Boomerit (baby boom) ovat Suomessa 1945 - 1950 syntyneiden suurten ikäluokkien edustajia. Hieno homma että ollaan kuitenkin vielä etsimässä monkijää eikä esim. rollaattoria. (Monet kylläkin ovat keksineet boomeri-termille ihan omia merkityksiä, jotka ovat levinneet yleisempään käyttöön.)
@Lukija31722 kirjoitti:
Boomerit (baby boom) ovat Suomessa 1945 - 1950 syntyneiden suurten ikäluokkien edustajia. Hieno homma että ollaan kuitenkin vielä etsimässä monkijää eikä esim. rollaattoria. (Monet kylläkin ovat keksineet boomeri-termille ihan omia merkityksiä, jotka ovat levinneet yleisempään käyttöön.)
Rollaattori on hankala lumitöissä ja sen ajonopeus riippuu liikaa siitä, kuinka nopsaan ehtii pistää reinoa toisen eteen. Siksipä aloin miettiä, jospa mönkijä.
Sinä olet ehkä rajannut boomeri-iän liian suppeasti. Netissä väittävät, että 1946 - 1964 maailmaan änkeytneet kuuluvat siihen ryhmään.
@Lukija31722 kirjoitti:
Boomerit (baby boom) ovat Suomessa 1945 - 1950 syntyneiden suurten ikäluokkien edustajia. Hieno homma että ollaan kuitenkin vielä etsimässä monkijää eikä esim. rollaattoria. (Monet kylläkin ovat keksineet boomeri-termille ihan omia merkityksiä, jotka ovat levinneet yleisempään käyttöön.)
Rollaattori on hankala lumitöissä ja sen ajonopeus riippuu liikaa siitä, kuinka nopsaan ehtii pistää reinoa toisen eteen. Siksipä aloin miettiä, jospa mönkijä.
Sinä olet ehkä rajannut boomeri-iän liian suppeasti. Netissä väittävät, että 1946 - 1964 maailmaan änkeytneet kuuluvat siihen ryhmään.
Nuo vuosiluvut pitävät paikkansa Amerikassa. Suomessa oli vauva-buumi -45 - -50.
Entä telaketjut pyörien tilalla? Onkohan työläs vaihtaa ja pääseekö niillä sitten umpihankeen?
Pääsee unmpihankeen, poistuleminen voi olla työlästä. Lainasin kaverilta telasarjaa viimekeväänä ihan kokeillakseni. Tuntisen vei alle asennus (toki ne oli jo valmiiksi kasattu, eli renkaat pois, tukivarsiin puristettiin telaston lisäkiinnikkeet ja lopuksi telat alle).
Helekutin hyvin sain mönkkärin jäämään kiinni (ainakin oppii pitämään lapion mukana), joskin keli ei enää silloin ollut otollinen kun hanki ei kantanut enää yhtään vaikka sitä tuolla kainuun korvessa olikin veilä 70-80cm. Ei ollut minun laji tai sitten pitää olla otollisempi keli. Polttoainetta ja variaattorin hihnoja syö kuulemma telasarja asennuksella moninkertaisesti.
Minä sitä olen sitten tehnyt lumityöt väärin 18 viimetalvea. Siis pääasiassa mönkkärillä. Tosin ei ole puhdistettavaa alaakaan kuin vajaa 400 neliötä. Ketjuja en ole käyttänyt kuin joskus kevättalvella metsästä kuitua tai rankoja hakiessa. Lukkojakaan ei ole tarvinnut laittaa päälle kuin muutaman kerran talvessa. Lumenläjityspaikat suunnittelin jo rakennusvaiheessa. Onnistui hyvin, kun olen vailla arkkitehdin koulutusta. On minulla Hondakin, lumilinko. Sillä on näppärä hoitaa pihapolku autotallilta talolle ja siitä eteenpäin. Huomenna taitaa taas päästä urakoimaan...
@Yosemite kirjoitti:
Minä sitä olen sitten tehnyt lumityöt väärin 18 viimetalvea. Siis pääasiassa mönkkärillä. Tosin ei ole puhdistettavaa alaakaan kuin vajaa 400 neliötä. Ketjuja en ole käyttänyt kuin joskus kevättalvella metsästä kuitua tai rankoja hakiessa. Lukkojakaan ei ole tarvinnut laittaa päälle kuin muutaman kerran talvessa. Lumenläjityspaikat suunnittelin jo rakennusvaiheessa. Onnistui hyvin, kun olen vailla arkkitehdin koulutusta. On minulla Hondakin, lumilinko. Sillä on näppärä hoitaa pihapolku autotallilta talolle ja siitä eteenpäin. Huomenna taitaa taas päästä urakoimaan...
Oletko tehnyt lumityöt puskulevyllä? Näyttää olevan sellaisiakin virityksiä, että mönkkärissä on lumilinko kiinni. Ja kauhojakin näkyy olevan tarjolla. Niillä kaiketi saisi lunta kyytiin rakennusten seinustoilta ja sitten voisi roudata jonnekin "kuljettamalla ja kippaamalla kauhasta"?
@Yosemite kirjoitti:
Minä sitä olen sitten tehnyt lumityöt väärin 18 viimetalvea. Siis pääasiassa mönkkärillä. Tosin ei ole puhdistettavaa alaakaan kuin vajaa 400 neliötä. Ketjuja en ole käyttänyt kuin joskus kevättalvella metsästä kuitua tai rankoja hakiessa. Lukkojakaan ei ole tarvinnut laittaa päälle kuin muutaman kerran talvessa. Lumenläjityspaikat suunnittelin jo rakennusvaiheessa. Onnistui hyvin, kun olen vailla arkkitehdin koulutusta. On minulla Hondakin, lumilinko. Sillä on näppärä hoitaa pihapolku autotallilta talolle ja siitä eteenpäin. Huomenna taitaa taas päästä urakoimaan...
Oletko tehnyt lumityöt puskulevyllä? Näyttää olevan sellaisiakin virityksiä, että mönkkärissä on lumilinko kiinni. Ja kauhojakin näkyy olevan tarjolla. Niillä kaiketi saisi lunta kyytiin rakennusten seinustoilta ja sitten voisi roudata jonnekin "kuljettamalla ja kippaamalla kauhasta"?
Pelkällä Warnin etulevyllä. Tänä aamuna vajaan tunnin urakka. Tuiskulla tullutta pakkaslunta 10 ... 25 cm. Levyä painavampaa en keulalle asentaisi. Vaatisi varmaan etujousituksen jäykentämistä. Ehkä vastapainoa takatarakalle. Kone peruuttamalla autotalliin, niin alkaa tulla puhdasta heti ovelta. Seinustalta siirrän kolalla kinosta metrin pari. Siitä konevoimalla edelleen.
