Terveyttä edistävää, helppoa ja vaivatonta liikkumista. Niinhän sitä mainostetaan, mutta oma työsuhdepytötä on ollut viikkoja korjattavana. Ensihuollon jälkeen takajarru oli tehoton, sillä ei alamäessä saanut pyörää pysähtymään. Pyörä piti viedä takaisin huoltoon. Ensihuoltoon viedessä jarrut vielä toimivat normaalisti.
Nyt ole selvitellyt, että onko mahdollistsa saada mistään mitään hyvitystä / korvausta. Itselleni työsuhdepyöräetu on "nettopalkan alennus". Lisäksi tulee auton käytöstä välillisiä kuluja pyörän ollessa korjattavana. Korvauksia ei näköjään miltään taholta saa ja ilman lisämaksua sopimusta ei voi purkaa.
Sopimuskumppanin mukaan vastuu on pyörän valmistajalla (Canyon). Canyon ei kuitenkaan mielestään ole korvausvelvollinen, vaan sysää vastuuta työsuhdepyöräpalvelun tarjoajalle.
Onko kenelläkään kokemuksia tämän aiheen tiimoilta.
Hämmästyttävää, jos takajarrun korjaus kestää noin kauan. Joko järjestelmän vaihtaminenkin kestää ammattilaiselta tunnin, minulta pari tuntia. Toki hydraulijarrujen ilmausta en ole opetellut.
Mitäpä työnantajasi asiaan tuumaa? Tuokin veronkiertoetu on vähintään kolmen kauppa, vaikka työnantaja on voinut ottaa vähän etäisyyttäkin. Oman työpaikkani ohjeissa oli kait melko paljon itsepalveluperiaate ja jotenkin jäi se kuva että maksan itse mieluummin.
Sinun ainoa sopimussuhteesi tässä asiassa lieneetyönantajaan. Koska pyörä ei ole käytettävissä, voi työnantaja myötämielisesti poistaa pyöräedun ja palauttaa palkan.
Sinulla ei henkilökohtaisesti liene sopimusta leasingyhtiön kanssa, joten et voine sieltä mitään vaatiakaan. Kyseisessä sopimuksessa lienee määritelty leasingyhtiön/rahoitusyhtiön vastuu, ihmettelisin ellei siellä olisi rajattu tällaista pois. Toisin sanoen, työnantaja joutunee maksamaan erät vaikka auto olisikin rikki. Näin se on myös autoissa, leasingsopimukseen voi kuulua tai olla kuulumatta sijaisauto korjausten ajaksi.
Canyonilla on virhevastuu tai (vapaaehtoinen) takuu, mutta koska kyse ei ole kuluttajakaupasta ei tässä voi vedota kuluttajasuojaan.
Itse asiassa jätin jo kysymyksen työnantajan byrokratian rattaisiin. Vastausta odotellaan...
Sopimuksen palveluntarjoajan kanssa ja pyörän tilauksen hoidin itse, toki työnantajan siunauksella.
Olen syntynyt epäonnisten tähtien alla. Autojen, moottoripyörien, aggregaattien, ym. kanssa on riittänyt murheita. Aina niin omituisia vikoja, ettei kukaan osaa korjata ensiyrityksellä.
Paras (huonoin) esimerkki on 2010 Mitsubishi Lancer Ralliart, johon vaihdeltiin takuuseen ainakin 10 000 € edestä voimansiirron osia ja sitten vika korjaantui itsestään, juuri kun maahantuoja lähetti isolta kirkolta mestarimekaanikon ratkomaan ongelmaa.
Siitä huolimatta varsinainen sopimus lienee syntynyt palveluntarjoajan ja työnantajasi y-tunnuksen välille, ei sinun itsesi ja palveluntarjoajan. Jos on soppari itsellä tallessa/luettavissa, niin kannattaa katsoa lukeeko siellä jotain. Tuskin, ja kuten sanottua, edes autoissa leasingyhtiöllä ei ole automaattista velvollisuutta järjestää korvaavaa autoa.
