Ajoin 30 vuotta mersuilla (E-sarja ja vastaava) ja olin sillä useita kertoja talvella jumissa mökkitielläni, milloin en päässyt mäkeä ylös tai eteneminen hyytyi lumeen. Kun lumessa vauhti lopahti, silloin oli ongelmia päästä sen paremmin eteen kuin taaksepäinkään ilman lapiointia.
Siirryin citikan C5:een etuvedon ja ennen kaikkea säädettävän maavaran vuoksi. Sillä olen päässyyt joka kerta mökilleni. Tosin kun lunta on ollut 20cm on mäkeen joutunut tekemään pari-kolme yritystä ennen kuin on päässyt ylös.
Voisiko tämä johtua pelkästään ajokokemuksen lisääntymisestä vai mistä?
C5 on oiva risteytys hyvin ajettavaa henkilöautoa ja etuvetoista katumaasturia.
Pehmeässä lumessa sillä voi myös tiivistää lunta laskemalla jousituksen ala-asentoon ja nostamalla taas ylös, auton mitta eteenpäin tai taaksepäin -alas-ylös jne. em menetelmällä tien saa myös sopivaan vauhdinottokuntoon, jos jää johonkin mäkeen kiinni.
Tavaratilassa kannattaa pitää muutama kevyt helposti pinottava muovipalikka tai finfoamin pala, jos jää pehmeään paikkaan kiinni. Silloin jousitus yläasentoon-palikat alle- jousitus ala-asentoon ja kiinteää tavaraa pyörien alle- jousitus ylös ja palikat pois, niin matka jatkuu.
Mielestäni erittäin toimiva yleisauto sille, joka joutuu liikkumaan myös pääteiden ulkopuolella säällä kuin säällä.
Anteeksi nyt että nauran mutta oli tuo äskeinen C5-touhu sen verran lystikkään tuntuista. Tietysti jos askarrella tahtoo niin käyhän se noinkin...itse kyllä pääteiden ulkopuolella liikkuessa en viitsisi moiseen touhuun ihan äkkiä ryhtyä, liikun mieluummin vähän erilaisella autolla ja aikaa jää muuhunkin. mutta kukin tavallaan
Ja kuten auton muissakin ominaisuuksissa, ei etenemiskyvyssä tai maavarassa tarvitsekaan pohtia minimirajaa tarpeelle.
Keskimääräisen Suomessa uutena myydyn auton monet ominaisuudet on kaukana tarpeellisuuden vaatimuksesta, jos näin halutaan ajatella.
Vuokrasin tässä hiljattain Peugeot 107:n. Ajatuksena oli tutustua nykypäivän pikkuauton ominaisuuksiin tarkemmin. Yllätyin positiivisesti auton ominaisuuksista monessakin suhteessa. Talvisessa Pohjois-Suomessa auton hallinta oli helppoa. Eniten yllätyin moottorista. Odotin litraisen perustekniikkaa olevan moottorin olevan täysin puhditon ja vaativan raskasta kaasujalkaa ja korkeita kierroksia. Yllättäen auto kulki jopa keveysti. Ohi pääsi ilman pienintäkään voiman puutetta, auto lähti vahvasti liikkeella ja isoimmilla vaihteilla pystyi ajamaan alhaisillakin nopeuksilla.
Itse aloin pohtimaan tuon jälkeen, että voinko perustella itselleni mitenkään kalliimman auton hankintaa? Markkinoiden halvimman pään autokin näyttäisi hoitavan asiansa oikein hyvin. Oikeastaan pidin monella tapaa auton tarkoituksenmukaisesta tunnelmasta. Esimerkiksi mittaristo koostui oikeastaan vain isosta nopeusmittarista ja pienestä polttoainemittarista. En kaivannut lisää mittareita. Siinä on kaikki olennainen eikä mitään ylimääräistä. Ainoastaan melutaso oli siinä turhan korkea. Seikka joka varmasti kehittyy malliuudistuksien myötä.
Itse aloin pohtimaan tuon jälkeen, että voinko perustella itselleni mitenkään kalliimman auton hankintaa? Markkinoiden halvimman pään autokin näyttäisi hoitavan asiansa oikein hyvin. Oikeastaan pidin monella tapaa auton tarkoituksenmukaisesta tunnelmasta. Esimerkiksi mittaristo koostui oikeastaan vain isosta nopeusmittarista ja pienestä polttoainemittarista. En kaivannut lisää mittareita. Siinä on kaikki olennainen eikä mitään ylimääräistä. Ainoastaan melutaso oli siinä turhan korkea. Seikka joka varmasti kehittyy malliuudistuksien myötä.
Tuo oli varmasti tervellinen kokemus. Ensimmäisenä tulee mieleen tila, joka loppuisi 107:sta ainakin omassa käytössäni. Muuten auto varmaan ominaisuuksiltaan olisi aivan riittävä.
Jos tilan tarve tyydytetään ja hypätään Golf-kokoluokan farkkuun (22000-25000 e), alkaa minun olla nykyään vaikeata perustella jotain 35000 euron Audin tai edes 30000 euron Avensiksen hankintaa itselleni. Kun vielä turvaistuimen saa käännettyä kasvot menosuuntaan, helpottaa matkustamon pituussuuntaisen tilan tarve oleellisesti ja valikoima laajenee.
Kakkosautossa on sitten ihan eri kriteerit, mutta ns. hieno ei senkään tarvitse olla. Mielummin päinvastoin. Kuulun siihen ryhmään, joka ei halua herättää huomiota autollaan.