Warn on laakeroitu mönkijän etuakselin etupuolelle. Se tekee pystyliikkeistä turhan nopeita. Edellisessä Catissa oli rungon keskelle ja se oli paljon rauhallisempi liikkeissään.
@Yosemite kirjoitti:
Warn on laakeroitu mönkijän etuakselin etupuolelle. Se tekee pystyliikkeistä turhan nopeita. Edellisessä Catissa oli rungon keskelle ja se oli paljon rauhallisempi liikkeissään.
Bronco on myös laakeroitu rungon keskelle, mutta siitä huolimatta olen laittanut yhden väkipyörän nostopisteeseen ihan vinssiä säästääkseni. Nosto ei ole raskas, mutta vinssin ajama matka jää nostossa muuten alle kierrokseen, kun taas väkipyörän kanssa menee tuplat. Ei kuluta/rasita vinssin hammaspyöriä pelkästään toiselta puoliskolta ja lisäksi rauhallisemmat liikkeet nostossa/laskussa.
@Yosemite kirjoitti:
Minä sitä olen sitten tehnyt lumityöt väärin 18 viimetalvea. Siis pääasiassa mönkkärillä. Tosin ei ole puhdistettavaa alaakaan kuin vajaa 400 neliötä. Ketjuja en ole käyttänyt kuin joskus kevättalvella metsästä kuitua tai rankoja hakiessa. Lukkojakaan ei ole tarvinnut laittaa päälle kuin muutaman kerran talvessa. Lumenläjityspaikat suunnittelin jo rakennusvaiheessa. Onnistui hyvin, kun olen vailla arkkitehdin koulutusta. On minulla Hondakin, lumilinko. Sillä on näppärä hoitaa pihapolku autotallilta talolle ja siitä eteenpäin. Huomenna taitaa taas päästä urakoimaan...
Läjitätkö lumen tasamaalle? Meillä lumi on työnnetty tontin "reunalta alas", kun tontti on korkeammalla kuin naapurin puolella alkava metsikkö ja entinen pieni peltoaukea. Kolan kanssa ja jaloin tampaten on pystynyt tekemään pengertä, jota pitkin kolalla on voinut lykätä lumet kauemmas ja kauemmas. Mönkkäri varmaankin vajoaisi lumeen. Se onkin ainut päänsärky, että toimisiko mönkkäri hommassa vai ei. Late kertoi aiemmin, että oli nähnyt mersun päälle kasatun lumikasan, jota pitkin mönkkäri pystyi nousemaan. Minulla kun ei ole yhtään mersua käytettäväksi, niin taitaa mennä kolahommiksi rinteeseen läjittäminen. Mutta auttaisihan mönkijä kuitenkin kasaamaan lumet lähelle rinnettä. Rinne on sen verran jyrkkä, ettei mönkijä varmaan liikkuisi siinä telaketjujenkaan kanssa, jos lumi ei kannattele (eikä kolattu lumi kannattele).
@Yosemite kirjoitti:
Minä sitä olen sitten tehnyt lumityöt väärin 18 viimetalvea. Siis pääasiassa mönkkärillä. Tosin ei ole puhdistettavaa alaakaan kuin vajaa 400 neliötä. Ketjuja en ole käyttänyt kuin joskus kevättalvella metsästä kuitua tai rankoja hakiessa. Lukkojakaan ei ole tarvinnut laittaa päälle kuin muutaman kerran talvessa. Lumenläjityspaikat suunnittelin jo rakennusvaiheessa. Onnistui hyvin, kun olen vailla arkkitehdin koulutusta. On minulla Hondakin, lumilinko. Sillä on näppärä hoitaa pihapolku autotallilta talolle ja siitä eteenpäin. Huomenna taitaa taas päästä urakoimaan...
Läjitätkö lumen tasamaalle? Meillä lumi on työnnetty tontin "reunalta alas", kun tontti on korkeammalla kuin naapurin puolella alkava metsikkö ja entinen pieni peltoaukea. Kolan kanssa ja jaloin tampaten on pystynyt tekemään pengertä, jota pitkin kolalla on voinut lykätä lumet kauemmas ja kauemmas. Mönkkäri varmaankin vajoaisi lumeen. Se onkin ainut päänsärky, että toimisiko mönkkäri hommassa vai ei. Late kertoi aiemmin, että oli nähnyt mersun päälle kasatun lumikasan, jota pitkin mönkkäri pystyi nousemaan. Minulla kun ei ole yhtään mersua käytettäväksi, niin taitaa mennä kolahommiksi rinteeseen läjittäminen. Mutta auttaisihan mönkijä kuitenkin kasaamaan lumet lähelle rinnettä. Rinne on sen verran jyrkkä, ettei mönkijä varmaan liikkuisi siinä telaketjujenkaan kanssa, jos lumi ei kannattele (eikä kolattu lumi kannattele).
Pääasiassa tasamaalle. Maantien laidassa työnnän ojaan, mutta pidän koneen kovalla reunalla. Penkereen tekeminen on riskipuuhaa. Mönkkärini painaa kuitenkin yli 400 kiloa. Menee pehmeässä lumessa pohjia myöten. Pohjapanssari kun alkaa kantamaan, pääsee herkästi lapiohommiin. Kuten aiemmin kirjoitin, itse suunnitellussa pihassa on huomioitu myös lumenläjitysalueet. Hehtaarin tontille mahtuu. Kaupunkitonteilla voipi olla haastavampaa...
@Yosemite kirjoitti:
Warn on laakeroitu mönkijän etuakselin etupuolelle. Se tekee pystyliikkeistä turhan nopeita. Edellisessä Catissa oli rungon keskelle ja se oli paljon rauhallisempi liikkeissään.
Bronco on myös laakeroitu rungon keskelle, mutta siitä huolimatta olen laittanut yhden väkipyörän nostopisteeseen ihan vinssiä säästääkseni. Nosto ei ole raskas, mutta vinssin ajama matka jää nostossa muuten alle kierrokseen, kun taas väkipyörän kanssa menee tuplat. Ei kuluta/rasita vinssin hammaspyöriä pelkästään toiselta puoliskolta ja lisäksi rauhallisemmat liikkeet nostossa/laskussa.
