöön. Ilmeisesti kunnon ylläpitäminen optimoi hieman sähkölaskuakin, kun aurinkoisina päivinä täyteen syötetty pesutorni antaa kaksi tuntia aikaa pyörälenkille. Sen jälkeen uusi latinki koneeseen ja uimaan. Sitten parin tunnin jälkeen kokkaamaan ruokaa ja kotihommia. Asiointia varten on alkuiltapäivästä parin tunnin tauko että kuumavesivaraaja ehtii lämmittää veden kello 12:50 ja 15:00 välillä.
--740 GLE
Meillä ei tälläistä optimointi ole harrastettu. Hybridiautossani oli ns. isoakkuinen malli ja etäpäivinä pyrin olemaan aktiivinen ja täyttämään akun aurinkosähköllä, mutta silti kykenin käyttäään vain 40-45% tuotetust energiasta. Hybridiautossa akun pienuus on tietyllä tavalla haaste. Jotta voit säästää sillä bensaa, akun olisi hyvä olla 100% täynnä lähdettäessä, ja koska lataus tapahtuu hitaasti akkua on monasti ladattava aina kun se on mahdollista.
Nyt taloudessa on ollut sähköauto (n 100kWh akku) heinäkuu toiselta viikolta alkaen. Talon systeemit on vielä vajavaiset, joten lataus tapahtuu vain matkalaturilla yhdesta vaiheesta 2kW teholla. Yllättävää kyllä tuokin on riittänyt muutamaa poikkeusta lukuunottama siihen, että akussa on riittävästi tavaraa lähdön hetkellä, vaikka tyhjäksi ajetun akun lataamiseen pitkälti toista vuorokautta. Vieläkään ei sitten ole optimoitu muuta kuin roikotettu autoa johdossa pitkää. Pelkästään tämä on jo nostanut oman käytön tasolle 60%.
Kunhan saan aikaiseksi ( ) latausaseman hankinnan, jossa on riittävästi älyä/ohjattavuutta, saan tuota lukua varmasti vielä paranettua reilusti. En ole viitsitinyt simuloida asiaa, mutta tilastoista näkee helposti, parantamisen varaa on paljon. Taktiikka tulee olemaan, kun on riittävästi lataustehoa ja laitteeessa älyä, alkuun auton akkua lirutellaan täyteen vain kun aurinko paistaa. Vaihteluväli on kesällä tällä vaoimalalla on10..25kWh/vrk pilivisyydestä riippuen. Tyypillisesti kun pääsen kotiin auton akussa on 5-10% jäljellä ja laataaminen 80%:iin tarkoittaa 70..75kWh energiaa Täydellisissä oloissa 3 vrk ja nyt syyskuussa tarvitaan jo viikon sähköt. Sitten kun lähdön aika tulee pidemmälle akun ehtii lopullisesti valmistella edellisen illan/yön tunteina, jolloin pääsäntöisesti myös pörssisähkö on edullista ja talossa on kulutus vähäistä, että muutaman tunnin lataus 11kW teholla ei häiritse ketään ja sähkölaskussakin tämä näkyy vain lievästi.
Rajoitteeksi nousee lopulta, kuinka paljon auto pihassa. Autolla ajetaan kuitekin sen verran, että akussa tulee olemaan aina tilaa. Niinä päivinä kun autolla ajetaan, se makaa esim lentokentän parkkihallissa tai työpaikan parkissa, sähkö menee edelleen harkoille, koska talo käyttää päivällä auringon paistaessa vain noin 500W/h. Hyvä puoli tässä on, että menettely tulee minullakin ensi vuonna vaikuttamaan kuntoa kohottavasti. Auto jää pihaan ja lähikonttorille menenään pyörällä, jotta sähköt saadaan talteen Tuommonen 20kWh/pv on siirtomaksuna hieman jopa toista euroa päivässä Pitää toki hommata sähköpyörä (johon menee usean vuoden säästöt etukäteen). Mutta mun kunnolla pyöräily jää muuten vain muutamiin kertoihin. Hyötyliikunta on kuitekin tehokasta monealla tapaa, sitten voi sen varsinaisen lenkin jättää väliin. Tämä tulee motivoimaan muutenkin erinomaisesti, sillä huonolla säällä (sade, talvi) ei tarvii edes ajatella pyöräilyä, säästöpotiaalia ei ole.
@Lukija48689 kirjoitti:
Hyvä tarkennus. Puhuin vertailukelpoisuuden vuoksi vain energian hinnasta ja tuo 5.7 c/kWh sisältää siirron ja verot. Irrotin kotiosoitteeseen kiinni naulatut osat energian hinnasta koska niiden kilpailuttaminen edellyttäisi muuttamista.
--740 GLE
Siirtoon (josta siis 1/3-osa Carunalle, loput laskun loppusummasta valtiolle), sähköveroon ja niiden päälle tulevaan arvonlisäveroon on syitä pitää mukana laskelmassa. Jos sähkön hinta on 8 c/kWh ja siirto 6 c/kWh, eli 14 c/kWh, niin silloin kannattaisi aurinkosähkö käyttää itse jos verkosta käytetyn sähkön ostohinta on 14 c/kWh. Myynti on tuloa vasta silloin kun kustannukset on ylitetty. Pörssi ostaa sähköä joskus miinushintaisena (vähentää hyvitystä), joskus hyvittää siitä 0,3 €/kWh. Ja sama käänteisesti pörssisähkön ostajille, lisättynä siirtolaskun osuudella.
Luonnollisesti näin. En ollutkaan perustelemassa investoinnin tuottoprosenttia vaan ainoastaan heitin oman lukemani ketjuun jossa on aiemmin vertailtu ostetun sähköENERGIAN hintaa.
Aurinkopaneeli-investoinnin tuotto jää tänä vuonna kesän alhaisen sähkön hinnan vuoksi alhaiseksi. En ole pettynyt vaan päinvastoin huomaan ilmaisen kesäpäivän sähkön perälautani pitävän kohtuullisen hyvin, kun tuottoprosentti ylittää kuitenkin halpanakin kesänä 4%. Myös negatiivinen korrelaatio muihin asumiskustannuksiin toimii hyvin, joten sähkötalossa asuva kestää kyllä muutaman euron sähkölaskun kuukaudessa. Tuotto jää pieneksi silloin kun asuminen on halpaa. Jos sähkön hinta nousee, sitten nousevat myös investoinnin tuotot. Jos kesäpäivän sähkö jää pysyvästi ilmaiseksi, sitten ostan sähköauton.
