Sähkö maksaa ja tienpitäjät varmasti harkitsevat tievalaistuksen sammuttamista ainakin yöksi.
Tieliikennelaki kuitenkin vaatii pysäköintivalojen käyttöä, mikäli auto pysäköidään valaisemattomalle tielle. Vaatimus on sama taajamassa ja sen ulkopuolella.Vaatimus koskee myös tielle pysäköityjä kevyitä perävaunuja, joissa ei ole yleensä edes akkua valojen virtalähteenä.
Jos kunnat käyttävät tilaisuuden hyväksi, voivat ne saada säästön lisäksi myös tuloa. Valottomasta pysäköinnistä voi antaa pysäköintivirhemaksuja. Pysäköinnistä voi siten joutua maksamaan ilman valoja jopa 60 euroa yöltä.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Tai sitten asiasta vastaavilla on järkeä ja valot sammutetaan vain sellaisista paikoista, joissa ei yleensä autoja pysäköidä. Ei ainakaan muut kuin ne, jotka etsimällä etsivät säännöstöstä aukkoja, joissa voivat osoittaa viranomaisten toimineen virheellisesti ja siten saavat päteä tuodessaan tämän julki. Tai sitten sammutetaan sieltä, missä ei valoton auto ole ongelma.
Pääasia, että sammutetaan. Onhan monissa paikoissa tyhmää polttaa lukematonta määrää katulamppuja yöllä, kun kulkijoita on hyvin harvakseltaan.
Toivottavasti valojen sammuttamisesta huolestuneet muistavat, että hetkellinenkin 1 km/h ylinopeus on laiton teko.
Se vaan saattaa olla niin, että sen säätövoiman jatkuva "humpaaminen" ylös/alas (ja/tai voimalaitoksen irrottaminen muutamaksi tunniksi verkosta) on sen verran kallista, että halvemmaksi tulee joissain paikoissa polttaa niitä katuvaloja öisin, että sähköä saadaan kulumaan sen mitä voimalaitokset tuottavat, joskin nykyisillä led valaisimilla tämä ei enää tehokkaasti onnistu entisaikojen suurpainenatriumlamppujen tai vielä aikaisemmin elohopeahöyrylamppujen kanssa jotka kuluttivat sähköä vähän eri tapaan.
Nimimerkki taitaa olla TM:n toimittaja, sen verran vahvaa on tekniikan tietämys.
Mitä on "humpaaminen"?
Humpaamisella tarkoitin kysynnän ja tarjonnan nopeaa vaihtelua, eli siis kysyntäpiikin aikaan käynnistetään useampia pienempiä muutaman sadan megawatin säätövoimalaitoksia (öljy/kaasu/vesi jne.) tuottamaan sähköä, jotta kysyntä voitaisiin tyydyttää ja taajuus pidettyä mahd. lähellä 50Hz. Yön aikana kysyntä putoaa muutamaksi tunniksi, jonka vuoksi ei kannata ajaa alas näitä voimalaitoksia varsinkin jos ylösajaminen kestää tuntikausia. Toki nämä pystytään nykytekniikalla ajamaan irti valtakunnan verkosta jolloin ne jäävät tyhjäkäynnille odottamaan aamun kulutuspiikkiä. Tuollaisen järeähkön dieselin käynnistäminen ja ajaminen siihen lämpötilaan (vaikka moottori pidettäisiinkin jossain peruslämmössä sähkövastuksilla) että se voidaan kytkeä generaattoriin ja aloittaa sähkönsyöttö kestää helposti puolesta tunnista tuntiin.
Täytyy sitten jättää kotonakin valot päälle yöksi, ettei sähköntuotanto kärsi.
Ei tuo ZeiMZein kommentti ole mikään vitsi. Yöllä on mahdotonta säästää huippukuormasta, jota silloin ei ole. Yön alinta kuormaa on jokseenkin turhaa edes yrittää vetää hitaasti säädettävien ydinvoimaloiden + lähes ilmaiseksi pyörivän tuulivoiman tuotannon alapuolelle, koska yöllä myytävällä sähköllä on huono hinta. Tästä ei tosin ole kädestä suuhun ja mieluummin vielä syömävelalla elämään tottuneessa Suomessa pelkoakaan ensi talvena.
Jos valojen sammuttamisen peruste on tuotantokapasiteetin riittämättömyys tai sähkön korkea hinta, silloin tehoja pitää vähentää ennen kaikkea aamulla 7 - 10 välillä ja iltapäivällä 16 - 19 välillä.
