«123»
Eikö nyt olis aika rajoittaa sähköautoilua, kun on uhkana on sähköpula. Ihmisiä kehoitetaan laskemaan asuntojen lämpötilaa ja vähentää lämpimän veden käyttöä. Itsekästä toimintaa ajella sähköautolla, jos kansalaiset eivät voi käydä edes saunassa.
Sähköjen palautumista hississä odotellessa...
1
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Suomen autokannasta on n.0,5% täyssähköautoja niiden latauksen vaikutus on +-0 valtakunnanverkossa, autojen lohkolämmitin ja sähkökiukaat on jo määrällisesti niin paljon että niistä tulee olettaakseni jo tuntuva piikki kulutukseen.
Lisään vielä, että mielestä tarpeellinen sähköautonkinkäyttö on sähkösaunaa tärkeämpää.
siksi ne pitää ensimmäisenä pysäyttää käytöstä jottei hukkaenergiaa kulu... polkupyörä alle vaan.
...ja ilman sähköistystä oleva sellainen
Täytyykin lisätä saunomista. Ilmanvaihdon sisäänpuhalluslämpö nousee sen aikana yli 25 asteen. Tehokas talteenotto. Jokunen pienhiukkanen siitä saattaa tulla, mutta sähköä säästyy.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid ohjeistaa jättämään autot lämmittämättä – tällaiset ovat sähköpulaan liittyvän toimenpiteen seuraukset
Autojen lämmittäminen voi pahimpina arkiaamuina kuluttaa sähköä jopa kokonaisen ydinvoimalan verran.
Sähköpulatilanteessa joudutaan valitsemaan muun muassa autojen aamuisen lohko- ja sisätilalämmityksen sekä sähkön riittävyyden väliltä.
https://www.is.fi/autot/art-2000009215818.html
Onneksi sähköautot latautuu kotona koko yön, niin se sähköautoista johtuva kulutuspiikki jää syntymättä.
Millä sähköllä ja kuinka suurella teholla ne sähkikset lämmitetään ajokuntoon? Ovat kuulemma niin kivoja, kun sisällä on +25 eikä lunta ja jäätä missään.
Ei kai sähköautoakaan tarvitse ladata joka yö, harva ajaa akullisen päivässä lautaskuntoon, tai polttomoottorillakaan tankillista päivässä.
Lataus ei liene niin iso ongelma mutta jos tyypillisesti töihin lähdetään klo 7 - 8 aikoihin niin 5 - 6kW lämmitystehoa tarvitaan per auto. Kun autoja on joskus se miljoona niin kyllähän se talviaamuna melkoinen piikki on. Auton lämmitystä ei voi oikein ajastaa, jonkun naapurin auto lämpiäisi klo 2-3, seuraavan 3-4 jne.
Auton omalla akulla minun sähkäri lämpiää aamulla ja lämmitysteho taitaa olla max 5kW. Jos on latauspiuhassa kiinni, niin sähkö tulee sieltä, mutta hyvin harvoin minulla on auto piuhassa kotona.
Hyvin monet polttomoottoriautoilijat eivät koskaan täytä tankkia täyteen, vaan tankkaavat 20 tai 50 eurolla ja usein.
Automaateilla tarvitaan kaksi kortillista tankin saamiseen täyteen, kun maksimisummaksi on asetettu 150 tai 200 euroa. Tavallisen henkilöauton voi tankata tuolla summalla, oikeaan tankkiin menee reilut parisataa euroa.
Kuten toisessa kommantissa sanoin, minun sähkäri lämpiää normaalisti omalla akulla, koska lataan hyvin harvoin kotona. Jos on sähköpula aamun ruuhkatunneilla, se ei ole sähkärin esilämmitykselle ongelma, koska akusta löytyy tarvittava virta.
Täällä kirjoitetaan hyvin epäselvällä logiikalla. Toisaalta ollaan valmiita ottamaan koko talon käyttösähkö autosta ja toisaalta autossa ei riitä sähkö edes auton esilämmitykseen.
Suosittelen hankkimaan sähköauton ja lopettamaan haihattelut.
Et taida itse olla kartalla, on sähköautoja missä on sähkön ulosotto, mistä on apua esim. sähköttömällä mökillä, tai sähkölaitteiden lataukseen.