Eläkeläisestä ei tunnu siltä, että olisin ollut koneiden orjana hyödyntäessäni päivän aurinkosähköä kodinkoneisiin, mutta jo nyt isojen tuotantokuukausien ollessa tältä vuodelta takana olen saanut nostetuksi oman kulutuksen suhteen tuotannosta viime vuoden 55%:sta jo nyt yli 57%. Odotan prosenttiluvun vielä hieman nousevan tuosta koska syksyn tuotanto on vähäisempää ja siitä saa helpommin isomman osan omaan käyttöön. Ilmeisesti kunnon ylläpitäminen optimoi hieman sähkölaskuakin, kun aurinkoisina päivinä täyteen syötetty pesutorni antaa kaksi tuntia aikaa pyörälenkille. Sen jälkeen uusi latinki koneeseen ja uimaan. Sitten parin tunnin jälkeen kokkaamaan ruokaa ja kotihommia. Asiointia varten on alkuiltapäivästä parin tunnin tauko että kuumavesivaraaja ehtii lämmittää veden kello 12:50 ja 15:00 välillä.
--740 GLE
Meillä ei tälläistä optimointi ole harrastettu. Hybridiautossani oli ns. isoakkuinen malli ja etäpäivinä pyrin olemaan aktiivinen ja täyttämään akun aurinkosähköllä, mutta silti kykenin käyttäään vain 40-45% tuotetust energiasta. Hybridiautossa akun pienuus on tietyllä tavalla haaste. Jotta voit säästää sillä bensaa, akun olisi hyvä olla 100% täynnä lähdettäessä, ja koska lataus tapahtuu hitaasti akkua on monasti ladattava aina kun se on mahdollista.
Täällä 128 neliön täyssähkötalo ILPillä viilennettynä ja poreallas on ollut huollon vuoksi (osia odotellessa) telakalla suuren osan kesästä. Oma tuotanto on 6000 - 7000 kWh vuodessa ja oman kulutuksen osuus siitä on nyt siis nousemassa jo yli 55%.
Ilman mitään säätöjä, puhtaasti päivä-/yötariffille kellotetussa talossa omaan käyttöön jäi 45% tuotannosta, joten toistuvien kulutusten siirrolla iltapäivään oli meidän tapauksessamme selkeästi näkyvä merkitys.
Nyt taloudessa on ollut sähköauto (n 100kWh akku) heinäkuu toiselta viikolta alkaen. Talon systeemit on vielä vajavaiset, joten lataus tapahtuu vain matkalaturilla yhdesta vaiheesta 2kW teholla. Yllättävää kyllä tuokin on riittänyt muutamaa poikkeusta lukuunottama siihen, että akussa on riittävästi tavaraa lähdön hetkellä, vaikka tyhjäksi ajetun akun lataamiseen pitkälti toista vuorokautta. Vieläkään ei sitten ole optimoitu muuta kuin roikotettu autoa johdossa pitkää. Pelkästään tämä on jo nostanut oman käytön tasolle 60%.
Niinpä. Jo yksi iso kulutuskohde parantaa oman käytön suhdetta kunhan se on jatkuva.
Kunhan saan aikaiseksi ( ) latausaseman hankinnan, jossa on riittävästi älyä/ohjattavuutta, saan tuota lukua varmasti vielä paranettua reilusti. En ole viitsitinyt simuloida asiaa, mutta tilastoista näkee helposti, parantamisen varaa on paljon. Taktiikka tulee olemaan, kun on riittävästi lataustehoa ja laitteeessa älyä, alkuun auton akkua lirutellaan täyteen vain kun aurinko paistaa. Vaihteluväli on kesällä tällä vaoimalalla on10..25kWh/vrk pilivisyydestä riippuen. Tyypillisesti kun pääsen kotiin auton akussa on 5-10% jäljellä ja laataaminen 80%:iin tarkoittaa 70..75kWh energiaa Täydellisissä oloissa 3 vrk ja nyt syyskuussa tarvitaan jo viikon sähköt. Sitten kun lähdön aika tulee pidemmälle akun ehtii lopullisesti valmistella edellisen illan/yön tunteina, jolloin pääsäntöisesti myös pörssisähkö on edullista ja talossa on kulutus vähäistä, että muutaman tunnin lataus 11kW teholla ei häiritse ketään ja sähkölaskussakin tämä näkyy vain lievästi.
Kerro toki, jos olet perehtymässä latureihin jotka mittaavat paneelien tuotantoa ja taloon tulevan syöttökaapelin virtaa tavoitteella ladata auton akkuun juuri sen verran kuin panelien tuotannosta jää talon kulutus huomioon ottaen yli?
Kuinka pientä virtaa autot suostuvat ottamaan vastaan? Latureissa on käsittääkseni jokin alaraja, esim. 4A, mutta onko teknistä syytä miksi autoon ei voisi ladata talon kulutuksesta yli jäävää pientäkin osaa panelien tuotannosta?
Rajoitteeksi nousee lopulta, kuinka paljon auto pihassa. Autolla ajetaan kuitekin sen verran, että akussa tulee olemaan aina tilaa. Niinä päivinä kun autolla ajetaan, se makaa esim lentokentän parkkihallissa tai työpaikan parkissa, sähkö menee edelleen harkoille, koska talo käyttää päivällä auringon paistaessa vain noin 500W/h. Hyvä puoli tässä on, että menettely tulee minullakin ensi vuonna vaikuttamaan kuntoa kohottavasti. Auto jää pihaan ja lähikonttorille menenään pyörällä, jotta sähköt saadaan talteen Tuommonen 20kWh/pv on siirtomaksuna hieman jopa toista euroa päivässä Pitää toki hommata sähköpyörä (johon menee usean vuoden säästöt etukäteen). Mutta mun kunnolla pyöräily jää muuten vain muutamiin kertoihin. Hyötyliikunta on kuitekin tehokasta monealla tapaa, sitten voi sen varsinaisen lenkin jättää väliin. Tämä tulee motivoimaan muutenkin erinomaisesti, sillä huonolla säällä (sade, talvi) ei tarvii edes ajatella pyöräilyä, säästöpotiaalia ei ole.