Minullakin taisi olla Catissa Bronco. Tuo väkipyöräsysteemi olisi varmaan hyvä. Nykyiseen Warniin sellaisen lisääminen vaatisi nähdäkseni jonkinlaisen apurungon rakentamista.
Onko joissain (vai kaikissa) mönkijöissä keskitasauspyörästön lukko? Ja etu- ja takaperän lukko? Eli pääseekö kaikki mönkijät liikkeelle vaikka vain yksi pyörä olisi pitävällä pinnalla (vetojärjestelmän puolesta, muut olosuhteet asia erikseen)? Ja voiko käydä niin, että veto karkaa esim. kummankin takapyörän sutiessa vai onko silloinkin vetoa etupyörillä. Tai päinvastoin.
Voisin tietysti koluta eri mallien speksejä netissä, mutta ajattelin päästä vähemmällä ja kuunnnella, mitä mönkkärejä käyttävät tietävät aiheesta.
@HybridRules kirjoitti:
Onko joissain (vai kaikissa) mönkijöissä keskitasauspyörästön lukko? Ja etu- ja takaperän lukko? Eli pääseekö kaikki mönkijät liikkeelle vaikka vain yksi pyörä olisi pitävällä pinnalla (vetojärjestelmän puolesta, muut olosuhteet asia erikseen)? Ja voiko käydä niin, että veto karkaa esim. kummankin takapyörän sutiessa vai onko silloinkin vetoa etupyörillä. Tai päinvastoin.
Voisin tietysti koluta eri mallien speksejä netissä, mutta ajattelin päästä vähemmällä ja kuunnnella, mitä mönkkärejä käyttävät tietävät aiheesta.
Kyllä niissä lukot on. Ainakin Pollessa, Kanassa, Catissa ja Jammussa. Hondasta aikoinaan puuttui etulukko. Varmaan on kiinanpeleissäkin. Minä niitä vierastan, mutta se on minun vika. Kaverin kiinanaggregaatti melkein mökkinsä poltti...
Polle laittaisin, jos olisi tarvetta liikkua asvaltilla.
@HybridRules kirjoitti:
Onko joissain (vai kaikissa) mönkijöissä keskitasauspyörästön lukko? Ja etu- ja takaperän lukko? Eli pääseekö kaikki mönkijät liikkeelle vaikka vain yksi pyörä olisi pitävällä pinnalla (vetojärjestelmän puolesta, muut olosuhteet asia erikseen)? Ja voiko käydä niin, että veto karkaa esim. kummankin takapyörän sutiessa vai onko silloinkin vetoa etupyörillä. Tai päinvastoin.
Voisin tietysti koluta eri mallien speksejä netissä, mutta ajattelin päästä vähemmällä ja kuunnnella, mitä mönkkärejä käyttävät tietävät aiheesta.
Kyllä niissä lukot on. Ainakin Pollessa, Kanassa, Catissa ja Jammussa. Hondasta aikoinaan puuttui etulukko. Varmaan on kiinanpeleissäkin. Minä niitä vierastan, mutta se on minun vika. Kaverin kiinanaggregaatti melkein mökkinsä poltti...
Polle laittaisin, jos olisi tarvetta liikkua asvaltilla.
@HybridRules kirjoitti:
Onko joissain (vai kaikissa) mönkijöissä keskitasauspyörästön lukko? Ja etu- ja takaperän lukko? Eli pääseekö kaikki mönkijät liikkeelle vaikka vain yksi pyörä olisi pitävällä pinnalla (vetojärjestelmän puolesta, muut olosuhteet asia erikseen)? Ja voiko käydä niin, että veto karkaa esim. kummankin takapyörän sutiessa vai onko silloinkin vetoa etupyörillä. Tai päinvastoin.
Voisin tietysti koluta eri mallien speksejä netissä, mutta ajattelin päästä vähemmällä ja kuunnnella, mitä mönkkärejä käyttävät tietävät aiheesta.
Kyllä niissä lukot on. Ainakin Pollessa, Kanassa, Catissa ja Jammussa. Hondasta aikoinaan puuttui etulukko. Varmaan on kiinanpeleissäkin. Minä niitä vierastan, mutta se on minun vika. Kaverin kiinanaggregaatti melkein mökkinsä poltti...
Polle laittaisin, jos olisi tarvetta liikkua asvaltilla.
Kana kai siis tarkoittaa Can-Amia?
Näin.
Tuli aiemmin kirjoitettua, että Yamaha painaisi yli 400 kiloa. Väärin, vaikka tällainen luku onkin rekisteriotteessa. 294 kg ohjekirjassa.
@HybridRules kirjoitti:
Onko joissain (vai kaikissa) mönkijöissä keskitasauspyörästön lukko? Ja etu- ja takaperän lukko? Eli pääseekö kaikki mönkijät liikkeelle vaikka vain yksi pyörä olisi pitävällä pinnalla (vetojärjestelmän puolesta, muut olosuhteet asia erikseen)? Ja voiko käydä niin, että veto karkaa esim. kummankin takapyörän sutiessa vai onko silloinkin vetoa etupyörillä. Tai päinvastoin.
Voisin tietysti koluta eri mallien speksejä netissä, mutta ajattelin päästä vähemmällä ja kuunnnella, mitä mönkkärejä käyttävät tietävät aiheesta.
Kyllä niissä lukot on. Ainakin Pollessa, Kanassa, Catissa ja Jammussa. Hondasta aikoinaan puuttui etulukko. Varmaan on kiinanpeleissäkin. Minä niitä vierastan, mutta se on minun vika. Kaverin kiinanaggregaatti melkein mökkinsä poltti...
Polle laittaisin, jos olisi tarvetta liikkua asvaltilla.
Kana kai siis tarkoittaa Can-Amia?
Näin.
Tuli aiemmin kirjoitettua, että Yamaha painaisi yli 400 kiloa. Väärin, vaikka tällainen luku onkin rekisteriotteessa. 294 kg ohjekirjassa.
Selailin Can-Amin tietoja netistä. Näyttää olevan 100% lukot vain kalliimmissa malleissa. Budjettiini ajateltavissa olevissa kanoissa on joku Visco-Lok QE etuperässä. Mikä ihme se mahtaa olla? Näinköhän kanalla pärjää lumitöissä vai jääkö sutimaan? Muuten vaikuttaa mielenkiintoiselta mallilta.
@Josef kirjoitti:
Ihan sama minkä ostat, mutta osta sellainen, jolla saa ajaa 60km/h.
Meillä on Polaris 570 sportsman 40km/h ja ei kelpaa vaihdossa kellekään. Tai kelpaa, mutta se hyvitys....
