TM kesärengastesti -käytetyt kitkatko kieltoon talvellakin?

43 kommenttia
«1

Käytetty kitkarengas menestyi testissä erittäin huonosti. Eritoten märällä asfaltilla. Kysymys: pitäiskö kitkat E-Suomessa sitten kokonaan kieltää talvellakin? Kehätiet kun täällä märkiä ja sulia tämän vuoden tammi-helmikuun poikkeusta lukuunottamatta. Millaisia renkaita täällä pitäs käyttää "normaaleina" vesikelitalvina?

  
  • Kyllä ne olisi parasta kieltää kokonaan. Itselläni on kitkat ja joka päivä joudun jännittämään, selviänköhän tänään työmatkat hengissä.

      
  • Eiku nastat pakollisiksi kaikille ympärivuoden! Täällä on saanut lukea niin paljon kuinka HYVIÄ ne on.. :kiss:

    Aika kovaa pitää kitkoilla kaahata taajamassa, että on vaarassa menettää autonsa hallinnan. Kuvitellaan nyt esim. kakkos- tai kolmosauto, jolla käydään vaan lähikaupassa. Luulisi että taajamassa kortti lähtee jo niillä nopeuksilla, millä luistot alkaa kitkoilla kesällä ja märälläkin.

      
  • Käytetty kitkarengas menestyi testissä erittäin huonosti. Eritoten märällä asfaltilla.




    Ja tämä tuli kuinka monelle kitkarenkaiden toimintaperiaattesta ymmärtäville yllätyksenä..?

      
  • Ja miten "liukkaat" nastarenkaat ovatkaan pk-seudun normaalitalvessa kuivalla tai märällä asfaltilla, jotenkin ounastelen niiden toimivan vielä heikommin kuin kitkarenkaan ... pitäis varmaan nastarenkaatkin kieltää "normaaleina" vesikelitalvina ! (ainakin on taas kaikki pääväylien alkupäät hirveillä urilla)



    TM:n pitäisi joskus testata nasta vs kitka märällä ja kuivalla asfaltilla ...



    Aikanaan pikku Mersu kaatui väistökokeessa ... olisko siihenkin auttanut kitkarenkaat kesärenkaiksi ! (no taitaa kaikki pakut kaatua ko. väistökokeessa, mutta liikenteessä ne useimmiten pysyvät pystyssä kesät talvet renkaista riippumatta)

      
  • NokiNuija ei ole tainnut paljon TM:n rengasvertailuja lukea. Kyllä joka talvirengasvertailussa on ollut mukana myös ajettavuus- ja väistökokeet sekä kuivalla että märällä asfaltilla ja jarrutuskoe märällä asfaltilla. Pohjoismaisiin talvioloihin suunnitellut kitkarenkaat eivät ole juuri asfalttiominaisuuksillaan loistaneet. Juuri sen vuoksi "jouduin" valitsemaan nastarenkaat.

      
  • tapio2:

    Kysymys: pitäiskö kitkat E-Suomessa sitten kokonaan kieltää talvellakin? Kehätiet kun täällä märkiä ja sulia tämän vuoden tammi-helmikuun poikkeusta lukuunottamatta.




    Tämän takia ajetaan sulallakin talviasfaltilla talvinopeuksilla.



      
  • Monet ovat varmaan kokeilleet talvirenkaita kesäkäytössä, ilman nastoja kuten itsekin -90 luvun puolivälissä. Sattui seuraava tilanne, tie märkä ja jonon kärjessä ollut jarrutti paniikissa valojen vaihtuessa, ja itselläni oli ainakin 15 metriä edellä ajavaan ja abs hakkasi ja siitä huolimatta tai johdosta tuntui ettei vauhti hiljentynyt ensinkään, auto pysähtyi 30cm päähän edelläkulkijasta. Kesärenkailla vaikka loppuunajetuilla olisi jäänyt 5-10m pelivaraa. Oletettavasti tilanteen aiheutti abs jarrut, jotka aivan oikein olettivat että jarrupainetta on höllättävä koska rengas ei pitoa ehtinyt saavuttaa, eli tilanne sama kuin jarrutettaessa märällä jäällä kitkoilla.



    Tämä kannattaisi muistaa kesäkitkojen käyttäjien, kun he kuvittelevat oman mukavuutensa oman tai muiden turvallisuuden vaihtoehdoksi.