Tälle yläpeukku, koska polkupyörän ostohan kannattaa aina!
Oletko jo miettinyt millaisen pyörän tarvitset? Voit toki kysellä tarkemminkin tuolla kaksipyöräisten osiossa, mutta uusimman TM:n MTB-testi on varsin samoilla linjoilla oman näkemykseni kanssa. Jos ei ole tavoitetta ajaa pitkää maantielenkkiä, silloin sähkömaasturi ja nimenomaan kapealla maasturin renkaalla eikä läskipyöränä on varsin pätevä yleispyörä. Ajoasennon vuoksi hyvä näkyvyys helpottaa turvallista ajoa taajamissa ja kun kaikilla on 25 rajoitus avustukselle, maasturin raskaammin rullaava rengaskoko ei ole kohtuuton rasite. Nykyään saa varsin kevyesti rullaavia yleiskäyttöisiä gravel-renkaita, jos ajot ovat pelkästään tiellä eikä maastoon mennä lainkaan. Iso rengaskoko (=ilmatila) ja pyörän tukeva rakenne tekevät siitä ketterän ja kestävän myös noppakivikadulla ja katukiveyksen reunan yli loikkiessa kun ei tarvitse isommin varoa tuhoavansa pyörää joka on varta vasten suunniteltu juuri tuollaiseen käyttöön.
Sähkömaasturi on hyvä tasoitus myös aloittelevalle maasturikuskille jos maastoajo tai luonnossa liikkuminen alkaa joskus kiinnostaa.
Täällä 128 neliön täyssähkötalo ILPillä viilennettynä ja poreallas on ollut huollon vuoksi (osia odotellessa) telakalla suuren osan kesästä. Oma tuotanto on 6000 - 7000 kWh vuodessa ja oman kulutuksen osuus siitä on nyt siis nousemassa jo yli 55%.
Ilman mitään säätöjä, puhtaasti päivä-/yötariffille kellotetussa talossa omaan käyttöön jäi 45% tuotannosta, joten toistuvien kulutusten siirrolla iltapäivään oli meidän tapauksessamme selkeästi näkyvä merkitys.
Sinänsä mikä lämmitysmuoto on talossa, ei paljoa auta aurinkosähkön tapauksessa. Meillä ainakin lämmitystarve on aika minimaalinen auriningon alkaessa lämmittää. Laitan kaukolämmön pois päältä huhtikuun lopulla ja päälle taas syyskuun lopulla. Sähkölämmitteissä talossa toki lämpimän veden saa tehtyä sähköllä, mikä antaa järkevää kuormaa aurinkosähkölle, kunhan varaaja on riitävän kokoinen.
Kerro toki, jos olet perehtymässä latureihin jotka mittaavat paneelien tuotantoa ja taloon tulevan syöttökaapelin virtaa tavoitteella ladata auton akkuun juuri sen verran kuin panelien tuotannosta jää talon kulutus huomioon ottaen yli?
Tätä laitetta olen miettinyt, https://www.beny.com/wp-content/uploads/2021/06/AC-DC-EV-Charger-Catalogue.pdf En vain ole ehtinyt liikkeeseen vielä, laite osaa seurata kahta virtaa yhtä aikaan, virta-anturit laitetaan paneelien ulos tuloon ja toiset mökkiin vievään piuhaan. Laturi osaa ladata aurinkosähköllä ja osaa dynaamisen kuormanhallinnan. Periaateessa mittausdata riittäisi siihen, mitä ajat takaa, mutta epäilen hieman, että autolaturin äly (=softa) riittää. Itselle tuolla ei ole väliä, olen tyytyväinen jos paneelista saatava tuotos menee autoon. Käytännössähän laturi päättelee, että paneeli tuottaa tämän verran, ladataa autoa samalla teholla. Periaateessä saatavalla datalla olisi perin simppeliä (kahden luvun erotus), että tosiiaan latailis vain ylijäämä aurinkosähköllä autoa.
Kuinka pientä virtaa autot suostuvat ottamaan vastaan? Latureissa on käsittääkseni jokin alaraja, esim. 4A, mutta onko teknistä syytä miksi autoon ei voisi ladata talon kulutuksesta yli jäävää pientäkin osaa panelien tuotannosta?
6A on myös alaraja oman auton asetuksessa. Varmasti sielä joku todellinen alaraja on, koska autonhan pitää tehdä seka AC/DC muunnos että DC/DC.konverterilla nosto 400V:iin. Pitääpä kysyä kolleegalta joka noita molempia härvelieitä suunnittelee työkseen, mikä rajoittaa ja mille tasolle. Palaan asiaan tiedon lisääntyessä.
@Lukija48689 kirjoitti:
Lisäsin sähkön kulutusseurantaan laskurit ostetun sähkön ja kulutetun sähkön kulutuspainotetuille keskihinnoille. Ostetun sähkön keskihinta on maksetut energialaskut jaettuna ostetun sähkön kilowattituntien määrällä.
Kulutetun sähkön hinta on (ostettu sähkö € - myyty sähkö €)/(ostettu sähkö kWh + oman tuotannon itse käytetty osuus kWh). Kumpikin lasketaan siis kulutuspainotettuna.
Ostetun sähkön keskihinta tammi - elokuussa on ollut 8.4 c / kWh
Kulutetun sähkön keskihinta on ollut 6.1 c/kWh.
Näihin tulee tietenkin siirtohinta 5.7 c/kWh vielä päälle, eli maksan kulutuksesta kaksinumeroisen hinnan, mutta siirtohintojen erojen vuoksi energian hinta lienee vertailukelpoisempi yleisesti?
Noiden päälle vielä saa laskea sähköveron ja huoltovarmuusmaksun 2,8 c/kWh + tietenkin kiinteät kulut. (Vai sisältyykö tuo 2,8 c tuohon 5,7:ään? Olisi siinä tapauksessa todella edullinen siirtohinta.)
@Lukija48689 kirjoitti:
Lisäsin sähkön kulutusseurantaan laskurit ostetun sähkön ja kulutetun sähkön kulutuspainotetuille keskihinnoille. Ostetun sähkön keskihinta on maksetut energialaskut jaettuna ostetun sähkön kilowattituntien määrällä.
Kulutetun sähkön hinta on (ostettu sähkö € - myyty sähkö €)/(ostettu sähkö kWh + oman tuotannon itse käytetty osuus kWh). Kumpikin lasketaan siis kulutuspainotettuna.