Jos tavoitteena on joku muu kuin huippukuorman tai huippuhinnan leikkaaminen, sitten kannattaa kertoa mikä se tavoite on ja miettiä sen saavuttamiseen johtavia toimia.
Jos joudun itse valitsemaan, pidän mieluummin sähköt päällä kotona kuin kadulla. Kulkutavasta riippumatta valon voi ottaa mukaansa ulos mennessään.
Kodin katkojen varalta olin jo ostamassa Trangian tapaista retkikeitintä kokkaamiseen mahdollisen katkon aikana silloin kun leivinuuni ei ole valmiiksi sopivan lämmin pataruokien hauduttamiseen. Retkikeitin jäi kuitenkin ostamatta kun sitä halvemmalla sai kolmen polttimen kaasuhellan (2 tehokasta poltinta keittää ja 1 ylläpitoon). Pullo, säädin ja letku nypätään irti kaasugrillistä ja hella on käyttökunnossa. Kiinalaisen hellan peltityö toi niin elävästi mieleen entisen Harppi-Saksan seppäykset, että piti oikein tarkistaa mistä keksintö oli peräisin. Tuntuihan tuo toimivan karusta peltityöstä huolimatta.
Halusin vaan tällä kommentilla tuoda ilmi sen asian, että ei se niin yksinkertaista ole että se sähkö joka tulee sieltä pistorasiasta on "hyvää" sähköä, eli 220...240V ja 49.9...50.1Hz. Jos sähkön varastointi tuottaa omat haasteensa, niin tasapainoilu kysynnän ja tarjonnan välillä vaatii melkoisesti säätötekniikkaa ja kuormanhallintaa isommassa mittakaavassa. Jos verkosta putoaa nopeasti jotain isoa kuormaa pois, niin jännite ja taajuus lähtee nousuun.
Tuolla Energiaviraston sivuilla on hieman mainintaa tästä 600MW tehoreservistä.
https://energiavirasto.fi/-/tehoreservi-turvaa-sahkon-toimitusvarmuutta
Käytännössä tuon taajuusohjatun reservin pitää olla aktivoituna parissa minuutissa, mikäli saavutetaan 0.1Hz poikkeama taajuudessa, ja Fingridin vaatimus tehoreservilaitoksen käynnistämiseen on 12 tuntia. Toki verkossa on nk. nopeaa taajuusohjattua häiriöreserviä juurikin tuollaisten nopeiden muutosten paikkaamisesksi. Aikaisemmin kun Nordel oli olemassa, niin pohjoismaissa oli tätä nopeaa häiriöreserviä 1000MW (nyt kun ollaan osa ENTSO-E niin en tiedä tarkkoja lukuja, varmaan googlella löytyisi). Nopeasta reservistä piti puolet olla aktivoitavissa 5 sekunnissa, mikäli taajuuspoikkeama oli -0.5Hz ja loputkin 30 sekunnin sisällä.
Jos haluaa yksinkertaistaa ongelmaa, niin otetaan esimerkiksi trendikäs aurinkopaneelijärjestelmä. Jos haluat rakentaa järjestelmän joka mahdollistaa saarekekäytön, niin on otettava huomioon myös mihin se "ylimääräinen" sähkö kulutetaan. Saarekekäyttö siis mahdollistaa sen, että sähkökatkon aikana käyttöpaikka irroitetaan valtakunnanverkosta, ja käyttöpaikan sähkö tuotetaan saarekkeen sisällä esim. juuri noilla aurkinkopaneeleilla ja/tai jollain varavoimakoneella. Nyt jos kulutusta ei ole tarpeeksi siihen nähden mitä paneelit tuottavat (oletetaan että mahdollinen akustokin on ladattu jo täyteen) niin vaihtoehtoina on sammuttaa koko järjestelmä (automatiikka toki tämän hoitaa mikäli taajuus/jännitetasot nousevat liian korkealle), tai ohjata tämä ylimääräinen sähkö vaikka niihin "omiin katuvaloihin".
Juuri siksi sähköauto on loistavin keksintö tällä hetkellä sähkön hinnan ja vaihtelun tasapainottamisessa.
Pörssisähköllä voi yöllä latailla 2-5 senttiä/kWh hinnalla ja kun asentaa kotiin kaksisuuntaisen latauslaitteen voi esim. VAG suuriakkuisilla autoilla luovuttaa sähkökatkojen aikana taloon sähköä tai etätyötä tekevän sähköauto voi päiväsaikaan syöttää halpaa sähköä taloon.
