Itselleni oudoin kohta vertailussa oli valot. Miten toisiin hyväksyttiin lisävarusteina ksenonit(esim audi) mutta toisiin(esin pösö ) taas ei. mielestäni mussuttaminen jostain myydyistä autoista ei oikein anna oikeutta pudottaa ksenoneja pois kun ne useimmissa on ja toisiin ne on lisävarusteisina otettu.
mutta eikö kuitenkin ole hyvä että tm kertoi kuva tekstissä pösön xenonvalojen olevan kympin arvoiset?
omasta mielestä on tärkeää testata sellaisia malleja jotka vastaavat myyntiä esim.testin bmw ( ei taideta myydä perus 520d ollenkaan )ja tiedätkö sinä mitkä ovat valojen (xenon/halogen ) osuus audin myynnissä?
Lehti on luxusta! Vaikka kuinka nettiä plärään, niin lehden lukeminen on sitä todellista "premiumia"! Lukihäiriöiset tehköön mitä tykkää, mutta lehti kulkee ainakin minulla mukana joka paikkaan, etkä tarvitse muuta kuin luet! Lomalla luen lehtiä, mutta tietokonetta vain harvoin. Luxusta!
Itse näen asian juuri toisinpäin. Esimerkiksi pidemmällä työmatkalla on luksusta avata läppäri ja saada eteensä lähes rajaton kirjasto. Aika kuluu näin nopeasti pidemmälläkin matkalla. Samassa kompaktissa paketissa kulkevat lehdet, kirjat, videot ja työkalut. Lomamatkoilla se on myös katevä väline tarpeellisen tiedon hakemiseen.
Lehteä en ole vielä nähnyt kun se on varmaan kotona, itse olen matkoilla. Artikkelin toki olen lukenut kun on tämä iPad aina matkassa. Vielä kun kestotilaajana saisi iPad-version ladattua veloituksetta.
Mitä tulee talviautoon ja sen ominaisuuksiin, mielestäni talviauton pitää olla ajettavuudeltaan hyvä niin hyvällä maantiellä kuin huonolla mökkitiellä ja maavara riittävä. Ilmankierto auton sisällä pitää olla kunnossa eikä puhallin saa olla äänekäs (puhallinmelua ei mitattu). Myös moottorin pitää olla talodellinen ja vähäpäästöinen.
Silloin kun auton perusasiat ovat kunnossa muita talvivarusteita saa rahalla, kuten paremmat valot, lisälämmittimen, "sähköpenkit", peilienlämmitykset jne.
Eli testatuista huonomminkin menestyneistä autoista joissa perusasiat on kunnossa saa lisävarusteilla hyvän talviauton.
olisko laittaa faktaa tuosta puhallus ilman lämpötilasta vai tarkoititko kenties moottorin lämpötilaa?
koska ainakin itse pitäisin tuollaista 90 asteista suht vaarallisena puhallukseen...
Ei mulla sen kummempaa faktaa ole kuin lasermittarin näyttämä millä sitä sitten mittailin ja kyllä se kädelläkin tuntuu sen verran kuumalta ettei siinä kättä viitsi kauaa pitää.
Samppa: Täytyy antaa tunnustusta tuosta auriksen lämmityslaitteesta, jopa -30:ssa lämmityslaitteen puhaltama ilma on jo muutaman maantieajokilometrin jälkeen 90 asteista eli moottori lämpenee todella mallikkaasti, toki ne lämmitysvastukset myös auttavat, mikähän lienee niiden teho ?
Nämä talvitestit ovat vuosi vuodelta mielenkiintoisempia, ensi vuonna dieselhybridi ja jokohan olisi myös Nissan Leaf.
Samppa1300:
finman:
olisko laittaa faktaa tuosta puhallus ilman lämpötilasta vai tarkoititko kenties moottorin lämpötilaa?
koska ainakin itse pitäisin tuollaista 90 asteista suht vaarallisena puhallukseen...
Ei mulla sen kummempaa faktaa ole kuin lasermittarin näyttämä millä sitä sitten mittailin ja kyllä se kädelläkin tuntuu sen verran kuumalta ettei siinä kättä viitsi kauaa pitää.