Kyseessä ei ole logiikka, vaan kaksi täysin eri asiaa. Talon sähköjen ottaminen on (lähi)tulevaisuuden asia, esilämmitys voi olla kriittinen viikon tai viikkojen sisään. Esilämmitys kuormittaa voimalaitoksia, jos sähkö otetaan suoraan verkosta. Kun kaikki tuotantokapasiteetti on käytössä, mikä tahansa voi periaatteessa kaataa järjestelmän. Sähköä ei voi kuluttaa yli 100 prosenttia kuin sekunteja ennen toimenpiteitä, radikaaleja toimia vaaditaan minuuteissa. Ja kun ollaan täysteholla, laitevikojen määrä voi kasvaa yllättäen. Todellisuus on varmasti ruusuisempi, vaikka puhutaan Suomesta, tuskin rajajohdot ihan samantein laukeavat.
Mutta sen esilämmityssähkön voisi ottaa akuista, nehän voisi ladata vähän yli normaalin 80 prosentin suosituksen. Kaikki kuormanpudotus säästää ympäristöä, kun ei tarvitse ottaa sitä viimeistä wattia huippuvoimasta irti.
Miksi ollaan huolissaan sähköautojen esilämmityksestä, jos samaan aikaan kuvitellaan sähköauton akun soveltuvan koko talon tai kesämökin sähkön lähteeksi? Esilämmitys on pieni pala kakkua siihen verrattuna.
Sitähän minä olen sanonut jo pariin kertaan, että sähköauton esilämmityksen ei tarvitse kuormittaa yhtään verkkoa ison kuorman aikana, koska esilämmitysenergia tulee auton akusta. Eikä akkua tarvitse yli 80% ladata siksi, että varautuisi esilämmitykseen.
Puhe 80% lataamisesta tarkoittaa lähinnä sitä, että lataaminen hidastuu selvästi, kun yritetään ladata yli sen. Toisaalta akun käyttöikää kuulemma lyhentää usein tapahtuva yli 90% lataaminen.
Jos lataa kotona tai työpaikalla hidaslatauksessa, voi akun antaa lataantua vaikka kerran viikossa 95% tasoon ja ajella sillä sähköllä koko viikko. Vain pitkillä matkoilla tarvitsee pikalataamista, joka on akun käyttöiän kannalta huono vaihtoehto varsinkin, jos lataa akun kovin täyteen.
Kerrostaloasuja pärjää sähkärillä hyvin, kun pistäytyy lataamassa vaikka kerran viikossa pikalaturilla tai latailee kauppakäyntien aikana. Parkkipaikalla sitten aamuisin, kun polttiskuskit tarjoavat toisilleen starttisähköä tai nyhräävät lämmitinpiuhojen kanssa pakkasessa ja lumessa, sähkärin kuski istahtaa lämpimään autoon ja hurauttaa töihin. Ellei sitten joudu hinaamaan naapurin polttista jonnekin lämpimään.
Normityömatkakäytössä sähköautoa ei tarvitse ladata läheskään päivittäin, vaikka esilämmittäisi aamuisin pelkällä auton omalla akulla. Kerran viikossa lataaminen riittää useimmille. Kaksi kertaa viikossa lataaminen on useimmille jo pröystäilyä.
Sähköverkon kuormittumisen kannalta olisi eduksi, jos kaikilla olisi sähköauto käytössä ja lataaminen tehtäisiin silloin, kun verkon kuorma on muuten matalimmillaan.
Nuo 80 prosentit ovat taas eri asia. Pikalatauksessa ei voida ladata sitä ylemmäs, kun kennot ovat sekaisin jännitteissään, jotkut ovat jo täydessä jännitteessä ja osa on hyvin vajaita. Pitää siis tasailla jännitteet akun tekniikan sallimin keinoin ja vähäisellä latausteholla. Jos ladattaisiin vain lisää pikana, akku räjähtäisi. Vastaavia eroja on myös muissa akkutyypeissä, ne vain kestävät pakolla lataamista toisin kuin litiumioniakut.
80 prosentin taso on annettu akulle parhaimpana ylärajana varaukselle. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä, on eri asia. Eri BMS:ssä on jo omia rajoja asetettuna, ei käytetä koko akkua alunperinkään, jolloin 90% voi olla 80 %. BMS näyttää siis 90%, mutta akku on oikeasti 80 prosentissa.
Nykyään polttiksen talvi alkaa jossain -20 asteen paikkeilla. Sitä kylmemmässä auto kangistuu enemmän kuin kuski.