Aina paranee mikäli taloudessa on kaksi sähköautoa.
Sähkö maksaa tienpitäjät harkitsevat katuvalojen sammuttamista ainakin yöksi. Minun järkeni sanoo, että sähkölasku pienenee, kun valoja ei polteta yöllä. Tämän monimutkaisempaan ajatteluun en kykene. Ainoa kysymys tulee siitä, mikä olisi sopiva aika pitää valot sammutettuina. Työmatkaliikenteen aikana se ei ole viisasta, mutta esim. 24-04 liikenteen määrä on kaikkialla olematonta. Suurimmassa osassa paikoista 23-05 on myös hyvin hiljaista.
Kulutuksen ylläpito yöllä tuotannon vakauttamiseksi on jo aika etäinen asia. Tuskin on elyn sähkösopimuksissa tällaisesta mainintaa.
Saarekkeeksi se talo pitää silti kytkeä, koska koko kortteli tyhjentää kahdenkin volkkarin akun aika pikaisesti.
Viime viikonloppuna seisontajarrukenkien kanssa tapellessani lupasin jälleen kerran itselleni, että en edes harkitse rumpujarruin varustettua autoa ellei se ole museorekisterissä.
Tuossa olisi normaaleilla jarruilla varustettu vaihtoehto syöttämään sähköä yhteen talouteen:
https://www.ford.com/trucks/f150/f150-lightning/models/
Sähkölasku pienenee marginaalisesti. Se pienenee paljon enemmän kun valot sammutetaan sähkön ollessa kalleimmillaan.
Yhteiskunnan kustantamien katuvalojen säädössä on kohtuullista ottaa huomioon työmatkaliikenteessä toheloivien lisäksi myös yhteiskunnan sähköhuollon ZeiMZein kertomat huippukuorma- ja säätötehonäkökulmat.
Jos katuvalojen polttaminen aiheuttaa laajan ja hallitsemattoman blackoutin, sen yhteiskunnalliset vaikutukset voivat olla muutamaa pimeässä toheloitua kolaria vakavammat. Jos taas sen blackoutin estämiseksi ei lisätehoa ole kerta kaikkiaan käytettävissä, silloin ainoa mahdollisuus on rajata kulutusta ettei kulutus ylitä tarjontaa. "Ei" on väärä vastaus arvovalintaan, joka on pakko tehdä. Pelkkä "ei" johtaa varmaan katastrofiin kulutuksen ylittäessä tarjonnan. Siksi katkojen järjestys pitää olla priorisoituna valmiiksi, ettei sitä jouduta improvisoimaan tilanteen tullessa päälle.
Olen edelleen sitä mieltä, että katuvalaistus on yksi vähiten haitallisia uhrattavia kulutuskohteita. Tämä pätee myös minun kotikadullani, jonka saa minun puolestani pimentää aina kun siihen on aihetta.
Sopimuksissa onkin nykyisin sellainen epäsuhta, että "jonkun" odotetaan kattavan huippukulutuksen mutta pienkuluttajaa laskutatetaan toistaiseksi vain hänen kuluttamastaan energiamäärästä. Huipputeho ei vaikuta pääsulakkeen määräämän perusmaksun lisäksi minkään vertaa, joten kuluttajalla ei ole mitään motiivia edes miettiä pystyisikö ajoittamaan kulutustaan huipun ulkopuoleliseen aikaan.
Suuremmille kuluttajille tämä on aivan normisettiä. Jo minun kesämökkini yhtiön 3x100 A liittymän perusmaksun määrää kuukauden kuluessa tunnin ajalla keskimääräistetty huippukulutus. Energiamaksu menee normaaliin tapaan kWh-hinnoiteltuna.
Lisää pumppuvoimaloita, kiitos.
Aiheuttaako? Jos aiheuttaa, silloin tiedetään ainakin katuvalaistus merkittäväksi sähkönkuluttajaksi, jossa lienee säästöpotentiaalia, kunhan se saadaan hallittua.
Se olisikin varkaiden unelma kun Helsinki olisi 24-04 pimeä.
