Olen tähän saakka pitänyt edullisimpana, -tai ainakin järkevimpänä valintana hieman alle 5 litraa sadalla kuluttavaa täyshybridiä. Noin niin kuin kokonaisuutta ajatellen. Ajan 1500 km/kk.
Sitten bensa pomppasi, mutta laskin ettei vieläkään ole järkevää alkaa säästämään vajaata100€ kuussa ajaen täyssähköllä. Nyt pomppasi sähkön hinta. Ensi talvena näyttäisi että ajokulut tulevat olevaan lähes samat.
Nykyisessä autossa on sentään kunnon lämmityslaite ja range on noin 1000 km. Renkaat on halvat ja pienet. Vakuutukset on selvästi halvemmat. Valtio ottaa enempi vuosiveroja täyssähkö autoista. jne.
Kun käyttövoiman hintaero pysyy joka tapauksessa hyvin pienenä, en viitsi edes alkaa tarkemmin laskemaan kuluja. Se onko esim. takapotku Id3 (45000€) parempi autona kuin esim.Corolla (30000€), onkin sitten mielipidekysymys.
Maailmaa alan pelastamaan sitten kun saan sähköauton samalla hinnalla kuin bensa-auton, tai bensa autot pakotetaan romuttamolle.
Muutenkin alkaa tuntua se vety sittenkin tulevaisuuden jutulta. Voi olla 2030 jo saatavilla. Loppuu raskaiden akkujen raahaaminen mukana ja akkuautoja pidetään samassa arvossa kuin höyryjunia.
Teillä on arviolta 1.4 miljardia ajoneuvoa, voi mennä jonkin aikaa, että maata on kaivettu niin paljon, että tuollainen määrä autoja on vaihtunut akkujenvarassa kulkeviin.
Suattaapi sitä vetyä olla tieliikennekäyttöön 2030 tai sitten ei...
Mistä se vety saadaan? Sitä tuskin erotetaan maakaasusta eikä sitä Euroopassa valmisteta ylijäämäsähköstäkään, kun varsinkin päästötöntä sähköä pystytään aina kuluttamaan se mitä tuotetaan. Ja vedynvalmistuksen hyötysuhde taitaa vieläkin olla heikko.
Mitä sillä vedyllä autossa tehdään? Polttokennot eivät taida olla parempia kuin akut oikein miltään kantilta. Polttomoottoriin laitetusta vedystä saadaan taas pieni osa hyötykäyttöön. Eikä vetytankki autossa ja sen tankkaus ole kovin kehittyneitä eikä siirtoverkkoakaan ihan huonoista materiaaleista tehdä. Vedyn piti tulla autoihin jo 40 vuotta sitten, mutta tulevaisuutta se on vieläkin.
Miten tehdä vetyä?
Vedyn valmistus
Vetyä voidaan tuottaa höyryreformoimalla bio- tai maakaasusta, tai elektrolyysimenetelmällä ionipuhdistetusta vedestä. Vetyä syntyy myös kemianteollisuuden prosesseista sivutuotteena, jonka talteenoton sekä käsittelyn lopputuotteena saadaan puhdasta vetyä.
https://yle.fi/uutiset/3-12079587
”Mistä se vety saadaan”. Sitä saadaan nykyisin vaikka aurinkokennoilla ja silloin kun sitä riittää eli sähkö on halvimmillaan jolloin ei huonolla hyösuhteellakaan ole juuri merkitystä, mutta tavoitteena on tuottaa vetyä suoraan auringonvalon avulla.
Vedyn säilytyksessä on innovoitu jo uusia edullisempia tapoja kuin paineistus tai viilennys, tuo ja pientaloihin Saksassa kehitteillä oleva vedyntuotanto toteutettuna olisivat lottovoittoja meille kylmän talven asukkaille.
Tällä hetkellä aurinkopaneelit maksavat itsensä takaisin jo jopa kuudessa vuodessa (HS).
Vety piti tosiaan tulla autoihin jo vuosikymmeniä sitten, mutta taisi tuo öljy olla niin halpaa ettei kannattanut.
http://www.hydre.fi/
Auringonvaloa ei ole saatavissa silloin kun sähkö on halvimmillaan.