    Oletetaan tilanne märällä moottoritiellä vauhtia 120km ja kesärenkailla edelläajava jarruttaa täysillä hirven takia, saa auton pysähtymään ja sekunnin päästä kesäkitkailija rysäyttää perään 70km vauhdilla. Tilanteesta on leikki kaukana, ja vauhti riittää jopa kuolemantapauksiin.



    TM on oikealla asialla, ja ainoastaan se jäi sanomatta että kitkojenkäyttö kesällä olisi pikaisesti kiellettävä lain avulla.

      
  • AkiK:


    Tämän takia ajetaan sulallakin talviasfaltilla talvinopeuksilla.




    Harvoin moottorietienopeuksissa jarrutustilanteita tulee. Paljon useammin kaupungissa ja maantiellä. Kitkarengas on talvellakin huono kuivalla ja märällä asfaltilla. Ei se nastarengaskaan asfaltilla kesärenkaan veroinen ole, joten TM pitäisi ehdottaa sekä nasta-että kitkarengaskieltoa talven kuiville keleille.

      
  • Tuossa rengastestissä olisi saanut olla myös käytetty kesärengas vertailussa. Aika reilua verrata kulunutta rengasta uuteen, varsinkin vesiliirtotestissä. Kitkoilla kesällä ajaessa pätee sama sääntö kuin talvellakin, malttia ja turvaväliä. Ja ehkä se on parempi ajaa kitkoilla kesäsinkin jos joutuu hirven takia jarruttamaan, ei takapuskurissa roikkuva törmää perään parempien renkaiden ansiosta. Kevään tullen ovat taas turvavälit on unohtuneet ja roikutaan 1-2s päässä takana kun rauhassa rajoituksen mukaan ajelee (+10 mittarissa).

      
  • Style66:

    AkiK:

    Tämän takia ajetaan sulallakin talviasfaltilla talvinopeuksilla.



    Harvoin moottorietienopeuksissa jarrutustilanteita tulee. Paljon useammin kaupungissa ja maantiellä. Kitkarengas on talvellakin huono kuivalla ja märällä asfaltilla. Ei se nastarengaskaan asfaltilla kesärenkaan veroinen ole, joten TM pitäisi ehdottaa sekä nasta-että kitkarengaskieltoa talven kuiville keleille.




    Kai itsekin ymmärrät, että rengastuksen valinnalla pyritään kokonaisuuden kannalta turvallisimpaan ratkaisuun. Kesällä se on kesärengas, talvella talvirengas. Talvirenkaan huonot ominaisuudet talvisillakin asfalteilla on tiedossa, mutta renkaita ei kesken talven voi eessuntaas vaihdella.



    Saksassa on ajoittain käyty kovaa debattia sikäläisestä talvirenkaiden käytöstä. Argumentti on ollut, että talvirenkaat siellä aiheuttavat enemmän onnettomuuksia kuin estävät niitä. Johtuisi puhtaasti siitä, että siellä on harvoin liukasta ja normaali talvioloissa kesärengas on paljon Keski-Euroopankin kitkaa parempi. Mutta tuo keskustelu ei meillä ole mitenkään relevanttti. Sinänsä olen sitä mieltä, että Keski-Euroopan kitkat sopivat meillläkin niille, jotka tietävät niiden rajoitteet jäällä. Vastineena on sitten kunnon ominaisuudet sulalla tiellä, niiitä ei pohjoismainen kitka tarjoa.



      
  • Major:

    Tuossa rengastestissä olisi saanut olla myös käytetty kesärengas vertailussa. Aika reilua verrata kulunutta rengasta uuteen, varsinkin vesiliirtotestissä. Kitkoilla kesällä ajaessa pätee sama sääntö kuin talvellakin, malttia ja turvaväliä.




    Käytetty kesärengas heikkenee yleensä kahdessa ominaisuudessa: vesiliirto ja melu. Jos rengas on laadukas, muut ominaisuudet säilyvät koko renkaan järkevän käyttöiän.



    Kitkarengas on jo uutena huono useimmissa asfalttimittauksissa, ja aivan samaan tapaan sen vesiliirto-ominaisuudet heikkenevät ja melutaso kasvaa.