On sille köyhän miehen kalibrointi tehty mutta toki virhettä voi olla jopa 10 astetta mutta kuumaa se puhallusilma silti on.
Jos oletetaan että 30 pakkasta. Kun lähtee ajamaan ja muutaman kilometrin jälkeen olisi 90 astetta esim. tuulilasille tulevan ilman lämpötila, tai vaikka virhe ilmoittamasi 10 astetta, niin todellinen lämpö on silloin 80-100 astetta. On haastetta valmistajalle että että tuulilasi kestää.
finman, en todellakaan tiedä audin myyntisuhteita eri valoilla mutta miksi se sitten otettiin lisävarusteisena ksenoneilla eikä asiaa sen enempää selitelty. Toki se on ihan sama tiedostavan autonostajan kannalta mitä TM kirjoittaa mutta ihmettelen edelleen ettei kaikille anneta tasapuolisesti mahdollisuutta tehokkaisiin valoihin testissä.Mitä haittaa olisi testata kaikki autot parhailla valoilla ja antaa se päätäntävalta sitten kuluttajille. Valijen valinta on niitä harvoja kohteita jossa kuluttaja itse tekee sen ratkaisun kun taas esim. lämmityslaitteen teholle ei kuluttaja valinnoillaan voi mitään.
Jo on tehokas tojon lämmitin jos vertaa esim siihen että 90 asteisessa saunassa jos hieman puhaltaa niin kummasti iho kipristelee.Tuohan alkaa olla jo siinä rajoilla että tulee palovammoja. Olisikohan suhteellisuudentaju hieman hämärtynyt? On myös melkoinen lämmönvaihdin jos pystyy max 90 asteisesta vedestä siirtämään lämpöä täydet 100% puhallettuun ilmaan.
Jos oletetaan että 30 pakkasta. Kun lähtee ajamaan ja muutaman kilometrin jälkeen olisi 90 astetta esim. tuulilasille tulevan ilman lämpötila, tai vaikka virhe ilmoittamasi 10 astetta, niin todellinen lämpö on silloin 80-100 astetta. On haastetta valmistajalle että että tuulilasi kestää.
Eiköhän tuo puhallusilma tyypillisesti ole jossain kuudenkympin nurkilla. Tulee siitäkin kovemmilla keleillä lasille kestämistä, eikä se kyllä aina kestäkään. En liene ainoa, joka on ihastellut kiveniskemästä lähteneen särön etenemistä ihan silminnähtävällä vauhdilla talvikelillä...
Lämpötilaero sinänsä ei ole ihan mahdoton lasille. Ei se saunan ikkunakaan pakkasella ihan vähällä pääse, huonompaa lasiakin on kuin auton lasi.
Mittausvirhe tuo 90 astetta kuitenkin on. Lasermittarilla viitataan ilmeisesti IR-lämpömittariin. Niillä on runsaasti mielenkiintoisia ominaisuuksia, etenkin ilmavirran lämpötilan mittaaminen sellaisella on kovin vaikeaa. Säteilylämpötilan mittaaminen perustuu ns. mustan kappaleen säteilyyn, ja siihen tarvitaan se musta kappale, jota ilma, lasipinta tai vaikkapa metallipinta eivät yleensä ole.
finman, en todellakaan tiedä audin myyntisuhteita eri valoilla mutta miksi se sitten otettiin lisävarusteisena ksenoneilla eikä asiaa sen enempää selitelty. Toki se on ihan sama tiedostavan autonostajan kannalta mitä TM kirjoittaa mutta ihmettelen edelleen ettei kaikille anneta tasapuolisesti mahdollisuutta tehokkaisiin valoihin testissä.Mitä haittaa olisi testata kaikki autot parhailla valoilla ja antaa se päätäntävalta sitten kuluttajille. Valijen valinta on niitä harvoja kohteita jossa kuluttaja itse tekee sen ratkaisun kun taas esim. lämmityslaitteen teholle ei kuluttaja valinnoillaan voi mitään.
ainoastaan peugeotin valoista oli mitattu/laitettu tulokset molemmille myytäville malleille ja kuvateksitissä selkeästi sanottu syy miksi halogeenit valittu ja (olisin hyvä jos kaikista ollut samanlainen vertailu niin saisi kuvan onko järkevää maksaa lisää valoista )
sen perusteella voi myös vetää johtopäätökset muiden merkkien valittuihin valoihin ja myöskin täytyy muistaa se mitä maahantuoja antaa testiin vaikka olisikin muuta toivottu.