Vuokrasin tässä hiljattain Peugeot 107:n. Ajatuksena oli tutustua nykypäivän pikkuauton ominaisuuksiin tarkemmin.---
Itse aloin pohtimaan tuon jälkeen, että voinko perustella itselleni mitenkään kalliimman auton hankintaa?---
Tästä tulee mieleen omat kokemukset Skodan Yeti koeajosta. Meillä oli tuollainen, ihan perusmalli varusteiltaan. Koneena oli 1.2TSI. Mielenkiinnosta halusin kokeilla ja tutustua autoon. Odotuksia ei oikeastaan ollut hirveästi mihinkään suuntaan.
Lopulta, parin tunnin ajelun ja tutustumisen jälkeen olin aika "myyty" tuolle autolle. Todella monipuolinen ja tiloiltaan minun mielestäni erittäin fiksusti järjestelty auto. Korkea maavara on minulle plussaa ja muutenkin korkea ajoasento miellytti.
Opettava kokemus sinällään. Vähemmälläkin pärjäisi todella pitkälle. Ja tuossa oiskin minun pienemmän budjetin valinta, jos sellainen ois edessä. Ihan perusvarusteilla ja 1.2TSI koneella hinta on aika edullinen. Silti ajettavuus ja hienot tilaratkaisut on samat kuin kalliimmista.
Vaan oi miksi pikkuautojen pitää olla niin järjettömän meluisia?
Keskiluokan perheautoissa taas tilaratkaisut on surkeat verrattuna pikkuautoihin. Ilmeisesti isompaan koppaan ei viitsitä paneutua tai sitten keskiluokan (ja erityisesti isomman luokan) autojen ostajat haluavat perinteisen ratkaisun joka ei ero peruskonseptiltaan isoisän autosta.
Enpä ole nänyt yhdessäkään isossa perheautossa pystyyn nousevia takaistuimia jotta korkeustilaa saisi isommille tavaroille enemmän.
Toisaalta on paljon asioita mitkä autoissa on hoidettu huonosti hinnasta ja koosta riippumatta. yksi tällainen on ilmanvaihdon suuttimet. Mihin niitä pistemäisiä ilmaviuhkoja tarvitaan?
Talvella ei ei kai kukaan suuntaa kuma ilmaa kroppaa kohti ja ikkunoihin on toisaalta omat suuttimet. Kesällä taas olisi aivan älytöntä suunnata kylmä ilmapuhallus suoraan kohti. Siitä tulee vain kipeäski. Tästä huolimatta joka autossa on samanlaiset onnettomat kääntyilevät pistesuttimet.
Anteeksi nyt että nauran mutta oli tuo äskeinen C5-touhu sen verran lystikkään tuntuista. Tietysti jos askarrella tahtoo niin käyhän se noinkin...itse kyllä pääteiden ulkopuolella liikkuessa en viitsisi moiseen touhuun ihan äkkiä ryhtyä, liikun mieluummin vähän erilaisella autolla ja aikaa jää muuhunkin. mutta kukin tavallaan
Naura ihan rauhassa.
Ymmärän kyllä, että iso maasturi on erinomainen työjuhta, kun vedetään 2-3 tonnin painoista perävaunua ja sillä pääsee huonokuntoisilla teillä em lastin kanssa.
Käyttötarkoituksia autoille on monia, ja itse koen maasturin turhan hankalaksi kulkineeksi, jos ensin ajetaan 200 km hyvää päätietä ja lopuksi muutama kilometri haastavaa mökkitietä. Tuon loppupätkän takia ei kannata maasturia hankkia, koska sen ajo-ominaisuudet pääteillä ovat melko surkeat verrattuna hyvillä ajo-ominaisuuksilla varustettuun henkilöautoon.
C5 vie myös loppumatkan mukavasti, kun nostaa jousitusta ylemmäksi.
Samaa mieltä maavaran kanssa, tosin ongelmana ei ole maasturin ajettavuus, vaan kustannukset. Tarve ja hinta ovat asioita, joiden kanssa painitaan.
Tarkastellaan kahta kuvitteellista vaihtoehtoa. Jos hankalista paikoista helposti selviytyvän auton vuotuiset käyttökulut on 1000 e kalliimmat + pääomakulut, voi kukin laskea, paljonko on valmis näkemään vaivaa niinä kertoina kun ominaisuuksille tosiaan on käyttöä.
Tonni syntyy helposti eroa vuodessa nelivetoisen (katu)maasturin ja etuvetoisen henkilöauton tai crossoverin välille.
Nostaisin esille vielä yhden itsellenin tärkeän talviauto ominaisuude. Tuulilasin puhtaanapysyminen ja pyyhkijöiden toiminta loska (ja pakkaskeleillä kun on suolattu).
Nimittäin tässä on eri autoissa huikeita eroja kokemusieni mukaan. Toisessa jäätyy sulat ja uudetkin sulat pyyhkivät huonosti ja rapa ns tarttuu helposti kiinni, kuin toinen ohjaa ilmeisesti ilmavirrat niin, että pyyhkimistarve on yksi viidesosa edellisestä ja kun tarve iskee niin vanhemmatkin sulat pyyhkuvät ravat laajalta alueelta jättämättä rantuja ja jäätymättä.
Pari hyvin toimivaa oman kokemuksen mukaan...Volvo,Audi,Peugeot,BMW. Huonompia tässä vanhakoppanen Forester(oma auto) mazda 323.
Vaan oi miksi pikkuautojen pitää olla niin järjettömän meluisia?
