Mikä mahtaisi olla kohtuuhintainen traktorimönkijä, johon saisi puskulevyn ja peräkärryn. Lumetonna aikana mökillä ja lumisateiden aikaan kotonakin käytössä. Ei katettu eikä muutenkaan premium-hintainen. Käyttöä vain harvakseltaan, joten hinnan pitää olla maltillinen. Vähän mietin kiinalaista Access Motorin 800 -mallia. Siis sieltä salmen paremmalta puolelta Kiinasta, jota Taiwaniksi kutsutaan.
Ihan sama minkä ostat, mutta osta sellainen, jolla saa ajaa 60km/h.
Meillä on Polaris 570 sportsman 40km/h ja ei kelpaa vaihdossa kellekään. Tai kelpaa, mutta se hyvitys....
Kun kukaan ei edes enää kysy 40km/h rajoitettuja traktorimönkijöitä.
Toisaalta jos edullista etsii, niin tuollainen käytetty 40km/h traktoripolle vois olla ihan hyvä vaihtoehto. Varaosia saa suht. edukkaasti ja ihan laatukoneita kiinalaisiin verrattuna.
Itsellä vm 2011 850cc polariksen traktorimönkkäri. Kilometrejä jotain vajaat 7t mittarissa. Jännitteensäätäjä on pitänyt vaihtaa ja kardaanin ristikko+toinen takapyörän laakeri, muuten aika huoletonta menoa (toki öljyhuollot ohjeiden mukaisesti).
Pääasiassa lumitöissä talvella ja rankametsässä kesällä.
Edit: nyt kun tarkemmin muistelee niin akku on kerran vaihdettu ja takarenkaat viime keväänä, kun poika kulki yhden lukuvuoden koulussa, niin jostain syystä takaset menivät sileiksi.
Niin ajattelinkin, että 60km/h ja kilvet, niin voi periaatteessa ajas mökin ja kodin välisen siirtoajon.
Kumpi ompi parempi: kaikki pyörät erillisjousilla vai yhtenäinen taka-akseli? Ei niinkään huvikäytössä ja kärryä tulisi vedettyä.
Oletko vähän tyytymätön laitteen laatuun?
Honda rehvastelee olevansa paras. GLE:n mieleen varmaankin, koska moottori on pitkittäin.
Olen tyytyväinen. Pitkittäin se on 2cyl pollessakin 😁
Pitkään tein vertailua aikoinaan ennen hankintaa, ja loppuviimeksi listalla oli canam ja polle. En sano että honda mitenkään huono olisi. Valintani Polarikseen johti nelivetorakenne (kestää esim. lumiketjujen asentamisen pelkästään etupyöriin) ja perinteinen pyöräkohtainen jarrujärjestelmä, jossa levyt pyöräkohtaisia. Ainakin tuohon aikaan Canamissa oli akselikohtainen jarrujärjestelmä, eli yksi levy taka-akselilla ja yksi etu akselilla perän yhteydessä - toki jarrupaloja Canamissa puolet vähemmän, mutta huollon kannalta polle helpompi varsinkin kun itse noiden kanssa touhuaa.
Kaikista löytyy varmasti omat hyvät ja huonot puolensa, joten jos "merkki"laitteissa pysytään niin fiilis ratkaisee.
Access Motorissa on linkissä olevan jutun mukaan erillisripustetut pyörät myös takana. Jostain luin, että useimmissa malleissa on jäykkä taka-akseli. Muistan, kun aikoinaan olin hankkimassa Disco 4:ta, niin jossain vertailussa oli Land Cruiser ja Disco Hämeenlinnan maastoajoalueella ja Discon erillisripustettu vaikutti paremmalta kuin Toyotan jäykkä taka-akseli. Toyotassa toinen takapyörä korkealla ilmassa, kun auto oli kolmen pyörän varassa maastossa. Discossa kummatkin takapyörät kurkottivat alustaan.
Onko sinulla jousituksesta kommenttia? Esim. maantie- ja maastoajoon sopivuuden kannalta?
Edit: jäi linkki pois https://www.pariuraa.fi/wordpress/?p=2908
En osaa sanoa miltä jäykkä taka-akseli mönkkärissä tuntuu, kun ei ole kokemusta. Vakiojouset kyllä pohjaa, jos hinaa matkailuvaunua tai jotain isoa jarrullista etupainoista perävaunua. Jäykempiä jousia on kyllä saatavana, mutta ei ole tullut koskaan hankittua tuollaisia pieniä siirtoja varten.