Joo, vähän jotain 'testailtiin' ja sitten vähän kirjoiteltiin jotain, lopuksi pisteytettiin joillain ihme perustein ja saatiin 'huimia' nolla pilkku jotain -eroja täysin erilaisille autoille.
Minusta oli oikein loistava testi, kuten aikaisemmatkin. Kitinää ja "väärin testattu" kun oma merkki ei pärjännyt kommenttia oli jo etukäteen odotettavissa. Hieman ehkä yllätyin Bemun kakkkossijasta. Omat kokemukset talvikäyttäytymisestä ovat olleet aika negatiivisia, mutta testi vihjaa että omia käsityksiä voisi päivittää.
Mittausvirhe tuo 90 astetta kuitenkin on. Lasermittarilla viitataan ilmeisesti IR-lämpömittariin. Niillä on runsaasti mielenkiintoisia ominaisuuksia, etenkin ilmavirran lämpötilan mittaaminen sellaisella on kovin vaikeaa. Säteilylämpötilan mittaaminen perustuu ns. mustan kappaleen säteilyyn, ja siihen tarvitaan se musta kappale, jota ilma, lasipinta tai vaikkapa metallipinta eivät yleensä ole.
Olen samaa mieltä, mittausvirhe. Hyvässä IR-mittarissa on emissiokerroin säädettävissä yleensä välillä 0,1...1,0 ja mustansäteilijän kerroin on 1 ja esim. kiiltävien metallipintojen emissiokerroin noin 0,1. Halvoissa IR-mittareissa kerroin on kiinteä, yleensä 0,95.
IR- mittari mittaa pintalämpötilaa joten kuten Hiilipäästö sanoo ilman lämpötilaa ilman apuvälineitä on vaikea mitata. Jos 90 asteen lämpötila on mittarilla mitattu on se jonkun pintalämpötila, muovin? Miksi sitten näin korkea lämpötila on saatu? Todennäköisin syy noin korkeaan lämpötilanäyttöön on että jos mittarissa on säädettävä emissiokerroin on se ollut liian pienellä asetuksella.
Aika ponnettomia esityksiä lämmityslaitteiden ja niiden mahdollisen automatiikkojen suhteen monelta valmistajalta.
Taulukon perusteella osalla autoista voi "taajama-ajoa" ajaa suurin piirtein Hangosta Petsamoon saavuttaakseen +23 sisälämpötilan. Ilman muuta tuota taajamaradan kiertoa olisi tullut jatkaa joka autolla siihen asti, että sisälämpötila nousee +23 asteeseen tai kunnes hoksataan, ettei sitä tulla koskaan saavuttamaan.
VW:ssä, Fordissa ja Volvossa oli vakiona polttoainekäyttöiset lisälämmittimet. VW:n suoritus ihan poskettoman huono, olkoonkin, että ikkunapinta-alaa ja lämmitettäviä kuutiota on varmaan muita enemmän. 5kW:n lisäteho lämmityslaitteessa ei näy kyllä missään (pl. polttoaineen kulutus) tai sitten koko lähtökohta on jo ihan persiillään.
Olisivat TM:n toimesta voineet lisäksi testata VW:n, Fordin ja Volvon lämmityslaitteet ilman noita pa-toimisia lisälämmittimiä. Valitettavan usein ne lopettavat toimintansa jo 2-3 vuoden ikäisinä.
Tasalämpökokeessa jossain autossa automatiikka lämmittää kabiinin jopa 8 astetta haluttua lämpötilaa korkeammaksi. Kuulostaa todella automaattiselta. Sääli, ettei mitattuja tuloksia julkaistu kokonaisuudessaan.