Syynä tuohon taitavat olla hinta ja paino. Halpa hinta rajoittaa paljon. Äänieristys tuo myös tuntuvasti lisää painoa. Tuollaisessa pienitehoisessa keveässä autossa kilot tuntuvat kaikessa. Itse ehkä karsin tuon Aygo/107/C1:n pois vaihtoehtojen joukosta melun vuoksi. Polo sen sisään on jo hyvinkin ikkunassa. EIköhän kehitys tuo myös pienimmät autot sopivalle tasolla jollain aikavälillä. Odottelen VW Up!:n tuloa markkinoille.
Meluisuudessakin on aika isoja eroja. Aivan pikkuautot ovat kauttaaltaan meluisia, mutta Golf-luokkaisista löytyy jo isoja eroja. Esimerkiksi uutta Astra-farkkua kehutaan hiljaiseksi, pitänee joskus käydä ajamassa. Ranskalaiset ovat myös tuossa luokassa selvästi hiljaisempia kuin esin Golf tai Focus.
Golfin melutasoa pidän kyllä luokassaa erittäin hyvänä. Kiitosta Golf on saanut myös monissa testeissä. En kyllä Poloakaan kovin meluisena pidä.
Ei ole enää uusi auto tietenkään, mutta TM 15/2005 mittasi V-koppaiselle Golf GTI:lle ihan järkyttävät melutasot (225/45R17 renkaat). Silloin TM kommentoi näin: "Golfissa rengasääni on voimakasta ja läpitunkevaa, mikä esimerkiksi pidemmillä moottoritiesiirtymillä vähentää mukavuutta merkittävästi."
Omakaan koeajokokemus V-korisesta ei kyllä tue käsitystä sen hiljaisuudesta. Toivottavasti tämä on sittemmin korjattu. Uudesta mallista ei ole omaa kokemusta, mutta Sciroccon meteli pilasi myös.
Ajoin 30 vuotta mersuilla (E-sarja ja vastaava) ja olin sillä useita kertoja talvella jumissa mökkitielläni, milloin en päässyt mäkeä ylös tai eteneminen hyytyi lumeen. Kun lumessa vauhti lopahti, silloin oli ongelmia päästä sen paremmin eteen kuin taaksepäinkään ilman lapiointia.
Siirryin citikan C5:een etuvedon ja ennen kaikkea säädettävän maavaran vuoksi. Sillä olen päässyyt joka kerta mökilleni. Tosin kun lunta on ollut 20cm on mäkeen joutunut tekemään pari-kolme yritystä ennen kuin on päässyt ylös.
Voisiko tämä johtua pelkästään ajokokemuksen lisääntymisestä vai mistä?
Tämä nyt on vähän off topicia, mutta en malta olla tätä kertomatta: jyrkälle mökkitielle tuotiin liian paksu kerros liian isorakeista soraa, ja käyttikseni farmari-Golf tuppasi kaivamaan itsensä siihen kiinni. Vauhdin loppuessa pari tyhjää sutaisua riitti, ja vauhti oli taas haettava mäen alta uudestaan. Sen sijaan reilut 40 vuotta vanha kaasunestejousituksella varustettu harraste-Sitikkani kiipesi kerta toisena jälkeen mäen päälle varsin eleettömästi upottavasta sorasta välittämättä. Mielestäni yksi selitys on kaasunestejousituksen pintakovuus: etenkään auto yläasentoon nostettuna rengas ei pääse pompottamaan, eikä ole niin herkkä kaivautumaan pehmeään tienpintaan. No, en kyllä tiedä, onko uuden C5:n jousituksessa yhtään samantyyppistä pintakovuutta kuin vanhassa Citroënissa.
En usko että Golf pahemmin pomputtaa. Varsinkaan tuollaisessa tilanteessa, jossa pitoa on vain vähän, se ei kuulosta ollenkaan todennäköiseltä.
Farkku-Gofin uskon olevan vanhaa Citroenia tasapainoisempi painonjakaumaltaan. Tällöin etupyörillä on vähemmän painoa, joka vähentää automaattisesti vetopitoa. Miten tuon ikäisessä Citikassa on hoidettu kallistuksen vakaus? Jos vakautusta on vähän vetävissä pyörissä, niin se auttaa epätasaisella alustalla.
Käytännön kokemus vastaavista ajotilanteista on, että asiaan vaikuttaa sekä jousituksen toiminta että renkaan pintapaine.
Käytännössä se merkitsee, että matalaprofiilisilla, leveillä renkailla vetokyky ei ole kehuttava sorapinnoilla. Tulee huomioida, että citikan kaasu-nestejousitus ei värähtele niin kuin perusjousilla (kierre tai lehti) varustettujen autojen jouset.
Tuo värähtely irtosoralla vie pidon helposti, ja aiheuttaa kaivautumisen.
Eikös ne ole ruukattu julkasta jo näihin aikoihin?
Toivottavasti varustavat tänä vuonna testiautot lohkolämppäreillä vast., vertaavat niiden tehot ja kertovat mitä sen ja sisätilanhaaran asentaminen maksaa.
Kylmäkulutus-osioon yhdistetty hyötysuhteenmittaus oli hieno uudistus viime vuonna, toivottavasti eivät palaa vanhaan.
Edelleenkin kaipaisin sitä lumihangessa etenemistestiä, tänä vuonnahan se voisi onnistua järvenjäällä kun pohjoisessa on verraten vähän ajankohtaan nähden lunta. Ja heti testin perään tutkimus, että mitkä autot keräävät pahiten lunta moottoritilaan kun niillä kahlataan hangessa.
