Ainakin Qashqain vararengastilan täyttää kokonaan styroksi, jossa on paikat liimapullolle ja kompressorille. Lisätilaa ei tule yhtään.
Koko hässäkkä painaa noin 5 kiloa. Tilapaisvararengas jotain 11 kiloa. Painonsäästö on siis 6 kiloa. Voisiko joku teoriainsinööri laskea paljonko säästyy kulutuksessa tai päästöissä?
Eipä ihme, ettei konttiin sovi mitään, jos siellä on useita kiloja styroksia. Sopiiko se styroksikuutio kontin luukusta ulos? Eikö sitä styroksia voi ottaa pois?
Lienet yliarvioinut paikkaustarvikkeiden painon, unohtanut renkaanvaihtotyökalut ja vararenkaaksi olet valinnut jonkin keveimmän mahdollisen vaihtoehdon, jolla ei voi ajaa normaalisti. Toivottavasti tuo on vain vahinko.
Nyt luet piruillen väärin. Styroksikuutio hempulipaikkaustarpeineen täyttää vararenkaan tilan, ei koko takakonttia. Hommasin tilalle tilapäisvararenkaan, joka painaa reilusti alle 20 kg ja jolla voi ajaa 80:n vauhtia paikkauttamaan vakiorengasta.
Edelleenkään kukaan ei ole laskenut paljonko vararenkaan poisjättäminen säästää kulutuksessa.
Jos hallitunkilla ei pysty nostamaan koko akselia kerralla, niin sen jälkeen haluat maksimoida työmäärän käyttämällä auton omaa ruuvitunkkia. Ymmärsinkö oikein?
Jos olisi sileä betonilattia, jossa hallitunkki liikkuu takertelematta, asia ei olisi ongelma. Mutta koska ei ole, hallitunkki kampeaa autoa sivulle, eikä nostaminen ole turvallista. Pituussuunnassa olevan tunkin kanssa ei ongelmaa muodostu.
Styroksikuutio hempulipaikkaustarpeineen täyttää vararenkaan tilan, ei koko takakonttia. Hommasin tilalle tilapäisvararenkaan, joka painaa reilusti alle 20 kg ja jolla voi ajaa 80:n vauhtia paikkauttamaan vakiorengasta.
Mahtuuko täysikokoinen rengas tilaan, jos otat styroksit pois? Eli mikset laita toisen rengassarjan pyörää vararenkaaksi? Varastosta säästyisi yhden renkaan verran tilaa.
Edelleenkään kukaan ei ole laskenut paljonko vararenkaan poisjättäminen säästää kulutuksessa.
Minä en osaa tuota laskea, mutta käytännön mittauksista voisi ehkä yrittää haatukoida. TM mittaa joskus kulutuksen tyhjänä ja täydellä kuormalla. Jos kuormaa on esim. 500 kg, 20 kilon merkitys lienee n. 5% suuruusluokkaa mitatusta erosta? Maantieajossa se on siis niin pieni, ettei sitä ole mahdollista saada esiin mittaamalla, kaupunkiajossakin vain teoriassa.
Styroksikuutio hempulipaikkaustarpeineen täyttää vararenkaan tilan, ei koko takakonttia. Hommasin tilalle tilapäisvararenkaan, joka painaa reilusti alle 20 kg ja jolla voi ajaa 80:n vauhtia paikkauttamaan vakiorengasta.
Mahtuuko täysikokoinen rengas tilaan, jos otat styroksit pois? Eli mikset laita toisen rengassarjan pyörää vararenkaaksi? Varastosta säästyisi yhden renkaan verran tilaa.
Edelleenkään kukaan ei ole laskenut paljonko vararenkaan poisjättäminen säästää kulutuksessa.
Minä en osaa tuota laskea, mutta käytännön mittauksista voisi ehkä yrittää haatukoida. TM mittaa joskus kulutuksen tyhjänä ja täydellä kuormalla. Jos kuormaa on esim. 500 kg, 20 kilon merkitys lienee n. 5% suuruusluokkaa mitatusta erosta? Maantieajossa se on siis niin pieni, ettei sitä ole mahdollista saada esiin mittaamalla, kaupunkiajossakin vain teoriassa.
Styroksit piti ottaa pois jo tilapäisvararenkaan takia. Saattaisi sinne täysikokoinenkin rengas mahtua ja toisen rengassarjan pyörän käyttö on toki hyvä idea. Johtuu varmaan kaavamaisesta ajattelustani etten ole niin tehnyt. Varastotilasta ei ole kiinni.
Olen samaa mieltä säästöarviostasi: tuskin on mitattavissa.
Kuorman vaikutus on lineaarinen. Kulmakerroin vaihtelee auton/moottorin ja testikuormitussyklin mukaan, kaupunkiajossa jyrkempi.
Suuruusluokka ainakin on järkevä. Tässä sama vähän enemmän norttiaskin kanteen tehtynä versiona.
Auton polttoaine katoaa neljään asiaan:
1. Ilmanvastuksen voittamiseen
2. Vierinvastuksen voittamiseen
3. Jarrutuksiin
4. Muuhun (moottorin sisäinen kitka, sähkönkulutus, jne.)
Ilmanvastus riippuu auton muodosta, nopeudesta ja ilman tiheydestä. Massalla ei ole mitään tekoa sen kanssa. Vierinvastus taas on suoraan verrannollinen massaan, samoin jarrutuksissa häviävä energia. Muun kulutuksen voi jakaa ajan suhteen vakiokulutukseksi (esimerkiksi sähkönkulutus) tai matkan suhteen vakiokulutukseksi (esimerkiksi laakerihäviöt). Siinä ei kuitenkaan tyypillisesti ole massaan verrannollista komponenttia.
Kaupunkiajossa energiasta suurin osa katoaa vierinvastukseen ja jarrutuksiin. Ilmanvastuksen rooli on kaupunkinopeuksissa vähäinen, mutta muu kulutus voi olla hitaassa liikenteessä merkittävääkin. Jos varapyörä painaa 1,5 % auton massasta, niin kulutus voisi sen vuoksi kasvaa esimerkiksi 1 %. (Hybrideissä vähän vähemmän, mutta se menee jo hiustenhalkomiseksi.)
Maantieajossa suurin osa energiasta menee ilmanvastuksen voittamiseen (ilmanvastus voittaa vierinvastuksen tyypillisesti noin 70 km/h:ssa). Toisaalta myös muun kulutuksen merkitys kilometriä kohden pienenee. Ihan näppiarvauksena voisi heittää, että maantiellä kulutuksesta 40 % riippuu massasta (motarilla vähemmän, kylätiellä enemmän). Niinpä se vararengas kasvattaa kulutusta noin 0,6 %.
Muutos sinänsä on vähäinen, mutta sillä voi olla kyllä autonvalmistajille merkitystä. Aika moni auto pääsää 99 g/km, 109 g/km tai 119 g/km. Vararenkaan lisääminen voisi ponnauttaa lukeman seuraavalle kymmenluvulle, joten senkin vuoksi rinkula kannattaa ottaa pois. Vaikka toki pääasiallinen syy onkin rahansäästö.
Kiitos mikahe ja Hiilipäästö! Tässä oli sen suuntaista konkretiaa jota tavoittelin.
Kukin painottanee tuollaisen kulutusmerkityksen haluamallaan tavalla.
IMHO kun ottaa huomioon paikkasarjan epävarmuuden ja muut autoon tarpeellisina pitämäni ja lisäämäni varusteromppeet, hyväksyn ilomielin kulutuslisän.
Älä jauha p***aa. Et sinä mitään 'konkretiaa' missään vaiheessa ajatellutkaan kun puhuit mitä sylki suuhun toi. Ja nyt koitat parhaasi mukaan esittää että tuo muiden kirjoitukset olisivat aiempaa ennalta päättämäsi päätelmää tukevia...