Minkään sortin mainintaa en löytänyt siitä, että Fordissa ja Volvossa on jo vakiona pa-toimisen lisälämmittimen ajastusmahdollisuus. TM:n mielestä valaistu ehostuspeili tai oikeastaan mahdollisimman monta sellaista on talviautossa niin sanottu ratkaiseva yksityiskohta, mutta lisälämmittimen ajastusmahdollisuus ei. Melkoisia neitejä nuo Talviauto-testin tekemiseen osallistuneet toimittajat.
Kovasti nuo TM:n toimittajat moittivat dieseleiden lämmityslaitteita, mutta kuitenkin dieseleiden saamien numeroiden perusteella keskiarvo on rapeat 8 eli käsittääkseni arvosanana hyvä. Oliskohan TM:n tavassa arvostella mitatut tulokset kehittämisen varaa?
Tihein autokanta on Etelä-suomessa. Talvitestiin olisi syytä lisätä testit esim. Helsigissä ajamisesta talvella. Parkkeraus y.m. lumessa möyrintä. Eiköhän tulisi etenemiskyky ja maavara arvoonsa.
Jos oletetaan että 30 pakkasta. Kun lähtee ajamaan ja muutaman kilometrin jälkeen olisi 90 astetta esim. tuulilasille tulevan ilman lämpötila, tai vaikka virhe ilmoittamasi 10 astetta, niin todellinen lämpö on silloin 80-100 astetta. On haastetta valmistajalle että että tuulilasi kestää.
Eiköhän tuo puhallusilma tyypillisesti ole jossain kuudenkympin nurkilla. Tulee siitäkin kovemmilla keleillä lasille kestämistä, eikä se kyllä aina kestäkään. En liene ainoa, joka on ihastellut kiveniskemästä lähteneen särön etenemistä ihan silminnähtävällä vauhdilla talvikelillä...
Lämpötilaero sinänsä ei ole ihan mahdoton lasille. Ei se saunan ikkunakaan pakkasella ihan vähällä pääse, huonompaa lasiakin on kuin auton lasi.
Mittausvirhe tuo 90 astetta kuitenkin on. Lasermittarilla viitataan ilmeisesti IR-lämpömittariin. Niillä on runsaasti mielenkiintoisia ominaisuuksia, etenkin ilmavirran lämpötilan mittaaminen sellaisella on kovin vaikeaa. Säteilylämpötilan mittaaminen perustuu ns. mustan kappaleen säteilyyn, ja siihen tarvitaan se musta kappale, jota ilma, lasipinta tai vaikkapa metallipinta eivät yleensä ole.
Tietenkin on mittausvirhe, kuten totesit. Olis se saunan ikkuna lujilla, jos lasin molemmilla puolilla 30 pakkasta ja sit pantaisiin puhallin joka puhaltaa 90 asteista ilmaa lasiin.
Itse töppäsin kerran kun laitoin citroen jumperin käyntiin ja webaston päälle, enkä puhdistanut lumia lasin päältä. Oppia ikä kaikki
S:lla 33 oleva taulukko ja teksti Fordin osalta ovat ristiriitaiset.
---
Mielenkiintoinen testi.
Kohta:"Kokeiden kertomaa" laittoi erityisesti miettimään. "
Totta, taulukon perusteella Fordson saavuttaa +23 astetta alta puolen tunnin.
Kohdasta "Kokeiden kertomaa" ihmetyttää tuon Toyota Priuksen yllättävä mukaan tulo testiin.
Tuon lämmityslaitetestin arvostelu on todella leväperäinen. Jos auto ei saavuta taajamakokeessa puolessa tunnissa +15 asteen lämpötilaa, niin armotta osakokeen numeroksi nelonen. Ja toisaalta jos maantiekokeessa vaivainen 0,5 min erottaa kympin ysistä, niin kyllä parhaimman ja huonoimman lämpiäjän välinen 13 min ero oikeuttaisi tässä osakokeessa jo nelosen antamisen huonoimmalle. Noista kahdesta sitten keskiarvo (niin kuin ilmeisesti tehdäänkin) ja pyöristykset tarvittaessa TM:n oppien mukaan (2230m on noin 2,3 km).