Kun kukaan ei edes enää kysy 40km/h rajoitettuja traktorimönkijöitä.
Toisaalta jos edullista etsii, niin tuollainen käytetty 40km/h traktoripolle vois olla ihan hyvä vaihtoehto. Varaosia saa suht. edukkaasti ja ihan laatukoneita kiinalaisiin verrattuna.
Itsellä vm 2011 850cc polariksen traktorimönkkäri. Kilometrejä jotain vajaat 7t mittarissa. Jännitteensäätäjä on pitänyt vaihtaa ja kardaanin ristikko+toinen takapyörän laakeri, muuten aika huoletonta menoa (toki öljyhuollot ohjeiden mukaisesti).
Pääasiassa lumitöissä talvella ja rankametsässä kesällä.
Edit: nyt kun tarkemmin muistelee niin akku on kerran vaihdettu ja takarenkaat viime keväänä, kun poika kulki yhden lukuvuoden koulussa, niin jostain syystä takaset menivät sileiksi.
Luin Polariksessa olevan automaattisesti kytkeytyvä 100% neliveto. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Meikäläiselle liian kalliissa Can-Ameissa on manuaalisesti kytkettävä 100% neliveto. Minulle sopisi 570 Can-Am ja siinä on etuperän viskolukko, joka kai kytkeytyy, jos toinen etupyörä sutii.
Miten mahtaa Polariksen ja Can-Amin ratkaisujen ero näkyä mönkijän kyvykkyydessä maastossa tai lumitöissä?
Luin Polariksessa olevan automaattisesti kytkeytyvä 100% neliveto. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Meikäläiselle liian kalliissa Can-Ameissa on manuaalisesti kytkettävä 100% neliveto. Minulle sopisi 570 Can-Am ja siinä on etuperän viskolukko, joka kai kytkeytyy, jos toinen etupyörä sutii.
Miten mahtaa Polariksen ja Can-Amin ratkaisujen ero näkyä mönkijän kyvykkyydessä maastossa tai lumitöissä?
Vähemmän allekirjoittaneella kokemusta can-amista, toki kokeillut olen kun velipojalla sellainen on vaikka sekin suunnilleen sen 10v vanha. Lumityöt kyllä onnistuvat molemmilla.
Tuossa omassa pollessa on 4wd kytkin, jossa kolme asentoa. 2wd/4wd/4wd (ADC).
2wd eli vain takapyörät vetävät (tässä mallissa tasauspyörästö, ja 2wd vapauttaa takalukon, eli 2wd tilassa perä ei ole "lukossa")
4wd eli takaperä lukossa ja etupää kytkeytyy heti jos takapään pito menetetään (myös etuperä lukittuu) eli kaikki neljä pyörää vetää.
4wd (ADC) moottorijarruutuksella toteutettu alamäkihidastin, eli 4wd toteutetaan alamäkijarruutus.
Can-amissa tosiaan etuperässä viskolukko ja vaatii pollea enemmän suditusta kytkeytyäkseen, kuten viskolla toteutetut lukot muutenkin.
Luin Polariksessa olevan automaattisesti kytkeytyvä 100% neliveto. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Meikäläiselle liian kalliissa Can-Ameissa on manuaalisesti kytkettävä 100% neliveto. Minulle sopisi 570 Can-Am ja siinä on etuperän viskolukko, joka kai kytkeytyy, jos toinen etupyörä sutii.
Miten mahtaa Polariksen ja Can-Amin ratkaisujen ero näkyä mönkijän kyvykkyydessä maastossa tai lumitöissä?
Vähemmän allekirjoittaneella kokemusta can-amista, toki kokeillut olen kun velipojalla sellainen on vaikka sekin suunnilleen sen 10v vanha. Lumityöt kyllä onnistuvat molemmilla.
Tuossa omassa pollessa on 4wd kytkin, jossa kolme asentoa. 2wd/4wd/4wd (ADC).
2wd eli vain takapyörät vetävät (tässä mallissa tasauspyörästö, ja 2wd vapauttaa takalukon, eli 2wd tilassa perä ei ole "lukossa")
4wd eli takaperä lukossa ja etupää kytkeytyy heti jos takapään pito menetetään (myös etuperä lukittuu) eli kaikki neljä pyörää vetää.
4wd (ADC) moottorijarruutuksella toteutettu alamäkihidastin, eli 4wd toteutetaan alamäkijarruutus.
Can-amissa tosiaan etuperässä viskolukko ja vaatii pollea enemmän suditusta kytkeytyäkseen, kuten viskolla toteutetut lukot muutenkin.
Ok, kiitos selityksestä.
Mönkijöissä on liikaa vaihtoehtoja, mutta ei auta kuin valita joku. Viimeistään vuoden päästä syksyllä tietää, millainen olisi kannattanut valita. Mitenkä mönkkärien hinta putoaa käytettynä? Jos ostan nyt kanan ja ensi syksynä haluaisinkin vaihtaa toiseen merkkiin ja vaikka vähän isompaan, niin paljonko mahtaa käytetystä saada suhteessa uuteen? Ja meneeköhän käytetyt mönkijät hyvin kaupaksi tai vaihdossa uuteen?
Mönkijöissä on liikaa vaihtoehtoja, mutta ei auta kuin valita joku. Viimeistään vuoden päästä syksyllä tietää, millainen olisi kannattanut valita. Mitenkä mönkkärien hinta putoaa käytettynä? Jos ostan nyt kanan ja ensi syksynä haluaisinkin vaihtaa toiseen merkkiin ja vaikka vähän isompaan, niin paljonko mahtaa käytetystä saada suhteessa uuteen? Ja meneeköhän käytetyt mönkijät hyvin kaupaksi tai vaihdossa uuteen?
Joku jolla on kokemusta voisi ehkä tietää paremmin, itsellä ei ole ollut tarvetta vaihtaa.
Luin Polariksessa olevan automaattisesti kytkeytyvä 100% neliveto. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Meikäläiselle liian kalliissa Can-Ameissa on manuaalisesti kytkettävä 100% neliveto. Minulle sopisi 570 Can-Am ja siinä on etuperän viskolukko, joka kai kytkeytyy, jos toinen etupyörä sutii.
Miten mahtaa Polariksen ja Can-Amin ratkaisujen ero näkyä mönkijän kyvykkyydessä maastossa tai lumitöissä?
Vähemmän allekirjoittaneella kokemusta can-amista, toki kokeillut olen kun velipojalla sellainen on vaikka sekin suunnilleen sen 10v vanha. Lumityöt kyllä onnistuvat molemmilla.