Mainitsit Volvosta, ainakin tuossa seiskanelikymppisessähän on ihan mekaaninen lukkoperä erittäin matalassa nopeudessa, joka nopeuden kasvaessa putoaa pois. näin ollen pito on todella hyvä pöperössä!
Muistan taannoin kun sellainen oli meilläkin niin oli juhlaa se. Se ei vielä tosiaan ollut citymaastureiden eikä oikein muidenkaan maastureiden kulta-aikaa..
Eihän sitä tarvitse kuin asua soratien varrella, niin ihan normaali ihmisellä tulee yllättäen aika paljonkin ajoa soratiellä. Toisekseen prosenteissa, suomen tieverkosta on vielä aikamoinen osa päällystämätöntä tietä.
Lunta satunnaisesti? Ainakin täällä lapissa on talvi edelleen suunnilleen puolet voudesta. Tosin tänä vuonna on lunta ollut erikoisen vähän.
Ja mökkitiestä: jos on pitkä mökkitie jota vain itse ajaa, niin kyllä saattaa tulla hitusen halvemmaksi sijoittaa autoon kuin tiehen. Jää rahaa muuhunkin.
Silti, kyllähän henkilöautolla ihan kohtuullisesti suomen oloissa pärjää. Pärjäähän sitä hevosellakin ja monella muullakin vaatimattomalla kulkupelillä. Se on enempi mukavuuskysymys niinkuin moni muukin asia nykypäivän yhteiskunnassa.
Enkä ymmärrä miksi joku täällä aiemmin paheksui sitä, että jos omistaa maasturin, niin ehkä haluaa kokeilla pääseekö sillä yhtään pidemmälle. Mitä pahaa siinä on? Sehän kuullostaa ihan luonnoliselta ja täysin ymmärrettävältä.
Jeepman: Saahan sitä nauraa, muttei vakiomaasturikaan nyt ihan mahdottoman pitkälle mene. Varsinkaan jos kuski ei viitsi perehtyä asiaan, niin sen saa hyvinkin naurettavan näköiseen paikkaan kiinni, tai jos renkaat ovat vähänkään huonot. Toki hyvillä varusteilla, oikeilla renkailla, pätevällä kuskilla ja C5 kuskin tyylisellä urheilumielellä, se menee hyvinkin pitkälle.
Ja moni maasturisti kyllä arvostaisi/arvostaa jousitusta, joka tarjoaa mahdollisuuden laittaa jotain renkaan alle tai värkätä korkeudella. Tämähän yleistyy vasta hiljattain. Land Rover lienee ainoa merkki joka tarjoaa tuota ominaisuutta laajemmin. Mitsussa sellainen oli 90-luvulla vaihtoehtona, muttei enää nykyään. Toyota taas on vaihtelevasti käyttänyt ilmajousitusta ja nyt ilmeisesti jonkinsortin säädettäviä iskunvaimentimia, joilla voi nostaa auton korkeutta. Offroadmiehethän joutuvat nyt tekemään homman käsipelillä ja Hi-Lift tunkilla. Tosin HiLiftillä voi tehdä paljon muutakin, mutta kuitenkin, tuo maavaran kirjoittama soveltaminen kuullostaa kyllä vielä paljon enempi itse maasturimiesten harrastukselta. Kyllä ilman säädettävää jousitusta pärjää, muttei voi kiistää etteikö se olisi toimiessaan varsin kätevä. Onhan sitä kyllä kallis korjata, silloin kun vikoja ilmenee.
Mainitsit Volvosta, ainakin tuossa seiskanelikymppisessähän on ihan mekaaninen lukkoperä erittäin matalassa nopeudessa, joka nopeuden kasvaessa putoaa pois. näin ollen pito on todella hyvä pöperössä!
Kerrotko hieman tarkemmin tästä lukkoperästä, mikä nopeuden kasvaessa putoaa pois?
Mainitsit Volvosta, ainakin tuossa seiskanelikymppisessähän on ihan mekaaninen lukkoperä erittäin matalassa nopeudessa, joka nopeuden kasvaessa putoaa pois. näin ollen pito on todella hyvä pöperössä!
Kerrotko hieman tarkemmin tästä lukkoperästä, mikä nopeuden kasvaessa putoaa pois?
Periaatteessa se on normaali levylukko keskipakozydeemillä, joka irrottaa lukon pyörimisnopeuden ylittäessä n. 40 km/h.
Perinteinen levylukko katsottiin liian vaaralliseksi etenkin Dr. Jekyll - Mr. Hyde -luonteisen vanhan turbokoneen ja automaatin yhdistelmälle, joten sellaista ei tehtaalta tarjottu Seitteinneliskanttiseen ainakaan katukäyttöön ollenkaan.
Mutta tuo lukko ei ollut vakiovaruste. Omassani sitä ei ole, enkä ole osannut kaivatakaan. Autoni on tehtaan tekemä outo yhdistelmä GLE sävylaseja, plyysiverhoilua ja muuta kaunista turhuutta yhdistettynä 240 GLT:n moottoriin ja laatikkoon (B230E + M46 ylivaihteella) mutta 740 Turbon pitkällä 3.54 perävälityksellä. Tuossa vaiheessa GLT tunnus oli 740 sarjassa yhden vuoden jäädytettynä odottamassa B234F moottoria ja nelivettiili-GLT:ta joka tuli vuotta myöhemmin ja niinpä takaluukussa lukee GLE.