Ostetun sähkön keskihinta tammi - elokuussa on ollut 8.4 c / kWh
Kulutetun sähkön keskihinta on ollut 6.1 c/kWh.
Näihin tulee tietenkin siirtohinta 5.7 c/kWh vielä päälle, eli maksan kulutuksesta kaksinumeroisen hinnan, mutta siirtohintojen erojen vuoksi energian hinta lienee vertailukelpoisempi yleisesti?
Noiden päälle vielä saa laskea sähköveron ja huoltovarmuusmaksun 2,8 c/kWh + tietenkin kiinteät kulut. (Vai sisältyykö tuo 2,8 c tuohon 5,7:ään? Olisi siinä tapauksessa todella edullinen siirtohinta.)
mikä on huoltovarmuusmaksu?
En tiedä? Kuka sen perii?
Antamani lukemat on laskettu sähkön myyjän ja siirtoyhtiön perimien laskujen perusteella.
Jos näiden lisäksi menee vielä jotain muutakin, sittenhän meillä on paneelien tuotto laskettu alakanttiin kun tuo osa puuttuu.
Mikään ei sua estä olla olematta pörssipelin nappula laudalla.
Mulla pieni kulutus ja tiedän sen aina etukäteen.
Siksi sopimushinta. Varmuuden vuoks :-)
Se siirto hinta on siten se mihin et voi vaikuttaa.
Kyllä elämä menee vaikeaksi kun täytyy tälläseenkiin
näin tarkkaan perehtyä.
Pörssisähkön kanssa kikkailu on sisältöä elämään, niin kuin muukin säästäminen ja vekslaaminen.
Toisista tuntuu tyhmältä muokata elämää niin, että säästää jonkun sentin kiloWattitunnilta ja toiset pitää tyhmänä,, kun joku hullu maksaa sähköstä hintaa, jonka on sopinut etukäteen ja johon ei voi vaikuttaa.
Kohta (08:00) saa laittaa aamupuuron hellalle, kahvin kiehumaan ja pestä pari koneellista pyykkiä, kun sähköä on reilusti tarjolla.
@Lukija48689 kirjoitti:
Lisäsin sähkön kulutusseurantaan laskurit ostetun sähkön ja kulutetun sähkön kulutuspainotetuille keskihinnoille. Ostetun sähkön keskihinta on maksetut energialaskut jaettuna ostetun sähkön kilowattituntien määrällä.
Kulutetun sähkön hinta on (ostettu sähkö € - myyty sähkö €)/(ostettu sähkö kWh + oman tuotannon itse käytetty osuus kWh). Kumpikin lasketaan siis kulutuspainotettuna.
Ostetun sähkön keskihinta tammi - elokuussa on ollut 8.4 c / kWh
Kulutetun sähkön keskihinta on ollut 6.1 c/kWh.
Näihin tulee tietenkin siirtohinta 5.7 c/kWh vielä päälle, eli maksan kulutuksesta kaksinumeroisen hinnan, mutta siirtohintojen erojen vuoksi energian hinta lienee vertailukelpoisempi yleisesti?
Noiden päälle vielä saa laskea sähköveron ja huoltovarmuusmaksun 2,8 c/kWh + tietenkin kiinteät kulut. (Vai sisältyykö tuo 2,8 c tuohon 5,7:ään? Olisi siinä tapauksessa todella edullinen siirtohinta.)
mikä on huoltovarmuusmaksu?
En tiedä? Kuka sen perii?
Antamani lukemat on laskettu sähkön myyjän ja siirtoyhtiön perimien laskujen perusteella.
Jos näiden lisäksi menee vielä jotain muutakin, sittenhän meillä on paneelien tuotto laskettu alakanttiin kun tuo osa puuttuu.
--740 GLE
Turkuenergialle esitetty kysymys varmaan selittää miksi huoltovarmuusmaksu ei näy kaikkien laskussa:
"Laskulleni on ilmestynyt rivit ”valmistevero” ja ”huoltovarmuusmaksu”. Mitä nämä ovat?
Sähkövero muodostuu sähkön valmisteverosta ja huoltovarmuusmaksusta, jotka molemmat tilitetään valtiolle. Sähköveroa maksetaan sähkön kulutuksesta. Huoltovarmuusmaksulla katetaan valtiolle syntyviä menoja yhteiskunnan varautumiseen ja häiriötilanteiden hallintaan liittyvistä kustannuksista.
Jatkossa erittelemme nämä tiedot laskuissa. Aiemmin huoltovarmuusmaksu on esitetty osana sähköveroa."
@Lukija68121 kirjoitti:
Pörssisähkön kanssa kikkailu on sisältöä elämään
Saahan sitä varmaan sisältöä elämään siitäkin.
Lähdenpä hakemaan mahdollisen seuraavan hankinnan koeajoon viikonlopuksi. Tosin on heiveröisemmällä koneella ja puutteellisilla varusteilla. Mutta saahan siitä tuntumaa...
Jos puhelimessa on 19,90€/kk soppari ja sitä ei käytä, niin silti menee se 19,90€/kk
En ymmärrä, miksi porukkaa parkuu siirtohintojen perään.
Onhan se kalliita ja täällä idässä toivoisi Carunan hintoja, mutta ei. Paljon tilaa ja vähän maksajia, niin kallistahan se on. Kaiken lisäksi ison osan omistaa kunnat ja nekin haluaa piilove...eikun osinkoja.
Mutta kun se sähkö helpottaa kummasti elämistä.
En jaksa enää seurata pörssisähkönyhä rajumpia hintakäyriä ja valitsin 2 vuoden kiinteän sopimuksen, Hehku 8,09 snt/kwh.
Vattenfallista varoittivat ettei kyseisellä firmalla ole omaa tuotantoa lainkaan, eli pahimmillaan voisin joutua takaisin pörssisähkön käyttäjäksi. Tosi paha, vai mitä?
Nähtäväksi jää häviänkö tässä jopa 200 euroa vuodessa, mutta tuo on pikku summa verrattuna Carunan ihmeellisiin siirto- ja välitysmaksuihin, pyrin kuluttamaan vähemmän. Uudistavat kaikki kaapeloinnit kai joka vuosi, no kun puiset sähköjohdot mätänevät talvisin ja kukkivat kesäisin, ilmeisesti.