Todellisuudessa autoala on siirtynyt käyttämään paikkaussarjoja koska vararengasta ei tarvitse, koska ASIAKKAAT säästävät sillä selvää rahaa suuret määrät, ja ennekaikkea koska polttoainetta eli CO2:sta säästyy todella suuret määrät tuolla helpolla toimenpiteellä. Näin ei tarvitse muilla (kalliilla, ei säästävillä kuten paikkaussarjojen kanssa) keinoilla niin mielettömästi etsiä polttoainevähennyksiä ja autojen verotus pienenee.
Ja sen vararenkaan voi edelkoska ASIAKKAAT säästävät sillä selvää rahaa suuret määrät, ja ennekaikkea koska polttoainetta eli CO2:sta säästyy todella suuret määrät tuolla helpolla toimenpiteellä. Näin ei tarvitse muilla (kalliilla, ei säästävillä kuten paikkaussarjojen kanssa) keinoilla niin mielettömästi etsiä polttoainevähennyksiä ja autojen verotus pienenee.
Ja sen vararenkaan voi edelleenkin itse valita lisävarustelistalta (yleensä noin 100 vissiin) jos on niiiiin pakko sellainen olla. Onneksi me muut säästämme turhista kivikautisten varusteiden kustannuksista ja niiden tuomasta lisäpainosta.
Ainakin keski-Euroopan osalta luin tiedon että suurin osa ei edes käytä vararengasta rengasrikon sattuessa vaikka sellainen autossa olisi, vaan liikkuvuusturva (autonvalmistajan myöntämä, vakuutukseen sisältyvä tai tiepleenkin itse valita lisävarustelistalta (yleensä noin 100 vissiin) jos on niiiiin pakko sellainen olla. Onneksi me muut säästämme turhista kivikautisten varusteiden kustannuksista ja niiden tuomasta lisäpainosta.
Ainakin keski-Euroopan osalta luin tiedon että suurin osa ei edes käytä vararengasta rengasrikon sattuessa vaikka sellainen autossa olisi, vaan liikkuvuusturva (autonvalmistajan myöntämä, vakuutukseen sisältyvä tai tiepalveluyhdistyksen jäsenyyteen sisältyvä ) on se mitä ihmiset haluavat käyttää. Jos rengas riikkoontuu niin rengasliikkeeseenhän se auto pitää muutenkin viedä. Samalla voi vaikka itse istua taksissa matkalla määränpäähän.
Tietty jotkut vanhat keskellä Siperiaa asuvat peräkammarin pojat joilla on joku 80-luvun Lada on aika eri juttu.
Luuletko oikeasti että 20kg ylimääräistä painoa joka ikisessä autossa maapallolla (+tilanhukka) on pieni asia?
Heh, ihanko tosissasi olet maailmatuskaisen purkauksesi kanssa vai provoiletko? Voit itsekin käydä toteamassa, että em. Qashqain tapauksessa paikkasarja ei säästä yhtään tilaa ja mielestäni painonsäästön tuoma kulutussäästö tuskin lienee kotikonstein edes mitattavissa.
Putput:
(Ainakin keski-Euroopan osalta luin tiedon että suurin osa ei edes käytä vararengasta rengasrikon sattuessa vaikka sellainen autossa olisi, vaan liikkuvuusturva (autonvalmistajan myöntämä, vakuutukseen sisältyvä tai tiepleenkin itse valita lisävarustelistalta (yleensä noin 100 vissiin) jos on niiiiin pakko sellainen olla. Onneksi me muut säästämme turhista kivikautisten varusteiden kustannuksista ja niiden tuomasta lisäpainosta.
Keski-Euroopan palvelurunsaudessa tuo voi olla mahdollista, mutta paljonko se lisää hiili- yms. päästöjä, kun heti ollaan hinureita ja takseja soittelemassa?
Ja mitä järkeä on valmistaa autoihin vehkeitä, joita ei koskaan tarvita? Luulisi silläkin olevan miljoonamitassa merkitystä luonnonvarojen sääästämisessä.
Olen tarvinnut vararengasta riittävän usein paikoissa ja oloissa, joissa renkaanvaihdolla on selvinnyt vähemmällä vaivalla ja halvemmalla kuin kuljetuspalveluja tilaamalla.
Heh, ihanko tosissasi olet maailmatuskaisen purkauksesi kanssa vai provoiletko?
Maailmantuskainen purkaus? Mitä sillä tarkoitat? Että katsot muun kuin sinun ajattelemattomien heittojen myötäämisen olevan purkaus? Että muun kuin yhden tietyn keskellä ei mitään asuvan juntin oman navan tuijottaminen on jotenkin 'maailmantuskaista'?
Voit itsekin käydä toteamassa, että em. Qashqain tapauksessa paikkasarja ei säästä yhtään tilaa ja mielestäni painonsäästön tuoma kulutussäästö tuskin lienee kotikonstein edes mitattavissa.
Nyt ollaan joo yksinkertaisuuden kanssa tekemisissä: et osaa ottaa huomioon muuta kuin tasan tällä sekunnilla sinun nenän edessä olevaa, etkä sitäkään kykene mitenkään punnitsemaan.
Mieti vähän että onko seuraavan Cashcow:si tavaratila optimoitu nykyistä paremmin koska ei tarvitse edes suunnitella tilaa vararenkaalle. Mieti että onko maailmassa muitakin automalleja, muitakin ihmisiä jne. joilla tuo ei ole hukkatilaa. Mieti että onko paikkaussarjan syytä se että siellä on tyhjä vararenkaan paikka.
Keski-Euroopan palvelurunsaudessa tuo voi olla mahdollista, mutta paljonko se lisää hiili- yms. päästöjä, kun heti ollaan hinureita ja takseja soittelemassa?
En usko että puhelut aiheuttavat paljonkaan päästöjä. Tosin voi olla että aliarvioin sinun kykysi tehdä asiat mahdollisimman vaikeiksi ja kalliiksi: taivas on varmaan rajana sille kuinka paljon energiaa, rahaa ja luonnonvaroja voit saada kulumaan siihen että soitat liikkuvuuspalveluun.
Ja mitä järkeä on valmistaa autoihin vehkeitä, joita ei koskaan tarvita? Luulisi silläkin olevan miljoonamitassa merkitystä luonnonvarojen sääästämisessä.
Hehheh, nyt menee jo niin typeräksi tuo sinun touhu että...no...parasta etten jatka lausetta. Hyvä sentään että sinä asut jossain missä vararenkaat, tunkit ja rengasavaimet kasvaa puissa.
Olen tarvinnut vararengasta riittävän usein paikoissa ja oloissa, joissa renkaanvaihdolla on selvinnyt vähemmällä vaivalla ja halvemmalla kuin kuljetuspalveluja tilaamalla.
Ihan varmasti olet, aivan takuulla kaikki uskovat tuota. Hyvä muuten että olet selvinnyt halvemmalla kuin 0.
Luuletko oikeasti että 20kg ylimääräistä painoa joka ikisessä autossa maapallolla (+tilanhukka) on pieni asia?
Sano sinä. Jos autojen kulutus on o,x% suurempi kuin ilman vararengasta olisi, saadaan tietysti kasaan mahtavaltä kuulostava litramäärä. Mutta se silti on häviävän pieni osa kokonaiskulutuksesta, joten mitä se vaikuttaa yhtään mihinkään?
Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, etteikö säästöjä pidä hakea kaikista kohteista, jolloin summana ehkä saadaan merkittäviä asioita. Mutta jos ihan oikeasti 20 kg yksittäisenä asiana on merkittävä asia, mitä muita paljon merkittävämpiä asioita autoissa on, joista voisi luopua? Oletko itse optimoinut ajamisesi tuohon tasoon saakka?
