Sain Fortumilta postia. Nykyinen Fortum Vakaa liittymä poistuu koska on olemassa samanlainen liittymä Fortum Kesto.
Kirjeessä valitellaan, että hinnat nousevat. Fortum Vakaa liittymän hinta on seurannut tukkuhintaa ja päivittyi 6kk välein. Hinta nousi kaudelle 7-12/2022 reiluun 8 snt/kWh. Keston hinnat ovat tasolla 15 snt/kWh. Siirtymäajan (2kk) hinnat ovat muodollisesti vähän alemmat.
Keston hinnat päivittyvät 3kk välein. Epäilen, että Fortum Vakaa liittymän tuotot oli alakanttiin joten yksipuolisesti lopettamalla sopimuksen asiakkaan kanssa hinnat voidaan tuplata pakottamalla asiakas ottamaan toinen liittymä.
Taitaa ”uusi normaali” olla 2023 noin 25 snt/kWh plus siirto plus verot. Fortum myy vain päästötöntä sähköä joten päästömaksut ei vaikuta kustannuksiin. Sähkön hinnat ei varmasti laske koska kulutus nousee jyrkästi. Kaupunkien kaukolämpö tehdään tulevaisuudessa sähköllä eikä mitään polteta.
"Kaupunkien kaukolämpö tehdään tulevaisuudessa sähköllä eikä mitään polteta."
Tai kenties noitten nanomikroluokan aivoituksien sijaan, jotain tällaista kuin meriveden lämmön talteenotto.
YIT:lle 200 miljoonan euron urakka Helenin meriveden lämpöä käyttävältä laitokselta
29.6.202218:04päivitetty 29.6.202218:04
YIt on Helenin toinen allianssikumppani hankkeessa, jossa merivedestä otetaan talteen lämpöä tunnelijärjestelemän avulla.
Sähköyhtiö Helen on valinnut YIT:n ja espanjalaisen ACCIONAn allianssikumppaneiksi Helsingin Salmisaareen rakennettavaan meriveden lämmöntalteenottohankkeen tunnelijärjestelmän toteuttamisessa.
Tunnelijärjestelmän rakentamisen kustannusarvio on noin 400 miljoonaa euroa, josta YIT:n osuus tullee olemaan noin puolet.
Työ aloitetaan YIT:n mukaan kaksivuotisella kehitysvaiheella, josta allekirjoitetaan oma sopimus ja sen osuus kirjataan tilauskantaan vuoden 2022 kolmannen neljänneksen aikana.
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/e90561c4-d5e5-4e21-ac4d-eafba3bd1ba6?ref=ampparit:f53c
Tulkinnassasi on asenteellisuutta. En kirjoittanut kaukolämmön teosta sähkövastuksilla. Kyllä siihen lämmöntalteenottoon merivedestä tarvitaan sähköä ja paljon. In/out veden lämpötilaero on pieni, kyllä siihen tekniikkaa tarvitaan, jotta verkkoon saadaan 80-100 C nestettä kiertämään.
Muistelen että Fortumin optiokohun (M. Lilius johtajana) aikaan Fortum sai sähkön hinnat nousemaan 30 %, samalla kun Fortumin tulos nousi huippulukemiin. Sitten pikkuhiljaa kilpailu sai hinnat palaamaan normaaliin tasoon.
Tämä oli ihan ok monille asiakkaille, mutta minä jouduin vaihtamaan oman sähkösopimukseni kilpailijalle. Tästä on jo aikaa, mutta muistelen että jostakin syystä Fortum päätyi minun kohdallani "mustalle listalle". Entinen Imatran voima joka yhdistyi Nesteen kanssa, ja siinä yhteydessä vaihtoi nimensä, mutta Neste irrotettiin pois Fortumista.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/02/mikael-lilius-ohjasi-fortumin-menestykseen-mutta-jatti-yhtion-kohun
Sama täällä, vaikka ostankin sähköni toisaalta. Kevään korotuksen perään tuli elokuun alusta lähtien uusi 29 % korotus, jonka jälkeen yösähkön hinta tulee olemaan 10 ja päiväsähkön 11 senttiä / kWh. Sähkön pörssihintoja seuranneelle ainoa yllätys oli korotuksen pienuus. Vaasan Sähkö mainitsikin kirjeessään hintojen jäävän suuresta korotuksesta huolimatta kilpailukykyisiksi.