Laitan lämminvesivaraajan päiväkäytölle omaa sähkötuotantoa hyödyntääkseni ja kun pilvistä ja kalliita piikkejä tulee niin ei tarvitse murehtia.
Ehkei pörssissä kannata olla ellei siitä ota kaikkea hyötyä, kuten yksityinen voi käyttää myös futuureita jos syventyy asiaan. Sillä Hehkukin elää.
Näköjään joskus olen aikaani edellä - tämmöinen on saapunut minulle jo yli 25 v.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cd60e5de-1f5c-4659-96da-c0cea92f827e
pörssissä joutuu tosiaan halutessaan kuluttamaan enemmän kuin olisi muutoin käyttöä, itsekin olen tuplannut kulutuksen, nyt droppikin on aina lämmin kiitos pörssin. sähköauto vielä ja 100km maksaa siirtoineen näillä hinnoilla euron.
säätimillä saa sisätilat ja varaajat lähes ilmaiseksi pidettyä lämpiminä 10kk vuodesta, öljyllä ja vesikierrolla sitten ne pakkaskelit.
10kk takana hybridisopimuksella. Kilowattituntihinnaltaan halvinta sähköä sain talvella, kesällä on tosi vaikea lyödä pörssisähkö. Lopputulema, tai ehkä välitilinpäätös, 10 kuukauden jälkeen on keskimäärin 1snt + marginaali, eli 1,4snt halvempaa kuin pörssistä ostettuna. Toki tässä on pari halpaa kuukautta vielä odotettavissa jolloin todennäköisesti maksan enemmän kuin pörssissä, joten loppujen lopuksi taitaa mennä aika samaan.
Olen kuitenkin tyytyväinen, 6,59 sentin keskihintaan en olisi voinut millään muulla tavalla päästä.
Perusmaksua en ole huomioinut, ei vaikuta kokonaisuuteen mitenkään.
Reilu 250 kk takana samalla kiinteällä vuosittain tarkastettavalla päivä/yösähköhinnoittelulla ja edellisessä laskussa eli touko-kesäkuussa sähköenergian keskihinta oli 6,96 s/kWh.
Kesäkuussa oli vähän kalliimpaa, keskihinta 5,46
Sitten heinäkuu 2,65 ja kuluva elokuun alku 2,78 c/kWh.
Huomioitavaa, että laskua voi pienentää oleellisesti vain kulutusta vähentämällä. Heinäkuun laskussa energia 18.8%, vero 12.9%, siirto ja perusmaksut 68,3%
Niinhän se on, mutta en kyllä äkkiseltään keksi miten sitä kulutusta saisi olennaisesti maalämpötalossa pienennettyä, olettaen että haluaa pitää kämpän lämpimänä ja autot ajossa.
Jotkut telkkarit ja pesukoneet eivät käytännössä mittareita juuri väräytä.
Joko kulutus on jo niin alhainen meillä valmiiksi, mutta pesukone väräyttää kyllä mittaria, koska vesi kuumennetaan sähköllä. Eli täysiä batcheja. Talo vie noin 500W/h 24/7, kun pesukone pyörii niin tuntikulutus nousee 2kWh tuntumaan.
Kyllä se toki tuntikohtaista mittaria vähän väräyttää, mutta ei niin paljon että se näkyisi vuosikulutuksessa tai varsinaisesti kiinnostaisi kustannusten kannalta. Kyllä minä koneita ajastelen halvimpiin aikoihin, mutta ne kuluttavat vuodessa vain muutaman sähköauton akullisen.
Olen löytänyt uuden harrastuksen, siis ajattelun lopettamisen.
Sähkölaskuni (omakotitalo) kahdelta kuukaudelta 1,20€, Carunalta 143€.
Myönnän toki sähköjohtomme olevan Egyptin faaraoiden kullattuja, juuri niitä mistä kaikki unelmoivat ja tietenkin ymmärrän olevanne tästä kateellisia.
Olen kuitenkin, kateudestanne huolimatta, ottanut elämän tehtäväkseni saada Caruna konkurssiin. Tuo ei tietenkään toimi näin, enkä löytänyt mitä palkkaa ovat maksaneet johdolle ja verotuskin varsin hämärää, eikä konkurssissa kukaan mitään maksa, se on vain yrittämistä.
Samalla sijoituksella toki (mitä maamme todella tarvitsee) olisimme saanet vaikkapa vetytalouden tuottamaan.
Ja kuten aina, huomannette erinomaiset taitoni, haukun.
muuta manseen, halpenee siirto joka vuosi...sentillä.
Hinta ei ole ongelma, vaan saatavuus. Omalle generaattorille on tälle vuodelle kertynyt jo yli puoli vuorokautta sähkökatkojen aikaisia käyttötunteja.
Se on tää regulaatio. Verkkoyhtiöille ei jää siirtomaksuista rahaa investoida kunnon verkkoon
Katkot ovat olleet sen verran laajoja ja pitkäaikaisia, että veikkaan syyksi välijänniteverkon suojareleistyksen ongelmia. Kaukokäyttöisiä erottimiakin taitaa puuttua. Sähkölaitoksen omat amisinssit eivät osaa korjata, vaan avuksi on pitänyt huudella EleGridin porukoita.
Lisäsin sähkön kulutusseurantaan laskurit ostetun sähkön ja kulutetun sähkön kulutuspainotetuille keskihinnoille. Ostetun sähkön keskihinta on maksetut energialaskut jaettuna ostetun sähkön kilowattituntien määrällä.
Kulutetun sähkön hinta on (ostettu sähkö € - myyty sähkö €)/(ostettu sähkö kWh + oman tuotannon itse käytetty osuus kWh). Kumpikin lasketaan siis kulutuspainotettuna.
Ostetun sähkön keskihinta tammi - elokuussa on ollut 8.4 c / kWh
Kulutetun sähkön keskihinta on ollut 6.1 c/kWh.
Näihin tulee tietenkin siirtohinta 5.7 c/kWh vielä päälle, eli maksan kulutuksesta kaksinumeroisen hinnan, mutta siirtohintojen erojen vuoksi energian hinta lienee vertailukelpoisempi yleisesti?
Pitkä ja kallis kylmä talvi nosti täyssähkötalon keskihintaa kalliin alkuvuoden vuoksi. Hybridisopimuksella olisi saanut keskihintaa hieman alas, koska ostetun sähkön keskihinta jää meillä tyypillisesti vajaan sentin alle kuukauden pörssisähkön keskihinnan.