Ei sähköverkko ihan tuurin varassa pyöri, kyllä säätöjärjestelmät toimivat. Mutta yksi tärkeä sana on tuo pyöriminen. Verkossa on energiaa varastoituneena pyörimiseen ja sitä voidaan varastoida verkosta siihen. Kun verkon kuormitus kasvaa, taajuus pienenee hyvin hitaasti pyörivien massojen takia ja samalla verkon kuormitus pienenee, kun pyörivät kuormat ottavat vähemmän tehoa. Sama pätee toiseen suuntaan. Toki nopeat voimalaitokset säätävät tehoaan myös aktiivisesti. Tuo hyvin nopea säätö on hieman hienostelua, kun taajuus halutaan pitää hyvin tarkkaan samana.
Sähköverkko kestää hienosti uuden Olkiluodon tippumisen verkosta normaalitilanteissa. Verkossa on 1300 MW välittömästi vaikuttavaa kapasiteettia. Ja 10 minuutin kuluttua verkko on taas valmis seuraavaan pahimpaan mahdolliseen tuotannon tippumiseen, kunhan ei ole huippukuormitusaika.
Aurinkosähköjärjestelmässä tehoa ajetaan dc-vastuksiin, ei tarvitse talon valoja siihen käyttää.
En ole tuollaista koskaan nähnyt, mutta oletettavasti kytketään akuston rinnalle. Täytynee olla melkoinen jäähdytyskapasiteetti jos sinne kilowattitolkulla tehoa ajetaan?
Tuotannon ja oston ylittävä kulutus sen blackoutin aiheuttaa. Ei siis mikään yksittäinen laite vaan kaikki yhdessä. Juuri siksi pitää priorisoida ellei voi lainata.
Tuskin paneelien (täyttä) tehoa on tarpeen vastuksiin ajaa, mutta siis niiden avulla voidaan hallita ylijännitettä ilman että tehoa pitäisi mihinkään syötön peruskuormaan ajaa. Aurinkopaneelit eivät myöskään vahingoitu, jos niistä ei tehoa jatkuvasti ota ulos toisin kuin aurinkokerääjät, joista kerätty lämpö pitää saada jotenkin pois.
Eihän yöllä ikinä ole ylikulutusriskiä Suomessa?
aikas ironista pohtia säästöä katuvaloista sammuttaen ne yöksi ja kun päivällä niitä ei tarvita niin nehän voi purkaa pois säästääkseen huoltokuluissa.
Tarkoitat jotain tälläistä
sinun
Ja tuolta löytyy osa muista automerkeistä joistaa virtaa ulos.
https://www.cleanenergyreviews.info/blog/vehicle-to-load-v2l-explained
Katuvalojen sammutus olisi aika ennustettava muutos kulutuksessa, joten uskon tuotannolla olevan mahdollisuudet tuohon sopeutua.
Yleensä rumpujarrullisessa pyörässä ei ole erillistä seisontajarrua, mutta joissakin levyjarrullisissa on. Itse valitsin uuteen autooni pienemmän moottorin, että sai taakse rumpujarrut. Edessä rumpujarruilla ei tee mitään, mutta takana ne toimivat luotettavammin pidempään kuin levyjarrut. Riippuu tietysti autosta, joissain autoissa myös takajarrut ovat aktiivikäytössä ja silloin myös levyjarrut pysyvät kunnossa. Jos jarrupainetta rajoitetaan kovasti taka-akselilla, ei edes täysjarrutukset pidä takalevareita toimivina ja kaikki osat ruostuvat ja jumittuvat.
Juuri siksi jätänkin tämän pohdinnan muille. Minun arvioni oli, että auttaakseen huippukulutuksen hallinnassa ne katuvalot pitäisi sammuttaa huippukulutuksen aikaan eli 7 - 10 ja 16 - 19 välisenä aikana.
Ja kuten sanottu, sähkön syöttö autosta taloon vaatii off-grid saarekkeen. V2x ja sidelink kommunikaatio on mahdollinen ohjaustapa jota voi käyttää jos haluaa, mutta se ei ole autosta taloon syötettävän sähkön pihvi.
Olisi, jos olisi kapasiteettia, jota käynnistää alijäämän kattamiseksi.
Juuri 12. vuoteensa lähteneen auton takalevyjarrut huollettiin nyt ensimmäistä kertaa 270.000 km ajon jälkeen, joten en jaksa kiukutella takalevyjarrujen kohtuuttomasta huollon tarpeesta. Tämäkään huolto ei aiheutunut levyn ja palojen kuluneisuudesta tai tarttumisesta vaan takalevyn sisällä olevan rumpujarrun jumittumisen vuoksi.
Seisontajarru ei jumittunut käytön puutteeseen, koska poljen jarrun päälle rutiininomaisesti joka kerta autoni pysäköidessäni.