Kun viimeisten 28 päivän aikana sähkön tuntihintojen keskiarvo on ollut 17.24 senttiä / kWh, joten eivät sähkölaitokset voi myydä sähköä ulos viidellä sentillä. Tai omaa generointia omistavan Fortumin tapaiset toimijat voisivat, mutta ei kannata:
https://sahko.tk/
Vielä tuli sähkö "kotiin kannettuna" 14,3 sentin kilowattituntihinnalla. Saapa nähdä kuinka kauan tulee tuolla hinnalla. (Laskun kokonaissumma (sähkö+siirto+kiinteät) / kilowattitunnit.)
Sain ketjun alussa mainitun kirjeen heinäkuun alussa, mutta sisältö oli kirjoitettu 13.6. jolloin Fortum Takuu 24kk Yleissähkön energian hinta oli 13,79 c/kWh. Kun kirjeen printtaus ja kotiinkanto kesti pari viikkoa niin samainen sähkö, johon kirjeessä viitattiin, oli jo 21,98c/kWh ja nykyään tarjous kuukautta myöhemmin 31,28c/kWh. Trendi on huolestuttava - hinta nousee 10c kahden viikon välein..
Nyt tuntuu olevan trendi tosin päin. Minulle paikallinen yhtiö tarjosi uutta sopimusta nykyisen päättyvän määräaikaisen tilalle nelinkertaiseen hintaan määräaikaisena yhden vuoden sopimuksena. Halusin hieman lisätietoja uusista sopimuksista ja eri vaihtoehdoista kuten edellisen sopimuksen tyyppisestä aikasopimuksesta (yösähkö) . Onnistuin jopa pääsemään pitkän (10 min) jonotuksen jälkeen keskustelemaan sähkönmyyjän kanssa. Ensi kommentti oli että heillä ei suositella yösähköä, aivan kuten nykyistä sopimusta tehdessäni kaksi vuotta sitten. Hän kuitenkin lupasi katsoa miten voisi tehdä yösähkösopimuksen . Muutaman päivän kuluttua tulikin sitten tarjous, jossa oli perusmaksu korkeampi kuin yleissähkösopimuksessa ja päiväsähkön hinta pari senttiä yleissähköä kalliimpi ja yösähkö reilun sentin alempi kuin yleissähkö.
Tuntuu aika erikoiselta kun kehotetaan säästämään sähköä ja hajauttamaan sähkön kulutusta sellaiseen aikaan kun sitä on enemmän saatavana. Itselläni oli käytössä asuntoni valmistumisesta lähtien yösähkö ja nyt tämän yleissähkön 2 vuoden aikana kokonaissähkön kulutukseni on ollut 2000kWh enemmän vuodessa. Lisäksi näissä vanhoissa yösähkön hinnoitteluissa olivat hinnat selkeästi halvempia yösähköön verrattuna. Tuntuukin että näiden alueellisten sähkön(myynti) yhtiöiden tarkoitus on tehdä vain kovaa tulosta alueen asukkaiden kustannukselle.
Onneksi löysin nyt järkevämmän hintaisen hinnan lounaisrannikolta, tosin sekin yleissähkönä, ja en tarvitse olla Suur-Savon Sähkön myyntiyhtiön Lumme-energian armoilla.
Nykyään ei ole mitään sähkötulvaa öisin, vain kulutus on pienempää silloin. Siksi ei taidakaan olla mitään kovin halpaa yösähköä myytäväksi. Ja kun hinta laskee, ottajia ilmaantuu yhä enemmän, kun ihmiset ja laitteet seuraavat pörssihintaa.