Kyllä pikalatausasemalla voi ladata 100%. Akun latausta ohjaava ohjelmisto pudottaa lataustehoa latauksen aikana ja teho on huomattavasti pudonnut jo 80% kohdalla. Eli ei pikalatausta siinä mielessä voi tehdä kuin ehkä 60% tasoon autosta riippuen. Minun autossa max teho 150kW lataa n. 40% varaukseen saakka ja sitten auto alkaa pudottaa teho. Alue 80% -100% on jo melko hidas ja ihan viimeiset kWh:t sullotaan akkuun parin-kolmen kW:n teholla.
On näköjään tullut käytännöksi ilmoittaa latausajat 20% - 80% tai 10% - 80%. Mikään ei kuitenkaan estä lataamasta akkua 100%:n tasoon pikalatausasemalla, mutta minuuttitaksa saattaa alkaa nostaa hintaa. Esim ABC latausasemalla eilen hinta oli kWh-pohjainen, mutta 45min jälkeen mukaan olisi tullut lisähinta per minuutti. KWh-hinta oli muuten 35cnt eli edullinen näinä aikoina.
Totta kai lämmitetään auton omalla akulla. Tänään lähtö klo 8:20, lämpötila -5,5 astetta. Lämmitys päällä ajastimella n. 15 minuuttia. Lämmitysteho TM:n mukaan n. 7 kW (?), ILP.
Ohjaamon lämpötila lähtöaikaan 20 asteen tienoilla, ratti ja penkit +36 astetta (IR).
Niin, se sähkökulutus. Olisiko mennyt reilu puolitoista kilowattituntia.
Sähkönsiirto kaapelilla valtakunnanverkosta on joissain tapauksissa niin kallista, että auto tuo siihen joissain tapauksissa edullisen sähkönsiirron mökille, jos vielä lataa kaupan ilmaiselta laturilta.
Ei kai ne sähköllä toimivat laiteet ja valot enempää sähköä kuluta valtakunnanverkosta siirtotavasta johtuen.
Siis miksi ihmetellä sähköauton esilämmitystä talvella? Se ei kuormita sähköverkkoa, mutta polttisten lämmittäminen kuormittaa. Miksi vedät tähän asiaan mukaan kesämökit?
Siksi, kun et ymmärrä mitä hyötyä voi olla sähkönulosotolla sähköauton omistajalle.
Kun hakee netistä tietoa asiasta, löytyy tällaisia kirjoituksia: "Lämmitys tapahtuu sähköllä, joka taas on pois itse matkanteosta. Siksi moottori ja matkustamo kannattaa mahdollisuuksien mukaan lämmittää jo akkua ladattaessa." Missään ei kerrota, että esilämmitys tapahtuukin akusta. Onko tuo siis muuttunut? (En kysy mollatakseni sähköautoa, vaan ihan tiedon kaipaisin.)
Ihan oikeasti sähköautot yleensä ottavat matkustamon esilämmitysvirran suoraan pistorasiasta ja vain harvemmin kokonaan akulta. Polttomoottoriautot tietenkin kanssa ottavat sisätilanlämmittimen virran pistorasiasta. Ainoastaan polttoainekäyttöinen lisälämmitin ei kuormita sähköverkkoa mutta se sitten taas saastuttaa pihailmaa enemmän kuin koko auto muuten. Nyt tietenkin järkevä suomalainen jättää auton sisätilat lämmittämättä etukäteen silloin kun sähkönkulutus on muutenkin Suomessa korkeimmillaan ja jättää sähkösaunaillan väliin ja laittaa takkaan tulet jne... Ainakin minä meinaan käyttää sähköä vähän silloin kun tiedotetaan että nyt pitäisi säästää ettei jouduta kiertäviin sähkökatkoihin. Mielummin siis vaikka lämpö pari astetta alemmaksi niin talossa kuin autossa kuin sähköt kokonaan pois.
Jos auto on kytketty laturiin tulee lämmityssähkö tietenkin verkosta. Laturi pitää akun varauksen asetellussa maksimissa (mikäli se on saavutettu, jos ei lataa myös akkua) ja energia tulee verkosta kunnes verkkojohto irrotetaan. Minulla ei ollut laturi kiinni, joten käytin akkua. Yksinkertaista. Alle 2 % kapasiteetista. Kauppakassissa ja markettireissulla, jos muulloinkaan, ei parin prosentin kulutus paljoa kantamaan vaikuta.
Jos huoli on rationaalinen, sen syynä on huippukuorma. Mahdollisia epärationaalisiakin syitä saattaa toki olla?