Tuossa omassa pollessa on 4wd kytkin, jossa kolme asentoa. 2wd/4wd/4wd (ADC).
2wd eli vain takapyörät vetävät (tässä mallissa tasauspyörästö, ja 2wd vapauttaa takalukon, eli 2wd tilassa perä ei ole "lukossa")
4wd eli takaperä lukossa ja etupää kytkeytyy heti jos takapään pito menetetään (myös etuperä lukittuu) eli kaikki neljä pyörää vetää.
4wd (ADC) moottorijarruutuksella toteutettu alamäkihidastin, eli 4wd toteutetaan alamäkijarruutus.
Can-amissa tosiaan etuperässä viskolukko ja vaatii pollea enemmän suditusta kytkeytyäkseen, kuten viskolla toteutetut lukot muutenkin.
Ok, kiitos selityksestä.
Mönkijöissä on liikaa vaihtoehtoja, mutta ei auta kuin valita joku. Viimeistään vuoden päästä syksyllä tietää, millainen olisi kannattanut valita. Mitenkä mönkkärien hinta putoaa käytettynä? Jos ostan nyt kanan ja ensi syksynä haluaisinkin vaihtaa toiseen merkkiin ja vaikka vähän isompaan, niin paljonko mahtaa käytetystä saada suhteessa uuteen? Ja meneeköhän käytetyt mönkijät hyvin kaupaksi tai vaihdossa uuteen?
Vaihtoarvo riippuu hyvin paljon koneen tyypistä ja kunnosta. Nyt muotia T3B. Vuodessa arvo tuskin kovin paljoa putoaa. Toistakymmentä vuotta sitten vaihdoin maastomallin tieliikennekelpoiseen. Catilla oli ikää viitisen vuotta, mutta vaihtoarvoa en muista. Ei ole enää kirjanpitokaan tallessa. Ihan hyvä hinta se oli, koska kaupat syntyi.
Lumitöissä harvemmin etulukkoa tarvitsee, mutta onhan se hyvä olla varalla. Saattaa vähentää kiroilua ja lapiotöitä. Asvaltilla liikkuvan kannattaa varmistaa, että takalukko on automaattinen tai se ei takavedolla ole päällä.
@Lukija31722 kirjoitti:
Onneksi on vain vähän reilu 300 m² aurattavaa, niin riittää tavallinen lumikola.
Mönkijällä lumityöt ovat monin verroin hauskempia kuin kolalla. Ja mihin voit käyttää kolaa, kun ei ole lunta? Ei tarvitse katua, jos hankkii mönkkärin, jonka kanssa mahtuu vaikka sieneen tai mustikkaan.
Onko Yosemitella tai ZeiMZeillä tai jollain muulla kokemuksia nostosylinterin käytöstä puskulevyn nostoon/laskuun? Näyttää olevan myynnissä hydraulisylinterejä, jossa on ikäänkuin pieni koneikko sylinterin kyljessä eli ei tarvitsisi kuin sähköä mönkkäristä. Voisi kenties kaapia lunta peruuttamalla, kun levy ei nousisi itsekseen lumen päälle.
@Lukija31722 kirjoitti:
Onneksi on vain vähän reilu 300 m² aurattavaa, niin riittää tavallinen lumikola.
Mönkijällä lumityöt ovat monin verroin hauskempia kuin kolalla. Ja mihin voit käyttää kolaa, kun ei ole lunta? Ei tarvitse katua, jos hankkii mönkkärin, jonka kanssa mahtuu vaikka sieneen tai mustikkaan.
Sieneen tai mustikkaan voi mennä autolla yhtä hyvin, jos ei itse omista isoa lääniä. Toisen maita ei saa tuhota mönkkärillä yhtään tien ulkopuolella.
@Lukija31722 kirjoitti:
Onneksi on vain vähän reilu 300 m² aurattavaa, niin riittää tavallinen lumikola.
Mönkijällä lumityöt ovat monin verroin hauskempia kuin kolalla. Ja mihin voit käyttää kolaa, kun ei ole lunta? Ei tarvitse katua, jos hankkii mönkkärin, jonka kanssa mahtuu vaikka sieneen tai mustikkaan.
Sieneen tai mustikkaan voi mennä autolla yhtä hyvin, jos ei itse omista isoa lääniä. Toisen maita ei saa tuhota mönkkärillä yhtään tien ulkopuolella.
Meidän mökin ympäristössä on pienien mökkiteiden lisäksi hakkuiden jäljiltä metsäauto- ja traktorireittejä, joita varmaankin pääse mönkijällä, mutta auton kanssa olisi vaikeampaa vaikka olisi maasturi käytössä. Mönkijä on pieni vaikka ei kyllä kokoonsa nähden hirveän ketterä. Kääntösäde on yllättävän iso. Keulassa on vinssi, jolla voi kiskoa, jos onnistuu ajamaan koneen jumiin. Pitäisi kyllä olla vinssi takanakin, jotta voisi paeta omia jälkiään pitkin.
Luulisi, ettei maanomistaja pahastu siitäkään, jos seurailee jo olemassa olevia polkuja. Jäähän niihin jäljet, että leveämpi vekotin on kulkenut, mutta haitanneeko etään. Pitää kyllä selvittää maanomistajan mielipide etukäteen. Samoilta mailta mökkitönttikin on joskus vuosikymmeniä sitten lohkottu.
Eikä mönkijän naarmuuntimista ja/tai kaskon kattavuutta tarvitse miettiä niin tarkasti kuin auton kanssa.
60km/h maantiellä on kyllä sellaista menoa, että tuskin tulee ajettua pidempiä matkoja, mutta onneksi oli valmiiksi peräkärry, johon mönkijä mahtuu kyytiin.
@Lukija31722 kirjoitti:
Onneksi on vain vähän reilu 300 m² aurattavaa, niin riittää tavallinen lumikola.
Mönkijällä lumityöt ovat monin verroin hauskempia kuin kolalla. Ja mihin voit käyttää kolaa, kun ei ole lunta? Ei tarvitse katua, jos hankkii mönkkärin, jonka kanssa mahtuu vaikka sieneen tai mustikkaan.
Sieneen tai mustikkaan voi mennä autolla yhtä hyvin, jos ei itse omista isoa lääniä. Toisen maita ei saa tuhota mönkkärillä yhtään tien ulkopuolella.