Nyt luet piruillen väärin. Styroksikuutio hempulipaikkaustarpeineen täyttää vararenkaan tilan, ei koko takakonttia. Hommasin tilalle tilapäisvararenkaan, joka painaa reilusti alle 20 kg ja jolla voi ajaa 80:n vauhtia paikkauttamaan vakiorengasta.
Edelleenkään kukaan ei ole laskenut paljonko vararenkaan poisjättäminen säästää kulutuksessa.
Litkupullo ja kompura painavat yhteensä 1,5 kiloa. Jos sinulla on 3,5 kiloa styroksia kontissa, niin eipä ihme jos renkaan pois jättäminen ei tuo lisätilaa. Jos Nissanilla ovat tehneet surkea toteutuksen, niin ei sen vuoksi kannata ideaa tuomita. Sen sijaan kannattaisi haukkua Nissanin suunnittelijat. Vähänkään fiksummissa toteutuksissa sitä lisätilaa kyllä on ihan tuntuvasti.
Jos sinulla hajoilee renkaita muutaman kuukauden välein niin kuin kirjoitat, niin käyttösi lienee hyvin poikkeavaa. Omat poikkeavat olosuhteet ovat hyvin huono peruste tuomita keskimääräisessä käytössä hyvin toimiva ratkaisu.
Mitä tulee tuohon polttoainesäästöön, niin tuolla mikahen googlettamalla arvolla miljoonan kilometrin aikana (50 vuotta ja 20 000 km/v) palaa 560 litraa polttoainetta vararenkaan mukana kuljettamiseen. Tuo siis korkealla kuormalla toimivalla dieselmoottorilla. "Ylitehoisen" bensamoottorin kulutuslisä on paljon suurempi. Riski sille, että rengas hajoaa niin pahasti, ettei matka jatku kompuran ja litkun avulla on niin pieni, etten näe syytä polttaa turhaan 0,5-1 kuutiota polttoainetta ja tuhlata samalla kuljetuskapasiteettia.
Nyt luet piruillen väärin. Styroksikuutio hempulipaikkaustarpeineen täyttää vararenkaan tilan, ei koko takakonttia. Hommasin tilalle tilapäisvararenkaan, joka painaa reilusti alle 20 kg ja jolla voi ajaa 80:n vauhtia paikkauttamaan vakiorengasta.
Edelleenkään kukaan ei ole laskenut paljonko vararenkaan poisjättäminen säästää kulutuksessa.
Litkupullo ja kompura painavat yhteensä 1,5 kiloa. Jos sinulla on 3,5 kiloa styroksia kontissa, niin eipä ihme jos renkaan pois jättäminen ei tuo lisätilaa. Jos Nissanilla ovat tehneet surkea toteutuksen, niin ei sen vuoksi kannata ideaa tuomita. Sen sijaan kannattaisi haukkua Nissanin suunnittelijat. Vähänkään fiksummissa toteutuksissa sitä lisätilaa kyllä on ihan tuntuvasti.
Jos sinulla hajoilee renkaita muutaman kuukauden välein niin kuin kirjoitat, niin käyttösi lienee hyvin poikkeavaa. Omat poikkeavat olosuhteet ovat hyvin huono peruste tuomita keskimääräisessä käytössä hyvin toimiva ratkaisu.
Mitä tulee tuohon polttoainesäästöön, niin tuolla mikahen googlettamalla arvolla miljoonan kilometrin aikana (50 vuotta ja 20 000 km/v) palaa 560 litraa polttoainetta vararenkaan mukana kuljettamiseen. Tuo siis korkealla kuormalla toimivalla dieselmoottorilla. "Ylitehoisen" bensamoottorin kulutuslisä on paljon suurempi. Riski sille, että rengas hajoaa niin pahasti, ettei matka jatku kompuran ja litkun avulla on niin pieni, etten näe syytä polttaa turhaan 0,5-1 kuutiota polttoainetta ja tuhlata samalla kuljetuskapasiteettia.
Kaasujalkaa höllentämällä säästää polttoainetta huomattavasti enemmän.
Ja jos pitää olla raskas katumaastoauto alla, niin joku "tosi painava" vararengas pilaa päivän. Tut.
Kaverinkin gasgaissa on vararengaskotelossa subwoofferi. Siis katumaastoautoonkaan ei nykyään laiteta vararengasta... No, absurdihan se on koko katumaasturikin.
Mulla on se käsitys että jengi ei kovin hyvin pidä autojensa rengaspaineitakaan kovin hyvin optimissa, jolloin polttoainetta palaa paljon enemmän kuin pikku vararenkaasta.
Onhan noita vaikka mitä juttuja mitä voisi luetella...
Takuulla löytyy varmasti monta kohtaa, mistä kulutusta voi vähentää, mutta jos ne ovat toisistaan riippumattomia, niin ne eivät tee toisistaan hyödyttömiä. En näe mitään yhteyttä esimeriksi kaasujalkaan tai rengaspaineisiin sillä, että tarpeetonta painolastia ei autossa kannata pitää. Tuolla logiikalla voisi perustella senkin, että pitää ajaa tyhjillä renkailla, kontti täynnä tarpeeton rojua ja mahdollissam epätaloudellisesti. Eihän nyt mitään yksittäistä juttua kannata parantaa kun on muitakin puutteita.
No, tässä on varmaan monta puolta. Laittaa vaikka vaimo ulkoruokintaan niin autonpaino tippuu 60kg.
Luulen, että rengasrikko on sen verran harvinainen tapaus, ettei monet osaa siihen oikein suhtautua. Jos asuu jossain kehä III ulkopuolella, rengasrikko voi olla isokin ongelma ellei autossa ole vararengasta, paikkapullo ei auta tai yksikertaisesti ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Nykyaikana melkein kaikilla on känny aina mukana muttei välttämättä kaikilla aina. Tilannetta voisi verrata siihen, että ajaa auton talvella ojaan mökkitiellä, on pimeä eikä ole kännyä mukana. Tätäkään minulle ei ole ikinä sattunut, mutta kuvittelen, että v-käyrä olisi korkealla. Landella hinurin paikalle saaminen voi viedä jonkin aikaa ja mihin se sitten hinataan, lauantaina klo 20 jonnekin rengasliikkeen pihaan, olet jossain mökkipaikkakunnalla ja maanantaina pitäisi mennä töihin. Näitä skekaarioita on helppo kehitellä, toimisivat hyvin jos rengasrikkoja sattuisi useammin. Sattuu niitä tosin jopa keski-Euroopassa, ei bemari muuten käyttäisi runflat renkaita. Rengasrikko on yleisin syy Saksassa kutsua hinuri ja sen vuoksi kannattaa mieluimmin koko autokantaan asentaa renkaat, joilla matka jatkuu, jottei hinuria tarvita.
Eräänä päivänä, kun piti lähteä liikkeelle autolla, huomasin että takarengas oli tyhjentynyt. Otin paikka-ainepurkin ja kompuran auton tavaratilasta. Fordissa paikka-ainepurkki kiinnitetään kompuran kylkeen, ja aine menee kompuran käydessä renkaaseen. Tai ainakin pitäisi mennä. Minulla kävi niin, että kun noin puolet aineesta oli renkaassa, venttiili tukkeutui, eikä renkaaseen mennyt enää ilmaa eikä ainetta, vaikka mittari näytti 7 kg:n painetta. Koska rengas oli jo puoliksi täynnä, irrotin kompuran venttiilistä. Olisi tietenkin pitänyt laskea paine ensin letkusta, mutta kun en huomannut tehdä sitä, niin paikkausmömmö lensi paineella pitkin auton kylkeä ja housuille. Sitten ajoin lähimmälle huoltamolle lisäämään ilmaa, mutta sielläkään sitä ei saanut lisätyksi. Seuraavaksi ajoin rengasliikkeeseen, missä renkaaseen vaihdettiin uusi venttiili ja lisättiin ilmaa. Luulin, että rengas olisi nyt ollut kunnossa, mutta sepä täristi valtavasti maantiellä. Palasin rengasliikkeeseen tasapainottamaan pyörää. Tasapainotus ei millään onnistunut, vaan lopulta rengas piti ottaa vanteelta ja pestä paikka-aineet sieltä pois. Aine oli kuin puuliimaa, joka valui aina renkaan alimpaan kohtaan, ja aiheutti tärinän. Tämän jälkeen ostin tunkin ja rengasavaimen, ja nostin talvirenkaan tavaratilan pohjalle, jossa onneksi on tila varapyörälle. Paikka-aineisiin en enää turvaudu.