    Kitkoilla tai ilman - missä näet noita turvavälejä? Kitkakuskeja on vajaat 20%, niistä joku osa ajaa renkaillaan myös kesällä. Olen aivan varma ettei noin suuri osa ota asiaa mitenkään huomioon ja siksi on oikein hyvä että TM:kin asiasta puhuu. Selvästi homma vähän kalvaa kitkarengasmiehiä, vähän kiusallistahan tuo on. Miksi ei vain voi myöntää renkaiden ilmeisiä puutteita? Ei siihen liity mitään henk.kohtaista tai muuta, kyse on vaan tosiasioista. Parempiakin on tarjolla kesäkeliin ja myös talvikeliin. Kitkoja puoltavat muut ominaisuudet kuin varsinaiset ajamiseen liittyvät.



      
  • Kyllä minä myönnän puutteet enkä ole väittänyt koskaan kitkaa paremmaksi. Mutta olen sitä mieltä vahvasti että sillä pärjää hyvin kun ottaa huomioon sen ominaisuudet, jopa kesälläkin. Jos kerta kitkalla uskaltaa ajaa jääkelillä talvella niin kyllä pitäisi voida ajaa kesälläkin, tuskin se huonompi silloin on. En tosin aja kitkoilla kesällä mutta syksyllä ja keväällä kylläkin märällä tulee ajettua paljon ja silti olen hengissä.



    Turvavälit ovat paljon isompi ongelma kuin kitkarenkaat, oli kesä tai talvi. Kuka fyysikko haluaa laskea kuinka paljon perään ajajalla on nopeutta jos väli on 1s ja nopeutta 120km/h moottoritiellä kun edellä ajava tekee täysjarrutuksen. Oletuksena samanlaiset autot ja renkaat, 100-0 matka 41m ja reaktioaika optimistinen 1s.

      
  • AkiK:

    Sinänsä olen sitä mieltä, että Keski-Euroopan kitkat sopivat meillläkin niille, jotka tietävät niiden rajoitteet jäällä. Vastineena on sitten kunnon ominaisuudet sulalla tiellä, niiitä ei pohjoismainen kitka tarjoa.




    Olen ajanut tämän talven keskieurooppalaisilla kitkoilla ja olen kyllä ollut tyytyväinen niiden pitoon. Mitään vähältä piti -tilanteita ei ole ollut jäisilläkään keleillä kun on hieman laskenut nopeutta ja ennakoinut.



    Kuivalla ja märällä asvaltilla niiden pito on tietenkin aivan omaa luokkaa verrattuna pohjolan kitkarenkaisiin ja nastarenkaisiin. Tuntuu kuin ajaisi kesärenkailla.



    Autona on 400 hv takavetoinen. Lukkoperä, luistonesto ja ajonvakautus ovat toki apuna.

      
  • Ihmeellinen pirulainen tuo kitkakerroin (varsinkin kitkarenkaista puhuttaessa) kun jäällä (jopa märäll&#228:wink: se menee tarvittaessa :lol: kevyesti päälle sen mitä asfaltilla, varsinkin märällä sellaisella. Ja se kun on (muutamat muut seikat sivuuttaen) ainoa seikka, joka vaikuttaa jarruttaessa pysähtymismatkaan.



    Tämä on erityisen kummallista, koska hieman haastavilla sivutieosuuksilla liikenne virtaa säännönmukaisesti jopa huonohkoissa olosuhteissa pääasiassa rajoitus +10 km/h eli kitka ei tosiaankaan rajoita turvallista etenemistä.

      
  • Onko ylinopeutta ajaminen mielestäsi jotenkin turvallista etenemistä?

      
  • Major

    Kuka fyysikko haluaa laskea kuinka paljon perään ajajalla on nopeutta jos väli on 1s ja nopeutta 120km/h moottoritiellä kun edellä ajava tekee täysjarrutuksen. Oletuksena samanlaiset autot ja renkaat, 100-0 matka 41m ja reaktioaika optimistinen 1s

    .



    Ongelma on se, että jos todella 1,0 s reaktioaika, joka on myös autojen väli, niin silloin autot pysähtyvät puskuri puskurissa.

    Takaa tuleva kerkeää jarruttamaan. Juuri ja juuri.



    Seuraava on pelkkää paperilaskentaa.

    Jos oletetaan, että jarruvalo syttyy vaikka 0,1 s myöhässä (hehkulamppu) ja

    reaktioaika onkin jostain syystä 1,4 s. Menee hetki ennenkuin tajutaan tehdä todella paniikkijarrutus motarilla. Painetaan jarrua alussa vain hieman.