Onko muita teorioita?
Kun koko ketjussa on huono hyötysuhde, aurinkopaneeleja tarvitaan määrätön määrä. Ja jos vedyn tuotanto ei siitä kehity, kaikki muut tekniikat menevät ohi. Tilanne jatkuu yhtä lupaavana kuin se nyt on. Loistava tekniikka ilman todellisuuden käyttömahdollisuuksia.
On vedyllä varsin selkeä meriitti akkuun verrattuna. Akku on siitä ylivoimainen, että siihen on helppo säilöä hyvällä hyötysuhteella pieni määrä sähköä. Kohtuullisen kokoisen akkufarmin varassa vaikkapa aurinkopanelitalo selviää yön yli oikein hyvin.
Mutta suurten energiamäärien tallettamiseen alkaa akun hinta, koko ja paino karata käsistä. Vaikkapa talven yli akkujen varassa selviävä aurinkopanelitalo tulee erittäin kalliiksi.
Ylijäämäsähköstä voi tehdä vetyä paljon heikommalla hyötysuhteella kuin millä sitä samaa sähköä voi tallettaa akkuun. Tätä heikolla hyötysuhteella tehtyä vetyä voi pusertaa kovalla työllä tankkiin suureen paineeseen prosessin hyötysuhdetta entisestään heikentäen. Mutta kun vetykaasu on saatu tungetuksi tankkiin, niin siellähän se pysyy ihan itsestään, kunnes joku avaa hanan. Fotokatalyysikin on mahdollinen, jos aurinkopanelikentän kasvattaminen kolme kertaa suuremmaksi fotokatalyysikentäksi ei ole tilarajoitteinen.
Tankista voi laskea vetyä vaikkapa auton tankkiin ajaakseen polttokennoautoa 50 % hyötysuhteella, joka olisi dieselille ihan hyvä, mutta joka on patteriautoon verrattuna säälittävän huono.
Siis jos joku tekee niin hassun valinnan, että rakentaa maan kattavan vedynjakeluverkoston, eikä kuskaa sitä isoa vetytankkia vaikkapa Raahen rautatehtaalle nykyistä puhtaamman jalostusprosessin hyödynnettäväksi yhdessä paikassa. Päästöjähän tuosta yhdestä tehtaasta tulee suunnilleen saman verran kuin Suomen liikenteestä.
Jos sähköstä joutuu maksamaan viimekeväistä hintaa, silloin valittavana on sähköauton 2 - 3 € sadalle, dieselin noin kymppi sadalle ja vetyauton vähän toistakymppiä sadalle. Pitääpä oikein miettiä, vaihtaisiko dieselinsä vain hieman kalliimpien käyttökustannusten vetyautoon, jota ei voi tankata missään vai energiakulut kolmasosaan pudottavaan patteriautoon, jonka voi ladata jokaisesta löytämästään pistorasiasta.
Vetytalous tulee, mutta siitä tulee vihreää ja kannattavaa vasta ainakin hetkittäisellä sähkön ylituotannolla. Eli ei vielä aivan ensi viikolla. Eikä ensi kuussa. Eikä ensin talvena. Eikä ensi kesänä.
Vetyautojen tankkauspisteet Euroopassa
https://images.jifo.co/53503771_1630575662718.svg
Ei noita turhaan laiteta. Meitä on sellaisiakin kansalaisia, että on muutakin elämässä kuin eurojen venyttäminen.
Kiitos kartasta. Tämä avaa minunkin euroilleni uuden potentiaalisen käyttökohteen, kun lähin tankkauspaikka on enää hieman alle 2000 km päässä.
No olihan siitä se se hyöty mihin pyrin, että näette olevan elämää muuallakin kuin autoilun kehitysmaassa Suomessa. Ei vetyautoja Suomen jakeluverkon varaan kehitetä.
Jos esim. Joensuussa olisi vetytankkausasema, niin kuinka monta vetyautoa se vaatisi, että aseman rakennuskustannukset saisi kuoletettua 10 vuodessa ja toiminta olisi voitollista.
Pitäisikö Kuopiossa, Parikkalassa ja Varkaudessa olla myös vetyasema, jos ajelee vajaalla tankilla?