Eräänä päivänä, kun piti lähteä liikkeelle autolla, huomasin että takarengas oli tyhjentynyt. Otin paikka-ainepurkin ja kompuran auton tavaratilasta. Fordissa paikka-ainepurkki kiinnitetään kompuran kylkeen, ja aine menee kompuran käydessä renkaaseen. Tai ainakin pitäisi mennä. Minulla kävi niin, että kun noin puolet aineesta oli renkaassa, venttiili tukkeutui, eikä renkaaseen mennyt enää ilmaa eikä ainetta, vaikka mittari näytti 7 kg:n painetta. Koska rengas oli jo puoliksi täynnä, irrotin kompuran venttiilistä. Olisi tietenkin pitänyt laskea paine ensin letkusta, mutta kun en huomannut tehdä sitä, niin paikkausmömmö lensi paineella pitkin auton kylkeä ja housuille. Sitten ajoin lähimmälle huoltamolle lisäämään ilmaa, mutta sielläkään sitä ei saanut lisätyksi. Seuraavaksi ajoin rengasliikkeeseen, missä renkaaseen vaihdettiin uusi venttiili ja lisättiin ilmaa. Luulin, että rengas olisi nyt ollut kunnossa, mutta sepä täristi valtavasti maantiellä. Palasin rengasliikkeeseen tasapainottamaan pyörää. Tasapainotus ei millään onnistunut, vaan lopulta rengas piti ottaa vanteelta ja pestä paikka-aineet sieltä pois. Aine oli kuin puuliimaa, joka valui aina renkaan alimpaan kohtaan, ja aiheutti tärinän. Tämän jälkeen ostin tunkin ja rengasavaimen, ja nostin talvirenkaan tavaratilan pohjalle, jossa onneksi on tila varapyörälle. Paikka-aineisiin en enää turvaudu.
No, jos on noin onnettoman taidoton, piittaamaton eikä opettele tekemään mitään oikein niin elämä voi olla vaikeata. Ja kalliimpaa.
Ja tuostakin olisi selvinnyt 5 minsassa jatkamaan matkaansa, kun olisi napannut tavaratilasta TÄYSIKOKOISEN vararenkaan, laittanut alle ja hoplaa, eikun kaasua. Ai että se elämä voi olla helppoa.....kuin ei kuulu viherpiipertäjiin.
Ja tuostakin olisi selvinnyt 5 minsassa jatkamaan matkaansa, kun olisi napannut tavaratilasta TÄYSIKOKOISEN vararenkaan, laittanut alle ja hoplaa, eikun kaasua. Ai että se elämä voi olla helppoa.....kuin ei kuulu viherpiipertäjiin.
Jos olisit tehnyt yhtä paljon virheitä rengasta vaihtaessasi kuin paikkausyrityksessäsi teit, niin olisit tiputtanut auton tunkilta jarrulevyn varaan ja kolhinut auton yrittäessäsi nostaa nurkkaa ylös maasta. Pari tuntia tapeltuasi olisit sitten viimein päässyt matkaan etsimään rengasliikettä, jossa sinulle olisi asennettu sopiva keliin sopiva rengas puhjenneen tilalle.
Osaavampi olisi paikannut renkaan paikka-aineella nopeasti hyvin vähällä vaivalla ja päässyt jatkamaan matkaa sotkematta käsiään.
Tuppaa joskus noi pyöränpultikin olemaan ainakin rengasliikkeen pulttipyssyn jäljiltä niin tiukassa, ettei niitä käsipelillä tienposkessa saa edes auki, että pääsisi vararengasta vaihtamaan. Mutta tottakai täällä kaikki vaihtaa renkaat itse ja kiristää ne aina momenttiavaimella ohjekireyteen.
Ja tuostakin olisi selvinnyt 5 minsassa jatkamaan matkaansa, kun olisi napannut tavaratilasta TÄYSIKOKOISEN vararenkaan, laittanut alle ja hoplaa, eikun kaasua. Ai että se elämä voi olla helppoa.....kuin ei kuulu viherpiipertäjiin.
Ai, tavaratilassa pitää alkaa kuskaamaan kahta täysikokoista rengasta, eturenkaita ja takarenkaita, joista jälkimmäinen 305-leveä? Varmasti on vararengas eri rengastyyppiä kuin uudemmat alla olevat renkaat joten rengas pitää vaihtaa kuitenkin taas uuteen. Entä kun se rengas ei olekaan enää kunnossa, sitä kun ei kukaan tarkasta koskaan ja on vuosia ties kuinka tyhjänä? Kuski olisi voinut kuolla jäätyään autonsa alle kun tunkki uppoutuu pehmeään pientareeseen tai auto keikahtaa epätasaisella maalla! Takuulla hänet olisi vielä keskellä maantietä pysähtyneenä ryöstetty, auto viety ja varmaan vielä raiskattu (saaden vähintäänkin hepatiitin ja HIVin) ja tapettukin! SITÄKÖ SINÄ HALUAT, ETTÄ SINUT JA VAIMOSI JA LAPSESI RAISKATAAN?? Talvella käyttäessa kesärengasta vararenkaana olisi kuski takuulla menettänyt autonsa hallinnan ja ajanut rekan keulaan, ja rekka olisi ajautunut auton takana tulleeseen koulubussiin tappaen 25 pientä sosiaalidemokraattityttölasta (eli maailman viattomimpia olentoja)! Eli jos yrittäisi vaihtaa rengasta niin kaikki varastettaisiin ja kuski kuolisi, päälle vielä kymmeniä viattomia uhreja!
Siinä vararengasfanaatikkojen tasoisia argumentteja!
Normaalikokoisen tubeless renkaan pahempi puhkeaminen (so paikkausaine ei auta) normaalissa tieliikenteessä on aika harvinaista. Aika monta muutakin mahdollisuutta matkan katkeamiseen on eikä niihin ole varauduttu käytännössä mitenkään.
Jos asia oikein ahdistaa, niin voi ostaa runflat-renkaat tai laittaa renkaisiin sisälle valmiiksi nestemäistä tiivistelitkua jota käytetään ralliautoissa, moottoripyörissä ja fillarien tubeless-renkaissa. Tuolla konstilla renkaan puhkeamien on jo hyvin epätodennäköistä.
Takuulla hänet olisi vielä keskellä maantietä pysähtyneenä ryöstetty, auto viety ja varmaan vielä raiskattu (saaden vähintäänkin hepatiitin ja HIVin) ja tapettukin! SITÄKÖ SINÄ HALUAT, ETTÄ SINUT JA VAIMOSI JA LAPSESI RAISKATAAN?? Talvella käyttäessa kesärengasta vararenkaana olisi kuski takuulla menettänyt autonsa hallinnan ja ajanut rekan keulaan, ja rekka olisi ajautunut auton takana tulleeseen koulubussiin tappaen 25 pientä sosiaalidemokraattityttölasta (eli maailman viattomimpia olentoja)! Eli jos yrittäisi vaihtaa rengasta niin kaikki varastettaisiin ja kuski kuolisi, päälle vielä kymmeniä viattomia uhreja!