    (100-0 matka = 41 m , 120 - 0 noin 60 m. (41(120^2)/(100^2) kasvaa toisessa potenssissa)



    1,0 sekunnin väli (120 km/h = 33,3... m/s )

    väli on siis 33,3 m , reilu normaali uimahallin allasmitta

    Edellä oleva jarruttaa ja pysähtyy takaa tulevan kannalta kohdassa 33 m + 60 m = 93 m.

    Takaa tuleva alkaa jarruttaa kohdassa 1,5 s eli 1,5 * 33,3 m = noin 50 m. Jarrutusmatkaa jää noin 43 m. 17 m jää uupumaan tarvittavasta 60 m:stä.

    17 m kohdalla nopeus on vielä verrannon mukaan 100
    neliöjuuri(17/41) = 64 km/h.

    Melko tärsky.

      
  • Böpi:

    Major
    Kuka fyysikko haluaa laskea kuinka paljon perään ajajalla on nopeutta jos väli on 1s ja nopeutta 120km/h moottoritiellä kun edellä ajava tekee täysjarrutuksen. Oletuksena samanlaiset autot ja renkaat, 100-0 matka 41m ja reaktioaika optimistinen 1s
    .

    Ongelma on se, että jos todella 1,0 s reaktioaika, joka on myös autojen väli, niin silloin autot pysähtyvät puskuri puskurissa.
    Takaa tuleva kerkeää jarruttamaan. Juuri ja juuri.

    Seuraava on pelkkää paperilaskentaa.
    Jos oletetaan, että jarruvalo syttyy vaikka 0,1 s myöhässä (hehkulamppu) ja
    reaktioaika onkin jostain syystä 1,4 s. Menee hetki ennenkuin tajutaan tehdä todella paniikkijarrutus motarilla. Painetaan jarrua alussa vain hieman.
    (100-0 matka = 41 m , 120 - 0 noin 60 m. (41*(120^2)/(100^2) kasvaa toisessa potenssissa)

    1,0 sekunnin väli (120 km/h = 33,3... m/s )
    väli on siis 33,3 m , reilu normaali uimahallin allasmitta
    Edellä oleva jarruttaa ja pysähtyy takaa tulevan kannalta kohdassa 33 m + 60 m = 93 m.
    Takaa tuleva alkaa jarruttaa kohdassa 1,5 s eli 1,5 * 33,3 m = noin 50 m. Jarrutusmatkaa jää noin 43 m. 17 m jää uupumaan tarvittavasta 60 m:stä.
    17 m kohdalla nopeus on vielä verrannon mukaan 100*neliöjuuri(17/41) = 64 km/h.
    Melko tärsky.




    Kiitos, tajusin tuon 1s ongelman itsekin kun asiaa mietin illalla kotia ajellessa. Päässäni päättelin että auton mitan jää jarrutusmatkaa vaille kun törmää edellä pysähtyneen takapuskuriin eli n 4,5m. Kaavaasi sijoitettuna 100*neliöjuuri(4,5/41) = 33 km/h. Kohtuullinen täräys tuokin. Tosin 1s on aika optimistinen reaktioaika, 1,5-2s on varmaankin lähempänä totuutta. Tosin monesti näkee kuinka vasenta kaistaa vedetään noin parin auton mitan turvattomuusväleillä jolloin ajassa mitataan vain 0,3-0,4s niin paljonko hyvistäkään kesarenkaista on apua jos edessä ajava lyö liinat kiinni.



      
  • Motareilla turvavälit ei ruuhkaliikenteessä ikinä riittäisi siihen että joku tekee jossakin edessä paniikkijarrutuksen. Välissä on monesti pakettiauto joka yleensä estää tehokkaasti näkymät muutaman auton päähän.

    Jos turvavälit olisi 100m, niin kaistanvaihtajia riittäisi.

    Oma mielipiteeni nasta-kitka-kesärengas -alla väittelyssä on seuraava: oli sitten kitkat tai nastat alla, talvella hidastuvuus/kiihtyvyys on aina, oli sitten kuiva tai märkä asfaltti, paljon vähäisempi kuin kesärenkaalla.