Jos Joensuussa olisi vain yksi vetyasema, niin tankkausmatkaa voisi kertyä helposti 20km / tankkaus.
Kaikki on suhteellista, loppupelissä kuluttaja maksaa tavalla tai toisella.
" Voimalan hinta noussut huimasti
Alunperin OL3:n hinta oli 3,2 miljardia euroa. TVO on kertonut, että oikeustaistelujen jälkeen hinta nousi alkuperäisestä 3,2 miljardista eurosta 5,5 miljardiin euroon. Se on siis hinta, jonka TVO on ilmoittanut maksavansa ydinvoimalasta. Joulukuussa 2012 Areva arvioi reaktorin rakennuskustannuksen olevan noin 8,5 miljardia euroa. Julkisuudessa on esitetty viime vuosina arvioita, joiden mukaan laitoksen lopullinen hinta liikkuisi jossain 10 miljardin euron tietämillä. "
Mitä se maksa nyt?
Ymmärsin sijoittajien kommenteista, että hurjasta hinnasta huolimatta OL3 kannattaa nyt. Melkoinen tuuri heillä kun sähkön hinta räjähti tällaiseksi.
En syyllistä itseäni diesel pakullani ajamisesta.
Mm. Uniper käynnisti ruotsissa 60- luvun sähkövoimalan, kuluttaa 20 litraa öljyä sekunnissa, eli 70000 litraa tunnissa.
Edullinen sähkösopimuksemme on voimassa ensi kesään asti, silti säälin Vattenfallia ja lataan sähköautoamme porssisähkön ollessa halvimmillaan.
Niin ettei se sähkön hinnannousu johdukaan nousseista kustannuksista, tämähän on sitten maksajien vedätystä.
Kaiken järjen mukaan sijoittajat kerkeää kupsahtamaan ennen OL3:n osinkojenjakoa.
Tällä hetkellä varsinkin Venäjältä tulleen maakaasun puuttuminen on suuri syy Euroopassa ja me viemme tietenkin sähköä niin paljon kuin siirtolinjat sallivat sinne jossa eniten maksetaan.
Syitä korkeaan hintaan nyt on monia, pääosin kuitenkin Venäjän hyökkäyssodasta johtuvia.
Tekeillä on runsaasti tuulivoimaa josta mielenkiintoisin on valtava Ahvenanmaan tuulipuisto, jonka toteutus kestää kuitenkin useita vuosia.
Mynämäkeen valmistunee pienehkö tuulivoimapuisto (2025). 12 kpl maksimikorkeudeltaan 300 metrisiä myllyjä. Voimaloiden teho tulee olemaan 5-10 MW.
Vaatimattomalta tuotolta vaikuttaa näin ulkopuoliselta, huomioiden tilan tarve 2000 ha metsämaata jonka arvo ilman puustoa on noin 3000€/ha. Vielä on syyskuussa yksi kaikille avoin tiedotustilaisuus, mielenkiintoista olisi kuulla lähellä asuvien ja mökkiläisten mietteitä.
Onhan tuo järjettömän kuuloista. 2000 hehtaaria metsää kaadetaan ja se maa jää vain tuulivoiman käyttöön. Eikä tuokaan riitä, tuulimyllyt näkyvät ja osin kuuluvatkin vielä aukkoaan laajemmalla alueella.
23.08.2022 08.37
Kulutus Suomessa
8 787 MW
Tuotanto Suomessa
6 853 MW
Eihän toki. Vety maksaa myös Saksassa noin kympin kilolta eikä kilo ehkä aivan edes riitä 100 km ajoon. Käyttäjän kannalta siis kilometrikustannus on dieselin luokkaa. Patteriauton kanssa voidaan kilpailla sitten kun vedyn hinnasta saadaan pois 2/3. Kun vihreän vedyn hinta on pudonnut tuolle tasolle, on patteriauton lataussähkö ilmaista.
Vetytalous tulee, mitä pikemmin, sen parempi. Se on sitten toinen juttu, kannattaako se vety käyttää henkilöautoissa.