Johtuuko tuo sähkönkulutuksen nousu siitä, ettei yleissähköllä tule enää luonnollista lämpötilan pudotusta kuten yösähköllä, siis onko lämmitys aina päällä vain termostaattien ohjaamana?
Pitkä jonotus 😁
Elo-Syyskuun vaihteessa 2022 ensimmäinen yhteydenotto yritykseni Heleniin 40 min. Seuraavana päivänä paremmin valmistautuneena sain vastauksen noin 2 tunnin 40 minuutin kohdalla. Koko puhelun kesto 2.46 ja joitakin sekuntteja päälle.
"Loka-joulukuun ajalla Helenin lämmön myynti pieneni kaksitoista prosenttia edellisvuodesta ja sähkön kokonaismyynti pieneni neljä prosenttia. Tästä huolimatta yhtiön liikevaihto oli huimat 669 miljoonaa euroa. Vuosi sitten vastaava luku oli 491 miljoonaa euroa.
Samalla ajanjaksolla myös liikevoitto kasvoi miinukselta merkittävästi plussalle. Vuosi sitten vastaavaan aikaan tulos oli yksitoista prosenttia pakkasella, nyt 31 miljoonaa plussalla. Näin ollen nousua kertyi 386 prosenttia. "
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helenin-sahkon-kokonaismyynti-pieneni-mutta-liikevoitto-nousi-yli-300-prosenttia-mikko-karna-vaatii-palauttamaan-osingot/8643196#gs.qrg3lh
Maikkarin uutiset kertoo lisää siitä, kuinka Mikko Kärnältä paloi sulake ihan totaalisesti.
Oma syy. Mitäs asioi Helenin kanssa. Aggressiivinen "hard sell" myyntitykistö tyrkyttää kalliita tuotteita pahimmillaan jopa valehtelemalla.
Jo myyntikokemus oli niin huono, että vältettävän yrityksen nimi jäi mieleen asuntomessuilla väkisin nykyistä huonompaa sopimusta tyrkyttäneen nuoren geelitukan ja aurinkopanelien ylituotantoa tasaavan virtuaaliakun vuoksi. Periaatteena on rahat Helenille ja riskit asiakkaalle tämän laskutaitoa halveksien.
Stadin savustaminen hiilivoimalalla vain lisää negatiivista vaikutelmaa.
Helen polttaa jatkossa puuta jättikattilassaan, mainiten jotain noin vuosikymmenen ajan jaksosta, jolloin pääkaupunkiseudun metsät ja puistot heidän hankinta etäisyyden (70 km) säteellä ovatkin sopivasti loppuun kaluttu.
Helen ottanee tuon (tuhon) jälkeen käyttöönsä pienydinvoimalan sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.
Suunnitelmissa on ollut mm ”biohake” Kanadasta. Ei tarvittavia määriä puuta löydy pääkaupunkiseudun ympäristöstä. Hakkeen energia per m3 on paljon vähemmän kuin kivihiilen joten materiaalia pitää tuoda suurempia määriä. Luin jostain, että laivan matka Helsingistä Kanadaan kestää pari viikkoa suuntaansa ja laiva käyttää noin sata tonnia öljyä päivässä matkantekoon. Mutta hei, fossiiliset ei pala voimalassa.
Viekö se laiva vähemmän polttoainetta kivihiiltä kuljettaessaan? Kuljetuksenkin osalta pitää laskea kuinka paljon energiaa kuluu kuljetettavaan energiasisältöön nähden, kun vielä kuljetetaan oikeantyyppisellä aluksella. Tuollaisella hakekuljetuksella ei pitäisi myöskään olla kummoinen kiire, joten se voi tulla hitaastikin, jolloin polttoaineen kulutus tippuu jyrkästi parinkymmenen solmun nopeuteen verrattuna.