    Huhtikuussa ekat urheat vaihtavat kesägummit alle, useimmilla on kuitenkin talvirenkaat. Kelit voivat olla hyvinkin kesäiset. Kesärenkailla ajava aiheuttaa helposti harmaita hiuksia muille jonossa ajaville, jos äkillisiä tilanteita tulee eteen. Sama jatkuu pitkälle toukokuuhun, nastat vähenevät ensin mutta talvisia kelejä voi edelleen tulla ja kitkoilla ajavat, ihan perustellusti, lykkäävät renkaiden vaihtoa.

    Viime keväänä minulle sattui tilanne, että olin vaihtanut nastat kesägummeihin ja mentiin aamulla jonnekin. Oli satanut 3cm räntää yöllä. 60km/h alueella, asfaltilla, eräässä mutkassa joku oli ajanut kevyesti ulos ja minun edellä auto jarrutti siihen pysähdyksiin. Hänellä oli edelleen nastat, minulla kesärenkaat. Oli muuten lähellä peräänajo, abs ja ajonvakautus oli tarpeen. Turvaväli oli yli 50m, mutta ei ollut riittävä. Vauhtia ei ollut edes 50km/h.

      
  • Uskoisin kyllä edelleen, että suurin osa autoilijoista käyttää joka tapauksessa vanhat nasta- tai kitkarenkaat kesällä loppuun, joten pitäisi testata ne (nastat tietysti nypittyin&#228:wink:kesäolosuhteissa ja verrata niitä käytettyihin eri hintaluokan kesärenkaisiin

      
  • Major:

    Böpi:
    Major
    Kuka fyysikko haluaa laskea kuinka paljon perään ajajalla on nopeutta jos väli on 1s ja nopeutta 120km/h moottoritiellä kun edellä ajava tekee täysjarrutuksen. Oletuksena samanlaiset autot ja renkaat, 100-0 matka 41m ja reaktioaika optimistinen 1s
    .

    Ongelma on se, että jos todella 1,0 s reaktioaika, joka on myös autojen väli, niin silloin autot pysähtyvät puskuri puskurissa.
    Takaa tuleva kerkeää jarruttamaan. Juuri ja juuri.

    Seuraava on pelkkää paperilaskentaa.
    Jos oletetaan, että jarruvalo syttyy vaikka 0,1 s myöhässä (hehkulamppu) ja
    reaktioaika onkin jostain syystä 1,4 s. Menee hetki ennenkuin tajutaan tehdä todella paniikkijarrutus motarilla. Painetaan jarrua alussa vain hieman.
    (100-0 matka = 41 m , 120 - 0 noin 60 m. (41*(120^2)/(100^2) kasvaa toisessa potenssissa)

    1,0 sekunnin väli (120 km/h = 33,3... m/s )
    väli on siis 33,3 m , reilu normaali uimahallin allasmitta
    Edellä oleva jarruttaa ja pysähtyy takaa tulevan kannalta kohdassa 33 m + 60 m = 93 m.
    Takaa tuleva alkaa jarruttaa kohdassa 1,5 s eli 1,5 * 33,3 m = noin 50 m. Jarrutusmatkaa jää noin 43 m. 17 m jää uupumaan tarvittavasta 60 m:stä.
    17 m kohdalla nopeus on vielä verrannon mukaan 100*neliöjuuri(17/41) = 64 km/h.
    Melko tärsky.


    Kiitos, tajusin tuon 1s ongelman itsekin kun asiaa mietin illalla kotia ajellessa. Päässäni päättelin että auton mitan jää jarrutusmatkaa vaille kun törmää edellä pysähtyneen takapuskuriin eli n 4,5m. Kaavaasi sijoitettuna 100*neliöjuuri(4,5/41) = 33 km/h. Kohtuullinen täräys tuokin. Tosin 1s on aika optimistinen reaktioaika, 1,5-2s on varmaankin lähempänä totuutta. Tosin monesti näkee kuinka vasenta kaistaa vedetään noin parin auton mitan turvattomuusväleillä jolloin ajassa mitataan vain 0,3-0,4s niin paljonko hyvistäkään kesarenkaista on apua jos edessä ajava lyö liinat kiinni.




    Niin voisihan tuota jarruvalojen syttymistäkin aikaistaa siten että kun kuski koskee/painaa jalallaan jarrupedaalia n.1mm niin ne syttyisivät aavistuksen aikaisemmin ja jarruvaloina ledit , tietty .

    Joskun se 1 sekuntti voisi tulla tarpeeseen.