Siinä vararengasfanaatikkojen tasoisia argumentteja!
Hmmm.....tuosta olisikin mielenkiintoista saada hieman tilastotukea, kuinka usein noin kauheita asioita Suomessa rengasrikon yhdeydessä sattuu.....mutta kiva että mielikuvitus on kunnossa.....
Ja tuostakin olisi selvinnyt 5 minsassa jatkamaan matkaansa, kun olisi napannut tavaratilasta TÄYSIKOKOISEN vararenkaan, laittanut alle ja hoplaa, eikun kaasua. Ai että se elämä voi olla helppoa.....kuin ei kuulu viherpiipertäjiin.
Jos olisit tehnyt yhtä paljon virheitä rengasta vaihtaessasi kuin paikkausyrityksessäsi teit, niin olisit tiputtanut auton tunkilta jarrulevyn varaan ja kolhinut auton yrittäessäsi nostaa nurkkaa ylös maasta. Pari tuntia tapeltuasi olisit sitten viimein päässyt matkaan etsimään rengasliikettä, jossa sinulle olisi asennettu sopiva keliin sopiva rengas puhjenneen tilalle.
Osaavampi olisi paikannut renkaan paikka-aineella nopeasti hyvin vähällä vaivalla ja päässyt jatkamaan matkaa sotkematta käsiään.
Taisi olla "jiipee" jolla oli alunperin ongelmia paikkauspullon kanssa. En tosin kyllä ymmärtänyt miksi laitoitte kaverin käyttövirheeksi sen, että paikkapullo oli pilaantunut ja tukki venttiilin.
Onko kukaan selvittänyt, täyttyykö rengas paikkapullolla lämpötilasta riippumatta. Muista aerosoleista on tuntuma, ettei CRC tule täydestäkään purkista kunnolla ulos -20 C, vaikka tavallisen liukasta ainetta onkin. Siinähän on jonkinlainen riski, että mömmöt on renkaassa, mutta paine jää niin pieneksi, ettei renkasta tuhoamatta autolla voi lähteä ajoon ja ei voikaan toimia käyttöohjeen mukaisesti.
Rengas näyttää tältä kun ajaa vähän matkaa tyhjänä. Sinne vaan litkut sisään ja toivoo parasta!
Onko kukaan selvittänyt, täyttyykö rengas paikkapullolla lämpötilasta riippumatta. Muista aerosoleista on tuntuma, ettei CRC tule täydestäkään purkista kunnolla ulos -20 C, vaikka tavallisen liukasta ainetta onkin. Siinähän on jonkinlainen riski, että mömmöt on renkaassa, mutta paine jää niin pieneksi, ettei renkasta tuhoamatta autolla voi lähteä ajoon ja ei voikaan toimia käyttöohjeen mukaisesti.
Jos purkin kyljessä ohjeistetaan "Ravista pulloa ja lämmitä pulloa tarvittaessa käsilläsi tai auton lämmitysjärjestelmästä tulevalla lämpimällä ilmalla" niin kovin moni ei ryhdy kokeilemaan juoksevuutta -20 C:n lämpötilassa.
Itselläni tyhjeni selvittämättömästä syystä jotain neljän kuukauden välein pari kitkarengasta, toinen heinäkuussa ja toinen loka-marraskuussa. Niillä oli ikää jo toistakymmentä vuotta.
Seuraavassa sarjassa alkoi taas yksi osoittaa hienoista ilmakatoa kesken kesää. Silloin ostin varuiksi paikkauspullon. Ennen pakkaskauden alkua tutkitutin ongelmaa rengasliikkeessä, ja pitkän etsimisen jälkeen (rengas piti lopulta irrottaa vanteelta) löytyi pieni naula.
En tosin kyllä ymmärtänyt miksi laitoitte kaverin käyttövirheeksi sen, että paikkapullo oli pilaantunut ja tukki venttiilin.
Siksi että hänen viestissään ilmeni se fakta ettei hän tiennyt tippaakaan mitä oli tekemässä. Hän teki lukuisia asioita vastoin ohjeita. Tästä syystä on hyvin epätodennäköistä että hänellä on muutkaan vaiheet menneet oikein, kun kerran on ilmeistä ettei hän ole edes ohjeita vilkaissutkaan. Ok, on vielä se mahdollisuus että on katsonut mutta ei osaa lukea tai ymmärrä kuvin havainnollistettuja ohjeita.
Onko kukaan selvittänyt, täyttyykö rengas paikkapullolla lämpötilasta riippumatta. Muista aerosoleista on tuntuma, ettei CRC tule täydestäkään purkista kunnolla ulos -20 C, vaikka tavallisen liukasta ainetta onkin. Siinähän on jonkinlainen riski, että mömmöt on renkaassa, mutta paine jää niin pieneksi, ettei renkasta tuhoamatta autolla voi lähteä ajoon ja ei voikaan toimia käyttöohjeen mukaisesti.
Voit tuoda esiin tämän uuden aiheen paikkapulloista, mutta tähän asti ei olla niistä keskusteltu. Paikkapullo on eri asia kuin renkaanpaikkaussetti johon sisältyy paikkausaine ja kompressori yms. tarvikkeet.
Itse arvioisin ettei paikkapullo yksin riitä millään henkilöautokäyttöön, ei pakkasella eikä kesälläkään.
NHB:
Nyt luet piruillen väärin. Styroksikuutio hempulipaikkaustarpeineen täyttää vararenkaan tilan, ei koko takakonttia. Hommasin tilalle tilapäisvararenkaan, joka painaa reilusti alle 20 kg ja jolla voi ajaa 80:n vauhtia paikkauttamaan vakiorengasta.
Edelleenkään kukaan ei ole laskenut paljonko vararenkaan poisjättäminen säästää kulutuksessa.
NHB:
Jos olisi sileä betonilattia, jossa hallitunkki liikkuu takertelematta, asia ei olisi ongelma. Mutta koska ei ole, hallitunkki kampeaa autoa sivulle, eikä nostaminen ole turvallista. Pituussuunnassa olevan tunkin kanssa ei ongelmaa muodostu.
Zagarat:
Mahtuuko täysikokoinen rengas tilaan, jos otat styroksit pois? Eli mikset laita toisen rengassarjan pyörää vararenkaaksi? Varastosta säästyisi yhden renkaan verran tilaa.
Minä en osaa tuota laskea, mutta käytännön mittauksista voisi ehkä yrittää haatukoida. TM mittaa joskus kulutuksen tyhjänä ja täydellä kuormalla. Jos kuormaa on esim. 500 kg, 20 kilon merkitys lienee n. 5% suuruusluokkaa mitatusta erosta? Maantieajossa se on siis niin pieni, ettei sitä ole mahdollista saada esiin mittaamalla, kaupunkiajossakin vain teoriassa.
Herbert:
Styroksit piti ottaa pois jo tilapäisvararenkaan takia. Saattaisi sinne täysikokoinenkin rengas mahtua ja toisen rengassarjan pyörän käyttö on toki hyvä idea. Johtuu varmaan kaavamaisesta ajattelustani etten ole niin tehnyt. Varastotilasta ei ole kiinni.
Olen samaa mieltä säästöarviostasi: tuskin on mitattavissa.
Zagarat:
Ja Zagaratin ajattelutyön menestys on ollutkin niin loistavaa että sitä kannattaa noteerata...
Istu edes hetkeksi ja vähintään yritä miettiä vähän aikaa asiaa.
Tässä on ensimmäinen googlaustulos, hieman tieteellinen selvitys asiasta: http://www.energysavingtrust.org.uk/content/download/79611/963995/version/1/file/Cenex+Weight+Reduction+Report_Final_V2.pdf
Siinä esim. VW Caddy diesel -tyyppisellä ajoneuvolla kulutus nousee kaupunkiajolenkillä 0.056 l/100km / 20 kg kuormaa lisää.
Kuorman vaikutus on lineaarinen. Kulmakerroin vaihtelee auton/moottorin ja testikuormitussyklin mukaan, kaupunkiajossa jyrkempi.
mikahe:
Suuruusluokka ainakin on järkevä. Tässä sama vähän enemmän norttiaskin kanteen tehtynä versiona.
Auton polttoaine katoaa neljään asiaan:
1. Ilmanvastuksen voittamiseen
2. Vierinvastuksen voittamiseen
3. Jarrutuksiin
4. Muuhun (moottorin sisäinen kitka, sähkönkulutus, jne.)
Ilmanvastus riippuu auton muodosta, nopeudesta ja ilman tiheydestä. Massalla ei ole mitään tekoa sen kanssa. Vierinvastus taas on suoraan verrannollinen massaan, samoin jarrutuksissa häviävä energia. Muun kulutuksen voi jakaa ajan suhteen vakiokulutukseksi (esimerkiksi sähkönkulutus) tai matkan suhteen vakiokulutukseksi (esimerkiksi laakerihäviöt). Siinä ei kuitenkaan tyypillisesti ole massaan verrannollista komponenttia.
Kaupunkiajossa energiasta suurin osa katoaa vierinvastukseen ja jarrutuksiin. Ilmanvastuksen rooli on kaupunkinopeuksissa vähäinen, mutta muu kulutus voi olla hitaassa liikenteessä merkittävääkin. Jos varapyörä painaa 1,5 % auton massasta, niin kulutus voisi sen vuoksi kasvaa esimerkiksi 1 %. (Hybrideissä vähän vähemmän, mutta se menee jo hiustenhalkomiseksi.)
Maantieajossa suurin osa energiasta menee ilmanvastuksen voittamiseen (ilmanvastus voittaa vierinvastuksen tyypillisesti noin 70 km/h:ssa). Toisaalta myös muun kulutuksen merkitys kilometriä kohden pienenee. Ihan näppiarvauksena voisi heittää, että maantiellä kulutuksesta 40 % riippuu massasta (motarilla vähemmän, kylätiellä enemmän). Niinpä se vararengas kasvattaa kulutusta noin 0,6 %.
Muutos sinänsä on vähäinen, mutta sillä voi olla kyllä autonvalmistajille merkitystä. Aika moni auto pääsää 99 g/km, 109 g/km tai 119 g/km. Vararenkaan lisääminen voisi ponnauttaa lukeman seuraavalle kymmenluvulle, joten senkin vuoksi rinkula kannattaa ottaa pois. Vaikka toki pääasiallinen syy onkin rahansäästö.
Kiitos mikahe ja Hiilipäästö! Tässä oli sen suuntaista konkretiaa jota tavoittelin.
Kukin painottanee tuollaisen kulutusmerkityksen haluamallaan tavalla.
IMHO kun ottaa huomioon paikkasarjan epävarmuuden ja muut autoon tarpeellisina pitämäni ja lisäämäni varusteromppeet, hyväksyn ilomielin kulutuslisän.
Zagarat:
Älä jauha p***aa. Et sinä mitään 'konkretiaa' missään vaiheessa ajatellutkaan kun puhuit mitä sylki suuhun toi. Ja nyt koitat parhaasi mukaan esittää että tuo muiden kirjoitukset olisivat aiempaa ennalta päättämäsi päätelmää tukevia...
Todellisuudessa autoala on siirtynyt käyttämään paikkaussarjoja koska vararengasta ei tarvitse, koska ASIAKKAAT säästävät sillä selvää rahaa suuret määrät, ja ennekaikkea koska polttoainetta eli CO2:sta säästyy todella suuret määrät tuolla helpolla toimenpiteellä. Näin ei tarvitse muilla (kalliilla, ei säästävillä kuten paikkaussarjojen kanssa) keinoilla niin mielettömästi etsiä polttoainevähennyksiä ja autojen verotus pienenee.
Ja sen vararenkaan voi edelkoska ASIAKKAAT säästävät sillä selvää rahaa suuret määrät, ja ennekaikkea koska polttoainetta eli CO2:sta säästyy todella suuret määrät tuolla helpolla toimenpiteellä. Näin ei tarvitse muilla (kalliilla, ei säästävillä kuten paikkaussarjojen kanssa) keinoilla niin mielettömästi etsiä polttoainevähennyksiä ja autojen verotus pienenee.
Ja sen vararenkaan voi edelleenkin itse valita lisävarustelistalta (yleensä noin 100 vissiin) jos on niiiiin pakko sellainen olla. Onneksi me muut säästämme turhista kivikautisten varusteiden kustannuksista ja niiden tuomasta lisäpainosta.
Ainakin keski-Euroopan osalta luin tiedon että suurin osa ei edes käytä vararengasta rengasrikon sattuessa vaikka sellainen autossa olisi, vaan liikkuvuusturva (autonvalmistajan myöntämä, vakuutukseen sisältyvä tai tiepleenkin itse valita lisävarustelistalta (yleensä noin 100 vissiin) jos on niiiiin pakko sellainen olla. Onneksi me muut säästämme turhista kivikautisten varusteiden kustannuksista ja niiden tuomasta lisäpainosta.
Ainakin keski-Euroopan osalta luin tiedon että suurin osa ei edes käytä vararengasta rengasrikon sattuessa vaikka sellainen autossa olisi, vaan liikkuvuusturva (autonvalmistajan myöntämä, vakuutukseen sisältyvä tai tiepalveluyhdistyksen jäsenyyteen sisältyvä ) on se mitä ihmiset haluavat käyttää. Jos rengas riikkoontuu niin rengasliikkeeseenhän se auto pitää muutenkin viedä. Samalla voi vaikka itse istua taksissa matkalla määränpäähän.
Tietty jotkut vanhat keskellä Siperiaa asuvat peräkammarin pojat joilla on joku 80-luvun Lada on aika eri juttu.
Luuletko oikeasti että 20kg ylimääräistä painoa joka ikisessä autossa maapallolla (+tilanhukka) on pieni asia?
Heh, ihanko tosissasi olet maailmatuskaisen purkauksesi kanssa vai provoiletko? Voit itsekin käydä toteamassa, että em. Qashqain tapauksessa paikkasarja ei säästä yhtään tilaa ja mielestäni painonsäästön tuoma kulutussäästö tuskin lienee kotikonstein edes mitattavissa.
Putput:
Keski-Euroopan palvelurunsaudessa tuo voi olla mahdollista, mutta paljonko se lisää hiili- yms. päästöjä, kun heti ollaan hinureita ja takseja soittelemassa?
Ja mitä järkeä on valmistaa autoihin vehkeitä, joita ei koskaan tarvita? Luulisi silläkin olevan miljoonamitassa merkitystä luonnonvarojen sääästämisessä.
Olen tarvinnut vararengasta riittävän usein paikoissa ja oloissa, joissa renkaanvaihdolla on selvinnyt vähemmällä vaivalla ja halvemmalla kuin kuljetuspalveluja tilaamalla.
Zagarat:
Maailmantuskainen purkaus? Mitä sillä tarkoitat? Että katsot muun kuin sinun ajattelemattomien heittojen myötäämisen olevan purkaus? Että muun kuin yhden tietyn keskellä ei mitään asuvan juntin oman navan tuijottaminen on jotenkin 'maailmantuskaista'?
Nyt ollaan joo yksinkertaisuuden kanssa tekemisissä: et osaa ottaa huomioon muuta kuin tasan tällä sekunnilla sinun nenän edessä olevaa, etkä sitäkään kykene mitenkään punnitsemaan.