Eiköhän laivat aja optimaalista nopeutta aina. 10 solmun nopeudella matka vie 15 pv suuntaansa.
Kivihiilen energiapitoisuus on noin 25 MJ/kg, hakkeen noin 20. Tässä ei ole merkittävää eroa.
Isompi ero tulee siitä, että laivaan lastataan tilavuusyksiköitä ja hakkeen tiheys on 250-300kg/m3 ja kivihiilen 800 kg/m3. Energiasisällöstä ja tiheydestä voi päätellä, että samaan energiasisältöön tarvitaan kolme laivaa haketta tai yksi kivihiililasti. Kuljetuksen fossiilipolttoaineen tarkastelu ei kestä päivänvaloa kun laivataan ”bio” polttoainetta. En tiedä kuinka monta kuutiota laivaan mahtuu kyytiin mutta voisi olla mielenkiintoista selvittää, ylittääkö kuljetettavan hakkeen energiamäärä kuljetukseen käytetyn polttoaineen energian jos lasti yksinkertaisesti poltetaan.
Yleensä laivat optimoidaan rahan mukaan, ei energian. Et näytä paljoa tietävän kuljetuksista, mutta silti väität, että hakelastin kuljetus kuluttaisi enemmän energiaa kuin hakkeen polttaminen. Se on tietysti hyvä alku keskustelulle, juttua riittää, mutta muutoin tarvittaisiin enemmän asiantuntemusta.
JormaL2 ei väitä tietävänsä, vaan pitäisi mielenkiintoisena selvitettävänä ylittääkö kuljetettavan hakkeen energiamäärä kuljetuksessa käytetyn energian.
Sinä, Late1969, sitävastoin väität tietäväsi asiasta jotain, et kuitenkaan paljasta mitä.
Joten oi suuri Oraakkeli, valaise meitä tässäkin asiassa niinkuin monessa muussa ennen tätä!
Missä kohtaa väitin, että tietäisin hakkeen laivakuljetuksista jotain? Ilmaisin epäuskoni epäilykselle "voisi olla mielenkiintoista selvittää, ylittääkö kuljetettavan hakkeen energiamäärä kuljetukseen käytetyn polttoaineen energian jos lasti yksinkertaisesti poltetaan."
En tiedä kannattaako edes kivihiiltä kuljettaa laivalla pitkää matkaa, mutta luultavasti kannattaa, kun niin tehdään. Onkohan laivallinen kivihiiltä sitten massan vai tilavuuden rajoittama vai laivan vakauden? Ehkä hakelaiva voisi olla muutoin samanlainen kuin kivihiililaiva, mutta haketta voisi lastata paljon korkeammalle. Hakkeessa voi tulla ongelmaksi itsesyttyminen eikä sitä voikaan kuljettaa yhtenä valtavana kasana. Kuka tietää, mutta vaikuttavia asioita riittää.
Jollain se hake muuten pitää sinne laivaan tehdä. Mahtaako sekään kannattaa, käsittelyihin ja välikuljetuksiin voi mennä energiaa jo enemmän kuin hake tuottaa. Taitaa se olla reilusti alle 10%, mutta siihenkin kysymykseen on helppo keksiä laadullisia ongelmia ideologian mukaan.
Tuolta https://publications.vtt.fi/pdf/technology/2012/T22.pdf voi käydä katsomassa tilannetta vuosikymmen sitten. Tutkimus kertoo lähinnä eurokustannuksista, mutta mainitaan siellä myös, että hakkeen kuljetukselle on rakennettu omia erikoislaivoja, joissa pystytään ottamaan hakkeen suuren tilavuuden huomioon.
Suuri osa Suomen pelleteistäkin on tullut Kanadasta. Pelletti on kätevämpää kuljettaa kuin hake, mutta ei mitään kivihiiltä silti ja taitaa kuljetus olla vallan tuottoisaa.