BMW onnistui ujuttamaan TM-talvitestiin farkun, jolloin takapyörille saatiin mukavasti lisää painoa = pitoa verrattuna sedaniin. Onnittelut maahantuojalle!
Ero sedanin ja farkun välillä ei ole kovin suuri. Pieni ero toki on, mutta samalla farkku menettää pisteitä sisätilojen lämpenemisestä.
Argumenttisi toimii myös etuvetoihin. Niistähän varsinkin pätkäperissä on reilusti painoa vetävillä. Onnittelut maahantuojille ja silleen. Niissä farkkumalli muuttaisi jakaumaa enemmän kuin tuossa bemarissa.
Väärin: Etuvetoisten vetävien pyörien päällä oleva paino ei muutu siitä, mitä perässä on. Takavetoisissa se on merkittävä tekijä.
Argumenttisi toimii myös etuvetoihin. Niistähän varsinkin pätkäperissä on reilusti painoa vetävillä. Onnittelut maahantuojille ja silleen. Niissä farkkumalli muuttaisi jakaumaa enemmän kuin tuossa bemarissa.
Käsittääkseni testiin pyrittiin valitsemaan myydyimmät yksittäiset mallit. Bemari siis onnistui menestyksekkäästi ujuttamaan testiin vähemmän myyvän korimallin
Tuskinpa tuolla lopputulokseen kuitenkaan oli mitään vaikutusta.
No ei tullut F10 mutta F11 nyt kuitenkin. Ja takaveto oli nyt siis toisella sijalla vertailussa, taitaa olla paras sijoitus ikinä takavedolle TM:n talviautovertailujen historiassa?
Muistelisin joskus viime vuosituhannella Volvo 240 voittaneen talviautovertailun.
Rata-ajossa painolla on paljon suurempi merkitys, kuin vetotavalla. Talvitestissä vertaillaan autojen ja niiden elektronisten apulaitteiden käyttäytymistä talviolosuhteissa, eikä kierrosaikoja.
Rata-ajossa painolla on paljon suurempi merkitys, kuin vetotavalla. Talvitestissä vertaillaan autojen ja niiden elektronisten apulaitteiden käyttäytymistä talviolosuhteissa, eikä kierrosaikoja.
Ymmärtääkseni (TM:n) talviautotestissä vertaillaan autoja siten, että kuinka paljon ne menettävät kesäominaisuuksistaan talviolosuhteissa. Kierrosaikatestit olisivat vähän vielä järkevämpiä, kun ne tehtäisiin suht pitävissä ("kesä" ) olosuhteissa talven lisäksi, ja tarkasteltaisiin mikä romahtaa eniten.
Ymmärtääkseni (TM:n) talviautotestissä vertaillaan autoja siten, että kuinka paljon ne menettävät kesäominaisuuksistaan talviolosuhteissa. Kierrosaikatestit olisivat vähän vielä järkevämpiä, kun ne tehtäisiin suht pitävissä ("kesä" ) olosuhteissa talven lisäksi, ja tarkasteltaisiin mikä romahtaa eniten.
Lienet ymmärtänyt hiukan väärin. Kesäolosuhteissa autoja vertaillaan yli luokkarajojen lähinnä vain joissain erikoisvertailuissa, kuten Scandinavian Sports Car of the Year. Siinä kierrosajoillakin on merkittävä osuus (20%) loppupisteisiin.
Muistelisin joskus viime vuosituhannella Volvo 240 voittaneen talviautovertailun.
Jotenkin kotiinpäinveto kuuluu asiaan autolehdissä ja kaikki sen ymmärtää. Siis että brittilehdissä Jaguar voittaa, saksalaisissa saksalainen ja TM:ssa Volvo joka nyt on lähin autotehdas ja melkein siis kotimainen.
Muistan kerran taisi Saab 96 voittaa talvitestin ja minulla oli sellainen. Huonompaa talviautoa saa varmasti etsiä, mutta olihan Se. Itse. Kotimainen. Amerikkalaisissa lehdissä yleensä jenkkiautot on vahvoilla.