Eläkeläisestä ei tunnu siltä, että olisin ollut koneiden orjana hyödyntäessäni päivän aurinkosähköä kodinkoneisiin, mutta jo nyt isojen tuotantokuukausien ollessa tältä vuodelta takana olen saanut nostetuksi oman kulutuksen suhteen tuotannosta viime vuoden 55%:sta jo nyt yli 57%. Odotan prosenttiluvun vielä hieman nousevan tuosta koska syksyn tuotanto on vähäisempää ja siitä saa helpommin isomman osan omaan käyttöön. Ilmeisesti kunnon ylläpitäminen optimoi hieman sähkölaskuakin, kun aurinkoisina päivinä täyteen syötetty pesutorni antaa kaksi tuntia aikaa pyörälenkille. Sen jälkeen uusi latinki koneeseen ja uimaan. Sitten parin tunnin jälkeen kokkaamaan ruokaa ja kotihommia. Asiointia varten on alkuiltapäivästä parin tunnin tauko että kuumavesivaraaja ehtii lämmittää veden kello 12:50 ja 15:00 välillä.
Ikänsä aikataulujen perässä juossut tarvitsee näköjään ulkopuolisen ohjauksen elämäänsä
Oman tuotannon keskimääräinen arvo on jäämässä lähelle siirtohintaa joten investoinnin tuottoprosentti on tänä vuonna jäämässä laskelmoimaani perälautaan Helsingin pörssin keskimääräisen 4 - 5% osingon tasolle silloin kun kesäpäivän sähkö on ilmaista. 4% ylittyi jo, joten investointipäätöksen inhorealistinen laskelma heikosta vuosituotosta on toteutumassa ennakoidusti. Jos voin ostaa 4 - 5 % osinkolappuja mahdollista arvon nousua miettimättä, voin ostaa samalla tuotto-odotuksella myös aurinkopaneelit.
Olen valinnut kesän osakkeeksi Fortumin, jotka on ostettu jo hintaan 11,67 €. Katson vuoden lopussa kuinka suuren osan tuosta ostoerästä voin kirjata kesän aurinkosähköllä ja edellisten vuosien UPM:n ja Nordean osingoilla säästetyksi.
Jos sähkö on jatkossakin kesällä yhtä halpaa kuin nyt, se tarkoittaa kahta asiaa. Joko ensi- tai viimeistään seuraavana kesänä säästöllä ostettujen osakkeiden osinko tuo suunnilleen puolet lisää paneelien säästöön (tosin verollisena tulona). Minun toleranssini dieselveron maksamiselle hupenee nopeasti ja harkitsen optiotani ottaa ilmaisen sähkön tapauksessa säästöni yhden dieselveron ja polttoainelaskun poistumisesta. Autosta ei eläkeläinen voi luopua, koska minun autoni ajomäärä on kaksinkertaistunut viimeisistä työvuosista.
--740 GLE
Noiden päälle vielä saa laskea sähköveron ja huoltovarmuusmaksun 2,8 c/kWh + tietenkin kiinteät kulut. (Vai sisältyykö tuo 2,8 c tuohon 5,7:ään? Olisi siinä tapauksessa todella edullinen siirtohinta.)
Hyvä tarkennus. Puhuin vertailukelpoisuuden vuoksi vain energian hinnasta ja tuo 5.7 c/kWh sisältää siirron ja verot. Irrotin kotiosoitteeseen kiinni naulatut osat energian hinnasta koska niiden kilpailuttaminen edellyttäisi muuttamista.
--740 GLE
Siirtoon (josta siis 1/3-osa Carunalle, loput laskun loppusummasta valtiolle), sähköveroon ja niiden päälle tulevaan arvonlisäveroon on syitä pitää mukana laskelmassa. Jos sähkön hinta on 8 c/kWh ja siirto 6 c/kWh, eli 14 c/kWh, niin silloin kannattaisi aurinkosähkö käyttää itse jos verkosta käytetyn sähkön ostohinta on 14 c/kWh. Myynti on tuloa vasta silloin kun kustannukset on ylitetty. Pörssi ostaa sähköä joskus miinushintaisena (vähentää hyvitystä), joskus hyvittää siitä 0,3 €/kWh. Ja sama käänteisesti pörssisähkön ostajille, lisättynä siirtolaskun osuudella.
Akkujärjestelmä jolla aurinkosähkön saisi kaiken itselleen on kallis, mutta esimerkiksi sähköauton lataamisen voi kesällä tehdä aurinkosähköllä sen sijaan että odottaisi yösähköä. Pörssisähkön hinta vaihtelee yllättävän paljon, mutta useimpina päivinä aurinkosähkö meni myyntiin hyvin halvalla korvauksella. Ei halpa sähkö harmita, mutta investoinnin takaisinmaksu venyy pitkäksi jos ison osan tuotosta joutuu myymään esimerkiksi 0,5 € vuorokaudelta. Verkosta ostettuna sama sähkömäärä verkkomaksuineen ja veroineen tekisi 2,8 €.
Aurinkosähkön tuotto on suurimmillaan kun tarve on vähäisimmillään, mutta ilmalämpöpumpun voi pitää jäähdyttämässä. Talvella kun tarve olisi suurimmillaan on tuotto melko vähäinen, tosin melkein jokainen tuotettu kilowatti on silloin käytettynä arvoltaan 0,14 €/kWh koska se käytetään itse.
Meillä ei tälläistä optimointi ole harrastettu. Hybridiautossani oli ns. isoakkuinen malli ja etäpäivinä pyrin olemaan aktiivinen ja täyttämään akun aurinkosähköllä, mutta silti kykenin käyttäään vain 40-45% tuotetust energiasta. Hybridiautossa akun pienuus on tietyllä tavalla haaste. Jotta voit säästää sillä bensaa, akun olisi hyvä olla 100% täynnä lähdettäessä, ja koska lataus tapahtuu hitaasti akkua on monasti ladattava aina kun se on mahdollista.