      
  • 1s reagointiaika on kyllä tosi pitkä kokeneelle hereillä olevalle kuskille? :warning:

    Jos minulla nuin hidas niin olisin kuollut "satoja kertoja"! :tongue:

      
  • Minun ymmärrykseni mukaan kesärengas menettää vanhetessaan myös märkäpitoaan. Ainoa täysjärkinen vertailutapa todellakin olisi verrata käytettyä kesärengasta ja käytettyä kitkarengasta. Vasta niiden vertailutulosten perusteella voisi oikeasti vetää johtopäätöksiä. Mutta TM näemmä on päättänyt jatkaa kitkojen vastaista ristiretkeään tekemällä täysin järjettömän vertailun.



    Mitenkähän suuressa osassa kesäkelien onnettomuuksista on merkittävänä myötävaikuttajana renkaan pidon loppuminen? Vesiliirron vaarat kyllä uskon, mutta sitä en usko, että samaan urasyvyyteen käytetyn kesärenkaan ja kitkarenkaan vesiliirtoherkkyyksissä on merkittävää eroa. Tietoahan ei ole, koska TM ei suostu tätä täysjärkistä vertailua tekemään, kun tärkeintä sille on julistaa vain käytettyjen kitkojen kelvottomuutta. Tätä vähän häiritsisi se, jos testi osoittaisikin käytetyt kesärenkaat suunnilleen yhtä kelvottomiksi.



    Sehän on selvää että rengastyypistä riippumatta käytetystä tulee melko nopeasti tuliterää huonompi. Kompromissi on aina tehtävä taloudellisuuden ja renkaan laadun välillä, siis saako ajaa yksillä renkailla kauan vai pitäisikö niitä vaihtaa tiuhaan mahdollisimman hyvän pidon varmistamiseksi. Äärimilleen kun tämän veisi, voisi tietysti vaikka kieltää ajamasta millään renkaalla yli 10000 kilometriä tai laittaa urasyvyyden rajaksi seitsemän milliä, koska 11000 kilometriä ajettu ja millin kulutuspinnastaan menettänyt varmasti jo häviää mittauksissa tuliterälle. Pito siis ei ole enää paras mahdollinen. Useimmat pitäisivät tällaista vaatimusta järjettömänä ja kohtuuttomana, eli ovat valmiita rahan säästämiseksi tinkimään parhaasta mahdollisesta pidosta. Näin itsekin ajattelen.



    Merkittävimpänä renkaisiin liittyvänä riskinä itse pidän vesi- ja sohjoliirtoa ja herkkyys niihin on melko suorassa suhteessa urasyvyyteen (sekä renkaan leveyteen eli turvallisuuden nimissähän leveät sporttirenkaat pitäisi kieltää...)



    Lain urasyvyysrajathan ovat aivan naurettavia. Alkajaisiksi voisikin nostaa rajat vaikka kolmeen ja viiteen milliin, niin tulisi karsittua teiltä pois oikeasti vaarallisimmat renkaat ihan siitä riippumatta ovatko ne kuluneita kesä- , kitka- vai nastarenkaita. Itse nielisin vielä neljän ja kuuden millin uravaatimuksetkin, se ei paljon minun vaihtoväliini vaikutttaisi. Omat kitkani vaihtuivat nyt noin viiden millin urasyvyisinä ja viimeksi ajoin nillä kesäkauden eli vaihdoin talveksi tuliterät. Edellisen talven päättyessä pintaa oli melkein kuusi milliä, mutta pidon heikentymisen kyllä jo huomasi.



      
  • nelivetoinen:

    Minun ymmärrykseni mukaan kesärengas menettää vanhetessaan myös märkäpitoaan. Ainoa täysjärkinen vertailutapa todellakin olisi verrata käytettyä kesärengasta ja käytettyä kitkarengasta. Vasta niiden vertailutulosten perusteella voisi oikeasti vetää johtopäätöksiä. Mutta TM näemmä on päättänyt jatkaa kitkojen vastaista ristiretkeään tekemällä täysin järjettömän vertailun.

    Mitenkähän suuressa osassa kesäkelien onnettomuuksista on merkittävänä myötävaikuttajana renkaan pidon loppuminen? Vesiliirron vaarat kyllä uskon, mutta sitä en usko, että samaan urasyvyyteen käytetyn kesärenkaan ja kitkarenkaan vesiliirtoherkkyyksissä on merkittävää eroa. Tietoahan ei ole, koska TM ei suostu tätä täysjärkistä vertailua tekemään, kun tärkeintä sille on julistaa vain käytettyjen kitkojen kelvottomuutta. Tätä vähän häiritsisi se, jos testi osoittaisikin käytetyt kesärenkaat suunnilleen yhtä kelvottomiksi.