Mieti vähän että onko seuraavan Cashcow:si tavaratila optimoitu nykyistä paremmin koska ei tarvitse edes suunnitella tilaa vararenkaalle. Mieti että onko maailmassa muitakin automalleja, muitakin ihmisiä jne. joilla tuo ei ole hukkatilaa. Mieti että onko paikkaussarjan syytä se että siellä on tyhjä vararenkaan paikka.
En usko että puhelut aiheuttavat paljonkaan päästöjä. Tosin voi olla että aliarvioin sinun kykysi tehdä asiat mahdollisimman vaikeiksi ja kalliiksi: taivas on varmaan rajana sille kuinka paljon energiaa, rahaa ja luonnonvaroja voit saada kulumaan siihen että soitat liikkuvuuspalveluun.
Hehheh, nyt menee jo niin typeräksi tuo sinun touhu että...no...parasta etten jatka lausetta. Hyvä sentään että sinä asut jossain missä vararenkaat, tunkit ja rengasavaimet kasvaa puissa.
Ihan varmasti olet, aivan takuulla kaikki uskovat tuota. Hyvä muuten että olet selvinnyt halvemmalla kuin 0.
Putput:
Sano sinä. Jos autojen kulutus on o,x% suurempi kuin ilman vararengasta olisi, saadaan tietysti kasaan mahtavaltä kuulostava litramäärä. Mutta se silti on häviävän pieni osa kokonaiskulutuksesta, joten mitä se vaikuttaa yhtään mihinkään?
Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, etteikö säästöjä pidä hakea kaikista kohteista, jolloin summana ehkä saadaan merkittäviä asioita. Mutta jos ihan oikeasti 20 kg yksittäisenä asiana on merkittävä asia, mitä muita paljon merkittävämpiä asioita autoissa on, joista voisi luopua? Oletko itse optimoinut ajamisesi tuohon tasoon saakka?
Mitä sulle on tehty? Puttiputtihan on ihan rikki.
Ensin tuumasin että kai sillä joku piilevä, hyvä syy on tohon keulimiseen, mutta nyt kun ne perusteet lyötiin tiskiin... kasa paskaa.
On väärä tapa purkaa pahaa oloaan muihin ihmisiin. Ota vaikka burana ja nokkaunet ens´alkuun.
Zagarat:
Litkupullo ja kompura painavat yhteensä 1,5 kiloa. Jos sinulla on 3,5 kiloa styroksia kontissa, niin eipä ihme jos renkaan pois jättäminen ei tuo lisätilaa. Jos Nissanilla ovat tehneet surkea toteutuksen, niin ei sen vuoksi kannata ideaa tuomita. Sen sijaan kannattaisi haukkua Nissanin suunnittelijat. Vähänkään fiksummissa toteutuksissa sitä lisätilaa kyllä on ihan tuntuvasti.
Jos sinulla hajoilee renkaita muutaman kuukauden välein niin kuin kirjoitat, niin käyttösi lienee hyvin poikkeavaa. Omat poikkeavat olosuhteet ovat hyvin huono peruste tuomita keskimääräisessä käytössä hyvin toimiva ratkaisu.
Mitä tulee tuohon polttoainesäästöön, niin tuolla mikahen googlettamalla arvolla miljoonan kilometrin aikana (50 vuotta ja 20 000 km/v) palaa 560 litraa polttoainetta vararenkaan mukana kuljettamiseen. Tuo siis korkealla kuormalla toimivalla dieselmoottorilla. "Ylitehoisen" bensamoottorin kulutuslisä on paljon suurempi. Riski sille, että rengas hajoaa niin pahasti, ettei matka jatku kompuran ja litkun avulla on niin pieni, etten näe syytä polttaa turhaan 0,5-1 kuutiota polttoainetta ja tuhlata samalla kuljetuskapasiteettia.
Itse näen tarpeeksi syytä. Kuka mitenkin. En sitä mahtavaa lisätilaa mihinkään tarvi
NHB:
Kaasujalkaa höllentämällä säästää polttoainetta huomattavasti enemmän.
No nimenomaan...
Ja jos pitää olla raskas katumaastoauto alla, niin joku "tosi painava" vararengas pilaa päivän. Tut.
Kaverinkin gasgaissa on vararengaskotelossa subwoofferi. Siis katumaastoautoonkaan ei nykyään laiteta vararengasta... No, absurdihan se on koko katumaasturikin.
Mulla on se käsitys että jengi ei kovin hyvin pidä autojensa rengaspaineitakaan kovin hyvin optimissa, jolloin polttoainetta palaa paljon enemmän kuin pikku vararenkaasta.
Onhan noita vaikka mitä juttuja mitä voisi luetella...
Takuulla löytyy varmasti monta kohtaa, mistä kulutusta voi vähentää, mutta jos ne ovat toisistaan riippumattomia, niin ne eivät tee toisistaan hyödyttömiä. En näe mitään yhteyttä esimeriksi kaasujalkaan tai rengaspaineisiin sillä, että tarpeetonta painolastia ei autossa kannata pitää. Tuolla logiikalla voisi perustella senkin, että pitää ajaa tyhjillä renkailla, kontti täynnä tarpeeton rojua ja mahdollissam epätaloudellisesti. Eihän nyt mitään yksittäistä juttua kannata parantaa kun on muitakin puutteita.
No, tässä on varmaan monta puolta. Laittaa vaikka vaimo ulkoruokintaan niin autonpaino tippuu 60kg.
Luulen, että rengasrikko on sen verran harvinainen tapaus, ettei monet osaa siihen oikein suhtautua. Jos asuu jossain kehä III ulkopuolella, rengasrikko voi olla isokin ongelma ellei autossa ole vararengasta, paikkapullo ei auta tai yksikertaisesti ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Nykyaikana melkein kaikilla on känny aina mukana muttei välttämättä kaikilla aina. Tilannetta voisi verrata siihen, että ajaa auton talvella ojaan mökkitiellä, on pimeä eikä ole kännyä mukana. Tätäkään minulle ei ole ikinä sattunut, mutta kuvittelen, että v-käyrä olisi korkealla. Landella hinurin paikalle saaminen voi viedä jonkin aikaa ja mihin se sitten hinataan, lauantaina klo 20 jonnekin rengasliikkeen pihaan, olet jossain mökkipaikkakunnalla ja maanantaina pitäisi mennä töihin. Näitä skekaarioita on helppo kehitellä, toimisivat hyvin jos rengasrikkoja sattuisi useammin. Sattuu niitä tosin jopa keski-Euroopassa, ei bemari muuten käyttäisi runflat renkaita. Rengasrikko on yleisin syy Saksassa kutsua hinuri ja sen vuoksi kannattaa mieluimmin koko autokantaan asentaa renkaat, joilla matka jatkuu, jottei hinuria tarvita.