Nyt taloudessa on ollut sähköauto (n 100kWh akku) heinäkuu toiselta viikolta alkaen. Talon systeemit on vielä vajavaiset, joten lataus tapahtuu vain matkalaturilla yhdesta vaiheesta 2kW teholla. Yllättävää kyllä tuokin on riittänyt muutamaa poikkeusta lukuunottama siihen, että akussa on riittävästi tavaraa lähdön hetkellä, vaikka tyhjäksi ajetun akun lataamiseen pitkälti toista vuorokautta. Vieläkään ei sitten ole optimoitu muuta kuin roikotettu autoa johdossa pitkää. Pelkästään tämä on jo nostanut oman käytön tasolle 60%.
Kunhan saan aikaiseksi (
) latausaseman hankinnan, jossa on riittävästi älyä/ohjattavuutta, saan tuota lukua varmasti vielä paranettua reilusti. En ole viitsitinyt simuloida asiaa, mutta tilastoista näkee helposti, parantamisen varaa on paljon. Taktiikka tulee olemaan, kun on riittävästi lataustehoa ja laitteeessa älyä, alkuun auton akkua lirutellaan täyteen vain kun aurinko paistaa. Vaihteluväli on kesällä tällä vaoimalalla on10..25kWh/vrk pilivisyydestä riippuen. Tyypillisesti kun pääsen kotiin auton akussa on 5-10% jäljellä ja laataaminen 80%:iin tarkoittaa 70..75kWh energiaa Täydellisissä oloissa 3 vrk ja nyt syyskuussa tarvitaan jo viikon sähköt. Sitten kun lähdön aika tulee pidemmälle akun ehtii lopullisesti valmistella edellisen illan/yön tunteina, jolloin pääsäntöisesti myös pörssisähkö on edullista ja talossa on kulutus vähäistä, että muutaman tunnin lataus 11kW teholla ei häiritse ketään ja sähkölaskussakin tämä näkyy vain lievästi.
Rajoitteeksi nousee lopulta, kuinka paljon auto pihassa. Autolla ajetaan kuitekin sen verran, että akussa tulee olemaan aina tilaa. Niinä päivinä kun autolla ajetaan, se makaa esim lentokentän parkkihallissa tai työpaikan parkissa, sähkö menee edelleen harkoille, koska talo käyttää päivällä auringon paistaessa vain noin 500W/h. Hyvä puoli tässä on, että menettely tulee minullakin ensi vuonna vaikuttamaan kuntoa kohottavasti. Auto jää pihaan ja lähikonttorille menenään pyörällä, jotta sähköt saadaan talteen Tuommonen 20kWh/pv on siirtomaksuna hieman jopa toista euroa päivässä
Pitää toki hommata sähköpyörä (johon menee usean vuoden säästöt etukäteen). Mutta mun kunnolla pyöräily jää muuten vain muutamiin kertoihin. Hyötyliikunta on kuitekin tehokasta monealla tapaa, sitten voi sen varsinaisen lenkin jättää väliin. Tämä tulee motivoimaan muutenkin erinomaisesti, sillä huonolla säällä (sade, talvi) ei tarvii edes ajatella pyöräilyä, säästöpotiaalia ei ole.
Luonnollisesti näin. En ollutkaan perustelemassa investoinnin tuottoprosenttia vaan ainoastaan heitin oman lukemani ketjuun jossa on aiemmin vertailtu ostetun sähköENERGIAN hintaa.
Aurinkopaneeli-investoinnin tuotto jää tänä vuonna kesän alhaisen sähkön hinnan vuoksi alhaiseksi. En ole pettynyt vaan päinvastoin huomaan ilmaisen kesäpäivän sähkön perälautani pitävän kohtuullisen hyvin, kun tuottoprosentti ylittää kuitenkin halpanakin kesänä 4%. Myös negatiivinen korrelaatio muihin asumiskustannuksiin toimii hyvin, joten sähkötalossa asuva kestää kyllä muutaman euron sähkölaskun kuukaudessa. Tuotto jää pieneksi silloin kun asuminen on halpaa. Jos sähkön hinta nousee, sitten nousevat myös investoinnin tuotot. Jos kesäpäivän sähkö jää pysyvästi ilmaiseksi, sitten ostan sähköauton.
Mä oon saletissa
--740 GLE
Täällä 128 neliön täyssähkötalo ILPillä viilennettynä ja poreallas on ollut huollon vuoksi (osia odotellessa) telakalla suuren osan kesästä. Oma tuotanto on 6000 - 7000 kWh vuodessa ja oman kulutuksen osuus siitä on nyt siis nousemassa jo yli 55%.
Ilman mitään säätöjä, puhtaasti päivä-/yötariffille kellotetussa talossa omaan käyttöön jäi 45% tuotannosta, joten toistuvien kulutusten siirrolla iltapäivään oli meidän tapauksessamme selkeästi näkyvä merkitys.
Niinpä. Jo yksi iso kulutuskohde parantaa oman käytön suhdetta kunhan se on jatkuva.
Kerro toki, jos olet perehtymässä latureihin jotka mittaavat paneelien tuotantoa ja taloon tulevan syöttökaapelin virtaa tavoitteella ladata auton akkuun juuri sen verran kuin panelien tuotannosta jää talon kulutus huomioon ottaen yli?
Kuinka pientä virtaa autot suostuvat ottamaan vastaan? Latureissa on käsittääkseni jokin alaraja, esim. 4A, mutta onko teknistä syytä miksi autoon ei voisi ladata talon kulutuksesta yli jäävää pientäkin osaa panelien tuotannosta?
Tälle yläpeukku, koska polkupyörän ostohan kannattaa aina!
Oletko jo miettinyt millaisen pyörän tarvitset? Voit toki kysellä tarkemminkin tuolla kaksipyöräisten osiossa, mutta uusimman TM:n MTB-testi on varsin samoilla linjoilla oman näkemykseni kanssa. Jos ei ole tavoitetta ajaa pitkää maantielenkkiä, silloin sähkömaasturi ja nimenomaan kapealla maasturin renkaalla eikä läskipyöränä on varsin pätevä yleispyörä. Ajoasennon vuoksi hyvä näkyvyys helpottaa turvallista ajoa taajamissa ja kun kaikilla on 25 rajoitus avustukselle, maasturin raskaammin rullaava rengaskoko ei ole kohtuuton rasite. Nykyään saa varsin kevyesti rullaavia yleiskäyttöisiä gravel-renkaita, jos ajot ovat pelkästään tiellä eikä maastoon mennä lainkaan. Iso rengaskoko (=ilmatila) ja pyörän tukeva rakenne tekevät siitä ketterän ja kestävän myös noppakivikadulla ja katukiveyksen reunan yli loikkiessa kun ei tarvitse isommin varoa tuhoavansa pyörää joka on varta vasten suunniteltu juuri tuollaiseen käyttöön.