Polkupyörä menee omassa työpaikassa kuten ePassi, työnantaja maksaa mitä maksaa ja itse ostetaan. Jos vaikka työsuhde katkeaa, polkupyöräsopimus on työntekijän. Työnantaja voisi vain ottaa yhteyttä kauppiaaseen ja vihjailla että jatkossa yritys varoittaa työntekijöitään sen toiminnasta. Myyjähän ei voi siirtää vastuitaan maahantuojalle, vaan vastaa ostajalle ja voi sitten sopia asiansa muiden kanssa, Asiakkaan ei tarvitse yrittää löytää ketään myyjän lisäksi.
Onhan tuossa vielä sekin seikka, että Canyon myy pyöränsä suoraan ilman jälleenmyyjäverkostoa.
En ihan ymmärtänyt. Miten tässä sinun esimerkissäsi ne juridiset sopimussuhteet siis menevät?
Minun käsitykseni mukaan pyöräkauppias myy pyörän palveluntuottajalle/leasingyhtiölle*, leasingyhtiö tekee sopimuksen työnantajan kanssa, ja pyöräetu on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus.
Vaikka työntekijä itse "ostaisi" pyörän, eli käy pyöräkaupassa kokeilemassa ja sopimassa että "joo, tän mä otan", niin se kauppasopimus ei synny työntekijän ja pyöräkaupan välille.
*tässäkin on vähän erilaisia kuvioita. Esimerkiksi meillä on sopimus palveluntarjoajan kanssa joka ei kuitenkaan lopulta rahoita sitä pyörää itse. Siksi meillä on sopimus myös palveluntarjoajan valitseman rahoitusyhtiön kanssa, joka laskullaan veloittaa sekä leasingin että palkkion. Henkilökohtaisesti minulla ei ole sopimusta kuin työnantajani kanssa, eikä kyseessä siksi ole pyörän osalta kuluttajakaupasta.
Edit: Siirtyisikö se pyörän vuokrasopimus ihan oikeasti firmalta sinulle henkilönä jos työsuhteesi päättyisi? Onko rahoitusyhtiö aidosti suostunut tähän, ja esimerkiksi tarkistanut luottotietosi?
Kyllä minä tiedän että työnantajan kannattaa tällaista edellyttää ettei heille jää vastuita jonkun polkupyörästä, mutta mitenhän tuo käytännössä toteutetaan?
Toki, mutta Canyon on myynyt pyörän sille pyöräetufirmalle eikä sinulle suoraan. Sinulla ja Canyonilla ei siis ole (suoraa) asiakassuhdetta, eikä tämä siksi oikeastaan poikkea siitä että olisit hakenut pyöräsi XXL:stä.
Parin kommentoijan viestien perusteella herää kysymys, että liikutanko työsuhdepyörämarkkinassa jotenkin harmaalla alueella?
Oho, tarkistin asiaa: Fleetbiken sivuilla elämä onkin pumpulista ja ongelmatonta. Firman sisäisessä sitoumuksessa taas työntekijä sitoutuu ottamaan ongelmat itselleen, mm. jos pyörää ei pidä lopuksi, se pitää huollattaa hyvään kuntoon ja maksaa 124e+muut mahdolliset palautuskustannukset. Monesta muustakin syystä saa maksaa satasia ja kaikki kulut vuokrauksen katketessa. Luottosuhdetta ei varmaan synny, vaan käteismaksu kelpaa.
Tuo firman sisäinen lappu siis näyttää siltä, että työntekijä on vastuussa kaupasta, mutta oikea tulkinta voikin olla, että Fleetbike ja työnantaja tekevät sopimuksen. Työntekijä valitsee pyörän myyjän kaupasta. Osapuolia on siis neljä. Omassa työpaikassani ongelmat siirretään työntekijälle.
Ei? Tai siis mistä päädyit tuollaiseen tulkintaan?
Työsuhdeautoa ei ainakaan ennen vanhaan työntekijä saanut ostaa työnantajalta/leasingyhtiöltä missään tilanteessa. Sitä olisi pidetty osamaksunkaupan ja verojen kiertämisenä. Joissakin kommenteissa sanotaan, että työsuhdepolkupyörä voi päätyä työntekijän omistukseen. Onko se harmaan rajamailla, riippuu siitä, millä ehdoilla pyörä siirtyy työntekijälle. Jos tarvitsee vain maksaa loppurahoitus, niin silloin kuulostaa, että ainakin harmaan rajamailla liikutaan. Vai mitä pykälät nykyään sanovat? Voiko työntekijä saada työsuhdeauton omistukseensa maksamalla vain auton jäännösarvon? Varmaankaan ei, mutta en ole asiaa tutkinut, kun ei ole asia tullut kohdalle.