Yritin tosiaan herättää keskustelua aiheesta jossa ideologisesti käännetään asia mieleiseksi välittämättä kokonaiskuvasta. Keskitetään ajatukset biohakkeen polttoon ilmastonmuutoksen vuoksi mutta "unohdetaan" miten polttoaine saadaan kattilaan. Minusta erään vihertävän kirjoitus oli oikein kouluesimerkki asiasta. Joku oli harmissaan siitä, että ilmasto kärsii koska ei voida enää käyttää venäläistä puuta vaan joudutaan kaatamaan suomalaista metsää. Yleensä ilmaston määritelmä ei ota kantaa valtioiden rajoihin.
Olen tosin aina ihmetellyt miten kaukolämpöä riittäisi isoissa kaupungeissa jos mitään ei poltettaisi joten ymmärrän hyvin, että tarvitaan lisäaikaa ongelman ratkaisemiseksi jatkamalla muun kuin fossiilisen materiaalin polttamista. Olin alkuviikosta Puolassa ja siellä Kiinan ajoilta tuttu kivihiilenpolton haju voimistui illalla kun sää kylmeni ja kodeissa tuli kylmä. Samaa hajua ei tule isoista voimaloista joissa suodattimet hoitaa hiukkaset savukaasuista pois. .
Ihan hyvä tarkoitus. Onhan tuo puunpoltto kokonaan tulkinnanvaraista, mutta aika hyvin perusteltua verrattuna fossiilisiin. Mutta eivät kaikki muut ole hölmöjä, että eivät mitään ajattelisi. On parempi, että on ideologioita, niin on ainakin jokin idea, josta voi vaikka keskustella puolesta ja vastaan. Eräällä puolueella ei omien sanojensa mukaan sellaista ole, vaan kaikki perustuu järkeen, ja niinpä lausunnot heittävät laidasta laitaan ja voidaan olla kaikkea mieltä yhtä aikaa. Ja on hyvä huomata, ettei Suomi ole tosiaan ilmaston ulkopuolella, vaikka meitä perussuomalaisia onkin niin vähän.
Saahan kaukolämmön aikaan lämpöpumpuilla ja sähkövastuksilla, jos sähköä riittää. Sähkö vain on niin hyvää energiaa, ettei sitä kannattaisi muuttaa suoraan lämmöksi, vaan käyttää kunnolla hyödyksi ennen kuin energia on vain lämpöä.
Kivihiili taitaa olla suunnilleen hajuton. Kotipolttohiili lienee ruskohiiltä ja se haisee poltettaessa. On huonoa polttoainetta ja eivät taida uunit olla kummoisia eivätkä polta ruskohiiltä kunnolla. Mainittujen paikkojen lisäksi sitä käytetään mm. Turkissa, jossa talvella kaikki haisee sille.
Jatkan väärän otsikon alla aloittamaani keskustelua täällä.
Onko kenelläkään kokemusta "joustavista" sähkösopimuksista, joissa on kilowattitunnille määritelty perushinta, johon tulee kulutusvaikutus joka perustuu oman kulutuksen laskennalliseen pörssihintaan verrattuna kuukausen keskimääräiseen pörssihintaan?
Käytännössä kaava menee siten, että perushinta on esim 8snt, ja jos oma laskennallinen pörssihinta on 10 snt, ja kuukauden keskinääräinen pörssihinta 12snt, vähennetään erotus perushinnasta. Eli 8 +(10-12) = 6snt.
Sama toimii vaikka oma laskennallinen pörssihinta olisi 28snt ja keskituntihinta 30snt, silti lopputulos on 8 + (28-30)= 6.
Toki saatan myös laskennallisesti käyttää pörssihintaa kalliimpaa sähköä, jolloin lopputulos voi olla esimerkiksi 8 + ( 15-12) = 11snt.