X-kuskina ei sinulla liene kuitenkaan hintakysymys. Minä hankkisin Polariksen, jos on tarvetta kulkea päällystetyillä väylillä. Tietenkin T3b. Esimerkiksi Can-Am sitten toinen vaihtoehto. Sen nelivetojärjestelmästä en tarkemmin tiedä. Minulla Yamaha jolla ei asvaltille kannata lähteä renkaita kuluttamaan. Sen verran vanhakin, että T3a ja jossain varaston perällä se traktorin istuin, jonka jo dealeri vaihtoi alkuperäiseen. Rajoittimen ohitussarjakin löytyy, mutta ei ole ollut käyttöä, kun sorateillä on muutenkin ehtinyt. Työkäytössä toistakymmentä vuotta: vähän kilometrejä, paljon käyttötunteja. Maastoon erillisjousitus ja pohjapanssari. Ja vinssi ehdottomasti.
Laitanpa saunan lämpiämään. CO2 & pienhiukkaset.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
Polariksen malliston hintahaitari on melkoinen n. 5000,- .... n. 30000,-. Koppi varmaan lisää hintaa, mutta miten muuten voi olla neljällä pyörällä, moottorilla ja rungolla noin isot hintaerot? Miten noviisi osaisi valita sopivan? Saisi hinta olla kympin tietämillä.
Sportsman 570 lienee kympillä sopivan vankka peruskone. Vinssi, etulevy ja kärry ym. varusteita tarpeen mukaan. Koppimopo-tyyppiset ovat melkoisen hinnakkaita ja maastokäyttökin rajoittuneempaa. Tehty lähinnä koululaisille ja maatilakäyttöön.
Tarkista vetokyky! Jotkut muuten kivat (uudet) mönkkärit 5-10k€:n hintaluokassa voivat puskea lunta, mutta eivät vetää peräkärryä, ainakaan kuormattun jos kärry yli 100kg. CFMoto esimerkkinä jos muistan oikein.
Tuo rekisteriotteeseen merkitty "perävaunumassa jarruitta/jarruin" Traktorimönkijän tapauksessa tarkoittaa rekisteröidyn perävaunun vetämistä liikenteessä, joka on aika harvinaista (vaatii mm. perävaunupistokkeen asentamisen mönkijään, jotta saa valot toimimaan - tästä ei toki ole haittaa, koska myös "perinteiseen" traktorin peräkärryyn vaaditaan valot, mikäli traktorin omat valot eivät näy taaksepäin). Vetomassalla ei ole mitään tekemistä rekisteröimättömän perävaunun hinauksen kanssa (ei traktorin peräkärryjä ole koskaan rekisteröity) ja jonka vetämiseen liikenteessä pätee taas ihan eri säännöt. Normaalisti mönkijän perävaunut ovat rekisteröimättömiä yhdistelmäkärryjä jossa irrotettava "soralava" puiden ajoon tarkoitetun rungon päällä. On totta että juurikin CF motossa on todella pienet perävaunumassat noille rekisteröidyille perävaunuille. Polariksessa yleensä vuosimallista ja moottorikoosta riippuen 680kg -1250kg.
Tämä koko tarina vaan sillä, että ihan rauhassa saat metsässä repiä tukkikuormaa jos vaan mönkkäri jaksaa vetää. Kukaan ei tule punnitsemaan.
Minulla on metsäkärryssä käytössä magneettikiinnitteinen valosarja. Helppo laittaa kuormattuun kärryyn maatiematkaa varten.
Saako traktoriksi rekisteröidyllä mönkijällä vetää liikenteessä normaalia peräkärryä? Saako kärry olla leveämpi kuin mönkijä?
Saa vetää, juuri noiden rekisteriotteessa mainittujen perävaunumassojen puitteissa, mikäli siis tarkoitat "normaaliperäkärryllä" O1/O2 luokan peräkärryä, jota normaalisti henkilöautolla vedetään.
Kuomuttomalla perävaunulla ei paha rasti, kuomullisella aika haastavaa kun taakse ei näe (jos ei sitten rakenna jotain pitkävartisia peilivirityksiä), tästä en osaa sanoa että mitä laki vaatii tuossa tapauksessa, koska kuitenkin veturina on kyseessä T-luokan ajoneuvo (olettaisin, että pitää nähdä taakse).
Sama juttu. Tuossa omassa Pollessa ei ollut alunperin perävaunupistoketta, eikä sitä "rosvoamalla" takavaloista saa Polariksen ohjeiden mukaan asentaa (voi aiheuttaa turhia vikavaloja), mutta esim. biltemasta saa releohjattua johtosarjaa "Kaapelisarja elektroniikkarasialla, Tuotenro. 34-970", jonka joskus aikoinaan väsäsin tuota perävaunukäyttöä varten.
Itselläni on vanha Honda Fourtrack. Jos ostaisin uuden minkä tahansa moottorikäyttöisen laitteen, mietin vain minkä Hondan valitsisin. Aina toimivia Hondia on itselläni ”värisuora”.
Viimeinen aggregaatti ostos tosin meni persilleen kun samannäköisen (kopioitu) Timcon sai kolme kertaa halvemmalla ja valitsin sen -ja kyllä, kadun nyt tuota.