    Sehän on selvää että rengastyypistä riippumatta käytetystä tulee melko nopeasti tuliterää huonompi. Kompromissi on aina tehtävä taloudellisuuden ja renkaan laadun välillä, siis saako ajaa yksillä renkailla kauan vai pitäisikö niitä vaihtaa tiuhaan mahdollisimman hyvän pidon varmistamiseksi. Äärimilleen kun tämän veisi, voisi tietysti vaikka kieltää ajamasta millään renkaalla yli 10000 kilometriä tai laittaa urasyvyyden rajaksi seitsemän milliä, koska 11000 kilometriä ajettu ja millin kulutuspinnastaan menettänyt varmasti jo häviää mittauksissa tuliterälle. Pito siis ei ole enää paras mahdollinen. Useimmat pitäisivät tällaista vaatimusta järjettömänä ja kohtuuttomana, eli ovat valmiita rahan säästämiseksi tinkimään parhaasta mahdollisesta pidosta. Näin itsekin ajattelen.

    Merkittävimpänä renkaisiin liittyvänä riskinä itse pidän vesi- ja sohjoliirtoa ja herkkyys niihin on melko suorassa suhteessa urasyvyyteen (sekä renkaan leveyteen eli turvallisuuden nimissähän leveät sporttirenkaat pitäisi kieltää...)

    Lain urasyvyysrajathan ovat aivan naurettavia. Alkajaisiksi voisikin nostaa rajat vaikka kolmeen ja viiteen milliin, niin tulisi karsittua teiltä pois oikeasti vaarallisimmat renkaat ihan siitä riippumatta ovatko ne kuluneita kesä- , kitka- vai nastarenkaita. Itse nielisin vielä neljän ja kuuden millin uravaatimuksetkin, se ei paljon minun vaihtoväliini vaikutttaisi. Omat kitkani vaihtuivat nyt noin viiden millin urasyvyisinä ja viimeksi ajoin nillä kesäkauden eli vaihdoin talveksi tuliterät. Edellisen talven päättyessä pintaa oli melkein kuusi milliä, mutta pidon heikentymisen kyllä jo huomasi.




    Tuo laillisuuden milliraja on monelle autoilialle kustannuskysymys , 5mm. tuntuu monesta

    hyvien renkaiden roskiin heittämiselle eli kerskakulutukselle , se että jos ei ole taloudellista estettä ostaa uusia renkaita joka toinen vuosi , niin mikään ei estä



    .



      
  • Muistaakseni joku jo kertoikin aikaisemmassa topikissa TM:n numerossa 16/2006 olleesta vertailusta, jossa oli sekä uusia että kuluneita kesärenkaita verrattu kuluneisiin talvirenkaisiin.



    Kolmen ja neljän mm:n kulutuspinnallakin olleet kesärenkaat olivat sekä märällä, että kuivalla asfaltilla selkeästi parempia kuin viiden mm:n kulutuspinnalla olleet nastarenkaat (nastat poistettuna tietysti) ja kitkarenkaat. Jälkimmäiset olivat vertailun "ylivoimaisesti" surkeimmat joka osa-alueella, paitsi melussa ja mukavuudessa. Nastaton nastarengas oli ainoastaan kaarrevesiliirrossa hiukan parempi kuin enemmän kuluneet kesärenkaat.

      
  • Jos jollakulla sattuisi olemaan mittaustuloksia tuosta 16/2006 - vertailusta, lukisin mielenkiinnolla.



    Siis esimerkiksi jarrutusmatkat kuivalla ja märällä, käytetty kesä vs käytetty kitka.



    Myös vesiliirron rajanopeudet kiinnostaisivat. Ihan siis ne numerot, eivät jonkun toisen tulkinnat niistä numeroista.



    Sattuneesta syystä en enää luota TM:n tulkintoihin, koska niitä ohjaa selvästi kova tarve julistaa valittua totuutta. Sitä en sentään epäile että mittaustuloksia manipuloisivat.