Riippuu myös ajotavasta. Riittävä määrä luiston rajalla ajamista talvisin pitää jarrut kunnossa (ABS+ASR+ESP). Myös tässä tapauksessa levyjarrujen toiminta oli hyvin sujuvaa, toisin kuin levyn sisällä olevan rumpujarrun. Sen ongelma oli tosin mekaanisen levittimen jumittuminen.
Tämäkin on rumpujarrujen lisärasite koska eihän levyjarrullisen auton jarrupainetta säädetä akselien välillä muuten kuin jarrujen mitoituksella. Kuorman mukaan toimivat ja vuosien kuluessa jumittuvat jarrupaineen säätöventtiilit ovat sekajarrullisten riesa kun etulevyt vaativat enemmän tehostusta kuin takarummut, jolloin takana halutaan jarrupainetta rajoittaa, ettei auto pysähtyisi liian hyvin.
Vaimoni Volkkariin tehtiin tuokin varsin kallis remontti ja kommentti on hänen omansa. Jumissa olevalla venttiilillä autossa oli sentään jarrut, mutta uudella paineenrajoitusventtiilillä takajarrut katosivat kokonaan, joten autosta tuli etenkin talvisin ikävä ajaa kun etujarrut napsahtavat lukkoon ennen kuin hidastuvuus edes alkaa. Sen Klonkswagenin jälkeen meillä ei olekaan ollut kuin levyjarrullisia autoja.
Uusinta autoa lukuunottamatta takalevyjen sisällä muissa on vielä valitettavasti rumpujarru ihmisten kiusana. Tämän kokemuksen jälkeen lupaan olla valittamatta tuon sähköisellä pysäköintijarrulla varustetun auton takajarrusatulan hinnasta sitten kun se tulee maksuun. Se on aika nätti homma vaihtaa eikä edes heitä "samalla purkamisella" vielä käyttökelpoisia takajarrulevyjä ja paloja suotta romuksi.
En osta teoriaa sähköauton regeneroinnin vähemmälle käytölle jättämien takajarrujen korvaamisesta rumpujarruilla. Se on mielestäni säästämistä väärässä paikassa, joten minun rumpujarruautoni voi saman tien jättää tekemättä kokonaan.
Ei niitä ledejä ole yhdessäkään valtion tiessä, kaupungit on erikseen, ja kuluttaa nekin jos turhaan ilman säätöä (klo ja %) surkean kilpailutuksen myötä. Mutta sitä saa mitä tilaa. Yksi transullinen ukkoja päivystyspalkkiolla ajelemaan pitkin kylänraitteja kopeille vääntelemään kahvoja irti ja uusimmissakin joutuu katkaisimeen kajoamaan. Perse edellä puuhun ja ostetaan dieseliä suomeen venäjältä ennätysmääriä. Myydään eri merkeillä porvoosta ettei alkuperä vaarannu, kyykytetään kuuliaista kansaa ja sovitaan takahuoneessa seuraavat vuosibonukset valtionyhtiöihin. taidan ostaa sinivalkoisen kynttilän huoneilmaa pilaamaan jotta syksymmällä näkee yhden päivän pöydässä lukea viikon mainokset, ja lämmittäähän se samalla.
En tiedä kenen tie on 140 siellä ainakin on kilometrikaupalla led valoja
kuinkas nykyiset invertterit tällaiseen kykenee, jos verkko tippuu?
Hyvin kykenee, eikä mikään uusi asia kun onhan noita generaattorivarmennuksia tehty maailman sivu. Siinä vaiheessa kun verkko tippuu, niin (hybridi)invertteri komentaa gridipuolen kontaktoria, että valtakunnan verkko irti. Sen jälkeen syöttö saarekkeeseen tulee akuston/PV järjestelmän kautta. Paluu valtakunnan verkkoon sitten järjestelmästä riippuen automaattisesti vaiheet tahdistamalla tai manuaalisesti saarekepuolen sähkökatkoksen kautta.
Toki siinä vaiheessa kun on invertteriä hankkimassa pitää tarkastaa että löytyykö tuo toiminnallisuus - yleensä PV hybridi-inverttereistä löytyy.
Kyllä, tiedän. Mutta mikä merkki käynnistyy takaisin verkkoon automaattisesti... jos vaikka sattuu olemaan töissä päivällä 10 tuntia niin saattaa sammuttaa koko järjestelmän...joku 3-4kw akkupaketti, ja myös silloin lataus tippuu pois kun pitää käsin kuitata päälle.