Mielenkiintoiselta vaikuttaa v.2011 talviautovertailu dieseleiden ja parin bensahybridin kesken. Vahinko vain, ettei nelivetoja ole mukana, vaan "katumaastureistakin" vain etuvetoversiot.
Katumaasturin etuvetoversiotkin ovat kiinnostavia, koska harvoin noissa nelivetoa sen enempää tarvitaan kuin tavallisissa henkilöautoissakaan. Ainoa, mitä vielä noihin liittyen voisi toivoa on se, että kokeiltaisiin, onko pari senttiä tavallista korkeammasta maavarasta todellisuudessa iloa jossain tilanteessa, vai onko ero kosmeettinen.
Harmi, että Bemari on automaatti. Tosin 500-sarjan Bemari sinänsä ei minua voisi vähempää kiinnostaa, joten sikäli asia on minulle samantekevä.
Eikös siitä nelivedosta pitäisi juuri talvivertailussa olla hyötyä. Riippuu tietenkin siitä, millä tavalla testataan mutta olisi ollut mielenkiintoista nähdä, onko todellisuudessa näin.
Eikös siitä nelivedosta pitäisi juuri talvivertailussa olla hyötyä. Riippuu tietenkin siitä, millä tavalla testataan mutta olisi ollut mielenkiintoista nähdä, onko todellisuudessa näin.
Olisko se kuitenkaan talvitestin parasta antia todeta, että neliveto liikkuu paremmin? Todella harva sellaiseen kuitenkaan päätyy, vaikka ajaa paljon talvella. Nelivetojen paremmuuden keskinäinen vertailu olisi ihan oma koeajoaiheensa.
Penteles:
C5 on oiva risteytys hyvin ajettavaa henkilöautoa ja etuvetoista katumaasturia.
Pehmeässä lumessa sillä voi myös tiivistää lunta laskemalla jousituksen ala-asentoon ja nostamalla taas ylös, auton mitta eteenpäin tai taaksepäin -alas-ylös jne. em menetelmällä tien saa myös sopivaan vauhdinottokuntoon, jos jää johonkin mäkeen kiinni.
Tavaratilassa kannattaa pitää muutama kevyt helposti pinottava muovipalikka tai finfoamin pala, jos jää pehmeään paikkaan kiinni. Silloin jousitus yläasentoon-palikat alle- jousitus ala-asentoon ja kiinteää tavaraa pyörien alle- jousitus ylös ja palikat pois, niin matka jatkuu.
Mielestäni erittäin toimiva yleisauto sille, joka joutuu liikkumaan myös pääteiden ulkopuolella säällä kuin säällä.
Anteeksi nyt että nauran mutta oli tuo äskeinen C5-touhu sen verran lystikkään tuntuista. Tietysti jos askarrella tahtoo niin käyhän se noinkin...itse kyllä pääteiden ulkopuolella liikkuessa en viitsisi moiseen touhuun ihan äkkiä ryhtyä, liikun mieluummin vähän erilaisella autolla ja aikaa jää muuhunkin. mutta kukin tavallaan
Herbert:
Vuokrasin tässä hiljattain Peugeot 107:n. Ajatuksena oli tutustua nykypäivän pikkuauton ominaisuuksiin tarkemmin. Yllätyin positiivisesti auton ominaisuuksista monessakin suhteessa. Talvisessa Pohjois-Suomessa auton hallinta oli helppoa. Eniten yllätyin moottorista. Odotin litraisen perustekniikkaa olevan moottorin olevan täysin puhditon ja vaativan raskasta kaasujalkaa ja korkeita kierroksia. Yllättäen auto kulki jopa keveysti. Ohi pääsi ilman pienintäkään voiman puutetta, auto lähti vahvasti liikkeella ja isoimmilla vaihteilla pystyi ajamaan alhaisillakin nopeuksilla.
Itse aloin pohtimaan tuon jälkeen, että voinko perustella itselleni mitenkään kalliimman auton hankintaa? Markkinoiden halvimman pään autokin näyttäisi hoitavan asiansa oikein hyvin. Oikeastaan pidin monella tapaa auton tarkoituksenmukaisesta tunnelmasta. Esimerkiksi mittaristo koostui oikeastaan vain isosta nopeusmittarista ja pienestä polttoainemittarista. En kaivannut lisää mittareita. Siinä on kaikki olennainen eikä mitään ylimääräistä. Ainoastaan melutaso oli siinä turhan korkea. Seikka joka varmasti kehittyy malliuudistuksien myötä.
eilis iltana vanhempi herra tankkasi ferrari 599 oslossa eli kaikenlaisilla "pärjää"
NHB:
Tuo oli varmasti tervellinen kokemus. Ensimmäisenä tulee mieleen tila, joka loppuisi 107:sta ainakin omassa käytössäni. Muuten auto varmaan ominaisuuksiltaan olisi aivan riittävä.
Jos tilan tarve tyydytetään ja hypätään Golf-kokoluokan farkkuun (22000-25000 e), alkaa minun olla nykyään vaikeata perustella jotain 35000 euron Audin tai edes 30000 euron Avensiksen hankintaa itselleni. Kun vielä turvaistuimen saa käännettyä kasvot menosuuntaan, helpottaa matkustamon pituussuuntaisen tilan tarve oleellisesti ja valikoima laajenee.
Kakkosautossa on sitten ihan eri kriteerit, mutta ns. hieno ei senkään tarvitse olla. Mielummin päinvastoin. Kuulun siihen ryhmään, joka ei halua herättää huomiota autollaan.
Tästä tulee mieleen omat kokemukset Skodan Yeti koeajosta. Meillä oli tuollainen, ihan perusmalli varusteiltaan. Koneena oli 1.2TSI. Mielenkiinnosta halusin kokeilla ja tutustua autoon. Odotuksia ei oikeastaan ollut hirveästi mihinkään suuntaan.
Lopulta, parin tunnin ajelun ja tutustumisen jälkeen olin aika "myyty" tuolle autolle. Todella monipuolinen ja tiloiltaan minun mielestäni erittäin fiksusti järjestelty auto. Korkea maavara on minulle plussaa ja muutenkin korkea ajoasento miellytti.
Opettava kokemus sinällään. Vähemmälläkin pärjäisi todella pitkälle. Ja tuossa oiskin minun pienemmän budjetin valinta, jos sellainen ois edessä. Ihan perusvarusteilla ja 1.2TSI koneella hinta on aika edullinen. Silti ajettavuus ja hienot tilaratkaisut on samat kuin kalliimmista.
Vaan oi miksi pikkuautojen pitää olla niin järjettömän meluisia?
Keskiluokan perheautoissa taas tilaratkaisut on surkeat verrattuna pikkuautoihin. Ilmeisesti isompaan koppaan ei viitsitä paneutua tai sitten keskiluokan (ja erityisesti isomman luokan) autojen ostajat haluavat perinteisen ratkaisun joka ei ero peruskonseptiltaan isoisän autosta.
Enpä ole nänyt yhdessäkään isossa perheautossa pystyyn nousevia takaistuimia jotta korkeustilaa saisi isommille tavaroille enemmän.
Toisaalta on paljon asioita mitkä autoissa on hoidettu huonosti hinnasta ja koosta riippumatta. yksi tällainen on ilmanvaihdon suuttimet. Mihin niitä pistemäisiä ilmaviuhkoja tarvitaan?
Talvella ei ei kai kukaan suuntaa kuma ilmaa kroppaa kohti ja ikkunoihin on toisaalta omat suuttimet. Kesällä taas olisi aivan älytöntä suunnata kylmä ilmapuhallus suoraan kohti. Siitä tulee vain kipeäski. Tästä huolimatta joka autossa on samanlaiset onnettomat kääntyilevät pistesuttimet.
Jeepman:
Naura ihan rauhassa.
Ymmärän kyllä, että iso maasturi on erinomainen työjuhta, kun vedetään 2-3 tonnin painoista perävaunua ja sillä pääsee huonokuntoisilla teillä em lastin kanssa.
Käyttötarkoituksia autoille on monia, ja itse koen maasturin turhan hankalaksi kulkineeksi, jos ensin ajetaan 200 km hyvää päätietä ja lopuksi muutama kilometri haastavaa mökkitietä. Tuon loppupätkän takia ei kannata maasturia hankkia, koska sen ajo-ominaisuudet pääteillä ovat melko surkeat verrattuna hyvillä ajo-ominaisuuksilla varustettuun henkilöautoon.
C5 vie myös loppumatkan mukavasti, kun nostaa jousitusta ylemmäksi.
Samaa mieltä maavaran kanssa, tosin ongelmana ei ole maasturin ajettavuus, vaan kustannukset. Tarve ja hinta ovat asioita, joiden kanssa painitaan.
Tarkastellaan kahta kuvitteellista vaihtoehtoa. Jos hankalista paikoista helposti selviytyvän auton vuotuiset käyttökulut on 1000 e kalliimmat + pääomakulut, voi kukin laskea, paljonko on valmis näkemään vaivaa niinä kertoina kun ominaisuuksille tosiaan on käyttöä.
Tonni syntyy helposti eroa vuodessa nelivetoisen (katu)maasturin ja etuvetoisen henkilöauton tai crossoverin välille.
Ainakin tänä talvena olisi maasturi ollut tarpeen, koska on tehnyt tiukkaa Subaru Foresterillakin kovissa talvioloissa.
Nostaisin esille vielä yhden itsellenin tärkeän talviauto ominaisuude. Tuulilasin puhtaanapysyminen ja pyyhkijöiden toiminta loska (ja pakkaskeleillä kun on suolattu).
Nimittäin tässä on eri autoissa huikeita eroja kokemusieni mukaan. Toisessa jäätyy sulat ja uudetkin sulat pyyhkivät huonosti ja rapa ns tarttuu helposti kiinni, kuin toinen ohjaa ilmeisesti ilmavirrat niin, että pyyhkimistarve on yksi viidesosa edellisestä ja kun tarve iskee niin vanhemmatkin sulat pyyhkuvät ravat laajalta alueelta jättämättä rantuja ja jäätymättä.
Pari hyvin toimivaa oman kokemuksen mukaan...Volvo,Audi,Peugeot,BMW. Huonompia tässä vanhakoppanen Forester(oma auto) mazda 323.
kello68:
Syynä tuohon taitavat olla hinta ja paino. Halpa hinta rajoittaa paljon. Äänieristys tuo myös tuntuvasti lisää painoa. Tuollaisessa pienitehoisessa keveässä autossa kilot tuntuvat kaikessa. Itse ehkä karsin tuon Aygo/107/C1:n pois vaihtoehtojen joukosta melun vuoksi. Polo sen sisään on jo hyvinkin ikkunassa. EIköhän kehitys tuo myös pienimmät autot sopivalle tasolla jollain aikavälillä. Odottelen VW Up!:n tuloa markkinoille.
Meluisuudessakin on aika isoja eroja. Aivan pikkuautot ovat kauttaaltaan meluisia, mutta Golf-luokkaisista löytyy jo isoja eroja. Esimerkiksi uutta Astra-farkkua kehutaan hiljaiseksi, pitänee joskus käydä ajamassa. Ranskalaiset ovat myös tuossa luokassa selvästi hiljaisempia kuin esin Golf tai Focus.
Golfin melutasoa pidän kyllä luokassaa erittäin hyvänä. Kiitosta Golf on saanut myös monissa testeissä. En kyllä Poloakaan kovin meluisena pidä.
NHB:
Ei ole enää uusi auto tietenkään, mutta TM 15/2005 mittasi V-koppaiselle Golf GTI:lle ihan järkyttävät melutasot (225/45R17 renkaat). Silloin TM kommentoi näin: "Golfissa rengasääni on voimakasta ja läpitunkevaa, mikä esimerkiksi pidemmillä moottoritiesiirtymillä vähentää mukavuutta merkittävästi."
Omakaan koeajokokemus V-korisesta ei kyllä tue käsitystä sen hiljaisuudesta. Toivottavasti tämä on sittemmin korjattu. Uudesta mallista ei ole omaa kokemusta, mutta Sciroccon meteli pilasi myös.
Itsekin pidän V-korista Golfia paljon nykyistä meluisampana.
Penteles:
Tämä nyt on vähän off topicia, mutta en malta olla tätä kertomatta: jyrkälle mökkitielle tuotiin liian paksu kerros liian isorakeista soraa, ja käyttikseni farmari-Golf tuppasi kaivamaan itsensä siihen kiinni. Vauhdin loppuessa pari tyhjää sutaisua riitti, ja vauhti oli taas haettava mäen alta uudestaan. Sen sijaan reilut 40 vuotta vanha kaasunestejousituksella varustettu harraste-Sitikkani kiipesi kerta toisena jälkeen mäen päälle varsin eleettömästi upottavasta sorasta välittämättä. Mielestäni yksi selitys on kaasunestejousituksen pintakovuus: etenkään auto yläasentoon nostettuna rengas ei pääse pompottamaan, eikä ole niin herkkä kaivautumaan pehmeään tienpintaan. No, en kyllä tiedä, onko uuden C5:n jousituksessa yhtään samantyyppistä pintakovuutta kuin vanhassa Citroënissa.
En usko että Golf pahemmin pomputtaa. Varsinkaan tuollaisessa tilanteessa, jossa pitoa on vain vähän, se ei kuulosta ollenkaan todennäköiseltä.
Farkku-Gofin uskon olevan vanhaa Citroenia tasapainoisempi painonjakaumaltaan. Tällöin etupyörillä on vähemmän painoa, joka vähentää automaattisesti vetopitoa. Miten tuon ikäisessä Citikassa on hoidettu kallistuksen vakaus? Jos vakautusta on vähän vetävissä pyörissä, niin se auttaa epätasaisella alustalla.
Käytännön kokemus vastaavista ajotilanteista on, että asiaan vaikuttaa sekä jousituksen toiminta että renkaan pintapaine.
Käytännössä se merkitsee, että matalaprofiilisilla, leveillä renkailla vetokyky ei ole kehuttava sorapinnoilla. Tulee huomioida, että citikan kaasu-nestejousitus ei värähtele niin kuin perusjousilla (kierre tai lehti) varustettujen autojen jouset.
Tuo värähtely irtosoralla vie pidon helposti, ja aiheuttaa kaivautumisen.
Eikös ne ole ruukattu julkasta jo näihin aikoihin?
Toivottavasti varustavat tänä vuonna testiautot lohkolämppäreillä vast., vertaavat niiden tehot ja kertovat mitä sen ja sisätilanhaaran asentaminen maksaa.
Kylmäkulutus-osioon yhdistetty hyötysuhteenmittaus oli hieno uudistus viime vuonna, toivottavasti eivät palaa vanhaan.
Edelleenkin kaipaisin sitä lumihangessa etenemistestiä, tänä vuonnahan se voisi onnistua järvenjäällä kun pohjoisessa on verraten vähän ajankohtaan nähden lunta. Ja heti testin perään tutkimus, että mitkä autot keräävät pahiten lunta moottoritilaan kun niillä kahlataan hangessa.
740 GLE:
Mainitsit Volvosta, ainakin tuossa seiskanelikymppisessähän on ihan mekaaninen lukkoperä erittäin matalassa nopeudessa, joka nopeuden kasvaessa putoaa pois. näin ollen pito on todella hyvä pöperössä!
Muistan taannoin kun sellainen oli meilläkin niin oli juhlaa se. Se ei vielä tosiaan ollut citymaastureiden eikä oikein muidenkaan maastureiden kulta-aikaa..
Eihän sitä tarvitse kuin asua soratien varrella, niin ihan normaali ihmisellä tulee yllättäen aika paljonkin ajoa soratiellä. Toisekseen prosenteissa, suomen tieverkosta on vielä aikamoinen osa päällystämätöntä tietä.
Saahan sitä nauraa, muttei vakiomaasturikaan nyt ihan mahdottoman pitkälle mene. Varsinkaan jos kuski ei viitsi perehtyä asiaan, niin sen saa hyvinkin naurettavan näköiseen paikkaan kiinni, tai jos renkaat ovat vähänkään huonot. Toki hyvillä varusteilla, oikeilla renkailla, pätevällä kuskilla ja C5 kuskin tyylisellä urheilumielellä, se menee hyvinkin pitkälle.