En nyt halua keskustella puhtaasta pörssihinnasta tai kiinteiden hinnoista, vaan haluaisin nimenomaan tietää miten tuollainen kulutusvaikutteinen soppari on toiminut käytännössä, jos siitä on jollakulla kokemusta.
Edit: Jatkan vielä, että toki sama vaikutus on myös halvoilla hinnoilla. Jos pörssin keskihinta on 3snt, ja onnistun kuitenkin käyttämään sitä 5snt hintaisena, niin efekti on +2, eli 8+2 = 10snt
En muista mihin ketjuun olen raportoinut tuon kulutusvaikutteisen sähkösopimuksen toteutuneesta hinnasta, mutta jatkan tässä.
Maaliskuun hinnaksi tuli 7,07snt/kWh . Jos olisin ostanut pörssisähköä, olisi hinta ollut 7,13 + marginaali.
Maaliskuussa(kaan) en käyttänyt yhtään ylimääräistä kilowattituntia, vaan auto ladattiin töissä tai muualla, ja kotona vain jos oli pakko. Kakkosauto ladattiin toki aina kotona, ja keskihinnan optimointi tehtiin lähinnä sillä.
Edelleen hybridisopimus vaikuttaa erinomaiselta valinnalta, mutta ilman sähköautoa en pystyisi riittävästi vaikuttamaan keskihintaan.
Nyt kun tullaan edullisemman sähkön aikaan, on hintaero pienempi, ja keskihinnasta poikkeaminen vaikeampaa. Toisaalta, lämmitykseen menee vähenevä määrä energiaa, joten auton lataus vaikuttaa keskiarvoon huomattavasti enemmän. Ehkä hyvä tulos on mahdollinen myös kevään ja kesän aikana.
Koska kaikkia varmasti kiinnostaa minun sähkölaskuni, jatkan yksinpuheluani.
Huhtikuussa spot-hinta oli jo sen verran matala että sen voittaminen kulutsvaikutteisella sopparilla on vaikeaa, ainakin minulle. Ylipäänsä mitä tasaisempi hinta/pienemmät vaihtelut, sitä vaikeampaa on tehdä eroa spotin keskihintaan.
Huhtikuun toteutuma oli 6,9snt/kWh, kun se spottia ostaessa olisi ollut 5,67 + marginaali, eli n. 6,15snt.
"Hävisin" huhtikuussa reilut 9€, mutta säästin tammikuussa yli 180€ (ja jonkun summan kaikkina muinakin talvikuukausina), joten vuositasolla tämä tulee todennäköisesti olemaan paras tarjolla ollut sopimus.
Täällä pörssi-heleni, huhtikuu ka. 5,79 tot.
tätähän saa säädettyä pörssiohjatuin säätimin melko vapaasti ilman
miettimistä mikä on kulloinkin kompensaatio ylöspäin...
Marginaalin kanssa vai ilman?
Miten pörssiohjattuja säätimiä saa säädettyä melko vapaasti miettimättä? Jos ei ole hinnan orja, ei niitä säätimiä edes tarvitse.
Tulipa keiteltyä vaihteeksi kalliimmat aamukahvit. Oman generaattorin avulla, kun LB sai taas 15 muuntopiiriä pimeäksi.
Tämä katko oli toukokuun ensimmäinen, 1,5 h. Huhtikuussa eripituisia kymmenen.
Mikä on LB?
Niin, tämä on tottumiskysymys, kun näkee vain 24h eteenpäin vartin yli kaksi.
paras olisi jos ilman myisivät, mutta kun eivät. ilman omaa huolehtimista säätimet asetetaan
esim. -3c / -7c / +12c ja tällöin esim. kolmen alittuessa marginaalein, kaikki takoo päällä tarvittaessa,
ja luotan siihen ettei 7 ylity kriittisiin käyttöaikoihin, 12 katkoo jo käyttöä tai ilmoittaa punaisella
taloautomaatioon että huomio.
tapoja on monia. suomessa ollaan totuttu liian hyvin niihin 4c perushintoihin.