Pyörälle on omat pykälänsä. Ei kannata kadehtia liki arvotonta esinettä ja verrata sitä autoon.
Ainakin meidän sopparissa pyörälle on määritelty jäännösarvo jolla käyttäjä saa lunastaa sen itselleen. En tiedä kyseisen sopimuspykälän lainmukaisuudesta.
Sama näkyi omassa olevan. Varmasti se on lain mukainen, jotta veroilta vältytään. Autoihin verrattuna kyse on pikku summista, osamaksukauppaa tuo on ja loppuerä jää työntekijän maksettavaksi. Voitaisiin Suomessakin siirtyä rahapalkkaan.
Onhan se varmaan lain mukainen. Minulla on vain vanhat tiedot työsuhdeautoista ja pyörän tapauksessa asia riippuu siitäkin, miten pyörän hintaa on palkasta pidätetty.
Onko sinulla muuten mahdollisuus lunastaa työsuhdeautosi itsellesi? Muinoin jotkut pienemmät firmat ottivat työsuhdeautoja rahoitusleasingilla ja leasingkauden jälkeen firma joko myi auton tai palautti sen. Firma saattoi tehdä pientä voitoa, koska oli vähentänyt kuukausimaksut verotuksessa ja auton myyntihinta saattoi olla enemmän kuin jäännösarvo. Niitä autoja ei saanut laillisesti myydä lähipiirilleen.
En jaksa nyt tarkistaa, mutta minulla on hatara muistikuva siitä että auton leasingsopimuksessa olisi kielletty lähipiirikaupat.
Jos tarkoituksena on, ja varmasti onkin, veronkierto, ei homma onnistu eikä toisen omistama yritys halua siihen sekaantua. Jos on tarkoituksena saada hyvä auto omaksi, luulisi sen olevan ostettavissa, kun leasing-firma laittaa sen eteenpäin.
Useat ihmiset vaikuttavat hyvinvoivilta omaisuuden perusteella, mutta jutuista päätellen elämä on vekselivetoista eikä ainakaan yhteiskuntaan ole varaa osallistua kuin nettosaajina.
Silloin muinoin, en tiedä nykysäännöistä, nimenomaan rahoitusleasingvaihtoehdossa oli pykälä, että auton vuokrannut yhtiö ei voinut jättää autoa itselleen maksamalla sopimuksen loppuerän vaan auto piti joko palauttaa leasingyhtiölle tai sen sai myydä kolmannelle osapuolelle ja maksaa loppuerä leasingyhtiölle. Vuokraaja ei voinut ostaa sitä itselleen, koska silloin olisi ollut kyse osamaksukaupan kiertämisestä. Muistan tapauksia lehdissä kerrotun, että verottaja oli tutkinut tällaisten autojen rekisteröintiketjuja löytääkseen (ja oli löytänytkin) tapauksia, jossa auto oli myyty esim. firman omistajan perheenjäsenelle välikäden kautta edulliseen hintaan (silloin ei ollut ollut tarkoitus tehdä autolla voittoa vaan saada uusi auto ostettua edullisesti). Autoa ei voinut ostaa myöskään hän, jonka työsuhdeautona se oli ollut. Auto olisi ollut edullinen hankinta firmalle, koska 3 vuoden leasingmaksut oli vähennetty suoraan verotuksessa.
On, mutta vain teknisen ratkaisun kannalta. Joskus uudessa pyörässä, myös Canyonissa, on jarruissa tai vaihtajissa säädettävää pyörän käyttäjäkohtaisen säätämisen lisäksi, toisinaan sitten taas ei.
Kun kaikki osat ovat uudessa pyörässä mukana, helpointa olisi jos voisit säätää pyöräsi itse. Ei se rakettitiedettä ole ja esim. Shimanon komponenteista löytyy ohjeet netistä.