Jos lanaat asfalttipäällysteisiä omia pihoja ja teitä, lana jossa on kumi näyttää toimivan naapurilla varsin hyvin, saa tiensä kuin harjatuksi. Hän lanaa tietysti ennen kuin ajaa pinnan tiiviksi autollaan, vain kerran joutui viime talven aikana hiekottamaan.
Traktorilla vedettäessä kuormaa on hyvin löysät säännökset. Traktoriin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka leveys on enintään 2,6 metriä, siitä huolimatta, että sen leveys ylittää traktorin leveyden.
Jk. Käytin mönkijääni ahtaassa kotipihassani vain yhden talven, lunta tuli liian paljon ja olisi pitänyt saada nostettua sitä kasojen päälle.
Minäkin pidän Hondaa korkealaatuisena moottoreissa. Veneissä ollut kahta eri merkkiä aikaisemmin, nyt Honda viitisen vuotta. Ei mitään ongelmaa startissa pitkänkään paussin jälkeen. Muissa oli käyntiinlähtö väjän epävarmas.
Ystävällinen naapuri tuli mönkkärillään auttamaan lumitöissä. Ikinä en olisi uskonut, miten surkea tuo laite siinä hommassa on. Sehän jäi jumiin, kun eturengas lipsahti ojan puolelle, vetopyörästö otti maahan kiinni ja lumiaura painui hankeen. Kannattaa siis kiinnittää huomiota siihen, että ottaa tarpeeksi järeän mallin ja varautuu ketjujen käyttöön. Sileällä lumella nappularenkaiden pito on liki nolla.
Sen enempää en aihetta tunne.
Totta. Mönkkärin paino ei riitä jos lunta on vaikka 50 senttiä. Ilman ketjuja tuskin nykyiset isommatkaan mönkijät pystyvät tuossa hangessa edes etenemään, saati vielä lanaamaan.
Itse asennettavia (ja irroitettavia) nastoja myydään, ehkä niistäkin jonkinlaista apua saattaisi saada jos ketjuja ei voi tai halua käyttää.
Hyvä kommentti. Olen juuri tuota miettinyt itsekin, että onko mönkkäristä lumen auraamiseen muuten kuin mainoskuvissa.
Lunta pitäisi saada pois myös rakennusten läheltä eli pitäisi myös pystyä vetämään perässään jotain kolaa. Pystyneekö puskulevyllä vetämään lunta, kun mönkkäri peruuttaa?
Niin, mihin sillä mönkkärillä ne lumet työnnetään.
Vaikka Joulukuussa mahtuu hyvin, niin miten on Maaliskuussa.
Tästä syystä vastaan lumilinko.
Lumilingolla on vain yksi käyttötarkoitus. Mönkijää voi käyttää kesällä mökilläkin, mutta jos sillä ei pysty tekemään lumitöitä, niin en varmaankaan hanki sellaista ollenkaan. Apuna voi käyttää lumikolaa, mutta iso osa lumitöistä pitäisi pystyä tekemään mönkijällä tai ei ehkä kannata hankkia ollenkaan koko vehjettä.
saahan mönkkäriin myös lumilinkoja. Esim. kotimainen Rammy snowblower.
Oletko sitä mieltä, että esim. sportsman 570 ei pysty lumitöihin kuin mainoksissa?
Mönkkäri pystyy lumitöihin oikein mainiosti.
Mutta ongelma on siinä, että mihin ne lumet aurataan talvikuukausien aikana.
Jos tontilla on muutaman kymmenen neliömetrin tila lumelle, niin jossain vaiheessa pitää nousta ylemmäksi ja se ei onnistu pelkästään mönkkärillä.
Mönkkäri on hyvä lumikone mainoksissa, mutta käytännössä tulee ongelmia.
Yhtenä talvena kymmenisen vuotta sitten työpaikan lähellä oli omakotiasuja tehnyt mönkkärillä ja etulevyllä sellaisen ison sprintterin kokoisen ja näköisen kasan. Saattoi siellä mersu olla alla, mutta tekemäänsä liuskaa pitkin tuuppasi lisää lunta sinne päälle. Tiedä millä sen oli muotoillut ja saanut mönkkärin kestäväksi.
Nykyään koneella kuin koneella tuntuu terä olevan 10 senttiä ilmassa tai siis sen verran jää lunta aurauksen jäljiltä maahan. Kai sellaiseen mönkkärikin pystyy.
Toki pystyy. Halusin vain mainita, että linkojakin saa mönkkäriin, kun se kortti vedettiin esiin.
Onko kokemuksia kauhan käytöstä mönkijässä? Niitä näkyy olevan myytävänä vaikka ei ehkä mönkkärivalmistajalla itsellään. Lumitöitä ajatellen. Pääsisi etuperin keräämään lunta rakennusten yms. vierestä. Kauha täyteen ja pakitus?
Entä telaketjut pyörien tilalla? Onkohan työläs vaihtaa ja pääseekö niillä sitten umpihankeen?