Sähkömaasturi on hyvä tasoitus myös aloittelevalle maasturikuskille jos maastoajo tai luonnossa liikkuminen alkaa joskus kiinnostaa.
--740 GLE
Sinänsä mikä lämmitysmuoto on talossa, ei paljoa auta aurinkosähkön tapauksessa. Meillä ainakin lämmitystarve on aika minimaalinen auriningon alkaessa lämmittää. Laitan kaukolämmön pois päältä huhtikuun lopulla ja päälle taas syyskuun lopulla. Sähkölämmitteissä talossa toki lämpimän veden saa tehtyä sähköllä, mikä antaa järkevää kuormaa aurinkosähkölle, kunhan varaaja on riitävän kokoinen.
Tätä laitetta olen miettinyt, https://www.beny.com/wp-content/uploads/2021/06/AC-DC-EV-Charger-Catalogue.pdf En vain ole ehtinyt liikkeeseen vielä, laite osaa seurata kahta virtaa yhtä aikaan, virta-anturit laitetaan paneelien ulos tuloon ja toiset mökkiin vievään piuhaan. Laturi osaa ladata aurinkosähköllä ja osaa dynaamisen kuormanhallinnan. Periaateessa mittausdata riittäisi siihen, mitä ajat takaa, mutta epäilen hieman, että autolaturin äly (=softa) riittää. Itselle tuolla ei ole väliä, olen tyytyväinen jos paneelista saatava tuotos menee autoon. Käytännössähän laturi päättelee, että paneeli tuottaa tämän verran, ladataa autoa samalla teholla. Periaateessä saatavalla datalla olisi perin simppeliä (kahden luvun erotus), että tosiiaan latailis vain ylijäämä aurinkosähköllä autoa.
6A on myös alaraja oman auton asetuksessa. Varmasti sielä joku todellinen alaraja on, koska autonhan pitää tehdä seka AC/DC muunnos että DC/DC.konverterilla nosto 400V:iin. Pitääpä kysyä kolleegalta joka noita molempia härvelieitä suunnittelee työkseen, mikä rajoittaa ja mille tasolle. Palaan asiaan tiedon lisääntyessä.
mikä on huoltovarmuusmaksu?
En tiedä? Kuka sen perii?
Antamani lukemat on laskettu sähkön myyjän ja siirtoyhtiön perimien laskujen perusteella.
Jos näiden lisäksi menee vielä jotain muutakin, sittenhän meillä on paneelien tuotto laskettu alakanttiin kun tuo osa puuttuu.
--740 GLE
Aina nää samat änkyrä kommentoijat .. :-)
Mikään ei sua estä olla olematta pörssipelin nappula laudalla.
Mulla pieni kulutus ja tiedän sen aina etukäteen.
Siksi sopimushinta. Varmuuden vuoks :-)
Se siirto hinta on siten se mihin et voi vaikuttaa.
Kyllä elämä menee vaikeaksi kun täytyy tälläseenkiin
näin tarkkaan perehtyä.
Pörssisähkön kanssa kikkailu on sisältöä elämään, niin kuin muukin säästäminen ja vekslaaminen.
Toisista tuntuu tyhmältä muokata elämää niin, että säästää jonkun sentin kiloWattitunnilta ja toiset pitää tyhmänä,, kun joku hullu maksaa sähköstä hintaa, jonka on sopinut etukäteen ja johon ei voi vaikuttaa.
Kohta (08:00) saa laittaa aamupuuron hellalle, kahvin kiehumaan ja pestä pari koneellista pyykkiä, kun sähköä on reilusti tarjolla.
Turkuenergialle esitetty kysymys varmaan selittää miksi huoltovarmuusmaksu ei näy kaikkien laskussa:
"Laskulleni on ilmestynyt rivit ”valmistevero” ja ”huoltovarmuusmaksu”. Mitä nämä ovat?
Sähkövero muodostuu sähkön valmisteverosta ja huoltovarmuusmaksusta, jotka molemmat tilitetään valtiolle. Sähköveroa maksetaan sähkön kulutuksesta. Huoltovarmuusmaksulla katetaan valtiolle syntyviä menoja yhteiskunnan varautumiseen ja häiriötilanteiden hallintaan liittyvistä kustannuksista.
Jatkossa erittelemme nämä tiedot laskuissa. Aiemmin huoltovarmuusmaksu on esitetty osana sähköveroa."
https://www.turkuenergia.fi/ukk/mita-tarkoittavat-laskulla-olevat-valmistevero-ja-huoltovarmuusmaksu
Eli sitä ei ole aina eritelty näkyviin, mutta se maksetaan sähkönsiirron laskun yhteydessä.
https://www.google.com/search?sca_esv=dcbcba9590325d4b&rlz=1C1GCEA_enFI1083FI1083&sxsrf=ADLYWIKtevfYvgckfskcEYcJr55AeonG4Q:1726204502991&q=Mikä+on+sähkön+huoltovarmuusmaksu?&sa=X&ved=2ahUKEwjtj9fxlL-IAxV8ExAIHUhCJBYQzmd6BAgTEAY&biw=1920&bih=919&dpr=1
Saahan sitä varmaan sisältöä elämään siitäkin.
Lähdenpä hakemaan mahdollisen seuraavan hankinnan koeajoon viikonlopuksi. Tosin on heiveröisemmällä koneella ja puutteellisilla varusteilla. Mutta saahan siitä tuntumaa...
Tässä vois olla ihan hyödyllinen juttu aiheesta:
https://yle.fi/a/74-20110545
Jos puhelimessa on 19,90€/kk soppari ja sitä ei käytä, niin silti menee se 19,90€/kk
En ymmärrä, miksi porukkaa parkuu siirtohintojen perään.
Onhan se kalliita ja täällä idässä toivoisi Carunan hintoja, mutta ei. Paljon tilaa ja vähän maksajia, niin kallistahan se on. Kaiken lisäksi ison osan omistaa kunnat ja nekin haluaa piilove...eikun osinkoja.
Mutta kun se sähkö helpottaa kummasti elämistä.