Tiedän, ettei tämän pitäisi kuulua ostajalle, mutta käytännössä on helpompaa säätää pyörä kuin viedä se jonnekin pois ja odottaa. Uudessa pyörässä varaosatarve on todennäköisesti olematon, joten kyse on vain epävireisen soittimen virittämisestä oikein.
Aika hassu pyörähuolto, jos kippaa nestejarrullisen ylösalaisin valuttaen ilmakuplat jarruletkuihin tai asentaa renkaan niin väärin ettei jarru toimi? Vai mitähän siellä on tapahtunut kun jarru lakkasi toimimasta?
Yhdestä uudesta Canyonista olen viilannut rungon maalauksessa jääneen kovettuneen maalipisaran pois jarrusatulan kiinnityskorvakkeesta saadakseni satulan asettumaan paikalleen oikein, mutta ei tällainen jarrua toimimattomaksi tee (laahaavaksi kyllä).
Onko joissakin pp-jarruissa ilmatila? Eihän sellainen taida toimia edes käytössä, jossain vaiheessa pyörä on kuitenkin kyljellään. Onko joissain pyörissä rengasjarru? Joskus 1970-luvulla sellaisia oli pikkulasten pyörissä ja vaarallisia olivat. Kun jarru toimii, mutta ei pidä, vikalika voisi olla palojen ja levyn välissä.
Omassa 7-vaihteisessa parikymmentä vuotta vanhassa pyörässä on takana rullajarru. Se on todella abs, ilman etujarrua pyörä ei pysähtyisi.
Ensihuollossa oli vaihdettu takajarrupalat. Olivat olleet lasittuneet. Promaxin tilalle Shimanot. Eiköhän ne ammattilaiset pidä pyörän huoltotelineessä huollon ajan.
Ensihuollon jälkeen jarrusatula oli levyyn nähden keskittämättä. Satulassa oli toinen mäntä aivan pohjassa ja toinen reilusti ulkona.
Eli 30 sekunnin toimenpiteen takia koko sirkus?
Jarrusatulan keskitin itse. Ei auttanut, jarruvivun vapaaliike oli edelleen todella pitkä ja tuntuma pehmoinen. Ilmaaminen ei onnistunut millään tempuilla, joten vein pyörän takaisin huoltoon. Siellä oltiin sitä mieltä, että ilmaaminen ei mitenkään maallikolta onnistu. Tähän mennessä olen saanut autojen, moottori- ja polkupyörien EHJÄT jarrut ja kytkimet ilmattua.
Tänään sain tiedon, että pyörään on tulossa uusi jarrusatula Keski-Eurooopasta. Lakkojen ollessa päällä tietää, että homma saattaa kestää...
Pp-jarrujen ilmaus on pipettityötä, tilavuus on olematon. Uuden jarrun saa valmiina pakettina, valmiiksi ilmattuna. Mutta varmaan se on tehtaalla täytetty.
Lämpötilan vaihteluiden hallinta menee vaikeaksi ellei ilmatilaa ole. En ole itse purkanut yhtään jarrusylinteriä, mutta Velogissa yleensä puhutaan asiaa:
https://youtube.com/shorts/68er87SBrzw?si=vpENny5chbQRjk6n
Mitä siellä siis kerrotaan ihan tekstinä? Usein käytetään kumikalvoa tms. jolloin neste ei ole yhteydessä ilmaan eikä nesteeseen pääse ilmaa ilman kalvon vioittumista. Silloin ei ilmaaminen auta mitään.
Kolmen viikon korjaamoreissun jälkeen sain pyörän ajoon. Jarrulevyt jäi entiselleen, muuten uudet Shimanon komponentit. Jarruletkut meni ilmeisesti myös uusiksi. Ko. pyörässä letkut on viety rungon sisällä, joten pientä askartelua on riittänyt.
on, sijaisauto lukee joka sopimuksessa huollon ja korjausten ajaksi, oli se sitten arval tai leasplan tms.
onko näin, että polkupyöräetu (vain siis alv etu käytännössä) on jotenkin muutoin kirjattu,
tarjoajan eduksi tietty kun nyt näkee mitä kaikenmaailman satoset jauhaa.