    Tuossa uudet kesärenkaat vs vanhat kitkat vertailussa on tosin selvästi kyse testiasetelman tahallisesta manipuloinnista halutun tuloksen varmistamiseksi. Tahallisesta siksi, että eivät he voi niin tyhmiä olla, etteivät ymmärtäisi moista vertailua totaalisen järjettömäksi. Kas kun eivät vertaa Mersun Sprinteriä ja Toyotan Aygoa ja vertailun vallankumouksellisena lopputuloksena totea, että Sprinteriin mahtuu enemmän tavaraa.

      
  • Ja jos joku siis haluaa sen vaivan nähdän, voisi mukana tietysti olla uuden kesärenkaan vastaavat luvut. Silloin olisi tietoa koko kolmiyhteydestä. Kuinka paljon huonompi on käytetty kesärengas uuteen kesärenkaaseen verrattuna. Ja kuinka paljon huonompi on kesäkeleillä käytetty kitka käytettyyn kesärenkaaseen verrattuna. Onko siis käytetyn kitkan ja käytetyn kesärenkaan välillä yhtä iso vai isompi ero kuin uuden ja käytetyn kesärenkaan välillä.

      
  • nelivetoinen:

    Tuossa uudet kesärenkaat vs vanhat kitkat vertailussa on tosin selvästi kyse testiasetelman tahallisesta manipuloinnista halutun tuloksen varmistamiseksi. Tahallisesta siksi, että eivät he voi niin tyhmiä olla, etteivät ymmärtäisi moista vertailua totaalisen järjettömäksi.




    Eivät varmasti ole tyhmiä. Kyse on siitä että lukijat voivat olla rehellisesti tietämättömiä, tai talous on niin tiukoilla että on houkuttelevaa säästää rahaa rengastuksessa.



    Tuskinpa kesällä kitkoilla ajavat soveltavat talvinopeusrajoitusta, vaan menevät muun liikenteen mukana.

      
  • ["Major"]



    Jos kerta kitkalla uskaltaa ajaa jääkelillä talvella niin kyllä pitäisi voida ajaa kesälläkin, tuskin se huonompi silloin on.



    Minusta tuo logiikka ei oikein toimi. Järkevintä on valita välineet olosuhteiden mukaan. Kyllähän nastalenkkaritkin on todella hyvät talvella juostessa eikä ne sen huonommat ole kesälläkään, mutta harva niillä silloin kuitenkaan juoksee. Kesärenkaat on kesää varten.



    Turvavälit ovat paljon isompi ongelma kuin kitkarenkaat, oli kesä tai talvi.



    Kyllä ne ovat iso ongelma. Mutta miten se liittyy oikeaan rengastukseen? En ole missään havainnut, että huonoilla renkailla tunnetusti liian lyhyiden turvavälien tuhovoimaisuus muuttuisi pienemmäksi. Turvavälissähän on ennenkaikkea kyse asenteesta - olettaisin että turvallisuutta renkaiden kohdalla miettivä miettii myös tuota turvaväliä.



    Kaikki eivät tietysti mieti yhtään mitään, mutta tämänkään porukan ajaminen tuskin paranee huonommilla renkailla.



      
  • nelivetoinen:



    Tuossa uudet kesärenkaat vs vanhat kitkat vertailussa on tosin selvästi kyse testiasetelman tahallisesta manipuloinnista halutun tuloksen varmistamiseksi.




    Minä olen eri mieltä. Tällainen vertailu nimenomaan tarvitaan renkaiden erojen kirkastamiseksi. Opetus on juuri se, että kitkarenkaan kuvion syvyydestä ei kannata lähteä päättelemään sen ominaisuuksia kesärenkaana, mikä tuli hyvin ilmi tässäkin testissä. Noilla millisyvyyksillä kesärengas olisi vielä hyvää luokkaa, aivan toisin kuin kitkarengas.



    En ole vielä kuullut, että kukaan ostaisi uusia kitkarenkaita kesäajoa varten.



      
  • nelivetoinen:

    Ja kuinka paljon huonompi on kesäkeleillä käytetty kitka käytettyyn kesärenkaaseen verrattuna.




    Jos tallissa on käytetyt kesärenkaat, niin miksi ajaisi kitkoilla? Yleensä kitkoilla ajetaan kesällä, ettei tarvitsisi ostaa uusia kesärenkaita. Ja kitkat ajetaan nimenomaan loppuun siinä kesäkelissä, johon ne kaikkein huonoiten sopivat.



      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit