petos: "ei mieleni ole sikäli muuttunut, arvostan tiettyjä juttuja Subarussa edelleen hyvin paljon. Merkin uusimmat pöytään lyödyt kortit ja niistä selväksi käyvä ''tyylisuunta'' ei kuitenkaan riemastuta minua."
Onneksi edellisen polven mallit säilyvät huolettomina vielä useita vuosia.
Suht tyytyväinen. Auton ominaisuuksissa ei ole mitään mistä valittaminen olisi kohtuullista, kun ottaa huomioon millaiseen käyttöön se on tehty. Matalahan se alustaltaan on, mutta ei sitä maasturiksi ole tarkoitettukaan. Suurin pettymys on ollut muutama pikkuvika. Ne japsit, joiden historian tunnen, eivät ole päässeet vikaantumisessa tuolle tasolle. Tosin ei muutama korjauskaan kokonaisuutena käyttökuluja mihinkään heilauta varsinkaan, kun tielle jäämisestä ei ole kyse. Ruostekin on pysynyt kurissa (ainakin piilossa), vaikka monia muita yksilöitä on jo korjattu enemmänkin.
Autoni on 6-vuotias ja 100 tkm ajettu, joten nyt uuteen vaihto olisi huono ratkaisu pääomakulujen takia. Taannoisen autokuumeen seurauksena tällaiseen tulokseen päädyin. Jos toisen samanlaisen matkan tuolla pärjäisi, sitten voisi katsella uusia.
Saa nähdä, mitä tulevaisuus käyttömaksujen muodossa tuo tullessaan. 199 g/km on nykyään iso lukema, kun uusien myytyjen keskiarvo liikkuu 155 g/km tasolla eikä sekään riitä eu:n tavoitteisiin.
Nyt kun on näitä kevennettyjä city-maastureita melko kelvollisen oloisia saatavilla useampia niin kaipaan mielipiteitä 4-vetoisista. Autot lähinnä Skoda Octavia Scout Diesel ja Nissan Qasqai Diesel.
Miten ne selviävät pienessä lumessa vekslaillessa kun on täysi kevytperäkärri perässä? Entä liukkaaseen lumiseen ylämäkeen nousu? Kärrillä tai ilman? Toimiiko 4-veto? Rajoittaako luistonestot tai muu liiaksi? Tarkeneeko talvella niin, ettei tarvi ajaa 100 km lämmittelyn takia? Entäs valot? Ilmeisesti ok, jos ksenonit hommaa.
Itse kaipailisin tietoja miten nämä "pikkumaasturit" pärjäävät kun lykätään vetokoukkuun 2000 kg ja lähdetään lumisohjoon kiskomaan hevosia? Missä riittää vetokyky ja pärjääkö jääpinnalla ilman lumiketjuja? Entä jos käy pellolta hakemassa säilöheinäpaaleja? Pääseekö vielä pois vai pitääkö pyytää traktoria avuksi? Miten mudassa? Pehmeällä tienpinnalla? Toimiiko neliveto, vai jääkö auto ristiriipuntaan kiinni?
Oikea uusi iso maasturi maksaa liikaa ja 28-vuotias Pajero tarvitsisi korvaajan. Onko yhdestäkään citymaasturista oikeasti vetoautoksi kun vaaditaan vetokykyä huonoissa oloissa?
Onko yhdestäkään citymaasturista oikeasti vetoautoksi kun vaaditaan vetokykyä huonoissa oloissa?
Ei ole. Osta uudempi Pajero ja siihen maastorenkaat. Tai sitten Hirmu-Hilux yms. Ei onnistu nuo mainitsemasi kriteerit cittareilta, jos kaikki pitää täyttää. Sama pitäytyä maastoajoneuvossa.
Onko yhdestäkään citymaasturista oikeasti vetoautoksi kun vaaditaan vetokykyä huonoissa oloissa?
Ei ole. Osta uudempi Pajero ja siihen maastorenkaat. Tai sitten Hirmu-Hilux yms. Ei onnistu nuo mainitsemasi kriteerit cittareilta, jos kaikki pitää täyttää. Sama pitäytyä maastoajoneuvossa.
Näin minä vähän pelkäsinkin. Pitää varmaan hitsata tuota vanhaa rohjoa vähän kasaan niin se menee taas pari-kolme vuotta vetoautona. Tekniikka on yksinkertaista ja luotettavaa, ja autossa on ihan oikea runko. Paha vaan kun kori muistuttaa emmental-juustoa ja ensimmäisen korimallin osia saa välillä metsästää oikein huolella.
Eikä ne autotehtaat voi tehdä yksinkertaista vetoautoa? En minä kaipaa ajonvakautusta, huippuradiota, nahkapenkkejä ja kaiken maailman tilpehöörejä, vaan hyvää pitoa ja raakaa vetovoimaa.
Luulisi että reilussa 20 vuodessa olisi joku tehnyt vähän yksinkertaisemman mallin kuin nämä isot kalliit maasturit, mutta ei taida sitten löytyä. Pick-upit olisi muuten hyvä vaihtoehto, mutta sinne ei mahdu 4 henkeä + varusteet (satulaa ei laiteta 25-asteen pakkaseen lavalle).
Defenderhän on juuri tuollainen auto kuin kaipailet tuossa viestissäsi. Ei juuri mitään turhia nykyajan kotkotuksia, vaan juurikin sitä pitoa ja raakaa vetovoimaa. Hinta on kyllä suorastaan törkeä, mutta muuten viestissäsi suorastaan kuvataan Defenderiä:
SAABin XWD on eri asia. Siinä voidaan oikeasti ohjata vääntöä enemmän taakse haluttaessa vaikka kaikki pyörät ois pitävällä alustalla.Tämä onnistuu koska perävälitys on pidempi.
Mistäs tuo perävälitystieto tarkkaan ottaen löytyy?
Tässä SAABin XVD-videossa pisti nyt silmään (vaikka sen olen nähnyt jo paljon aiemminkin), että se lupaa mahdollisuuden kiihdyttää takapyörien avulla (15/85), vaikka etupyörät sutivat vesilammikoissa. Siis lähes ohjauskyvytön auto kiihtyy mukavasti!?
Täältä löysin yhden "ulkopuolisen" toteamuksen, että SAAB 9-3 Turbo X:n XWD:ssä takapyörät pyörivät pahimmillaan 0.4% nopeammin kuin etusellaiset (kohdat 0:47 ja 0:58): http://www.automotorsport.se/tv/?m=13963
Onneksi edellisen polven mallit säilyvät huolettomina vielä useita vuosia.
-en ole huolissani etteikö subarut olisi huolettomia pelejä jatkossakin. Minua ärsyttää muut asiat.
Suurin pettymys on ollut muutama pikkuvika. Ne japsit, joiden historian tunnen, eivät ole päässeet vikaantumisessa tuolle tasolle. Tosin ei muutama korjauskaan kokonaisuutena käyttökuluja mihinkään heilauta varsinkaan, kun tielle jäämisestä ei ole kyse. Ruostekin on pysynyt kurissa (ainakin piilossa), vaikka monia muita yksilöitä on jo korjattu enemmänkin.
Autoni on 6-vuotias ja 100 tkm ajettu, joten nyt uuteen vaihto olisi huono ratkaisu pääomakulujen takia. Taannoisen autokuumeen seurauksena tällaiseen tulokseen päädyin. Jos toisen samanlaisen matkan tuolla pärjäisi, sitten voisi katsella uusia.
-läheisellä sukulaisellani on myös muistaakseni juuri 2004 mallin kuutonen, jonka taivalta olen seuraillut, ja autoa silloin tällöin käyttänytkin. Sillä on ajeltu vähän alta 130t, ja mitään varsinaisia vikoja tai liian nopeaa uusimistarvetta ei ole ollut.
Ei myöskään mitään ruoste/maaliongelmia, vaikka japsifoobikkojen mukaan ne voisi kipata suoraan laivasta romuttamolle...
En ihmettele että mazdan löytää laatututkimusten parhaasta päästä...
Saa nähdä, mitä tulevaisuus käyttömaksujen muodossa tuo tullessaan.
-joo, saa nähdä mitä nämä qataiset ja uuniperunat ym pässinpäät keksivät...
BoxerDiesel: Sain saman tiedon täkäläiseltä Skodamyyjältä, mutta täsmällinen tieto jäi pyhien jälkeen kyseltäväksi.
Vertaan Octavia 4x4 farmaria korotetulla maavaralla lähinnä Scoutiin, mutta tietysti muihinkin.
Se Qasqain lukitun 4-vedon todellinen toiminta rauhallisessa vekslailussa on vielä vastausta vaille. Kestääkö se päällä vai putoaako lukko pois. Miten se pelaa yhteen muun automatikan kanssa (ajonvakautus ja luistonesto)? Millainen Qashqai on ajella pidemmällä matkalla? Viitsiikö sillä lähteä 3000 km kesälomareissulle, joka kuitenkin on pääsääntöisesti tavallista kestopäällystetietä.
Subarutkin olen alustavasti käynyt katsomassa ja tutkimassa. Tarkempi tutustuminen ja koeajo lähiaikoina.
Samalla kannalla olen kuin Aeronautti, kyllä sinun tarpeesi ehdottomasti näyttää oikean maasturin tarpeelta.
Vanhan Pajeron raadon hitsaamisen ja tuliterän ison maasturin välillä on kolmas vaihtoehto, jota minä suosittelisin. Siis tietysti käytetty mutta "hieman" tuota Pajeroasi tuoreempi oikea maasturi. Niiden hinnat ovat tulleet aika roippeasti alas, kun maasturien osto pelkkään trendipelleilytarpeeseen on mennyt muodista ja korkeiden ajoneuvoverojen aika on edessä.
Sattuneesta syystä olen hiukan asiaa tutkaillut, kun omat tarpeeni täyttyisivät nykyisin vähän pienemmälläkin veturilla kuin isolla maasturilla. Isojen maastureiden hinnat vaan ovat painuneet niin alas, etten raaski niillä luopua omastani. Ei tahtoisi maksaa välirahaa huonompaan vaihtamisesta. Ajoakin minulla on sen verran vähän, ettei polttoaineen kulutuksella juuri taloudellista merkitystä ole, joten pitänen oman möhköni ja maksan kiltisti ne korkeammat verot jatkossa.
Moni muu (enemmän ajava) kuitenkin isosta maasturistaan on nyt valmis luopumaan ja se tarkoittaa, että esimerkiksi 30000 eurolla saa priimakuntoisen oikean maasturin, joka kestää tuota sinun rankkaa käyttöäsi taatusti pidempään kuin keskiluokan katumaasturit. Ja tuon hintainen/ikäinen maasturi on jo nykyaikainen ja mukava matka-autonakin eikä ihan törkeästi dieseliäkään polta.
Vielä yksi vaihtoehto ovat viiden hengen ohjaamolla varustetut avolavat. Ne ovat täydestä verostaan huolimatta selvästi halvempia kuin uudet isot maasturit. Esimerkiksi Hiluxin saa viisipaikkaisenakin, mutta ei kumminkaan sillä 30000 euron hinnalla. Paljon yli sen maksaa myös uusi katumaasturiluokan dieseleautomaatti, jonka vetolupa sinulle nipin napin voisi riittää. Manuaalia ilman alennusvaihteistoa ei kuvaamaasi raskaaseen käyttöön kannata edes harkita, ellet halua tukehtua kytkimen käryyn.
Samalla kannalla olen kuin Aeronautti, kyllä sinun tarpeesi ehdottomasti näyttää oikean maasturin tarpeelta.
Täältä myös puoltoääni Aeronautille.
Katumaasturihan on vain nelivetoinen henkilöauto, jossa on maavaraa pari senttiä tavallista enemmän ja hämäävä maasturimainen ulkonäkö. Vaikka paperilla esim. vetokyky riittäisi ja vaikka neliveto jopa käytännössä toimisi, noissa pelto- yms hommissa tarvitaan mekaanista kestävyyttä enemmän kuin katumaasturien henkilöautoperustaiset rakenteet tarjoavat. Alusta ja voimansiirto joutuvat ihan erilaiselle rasitukselle kuin sileällä tiellä, jonne katumaasturit ovat tarkoitettuja.
Grand Vitara on ehdottomasti kevyin vaihtoehto (alennusvaihteet kuitenkin löytyy), josta lähtisin tuollaiseen käyttöön autoa valitsemaan. Alimittaista kalustoa ei kannata raskaalla käytöllä särkeä.
Itsellä 1 gen haldex golfissa haldexin sport ohjausyksiköllä. Ja hyvin liikkuu vaikka ilman etuvetoakseleita. Nimimerkillä on kokeiltu. Uskaltaisin väittää, että silloin meni 100% voimasta ja momentista taka-akselille. Voin vakuttaa, että ei etu tai nelivetoiseksi suunniteltu auto ole ihan parhaimmillaan takavetoisena.
Sport ohjausyksikkö on todella hintansa väärtti. Sen kanssa voimaa saa annosteltua enemmän ja nopeammin taakse. Mahdollistaa nautinnolliset kurvailut kun uskaltaa rohkeasti käyttää kaasua.
Se eLSD olisi erittäin toivottu lisä pakettiin. Kohta sen saa varmasti myös A3 ja golfeihinkin. Nyt ongelmana on että jos ja kun esim suoraan voimakkaasti kiihdytettäessä toinen takarengas meneään pidon ei toinen takarengas auta lainkaan. Golfin ongalmana nykyään vaan ettei tiguanista alkaen ESP toimintoa saa kytkimestä pois vain ainoastaan ASR:n. Audilla on sentään vielä mahdollisuus vapaaseen ajoon ilman ESP holhousta.
Toinen mielenkiintoinen asia talviajossa ja neliveto autoissa on paino. Edellä mainitulla golfilla pystyy ajamaan kurveja huomattavan paljon kovemmin kuin esim x3:lla esimerkiksi sora tai lumi olosuhteissa. Näin vaikka x3:n neliveto on parempi. 400 kiloa painossa merkitsee todella paljon kun kitkaa on vähän. Asfaltti olosuhteissa x3 taipuu kurveihin lajityyppinsä edustajaksi uskomattoman hyvin.
Voisiko joku Subaruekspertti selittää kokemani ilmiön:
Syksy, savinen sänkipelto, lievä ylämäki, Subaru Forester ja kesärenkaat. Typerää tietysti mutta: kaikki neljä pyörää sutivat kun etupyörät olivat suorassa. Kun etupyörät käännettiin linkkuun, kaikki voima karkasi taka-akselille ja takapyörät sutivat, etupyörät eivät pyörineet lainkaan. Eihän näin pitäisi Subarussa tapahtua?
Auto saatiin pois sudittamalla takapyöriä ja samalla työntämällä takapää alamäen suuntaiseksi, jonka jälkeen peruutettiin pois. Auto oli muutaman vuoden takainen malli.
Voisiko joku Subaruekspertti selittää kokemani ilmiön:
Sille, joka tietää on kohtalaisen tärkeä tieto, oliko kyseessä MT vai AT. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että keskidifferentiaali ei lukittunut, muuten myös etupäässä olisi pitänyt tapahtua jotain.
Minä olen havainnut diesel Outbackissä liukkaalla myös takapäässä sutimista jos on kuormaa vedettävänä (kärry) ja maassa reilusti lunta. Eli takapää alkaa sutia kunnes etupää saa myös voimaa ja lähtee vetämään. Itse näin vierestä kun kaveri veti minun autolla kelkkakärryn pois hangesta. Sutimisen esto piti ottaa pois kun se tahtoi laskea kierroksia liiaksi.
Mutta, että etupää ei vetäisi ollenkaan niin silloin siinä varmaan täytyy olla jotain vialla. Visko kumminkin alkaa lukkiutua jo suhteellisen pienellä nopeus erolla. Automaatti versioissa on käsittääkseni sähköisesti ohjattava luistonrajoitin keskitasauspyörästöllä eikä siinä ole viskoa.
Suurin ongelma on lienee mulla ollut pidon puute vetohommissa. Eli kaikki neljä pyörää tahtoo sutia kun pohja koskee lumen pintaan ja on vähänkään ylämäkeen vedettävä niin ei sitä pitoa normaaleilla talvirenkailla kovinkaan paljoa ole. Nurmen päälle satanut lumi ei ole kovin pitävä alusta.
Mutta tällaisessa tapauksessa ei etuvetoisella ois edes asiaa tulla siihen paikkaan josta nelivetoisella voi vielä vetää kärrynkin pois.
Vikateoria tuntuu oudolta, sillä aina kun etupyörät käännettiin suoraan, veto palautui niille. Mutta jos pyörät käännettiin jompaan kumpaan suuntaan linkkuun, hävisi vetokin.
Luulisi, että mikä tahansa visko- tms. systeemikin, manuaalisesti kytkettävästä rautanelivedosta puhumattakaan, sutisi joka pyörällä varsinkin kun pitoa ei ollut yhtään.
En selvittänyt asiaa sen enempää, koska auto ei ollut minun, olin vain apupoikana työntämässä ja näin tilanteen ulkoapäin. Auto oli käsivaihteinen.
Ehkä niiden etupyorien pito/pyörintävastus linkussa oli niin paljon suurempi kuin takapyörien, ettei visko jaksanut lukita vaan päästi voiman harakoille sutivien takapyörien kautta. Etu- ja takapyörien pitoeron ollessa pienempi suorilla pyörillä lukitusvoima riitti sudittamaan myös etupäätä.
Ylipäätään omakin kokemus muista kuin oikeasti täysin lukittavista/lukittuvista keskitasauspyörästöistä on se, että ne saattavat joissain tietyissä tilanteissa ja olosuhteissa käyttäytyä yllättävästi, siis yllättävän huonosti, vaikka keskimäärin neliveto toimisikin ihan mallikkaasti. Oma käsitykseni on että nykyiset sähköisellä lukituksella toimivat haldexit ym:t ovat jo nelivetoina oikeasti varmatoimisempia tällaisissa tilanteissa kuin perinteiset viskoratkaisut, vaikka ne olisivatkin jatkuvien nelivetojen osana manuaali-Subarun tapaan.
Esimerkiksi monissa neliveto-Pickupeissa käytetyt luistonrajoittimet taka-akselilla saattavat ajan ja kilometrien kuluessa "väsyä" niin, että lopulta rajoittavat sitä luistoa aika marginaalisesti. Noissahan toki asian pelastaa se, että perinteisten kytkettävien jäykkien ratkaisujen nelivetoasennossa voimaa menee väkisin aina sekä eteen että taakse, jolloin etenemiskyky yleensä riittää pahoihinkin paikkoihin. Mutta pelkällä takavedolla ajettaessa etenemiskyky siis voi olla perin kehno taka-tasauspyörästön luistonrajoittimesta huolimatta.
Mekaanisesti lukittava keskitasauspyörästö tarkoittaa, että auton jäädessä kiinni ihan väkisin sutii samanaikaisesti vähintään toinen etupyörä ja vähintään toinen takapyörä. Lukot tai luistonrajoittimet akselelilla sitten ratkaisevat sen, sutiiko akselillä samanaikaisesti kumpikin pyörä vai vaan toinen. Huonosti eli äkkinäisesti toimiva luistonesto tarkoittaa sitä, että akselin pyörät pyörivät vuorotellen. Edellisessä omassa maasturissani oli keskilukon lisäksi taka-akselillakin täyslukko, nykyisessä keskilukon lisäksi kummankin akselin eri pyörien keskinäistä nopeuseroa rajoittaa luistonesto. Idiottivarminhan olisi kolme täyslukkoa, mutta niitä ei taida enää olla missään ainakaan vakioasennuksena, ellei sitten G-Mersussa. Joskus oli isoimmassa Toyotassakin.
Oma käsitykseni on että nykyiset sähköisellä lukituksella toimivat haldexit ym:t ovat jo nelivetoina oikeasti varmatoimisempia tällaisissa tilanteissa kuin perinteiset viskoratkaisut, vaikka ne olisivatkin jatkuvien nelivetojen osana manuaali-Subarun tapaan.
Niin, eikös uusimman TopGear:in X6-testissä Jeremy kaivannut ensin alennusvaidetta ja kytkettäviä lukkoa ko. autoon ja sitten kuitenkin näytettiin miten se suti nätisti kaikilla pyörillä aina kun yritti liukasta mäkeä ylös niillä sileillä renkailla.
petos: "ei mieleni ole sikäli muuttunut, arvostan tiettyjä juttuja Subarussa edelleen hyvin paljon. Merkin uusimmat pöytään lyödyt kortit ja niistä selväksi käyvä ''tyylisuunta'' ei kuitenkaan riemastuta minua."
Onneksi edellisen polven mallit säilyvät huolettomina vielä useita vuosia.
"Mitenkä sinulla, vieläkö olet tyytyväinen mazdaan?"
Suht tyytyväinen. Auton ominaisuuksissa ei ole mitään mistä valittaminen olisi kohtuullista, kun ottaa huomioon millaiseen käyttöön se on tehty. Matalahan se alustaltaan on, mutta ei sitä maasturiksi ole tarkoitettukaan. Suurin pettymys on ollut muutama pikkuvika. Ne japsit, joiden historian tunnen, eivät ole päässeet vikaantumisessa tuolle tasolle. Tosin ei muutama korjauskaan kokonaisuutena käyttökuluja mihinkään heilauta varsinkaan, kun tielle jäämisestä ei ole kyse. Ruostekin on pysynyt kurissa (ainakin piilossa), vaikka monia muita yksilöitä on jo korjattu enemmänkin.
Autoni on 6-vuotias ja 100 tkm ajettu, joten nyt uuteen vaihto olisi huono ratkaisu pääomakulujen takia. Taannoisen autokuumeen seurauksena tällaiseen tulokseen päädyin. Jos toisen samanlaisen matkan tuolla pärjäisi, sitten voisi katsella uusia.
Saa nähdä, mitä tulevaisuus käyttömaksujen muodossa tuo tullessaan. 199 g/km on nykyään iso lukema, kun uusien myytyjen keskiarvo liikkuu 155 g/km tasolla eikä sekään riitä eu:n tavoitteisiin.
Erikson:
Itse kaipailisin tietoja miten nämä "pikkumaasturit" pärjäävät kun lykätään vetokoukkuun 2000 kg ja lähdetään lumisohjoon kiskomaan hevosia? Missä riittää vetokyky ja pärjääkö jääpinnalla ilman lumiketjuja? Entä jos käy pellolta hakemassa säilöheinäpaaleja? Pääseekö vielä pois vai pitääkö pyytää traktoria avuksi? Miten mudassa? Pehmeällä tienpinnalla? Toimiiko neliveto, vai jääkö auto ristiriipuntaan kiinni?
Oikea uusi iso maasturi maksaa liikaa ja 28-vuotias Pajero tarvitsisi korvaajan. Onko yhdestäkään citymaasturista oikeasti vetoautoksi kun vaaditaan vetokykyä huonoissa oloissa?
Ei ole. Osta uudempi Pajero ja siihen maastorenkaat. Tai sitten Hirmu-Hilux yms. Ei onnistu nuo mainitsemasi kriteerit cittareilta, jos kaikki pitää täyttää. Sama pitäytyä maastoajoneuvossa.
Aeronautti:
Näin minä vähän pelkäsinkin. Pitää varmaan hitsata tuota vanhaa rohjoa vähän kasaan niin se menee taas pari-kolme vuotta vetoautona. Tekniikka on yksinkertaista ja luotettavaa, ja autossa on ihan oikea runko. Paha vaan kun kori muistuttaa emmental-juustoa ja ensimmäisen korimallin osia saa välillä metsästää oikein huolella.
Eikä ne autotehtaat voi tehdä yksinkertaista vetoautoa? En minä kaipaa ajonvakautusta, huippuradiota, nahkapenkkejä ja kaiken maailman tilpehöörejä, vaan hyvää pitoa ja raakaa vetovoimaa.
Luulisi että reilussa 20 vuodessa olisi joku tehnyt vähän yksinkertaisemman mallin kuin nämä isot kalliit maasturit, mutta ei taida sitten löytyä. Pick-upit olisi muuten hyvä vaihtoehto, mutta sinne ei mahdu 4 henkeä + varusteet (satulaa ei laiteta 25-asteen pakkaseen lavalle).
Defenderhän on juuri tuollainen auto kuin kaipailet tuossa viestissäsi. Ei juuri mitään turhia nykyajan kotkotuksia, vaan juurikin sitä pitoa ja raakaa vetovoimaa. Hinta on kyllä suorastaan törkeä, mutta muuten viestissäsi suorastaan kuvataan Defenderiä:
http://www.landrover.fi/uudetautot.asp?l=&malli=defender
mikahe:
Täältä löysin yhden "ulkopuolisen" toteamuksen, että SAAB 9-3 Turbo X:n XWD:ssä takapyörät pyörivät pahimmillaan 0.4% nopeammin kuin etusellaiset (kohdat 0:47 ja 0:58): http://www.automotorsport.se/tv/?m=13963
Tuollaista vaatii jo jonkun verran pokkaa kutsua "jatkuvasti" nelivetoiseksi. Ja toimihan se JAS Gripenkin, ei aivan jatkuvasti tosin, lentokoneena: http://svtplay.se/v/1422767/oppet_arkiv/tva_dramatiska_haverier
Herbert:
Morjensta taas ja kiitoksia lisätiedoista.
BoxerDiesel: Sain saman tiedon täkäläiseltä Skodamyyjältä, mutta täsmällinen tieto jäi pyhien jälkeen kyseltäväksi.
Vertaan Octavia 4x4 farmaria korotetulla maavaralla lähinnä Scoutiin, mutta tietysti muihinkin.
Se Qasqain lukitun 4-vedon todellinen toiminta rauhallisessa vekslailussa on vielä vastausta vaille. Kestääkö se päällä vai putoaako lukko pois. Miten se pelaa yhteen muun automatikan kanssa (ajonvakautus ja luistonesto)? Millainen Qashqai on ajella pidemmällä matkalla? Viitsiikö sillä lähteä 3000 km kesälomareissulle, joka kuitenkin on pääsääntöisesti tavallista kestopäällystetietä.
Subarutkin olen alustavasti käynyt katsomassa ja tutkimassa. Tarkempi tutustuminen ja koeajo lähiaikoina.
sf3:
Samalla kannalla olen kuin Aeronautti, kyllä sinun tarpeesi ehdottomasti näyttää oikean maasturin tarpeelta.
Vanhan Pajeron raadon hitsaamisen ja tuliterän ison maasturin välillä on kolmas vaihtoehto, jota minä suosittelisin. Siis tietysti käytetty mutta "hieman" tuota Pajeroasi tuoreempi oikea maasturi. Niiden hinnat ovat tulleet aika roippeasti alas, kun maasturien osto pelkkään trendipelleilytarpeeseen on mennyt muodista ja korkeiden ajoneuvoverojen aika on edessä.
Sattuneesta syystä olen hiukan asiaa tutkaillut, kun omat tarpeeni täyttyisivät nykyisin vähän pienemmälläkin veturilla kuin isolla maasturilla. Isojen maastureiden hinnat vaan ovat painuneet niin alas, etten raaski niillä luopua omastani. Ei tahtoisi maksaa välirahaa huonompaan vaihtamisesta. Ajoakin minulla on sen verran vähän, ettei polttoaineen kulutuksella juuri taloudellista merkitystä ole, joten pitänen oman möhköni ja maksan kiltisti ne korkeammat verot jatkossa.
Moni muu (enemmän ajava) kuitenkin isosta maasturistaan on nyt valmis luopumaan ja se tarkoittaa, että esimerkiksi 30000 eurolla saa priimakuntoisen oikean maasturin, joka kestää tuota sinun rankkaa käyttöäsi taatusti pidempään kuin keskiluokan katumaasturit. Ja tuon hintainen/ikäinen maasturi on jo nykyaikainen ja mukava matka-autonakin eikä ihan törkeästi dieseliäkään polta.
Vielä yksi vaihtoehto ovat viiden hengen ohjaamolla varustetut avolavat. Ne ovat täydestä verostaan huolimatta selvästi halvempia kuin uudet isot maasturit. Esimerkiksi Hiluxin saa viisipaikkaisenakin, mutta ei kumminkaan sillä 30000 euron hinnalla. Paljon yli sen maksaa myös uusi katumaasturiluokan dieseleautomaatti, jonka vetolupa sinulle nipin napin voisi riittää. Manuaalia ilman alennusvaihteistoa ei kuvaamaasi raskaaseen käyttöön kannata edes harkita, ellet halua tukehtua kytkimen käryyn.
nelivetoinen:
Täältä myös puoltoääni Aeronautille.
Katumaasturihan on vain nelivetoinen henkilöauto, jossa on maavaraa pari senttiä tavallista enemmän ja hämäävä maasturimainen ulkonäkö. Vaikka paperilla esim. vetokyky riittäisi ja vaikka neliveto jopa käytännössä toimisi, noissa pelto- yms hommissa tarvitaan mekaanista kestävyyttä enemmän kuin katumaasturien henkilöautoperustaiset rakenteet tarjoavat. Alusta ja voimansiirto joutuvat ihan erilaiselle rasitukselle kuin sileällä tiellä, jonne katumaasturit ovat tarkoitettuja.
Grand Vitara on ehdottomasti kevyin vaihtoehto (alennusvaihteet kuitenkin löytyy), josta lähtisin tuollaiseen käyttöön autoa valitsemaan. Alimittaista kalustoa ei kannata raskaalla käytöllä särkeä.
Itsellä 1 gen haldex golfissa haldexin sport ohjausyksiköllä. Ja hyvin liikkuu vaikka ilman etuvetoakseleita. Nimimerkillä on kokeiltu. Uskaltaisin väittää, että silloin meni 100% voimasta ja momentista taka-akselille. Voin vakuttaa, että ei etu tai nelivetoiseksi suunniteltu auto ole ihan parhaimmillaan takavetoisena.
Sport ohjausyksikkö on todella hintansa väärtti. Sen kanssa voimaa saa annosteltua enemmän ja nopeammin taakse. Mahdollistaa nautinnolliset kurvailut kun uskaltaa rohkeasti käyttää kaasua.
Se eLSD olisi erittäin toivottu lisä pakettiin. Kohta sen saa varmasti myös A3 ja golfeihinkin. Nyt ongelmana on että jos ja kun esim suoraan voimakkaasti kiihdytettäessä toinen takarengas meneään pidon ei toinen takarengas auta lainkaan. Golfin ongalmana nykyään vaan ettei tiguanista alkaen ESP toimintoa saa kytkimestä pois vain ainoastaan ASR:n. Audilla on sentään vielä mahdollisuus vapaaseen ajoon ilman ESP holhousta.
Toinen mielenkiintoinen asia talviajossa ja neliveto autoissa on paino. Edellä mainitulla golfilla pystyy ajamaan kurveja huomattavan paljon kovemmin kuin esim x3:lla esimerkiksi sora tai lumi olosuhteissa. Näin vaikka x3:n neliveto on parempi. 400 kiloa painossa merkitsee todella paljon kun kitkaa on vähän. Asfaltti olosuhteissa x3 taipuu kurveihin lajityyppinsä edustajaksi uskomattoman hyvin.
Voisiko joku Subaruekspertti selittää kokemani ilmiön:
Syksy, savinen sänkipelto, lievä ylämäki, Subaru Forester ja kesärenkaat. Typerää tietysti mutta: kaikki neljä pyörää sutivat kun etupyörät olivat suorassa. Kun etupyörät käännettiin linkkuun, kaikki voima karkasi taka-akselille ja takapyörät sutivat, etupyörät eivät pyörineet lainkaan. Eihän näin pitäisi Subarussa tapahtua?
Auto saatiin pois sudittamalla takapyöriä ja samalla työntämällä takapää alamäen suuntaiseksi, jonka jälkeen peruutettiin pois. Auto oli muutaman vuoden takainen malli.
Zagarat:
Sille, joka tietää on kohtalaisen tärkeä tieto, oliko kyseessä MT vai AT. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että keskidifferentiaali ei lukittunut, muuten myös etupäässä olisi pitänyt tapahtua jotain.
Minä olen havainnut diesel Outbackissä liukkaalla myös takapäässä sutimista jos on kuormaa vedettävänä (kärry) ja maassa reilusti lunta. Eli takapää alkaa sutia kunnes etupää saa myös voimaa ja lähtee vetämään. Itse näin vierestä kun kaveri veti minun autolla kelkkakärryn pois hangesta. Sutimisen esto piti ottaa pois kun se tahtoi laskea kierroksia liiaksi.
Mutta, että etupää ei vetäisi ollenkaan niin silloin siinä varmaan täytyy olla jotain vialla. Visko kumminkin alkaa lukkiutua jo suhteellisen pienellä nopeus erolla. Automaatti versioissa on käsittääkseni sähköisesti ohjattava luistonrajoitin keskitasauspyörästöllä eikä siinä ole viskoa.
Suurin ongelma on lienee mulla ollut pidon puute vetohommissa. Eli kaikki neljä pyörää tahtoo sutia kun pohja koskee lumen pintaan ja on vähänkään ylämäkeen vedettävä niin ei sitä pitoa normaaleilla talvirenkailla kovinkaan paljoa ole. Nurmen päälle satanut lumi ei ole kovin pitävä alusta.
Mutta tällaisessa tapauksessa ei etuvetoisella ois edes asiaa tulla siihen paikkaan josta nelivetoisella voi vielä vetää kärrynkin pois.
Vikateoria tuntuu oudolta, sillä aina kun etupyörät käännettiin suoraan, veto palautui niille. Mutta jos pyörät käännettiin jompaan kumpaan suuntaan linkkuun, hävisi vetokin.
Luulisi, että mikä tahansa visko- tms. systeemikin, manuaalisesti kytkettävästä rautanelivedosta puhumattakaan, sutisi joka pyörällä varsinkin kun pitoa ei ollut yhtään.
En selvittänyt asiaa sen enempää, koska auto ei ollut minun, olin vain apupoikana työntämässä ja näin tilanteen ulkoapäin. Auto oli käsivaihteinen.
Ehkä niiden etupyorien pito/pyörintävastus linkussa oli niin paljon suurempi kuin takapyörien, ettei visko jaksanut lukita vaan päästi voiman harakoille sutivien takapyörien kautta. Etu- ja takapyörien pitoeron ollessa pienempi suorilla pyörillä lukitusvoima riitti sudittamaan myös etupäätä.
Ylipäätään omakin kokemus muista kuin oikeasti täysin lukittavista/lukittuvista keskitasauspyörästöistä on se, että ne saattavat joissain tietyissä tilanteissa ja olosuhteissa käyttäytyä yllättävästi, siis yllättävän huonosti, vaikka keskimäärin neliveto toimisikin ihan mallikkaasti. Oma käsitykseni on että nykyiset sähköisellä lukituksella toimivat haldexit ym:t ovat jo nelivetoina oikeasti varmatoimisempia tällaisissa tilanteissa kuin perinteiset viskoratkaisut, vaikka ne olisivatkin jatkuvien nelivetojen osana manuaali-Subarun tapaan.
Esimerkiksi monissa neliveto-Pickupeissa käytetyt luistonrajoittimet taka-akselilla saattavat ajan ja kilometrien kuluessa "väsyä" niin, että lopulta rajoittavat sitä luistoa aika marginaalisesti. Noissahan toki asian pelastaa se, että perinteisten kytkettävien jäykkien ratkaisujen nelivetoasennossa voimaa menee väkisin aina sekä eteen että taakse, jolloin etenemiskyky yleensä riittää pahoihinkin paikkoihin. Mutta pelkällä takavedolla ajettaessa etenemiskyky siis voi olla perin kehno taka-tasauspyörästön luistonrajoittimesta huolimatta.
Mekaanisesti lukittava keskitasauspyörästö tarkoittaa, että auton jäädessä kiinni ihan väkisin sutii samanaikaisesti vähintään toinen etupyörä ja vähintään toinen takapyörä. Lukot tai luistonrajoittimet akselelilla sitten ratkaisevat sen, sutiiko akselillä samanaikaisesti kumpikin pyörä vai vaan toinen. Huonosti eli äkkinäisesti toimiva luistonesto tarkoittaa sitä, että akselin pyörät pyörivät vuorotellen. Edellisessä omassa maasturissani oli keskilukon lisäksi taka-akselillakin täyslukko, nykyisessä keskilukon lisäksi kummankin akselin eri pyörien keskinäistä nopeuseroa rajoittaa luistonesto. Idiottivarminhan olisi kolme täyslukkoa, mutta niitä ei taida enää olla missään ainakaan vakioasennuksena, ellei sitten G-Mersussa. Joskus oli isoimmassa Toyotassakin.
nelivetoinen:
Niin, eikös uusimman TopGear:in X6-testissä Jeremy kaivannut ensin alennusvaidetta ja kytkettäviä lukkoa ko. autoon ja sitten kuitenkin näytettiin miten se suti nätisti kaikilla pyörillä aina kun yritti liukasta mäkeä ylös niillä sileillä renkailla.
Nelivetoisen selvitys tuntuu järkevältä ja loogiselta.