Eräänä päivänä, kun piti lähteä liikkeelle autolla, huomasin että takarengas oli tyhjentynyt. Otin paikka-ainepurkin ja kompuran auton tavaratilasta. Fordissa paikka-ainepurkki kiinnitetään kompuran kylkeen, ja aine menee kompuran käydessä renkaaseen. Tai ainakin pitäisi mennä. Minulla kävi niin, että kun noin puolet aineesta oli renkaassa, venttiili tukkeutui, eikä renkaaseen mennyt enää ilmaa eikä ainetta, vaikka mittari näytti 7 kg:n painetta. Koska rengas oli jo puoliksi täynnä, irrotin kompuran venttiilistä. Olisi tietenkin pitänyt laskea paine ensin letkusta, mutta kun en huomannut tehdä sitä, niin paikkausmömmö lensi paineella pitkin auton kylkeä ja housuille. Sitten ajoin lähimmälle huoltamolle lisäämään ilmaa, mutta sielläkään sitä ei saanut lisätyksi. Seuraavaksi ajoin rengasliikkeeseen, missä renkaaseen vaihdettiin uusi venttiili ja lisättiin ilmaa. Luulin, että rengas olisi nyt ollut kunnossa, mutta sepä täristi valtavasti maantiellä. Palasin rengasliikkeeseen tasapainottamaan pyörää. Tasapainotus ei millään onnistunut, vaan lopulta rengas piti ottaa vanteelta ja pestä paikka-aineet sieltä pois. Aine oli kuin puuliimaa, joka valui aina renkaan alimpaan kohtaan, ja aiheutti tärinän. Tämän jälkeen ostin tunkin ja rengasavaimen, ja nostin talvirenkaan tavaratilan pohjalle, jossa onneksi on tila varapyörälle. Paikka-aineisiin en enää turvaudu.
jiipee:
No, jos on noin onnettoman taidoton, piittaamaton eikä opettele tekemään mitään oikein niin elämä voi olla vaikeata. Ja kalliimpaa.
Ja tuostakin olisi selvinnyt 5 minsassa jatkamaan matkaansa, kun olisi napannut tavaratilasta TÄYSIKOKOISEN vararenkaan, laittanut alle ja hoplaa, eikun kaasua. Ai että se elämä voi olla helppoa.....kuin ei kuulu viherpiipertäjiin.
Tuumailija.:
Jos olisit tehnyt yhtä paljon virheitä rengasta vaihtaessasi kuin paikkausyrityksessäsi teit, niin olisit tiputtanut auton tunkilta jarrulevyn varaan ja kolhinut auton yrittäessäsi nostaa nurkkaa ylös maasta. Pari tuntia tapeltuasi olisit sitten viimein päässyt matkaan etsimään rengasliikettä, jossa sinulle olisi asennettu sopiva keliin sopiva rengas puhjenneen tilalle.
Osaavampi olisi paikannut renkaan paikka-aineella nopeasti hyvin vähällä vaivalla ja päässyt jatkamaan matkaa sotkematta käsiään.
Tuppaa joskus noi pyöränpultikin olemaan ainakin rengasliikkeen pulttipyssyn jäljiltä niin tiukassa, ettei niitä käsipelillä tienposkessa saa edes auki, että pääsisi vararengasta vaihtamaan. Mutta tottakai täällä kaikki vaihtaa renkaat itse ja kiristää ne aina momenttiavaimella ohjekireyteen.
Tuumailija.:
Ai, tavaratilassa pitää alkaa kuskaamaan kahta täysikokoista rengasta, eturenkaita ja takarenkaita, joista jälkimmäinen 305-leveä? Varmasti on vararengas eri rengastyyppiä kuin uudemmat alla olevat renkaat joten rengas pitää vaihtaa kuitenkin taas uuteen. Entä kun se rengas ei olekaan enää kunnossa, sitä kun ei kukaan tarkasta koskaan ja on vuosia ties kuinka tyhjänä? Kuski olisi voinut kuolla jäätyään autonsa alle kun tunkki uppoutuu pehmeään pientareeseen tai auto keikahtaa epätasaisella maalla! Takuulla hänet olisi vielä keskellä maantietä pysähtyneenä ryöstetty, auto viety ja varmaan vielä raiskattu (saaden vähintäänkin hepatiitin ja HIVin) ja tapettukin! SITÄKÖ SINÄ HALUAT, ETTÄ SINUT JA VAIMOSI JA LAPSESI RAISKATAAN?? Talvella käyttäessa kesärengasta vararenkaana olisi kuski takuulla menettänyt autonsa hallinnan ja ajanut rekan keulaan, ja rekka olisi ajautunut auton takana tulleeseen koulubussiin tappaen 25 pientä sosiaalidemokraattityttölasta (eli maailman viattomimpia olentoja)! Eli jos yrittäisi vaihtaa rengasta niin kaikki varastettaisiin ja kuski kuolisi, päälle vielä kymmeniä viattomia uhreja!
Siinä vararengasfanaatikkojen tasoisia argumentteja!
Normaalikokoisen tubeless renkaan pahempi puhkeaminen (so paikkausaine ei auta) normaalissa tieliikenteessä on aika harvinaista. Aika monta muutakin mahdollisuutta matkan katkeamiseen on eikä niihin ole varauduttu käytännössä mitenkään.
Jos asia oikein ahdistaa, niin voi ostaa runflat-renkaat tai laittaa renkaisiin sisälle valmiiksi nestemäistä tiivistelitkua jota käytetään ralliautoissa, moottoripyörissä ja fillarien tubeless-renkaissa. Tuolla konstilla renkaan puhkeamien on jo hyvin epätodennäköistä.
Putput:
Hmmm.....tuosta olisikin mielenkiintoista saada hieman tilastotukea, kuinka usein noin kauheita asioita Suomessa rengasrikon yhdeydessä sattuu.....mutta kiva että mielikuvitus on kunnossa.....
NHB:
Taisi olla "jiipee" jolla oli alunperin ongelmia paikkauspullon kanssa. En tosin kyllä ymmärtänyt miksi laitoitte kaverin käyttövirheeksi sen, että paikkapullo oli pilaantunut ja tukki venttiilin.
Onko kukaan selvittänyt, täyttyykö rengas paikkapullolla lämpötilasta riippumatta. Muista aerosoleista on tuntuma, ettei CRC tule täydestäkään purkista kunnolla ulos -20 C, vaikka tavallisen liukasta ainetta onkin. Siinähän on jonkinlainen riski, että mömmöt on renkaassa, mutta paine jää niin pieneksi, ettei renkasta tuhoamatta autolla voi lähteä ajoon ja ei voikaan toimia käyttöohjeen mukaisesti.
Rengas näyttää tältä kun ajaa vähän matkaa tyhjänä. Sinne vaan litkut sisään ja toivoo parasta!
Jorma L:
Jos purkin kyljessä ohjeistetaan "Ravista pulloa ja lämmitä pulloa tarvittaessa käsilläsi tai auton lämmitysjärjestelmästä tulevalla lämpimällä ilmalla" niin kovin moni ei ryhdy kokeilemaan juoksevuutta -20 C:n lämpötilassa.
Itselläni tyhjeni selvittämättömästä syystä jotain neljän kuukauden välein pari kitkarengasta, toinen heinäkuussa ja toinen loka-marraskuussa. Niillä oli ikää jo toistakymmentä vuotta.
Seuraavassa sarjassa alkoi taas yksi osoittaa hienoista ilmakatoa kesken kesää. Silloin ostin varuiksi paikkauspullon. Ennen pakkaskauden alkua tutkitutin ongelmaa rengasliikkeessä, ja pitkän etsimisen jälkeen (rengas piti lopulta irrottaa vanteelta) löytyi pieni naula.
Jorma L:
Siksi että hänen viestissään ilmeni se fakta ettei hän tiennyt tippaakaan mitä oli tekemässä. Hän teki lukuisia asioita vastoin ohjeita. Tästä syystä on hyvin epätodennäköistä että hänellä on muutkaan vaiheet menneet oikein, kun kerran on ilmeistä ettei hän ole edes ohjeita vilkaissutkaan. Ok, on vielä se mahdollisuus että on katsonut mutta ei osaa lukea tai ymmärrä kuvin havainnollistettuja ohjeita.
Voit tuoda esiin tämän uuden aiheen paikkapulloista, mutta tähän asti ei olla niistä keskusteltu. Paikkapullo on eri asia kuin renkaanpaikkaussetti johon sisältyy paikkausaine ja kompressori yms. tarvikkeet.
Itse arvioisin ettei paikkapullo yksin riitä millään henkilöautokäyttöön, ei pakkasella eikä kesälläkään.