Meidän mökin ympäristössä on pienien mökkiteiden lisäksi hakkuiden jäljiltä metsäauto- ja traktorireittejä, joita varmaankin pääse mönkijällä, mutta auton kanssa olisi vaikeampaa vaikka olisi maasturi käytössä. Mönkijä on pieni vaikka ei kyllä kokoonsa nähden hirveän ketterä. Kääntösäde on yllättävän iso. Keulassa on vinssi, jolla voi kiskoa, jos onnistuu ajamaan koneen jumiin. Pitäisi kyllä olla vinssi takanakin, jotta voisi paeta omia jälkiään pitkin.
Luulisi, ettei maanomistaja pahastu siitäkään, jos seurailee jo olemassa olevia polkuja. Jäähän niihin jäljet, että leveämpi vekotin on kulkenut, mutta haitanneeko etään. Pitää kyllä selvittää maanomistajan mielipide etukäteen. Samoilta mailta mökkitönttikin on joskus vuosikymmeniä sitten lohkottu.
Eikä mönkijän naarmuuntimista ja/tai kaskon kattavuutta tarvitse miettiä niin tarkasti kuin auton kanssa.
60km/h maantiellä on kyllä sellaista menoa, että tuskin tulee ajettua pidempiä matkoja, mutta onneksi oli valmiiksi peräkärry, johon mönkijä mahtuu kyytiin.
Tuskin kukaan maanomistaja haluaa jälkiä metsässään pitää tai uusia sinne halua tuntemattoman tekemänä. Tutuille voi kulkuluvan antaa, jos he eivät aja vaikka taimien päälle.
Käyttöesine kannattaa naarmuttaa heti alkuun, että voi siitä sitten nauttiakin. Toivottavasti mikään vakuutusyhtiö ei maksa mönkkärin naarmujen korjausta. Saituudellakin pitää olla rajansa. Lapiokin pitäisi ostaa käytettynä, että raatsii käyttää.
@Lukija31722 kirjoitti:
Onneksi on vain vähän reilu 300 m² aurattavaa, niin riittää tavallinen lumikola.
Mönkijällä lumityöt ovat monin verroin hauskempia kuin kolalla. Ja mihin voit käyttää kolaa, kun ei ole lunta? Ei tarvitse katua, jos hankkii mönkkärin, jonka kanssa mahtuu vaikka sieneen tai mustikkaan.
Sieneen tai mustikkaan voi mennä autolla yhtä hyvin, jos ei itse omista isoa lääniä. Toisen maita ei saa tuhota mönkkärillä yhtään tien ulkopuolella.
Meidän mökin ympäristössä on pienien mökkiteiden lisäksi hakkuiden jäljiltä metsäauto- ja traktorireittejä, joita varmaankin pääse mönkijällä, mutta auton kanssa olisi vaikeampaa vaikka olisi maasturi käytössä. Mönkijä on pieni vaikka ei kyllä kokoonsa nähden hirveän ketterä. Kääntösäde on yllättävän iso. Keulassa on vinssi, jolla voi kiskoa, jos onnistuu ajamaan koneen jumiin. Pitäisi kyllä olla vinssi takanakin, jotta voisi paeta omia jälkiään pitkin.
Luulisi, ettei maanomistaja pahastu siitäkään, jos seurailee jo olemassa olevia polkuja. Jäähän niihin jäljet, että leveämpi vekotin on kulkenut, mutta haitanneeko etään. Pitää kyllä selvittää maanomistajan mielipide etukäteen. Samoilta mailta mökkitönttikin on joskus vuosikymmeniä sitten lohkottu.
Eikä mönkijän naarmuuntimista ja/tai kaskon kattavuutta tarvitse miettiä niin tarkasti kuin auton kanssa.
60km/h maantiellä on kyllä sellaista menoa, että tuskin tulee ajettua pidempiä matkoja, mutta onneksi oli valmiiksi peräkärry, johon mönkijä mahtuu kyytiin.
Tuskin kukaan maanomistaja haluaa jälkiä metsässään pitää tai uusia sinne halua tuntemattoman tekemänä. Tutuille voi kulkuluvan antaa, jos he eivät aja vaikka taimien päälle.
Käyttöesine kannattaa naarmuttaa heti alkuun, että voi siitä sitten nauttiakin. Toivottavasti mikään vakuutusyhtiö ei maksa mönkkärin naarmujen korjausta. Saituudellakin pitää olla rajansa. Lapiokin pitäisi ostaa käytettynä, että raatsii käyttää.
Nythän on niin, että ei ole tehtaita, joissa valmistetaan käytettyjä laitteita. Käytetyillä laitteilla on kuitenkin isot markkinat ja käytetyistä menee parhaiten kaupaksi ne, joissa käytön jälkiä näkyy mahdollisimman vähän. Jos haluaa varautua siihen, että saa mytyä käyttämänsä lapion asiallisella korvauksella eteenpäin, kannattaa lapiota käsitellä mahdollisimman säästeliäästi, mutta ei tietenkään käyttämisestä tinkien.
Boomerit (baby boom) ovat Suomessa 1945 - 1950 syntyneiden suurten ikäluokkien edustajia. Hieno homma että ollaan kuitenkin vielä etsimässä monkijää eikä esim. rollaattoria. (Monet kylläkin ovat keksineet boomeri-termille ihan omia merkityksiä, jotka ovat levinneet yleisempään käyttöön.)
Rollaattori on hankala lumitöissä ja sen ajonopeus riippuu liikaa siitä, kuinka nopsaan ehtii pistää reinoa toisen eteen. Siksipä aloin miettiä, jospa mönkijä.
Sinä olet ehkä rajannut boomeri-iän liian suppeasti. Netissä väittävät, että 1946 - 1964 maailmaan änkeytneet kuuluvat siihen ryhmään.
Nuo vuosiluvut pitävät paikkansa Amerikassa. Suomessa oli vauva-buumi -45 - -50.
Pääsee unmpihankeen, poistuleminen voi olla työlästä. Lainasin kaverilta telasarjaa viimekeväänä ihan kokeillakseni. Tuntisen vei alle asennus (toki ne oli jo valmiiksi kasattu, eli renkaat pois, tukivarsiin puristettiin telaston lisäkiinnikkeet ja lopuksi telat alle).
Helekutin hyvin sain mönkkärin jäämään kiinni (ainakin oppii pitämään lapion mukana), joskin keli ei enää silloin ollut otollinen kun hanki ei kantanut enää yhtään vaikka sitä tuolla kainuun korvessa olikin veilä 70-80cm. Ei ollut minun laji tai sitten pitää olla otollisempi keli. Polttoainetta ja variaattorin hihnoja syö kuulemma telasarja asennuksella moninkertaisesti.
Minä sitä olen sitten tehnyt lumityöt väärin 18 viimetalvea. Siis pääasiassa mönkkärillä. Tosin ei ole puhdistettavaa alaakaan kuin vajaa 400 neliötä. Ketjuja en ole käyttänyt kuin joskus kevättalvella metsästä kuitua tai rankoja hakiessa. Lukkojakaan ei ole tarvinnut laittaa päälle kuin muutaman kerran talvessa. Lumenläjityspaikat suunnittelin jo rakennusvaiheessa. Onnistui hyvin, kun olen vailla arkkitehdin koulutusta. On minulla Hondakin, lumilinko. Sillä on näppärä hoitaa pihapolku autotallilta talolle ja siitä eteenpäin. Huomenna taitaa taas päästä urakoimaan...
Oletko tehnyt lumityöt puskulevyllä? Näyttää olevan sellaisiakin virityksiä, että mönkkärissä on lumilinko kiinni. Ja kauhojakin näkyy olevan tarjolla. Niillä kaiketi saisi lunta kyytiin rakennusten seinustoilta ja sitten voisi roudata jonnekin "kuljettamalla ja kippaamalla kauhasta"?
Pelkällä Warnin etulevyllä. Tänä aamuna vajaan tunnin urakka. Tuiskulla tullutta pakkaslunta 10 ... 25 cm. Levyä painavampaa en keulalle asentaisi. Vaatisi varmaan etujousituksen jäykentämistä. Ehkä vastapainoa takatarakalle. Kone peruuttamalla autotalliin, niin alkaa tulla puhdasta heti ovelta. Seinustalta siirrän kolalla kinosta metrin pari. Siitä konevoimalla edelleen.
Warn on laakeroitu mönkijän etuakselin etupuolelle. Se tekee pystyliikkeistä turhan nopeita. Edellisessä Catissa oli rungon keskelle ja se oli paljon rauhallisempi liikkeissään.
Bronco on myös laakeroitu rungon keskelle, mutta siitä huolimatta olen laittanut yhden väkipyörän nostopisteeseen ihan vinssiä säästääkseni. Nosto ei ole raskas, mutta vinssin ajama matka jää nostossa muuten alle kierrokseen, kun taas väkipyörän kanssa menee tuplat. Ei kuluta/rasita vinssin hammaspyöriä pelkästään toiselta puoliskolta ja lisäksi rauhallisemmat liikkeet nostossa/laskussa.
Läjitätkö lumen tasamaalle? Meillä lumi on työnnetty tontin "reunalta alas", kun tontti on korkeammalla kuin naapurin puolella alkava metsikkö ja entinen pieni peltoaukea. Kolan kanssa ja jaloin tampaten on pystynyt tekemään pengertä, jota pitkin kolalla on voinut lykätä lumet kauemmas ja kauemmas. Mönkkäri varmaankin vajoaisi lumeen. Se onkin ainut päänsärky, että toimisiko mönkkäri hommassa vai ei. Late kertoi aiemmin, että oli nähnyt mersun päälle kasatun lumikasan, jota pitkin mönkkäri pystyi nousemaan. Minulla kun ei ole yhtään mersua käytettäväksi, niin taitaa mennä kolahommiksi rinteeseen läjittäminen. Mutta auttaisihan mönkijä kuitenkin kasaamaan lumet lähelle rinnettä. Rinne on sen verran jyrkkä, ettei mönkijä varmaan liikkuisi siinä telaketjujenkaan kanssa, jos lumi ei kannattele (eikä kolattu lumi kannattele).
Pääasiassa tasamaalle. Maantien laidassa työnnän ojaan, mutta pidän koneen kovalla reunalla. Penkereen tekeminen on riskipuuhaa. Mönkkärini painaa kuitenkin yli 400 kiloa. Menee pehmeässä lumessa pohjia myöten. Pohjapanssari kun alkaa kantamaan, pääsee herkästi lapiohommiin. Kuten aiemmin kirjoitin, itse suunnitellussa pihassa on huomioitu myös lumenläjitysalueet. Hehtaarin tontille mahtuu. Kaupunkitonteilla voipi olla haastavampaa...
Minullakin taisi olla Catissa Bronco. Tuo väkipyöräsysteemi olisi varmaan hyvä. Nykyiseen Warniin sellaisen lisääminen vaatisi nähdäkseni jonkinlaisen apurungon rakentamista.
Onko joissain (vai kaikissa) mönkijöissä keskitasauspyörästön lukko? Ja etu- ja takaperän lukko? Eli pääseekö kaikki mönkijät liikkeelle vaikka vain yksi pyörä olisi pitävällä pinnalla (vetojärjestelmän puolesta, muut olosuhteet asia erikseen)? Ja voiko käydä niin, että veto karkaa esim. kummankin takapyörän sutiessa vai onko silloinkin vetoa etupyörillä. Tai päinvastoin.
Voisin tietysti koluta eri mallien speksejä netissä, mutta ajattelin päästä vähemmällä ja kuunnnella, mitä mönkkärejä käyttävät tietävät aiheesta.
Kyllä niissä lukot on. Ainakin Pollessa, Kanassa, Catissa ja Jammussa. Hondasta aikoinaan puuttui etulukko. Varmaan on kiinanpeleissäkin. Minä niitä vierastan, mutta se on minun vika. Kaverin kiinanaggregaatti melkein mökkinsä poltti...
Polle laittaisin, jos olisi tarvetta liikkua asvaltilla.
Kana kai siis tarkoittaa Can-Amia?
Näin.
Tuli aiemmin kirjoitettua, että Yamaha painaisi yli 400 kiloa. Väärin, vaikka tällainen luku onkin rekisteriotteessa. 294 kg ohjekirjassa.
Selailin Can-Amin tietoja netistä. Näyttää olevan 100% lukot vain kalliimmissa malleissa. Budjettiini ajateltavissa olevissa kanoissa on joku Visco-Lok QE etuperässä. Mikä ihme se mahtaa olla? Näinköhän kanalla pärjää lumitöissä vai jääkö sutimaan? Muuten vaikuttaa mielenkiintoiselta mallilta.
Luin Polariksessa olevan automaattisesti kytkeytyvä 100% neliveto. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Meikäläiselle liian kalliissa Can-Ameissa on manuaalisesti kytkettävä 100% neliveto. Minulle sopisi 570 Can-Am ja siinä on etuperän viskolukko, joka kai kytkeytyy, jos toinen etupyörä sutii.
Miten mahtaa Polariksen ja Can-Amin ratkaisujen ero näkyä mönkijän kyvykkyydessä maastossa tai lumitöissä?
Vähemmän allekirjoittaneella kokemusta can-amista, toki kokeillut olen kun velipojalla sellainen on vaikka sekin suunnilleen sen 10v vanha. Lumityöt kyllä onnistuvat molemmilla.
Tuossa omassa pollessa on 4wd kytkin, jossa kolme asentoa. 2wd/4wd/4wd (ADC).
2wd eli vain takapyörät vetävät (tässä mallissa tasauspyörästö, ja 2wd vapauttaa takalukon, eli 2wd tilassa perä ei ole "lukossa")
4wd eli takaperä lukossa ja etupää kytkeytyy heti jos takapään pito menetetään (myös etuperä lukittuu) eli kaikki neljä pyörää vetää.
4wd (ADC) moottorijarruutuksella toteutettu alamäkihidastin, eli 4wd toteutetaan alamäkijarruutus.
Can-amissa tosiaan etuperässä viskolukko ja vaatii pollea enemmän suditusta kytkeytyäkseen, kuten viskolla toteutetut lukot muutenkin.
Ok, kiitos selityksestä.
Mönkijöissä on liikaa vaihtoehtoja, mutta ei auta kuin valita joku. Viimeistään vuoden päästä syksyllä tietää, millainen olisi kannattanut valita. Mitenkä mönkkärien hinta putoaa käytettynä? Jos ostan nyt kanan ja ensi syksynä haluaisinkin vaihtaa toiseen merkkiin ja vaikka vähän isompaan, niin paljonko mahtaa käytetystä saada suhteessa uuteen? Ja meneeköhän käytetyt mönkijät hyvin kaupaksi tai vaihdossa uuteen?
Joku jolla on kokemusta voisi ehkä tietää paremmin, itsellä ei ole ollut tarvetta vaihtaa.
Vaihtoarvo riippuu hyvin paljon koneen tyypistä ja kunnosta. Nyt muotia T3B. Vuodessa arvo tuskin kovin paljoa putoaa. Toistakymmentä vuotta sitten vaihdoin maastomallin tieliikennekelpoiseen. Catilla oli ikää viitisen vuotta, mutta vaihtoarvoa en muista. Ei ole enää kirjanpitokaan tallessa. Ihan hyvä hinta se oli, koska kaupat syntyi.
Lumitöissä harvemmin etulukkoa tarvitsee, mutta onhan se hyvä olla varalla. Saattaa vähentää kiroilua ja lapiotöitä. Asvaltilla liikkuvan kannattaa varmistaa, että takalukko on automaattinen tai se ei takavedolla ole päällä.
Onneksi on vain vähän reilu 300 m² aurattavaa, niin riittää tavallinen lumikola.
Mönkijällä lumityöt ovat monin verroin hauskempia kuin kolalla. Ja mihin voit käyttää kolaa, kun ei ole lunta? Ei tarvitse katua, jos hankkii mönkkärin, jonka kanssa mahtuu vaikka sieneen tai mustikkaan.
Pitää varmaan täysin paikkaansa. 300 m² kolaaminen on joskus fyysisesti kuormittavampaa kuin tunnin lenkki - ainakin sykemittarin mielestä.
Niin, onhan lumitöiden tekeminen tietysti hyvää fyysistä rasitusta ja siis terveellistä, kun ei liikaa revi.
Onko Yosemitella tai ZeiMZeillä tai jollain muulla kokemuksia nostosylinterin käytöstä puskulevyn nostoon/laskuun? Näyttää olevan myynnissä hydraulisylinterejä, jossa on ikäänkuin pieni koneikko sylinterin kyljessä eli ei tarvitsisi kuin sähköä mönkkäristä. Voisi kenties kaapia lunta peruuttamalla, kun levy ei nousisi itsekseen lumen päälle.
Sieneen tai mustikkaan voi mennä autolla yhtä hyvin, jos ei itse omista isoa lääniä. Toisen maita ei saa tuhota mönkkärillä yhtään tien ulkopuolella.
Meidän mökin ympäristössä on pienien mökkiteiden lisäksi hakkuiden jäljiltä metsäauto- ja traktorireittejä, joita varmaankin pääse mönkijällä, mutta auton kanssa olisi vaikeampaa vaikka olisi maasturi käytössä. Mönkijä on pieni vaikka ei kyllä kokoonsa nähden hirveän ketterä. Kääntösäde on yllättävän iso. Keulassa on vinssi, jolla voi kiskoa, jos onnistuu ajamaan koneen jumiin. Pitäisi kyllä olla vinssi takanakin, jotta voisi paeta omia jälkiään pitkin.
Luulisi, ettei maanomistaja pahastu siitäkään, jos seurailee jo olemassa olevia polkuja. Jäähän niihin jäljet, että leveämpi vekotin on kulkenut, mutta haitanneeko etään. Pitää kyllä selvittää maanomistajan mielipide etukäteen. Samoilta mailta mökkitönttikin on joskus vuosikymmeniä sitten lohkottu.
Eikä mönkijän naarmuuntimista ja/tai kaskon kattavuutta tarvitse miettiä niin tarkasti kuin auton kanssa.
60km/h maantiellä on kyllä sellaista menoa, että tuskin tulee ajettua pidempiä matkoja, mutta onneksi oli valmiiksi peräkärry, johon mönkijä mahtuu kyytiin.
Tuskin kukaan maanomistaja haluaa jälkiä metsässään pitää tai uusia sinne halua tuntemattoman tekemänä. Tutuille voi kulkuluvan antaa, jos he eivät aja vaikka taimien päälle.
Käyttöesine kannattaa naarmuttaa heti alkuun, että voi siitä sitten nauttiakin. Toivottavasti mikään vakuutusyhtiö ei maksa mönkkärin naarmujen korjausta. Saituudellakin pitää olla rajansa. Lapiokin pitäisi ostaa käytettynä, että raatsii käyttää.
Nythän on niin, että ei ole tehtaita, joissa valmistetaan käytettyjä laitteita. Käytetyillä laitteilla on kuitenkin isot markkinat ja käytetyistä menee parhaiten kaupaksi ne, joissa käytön jälkiä näkyy mahdollisimman vähän. Jos haluaa varautua siihen, että saa mytyä käyttämänsä lapion asiallisella korvauksella eteenpäin, kannattaa lapiota käsitellä mahdollisimman säästeliäästi, mutta ei tietenkään käyttämisestä tinkien.