Aamun kulutushuipun tasaamiseksi pitäisi pystyä syöttämään parin tunnin ajan autosta taloon kello 7 - 9. Auto pystyy siihen kyllä, koska esim. Teslan PowerWallin 14 kWh akustossa on jo reilusti ylikin tuon tarpeen. Jo 10 kWh kapasiteetti oikeaan aikaan käytettynä alentaisi omakotitalon kulutushuippua tehokkaasti.
Ristiriita ei ole tekninen, vaan looginen koska se johtuu ajoituksesta. Auton kuski haluaisi lähteä töihinsä lämpimällä autolla juuri silloin kun autoa tarvittaisiin talon huippukuorman tasaajaksi kaikkein eniten.
Minunkin mielestäni on turhaa vikistä autojen sähkölämmityksestä jos samaan aikaan joku toinen lataa autoaan, kolmas yövuorosta tullut lämmittää saunaa ja neljäs keittää kahvia ja paistaa pullia sähköuunissa. Kokonaisuus ratkaisee eikä yksittäinen toimenpide.
Paitsi jos sähkölämmityksen yhteydessä on akkulaturi, kuten Webastolla varustetuissa autoissa usein on. Minun autoni oli ostaessa sellaisella kytkennällä, että töpseli käytti vain akkulaturia mutta ei moottorinlämmitintä. Edellinen omistaja oli lämmittänyt auton Webastolla ja kytkenyt "lämmitysjohdon" vain ylläpitolaturia varten. Tökkäsin tietenkin letkun päät saman tien paikoilleen ja nyt lämpenee ensin 1 - 2 tuntia sähköllä ja viimeinen 10 - 20 minuuttia Webastolla.
Onko varma kans? Sillä vaan kysyn, että moottorin tyhjäkäynnillä tarvittaisiin suunnilleen yhtä pitkä lämmitysjakso kuin Webastollakin. Moottori kuluttaa noin litran tunnissa ja Webasto Thermotop 0.6 litraa samasta tankista. CO2 päästö on 10 - 6 Webaston hyväksi. Näkyvää savua ei erotu, koska pihalla on minulla ja Rouvalla vakioparkkipaikka ja minun paikallani on keväällä Webaston pakoputken kohdalla kauniin kirkas jäätikkö, jonka pakoputken hukkalämpö on sulattanut. Nokea on koko talven jälkeen vähemmän kuin W124 250D:n pakoputken alla 10 sekunnin tyhjäkäynnin jälkeen. Tai bensa-auton parin minuutin tyhjäkäynnin jälkeen.
Laskitko sen lisäksi mitä käyntilämpöisellä moottorilla liikkeelle lähtö vaikuttaa päästöihin ensimmäisten ajokilometrien matkalla? Oman useamman talven aikana kalibroidun kokemukseni perusteella Webasto on kulutuksen suhteen nollasumma- tai jopa miinussummapeliä, koska minun 24 km työmatkallani keskikulutus laskee ainakin sen mitä Webasto ehtii kuluttaa lyhyellä lämmitysjaksollaan. Webaston kulutus ei siis ole matkalle kuluvan polttoainemäärän lisä, koska tarkasti ja yhdessä sähkölämmityksen kanssa käytettynä se ei nosta kulutusta ainakaan tällä ajosyklillä lainkaan.
Talon ja ulkoporealtaan lämpötilaa on pudotettu yhdellä asteella. Aiemmin täysin piittaamattomaan laitteiden käyttöön on otettu pieni 2 sekunnin harkinta mukaan. Jo kesällä pilkottua pitkää puuta painetaan leivinuuniin sitä tahtia, että aurinkopanelien tuotannon loppuessa syksyllä on talon sähkön kulutus loka - marraskuussa pudonnut noin 30 % viimevuotiseen verrattuna. Silti tuntuu, että emme ole tinkineet oikeastaan mistään.
Miksei tätä kerrottu aiemmin?
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/21a-2022/auton-esilammitys-on-vaikea-laji/
On, sillä lisälämmitin käy pihamaalla yleensä vähintään vartin ja moottori ehkä puoli minuuttia. (Tuosta syystä käytin sanaa pihailma, enkä vaikka ulkoilma tai ilma. Kukaan ei voi kiistää sanomaani kun autolla yleensä ajetaan pihamaalta välittömästi pois käynnistämisen jälkeen. Tosin eri murrealueilla piha kylläkin tarkoittaa vähän erilaista aluetta. Savolaiset ainakin taitaa olla pihassa vaikka olisivat sisällä?)
Vaikka en ymmärtäisikään, ei kai asia mitenkään liity autojen esilämmitykseen aamuisin.