Lunta satunnaisesti? Ainakin täällä lapissa on talvi edelleen suunnilleen puolet voudesta. Tosin tänä vuonna on lunta ollut erikoisen vähän.
Ja mökkitiestä: jos on pitkä mökkitie jota vain itse ajaa, niin kyllä saattaa tulla hitusen halvemmaksi sijoittaa autoon kuin tiehen. Jää rahaa muuhunkin.
Silti, kyllähän henkilöautolla ihan kohtuullisesti suomen oloissa pärjää. Pärjäähän sitä hevosellakin ja monella muullakin vaatimattomalla kulkupelillä. Se on enempi mukavuuskysymys niinkuin moni muukin asia nykypäivän yhteiskunnassa.
Enkä ymmärrä miksi joku täällä aiemmin paheksui sitä, että jos omistaa maasturin, niin ehkä haluaa kokeilla pääseekö sillä yhtään pidemmälle. Mitä pahaa siinä on? Sehän kuullostaa ihan luonnoliselta ja täysin ymmärrettävältä.
Jeepman:
Ja moni maasturisti kyllä arvostaisi/arvostaa jousitusta, joka tarjoaa mahdollisuuden laittaa jotain renkaan alle tai värkätä korkeudella. Tämähän yleistyy vasta hiljattain. Land Rover lienee ainoa merkki joka tarjoaa tuota ominaisuutta laajemmin. Mitsussa sellainen oli 90-luvulla vaihtoehtona, muttei enää nykyään. Toyota taas on vaihtelevasti käyttänyt ilmajousitusta ja nyt ilmeisesti jonkinsortin säädettäviä iskunvaimentimia, joilla voi nostaa auton korkeutta. Offroadmiehethän joutuvat nyt tekemään homman käsipelillä ja Hi-Lift tunkilla. Tosin HiLiftillä voi tehdä paljon muutakin, mutta kuitenkin, tuo maavaran kirjoittama soveltaminen kuullostaa kyllä vielä paljon enempi itse maasturimiesten harrastukselta. Kyllä ilman säädettävää jousitusta pärjää, muttei voi kiistää etteikö se olisi toimiessaan varsin kätevä. Onhan sitä kyllä kallis korjata, silloin kun vikoja ilmenee.
Infiniti miäs:
Kerrotko hieman tarkemmin tästä lukkoperästä, mikä nopeuden kasvaessa putoaa pois?
Joten aikani kuluksi googletin Opelexi-miehelle infoa Volvon tasauspyörästöstä.
Tommonen linkki löytyi.
http://forum.vastaheitto.com/index.php?topic=5866.0
Opelixi:
Periaatteessa se on normaali levylukko keskipakozydeemillä, joka irrottaa lukon pyörimisnopeuden ylittäessä n. 40 km/h.
Perinteinen levylukko katsottiin liian vaaralliseksi etenkin Dr. Jekyll - Mr. Hyde -luonteisen vanhan turbokoneen ja automaatin yhdistelmälle, joten sellaista ei tehtaalta tarjottu Seitteinneliskanttiseen ainakaan katukäyttöön ollenkaan.
Mutta tuo lukko ei ollut vakiovaruste. Omassani sitä ei ole, enkä ole osannut kaivatakaan. Autoni on tehtaan tekemä outo yhdistelmä GLE sävylaseja, plyysiverhoilua ja muuta kaunista turhuutta yhdistettynä 240 GLT:n moottoriin ja laatikkoon (B230E + M46 ylivaihteella) mutta 740 Turbon pitkällä 3.54 perävälityksellä. Tuossa vaiheessa GLT tunnus oli 740 sarjassa yhden vuoden jäädytettynä odottamassa B234F moottoria ja nelivettiili-GLT:ta joka tuli vuotta myöhemmin ja niinpä takaluukussa lukee GLE.
Kiitoksia vastauksista. Tuollaisesta en ollut aikaisemmin kuullutkaan. Onko tietoa kuinka tuollainen kesti käytössä?
Mielenkiintoiselta vaikuttaa v.2011 talviautovertailu dieseleiden ja parin bensahybridin kesken. Vahinko vain, ettei nelivetoja ole mukana, vaan "katumaastureistakin" vain etuvetoversiot.
Katumaasturin etuvetoversiotkin ovat kiinnostavia, koska harvoin noissa nelivetoa sen enempää tarvitaan kuin tavallisissa henkilöautoissakaan. Ainoa, mitä vielä noihin liittyen voisi toivoa on se, että kokeiltaisiin, onko pari senttiä tavallista korkeammasta maavarasta todellisuudessa iloa jossain tilanteessa, vai onko ero kosmeettinen.
Harmi, että Bemari on automaatti. Tosin 500-sarjan Bemari sinänsä ei minua voisi vähempää kiinnostaa, joten sikäli asia on minulle samantekevä.
Eikös siitä nelivedosta pitäisi juuri talvivertailussa olla hyötyä. Riippuu tietenkin siitä, millä tavalla testataan mutta olisi ollut mielenkiintoista nähdä, onko todellisuudessa näin.
kassu66:
Olisko se kuitenkaan talvitestin parasta antia todeta, että neliveto liikkuu paremmin? Todella harva sellaiseen kuitenkaan päätyy, vaikka ajaa paljon talvella. Nelivetojen paremmuuden keskinäinen vertailu olisi ihan oma koeajoaiheensa.