Hetkinen? Ne tuulivoimapuistot, joissa minä olen käynyt ovat kyllä "metsässä". Lainausmerkit siitä syystä, että jokaiselle voimalalle menee tie ja niiden puuton "piha-alue" on sen verran iso että jättiläisnosturit ja kuljetusrekat sinne sopivat. Ylhäältä alas katsottaessa "piha-alueet" näyttävät kuitenkin aika pieneltä ympäröivään metsäalaan verrattuna.
En tiedä, mutta 1600 MW voimalan tuotannon arvo heinäkuun keskimääräisellä sähkön hinnalla 184 € / MWh on
294.400 € tunnissa
7.065.600 € vuorokaudessa
2.578.944.000 € vuodessa
10 miljardin takaisinmaksuaika näyttäisi olevan ilman korkoa korolle vaikutustakin alle neljä vuotta, eli noin puolet aurinkovoimalani vastaavasta. Erona on toki se, että minun aurinkovoimalani ei vaikuta pohjoismaiseen sähkön pörssihintaan mutta Olkiluodon uusi voimala vaikuttaa. En silti lyö vielä vetoa Olkiluoto Kolmosta paremmasta sijoituksesta katollani.
Ostaisin Fortsaa jos uskaltaisin. Mutta koska pelaan puolustuspeliä ja inhoan poliittista riskiä, en uskalla vaan valitsen erään toisen Teollisuuden Voiman kautta Olkiluoto 3 projektiin osallistuneen ja oman osansa tuotannosta saavan yrityksen, jonka omistusta lisään nykyisestä.
Minä odotan saavani ensimmäisen osinkoni OL3 tuotannosta keväällä 2024. Pitääpä jatkaa lenkkeilyä että jaksan ainakin sinne saakka.
Minä olen myynyt kaikki muut osakkeet paitsi asunto ja autopaikka, kukaan ei tarvitse normikulustaan enempääpä tuloja. (sen verran säästöjä pitää olla kaikilla, että saa kumiveneen, ja lähtee Ruotsiin pakolaiseksi kun venäjä hyökkää)
Polttokennon kehittäminen on ehdottomasti hyvä asia. Sillekin on käyttökohteensa.
En vain keksi perusteita, joilla sellaisella ajaminen voisi aivan lähivuosina muodostua käyttäjälle edullisemmaksi kuin sähköllä ajaminen? Valtiovalta tietenkin säätelee kustannuksia mielensä mukaan, mutta laskelma kaatuu silti sähkön eduksi kunnes vetyä voidaan tehdä ja paineistaa ilmaisellä sähköllä.
Ja silloin sähkö on ilmaista.
Patteriautolla on omat huonot puolensa, mutta hyötysuhde ei ole yksi niistä.
Liikennekäyttöön tarkoitetun vedyn hinnat ilmoitetaan kilogrammoissa. Yksi kilogramma vetyä maksaa esimerkiksi Saksassa tyypillisesti noin 9,50 euroa. Hyundai NEXO kuluttaa 0,95 kilogrammaa vetyä sadalla kilometrillä.
Etelä-Koreassa vedyn hinta on tällä hetkellä noin 6 euroa kilogrammalta ja arvioiden mukaan hinta tulee laskemaan noin kolmeen euroon vuoteen 2030 mennessä ja noin 2,2 euroon vuoteen 2040 mennessä.
Paristot ikääntyvät ja kuluvat, kukaan ei näytä huomioivan tuota laskelmissaan.
Totta, mutta kestää vielä tovin ennekuin nähdään kuinka paljon ja missä ajassa ja miten sen pystyy ottamaan huomioon. Nissan leaf on nyt ollut markkinoilla 12 vuotta, ja tässäkin lehdessä Nissanin taannoin esittämä arvio oli noille eka generaation akuille (tai oikeastaan ensimmäisen generaation leafille) autokäytössä 24 vuotta (kapasiteetti <70%), jonka jälkeen BMS on kehittynyt harppauksin. Itse veikkaan että korit katoaa ruostumisen seurauksena ennekuin akusto on siinä kunnossa että siitä ei ole ajoneuvokäyttöön.
Käyppäs kurkkaamassa polttokennoauton, vaikkapa Toyota Mirain, huolto-ohjelmaa. Tulee marmorilla asiointi tutuksi. Polttokenno ja vetytankki haperoituvat vedyn vaikutuksesta todella nopeasti.