Autolehdet osa on autoteollisuuden ekosysteemiä ja propagandakoneistoa ja kyseessä on valtavat teollisuus- ja talouspoliittiset intressit. Etenkin Volvon kohdalla, jonka on pakko saada volyymiä nousemaan, ettei taas yksi teollisuudenala Pohjolasta romahda. Luin uusimmasta ruotsalaisesta autolehdestä pääkirjoituksesta ettei Volvo ole päässyt mukaan Kiinan luksusboomiin kun se on kiinalainen ja Kiinan rikkaat ei halua ostaa kotimaista koska sitä ei pidetä tarpeeksi hienona ja "ulkomaisena" toisin kuin saksalaisia.
Joka tapauksessa uskon kiinalaiset on periferiassa parempia omistajia kuin jenkit. Koittaneeko aika kun Suomenkin kruununjalokivi ja sukukalleus siirtyy Kiinaan.
Näköjään kova paikka kun Volvo oli sen oman bemarin edellä. Varmaan etenemis- ja jääratatuloksetkin väärennetty. Vaan älä huoli, hyvä talviauto se bemarikin on.
Mitenkäs venäläiset. Sinun logiikkasi mukaan TM:n pitäisi olla hullaantunut ryssän tekeleistä.
Rata-ajossa painolla on paljon suurempi merkitys, kuin vetotavalla. Talvitestissä vertaillaan autojen ja niiden elektronisten apulaitteiden käyttäytymistä talviolosuhteissa, eikä kierrosaikoja.
Kyllä niillä ajoilla merkitystä on, muutenhan niitä ei olisi mitattu, vai mitä ? Talvitestiautoista Saab 9-5 oli 5 kg painavampi kuin BMW, VW Sharan puolestaan 56 kg painavampi kuin BMW. Suoritukset molemmilla ihan omaa luokkaansa verrattuna BMW:hen. Mikään muu ei selitä BMW:n huonoja ajosuorituksia talvikelissä kuin TAKAVETO.
Laitoin osioon muu tekniikka sähköistä lehteä koskevan keskustelun. Keskitytäänlkö tässä talvitestiin?
1065:
mutta eikö kuitenkin ole hyvä että tm kertoi kuva tekstissä pösön xenonvalojen olevan kympin arvoiset?
omasta mielestä on tärkeää testata sellaisia malleja jotka vastaavat myyntiä esim.testin bmw ( ei taideta myydä perus 520d ollenkaan )ja tiedätkö sinä mitkä ovat valojen (xenon/halogen ) osuus audin myynnissä?
NHB:
Lehteä en ole vielä nähnyt kun se on varmaan kotona, itse olen matkoilla. Artikkelin toki olen lukenut kun on tämä iPad aina matkassa. Vielä kun kestotilaajana saisi iPad-version ladattua veloituksetta.
Mitä tulee talviautoon ja sen ominaisuuksiin, mielestäni talviauton pitää olla ajettavuudeltaan hyvä niin hyvällä maantiellä kuin huonolla mökkitiellä ja maavara riittävä. Ilmankierto auton sisällä pitää olla kunnossa eikä puhallin saa olla äänekäs (puhallinmelua ei mitattu). Myös moottorin pitää olla talodellinen ja vähäpäästöinen.
Silloin kun auton perusasiat ovat kunnossa muita talvivarusteita saa rahalla, kuten paremmat valot, lisälämmittimen, "sähköpenkit", peilienlämmitykset jne.
Eli testatuista huonomminkin menestyneistä autoista joissa perusasiat on kunnossa saa lisävarusteilla hyvän talviauton.
finman:
Ei mulla sen kummempaa faktaa ole kuin lasermittarin näyttämä millä sitä sitten mittailin ja kyllä se kädelläkin tuntuu sen verran kuumalta ettei siinä kättä viitsi kauaa pitää.
Samppa: Täytyy antaa tunnustusta tuosta auriksen lämmityslaitteesta, jopa -30:ssa lämmityslaitteen puhaltama ilma on jo muutaman maantieajokilometrin jälkeen 90 asteista eli moottori lämpenee todella mallikkaasti, toki ne lämmitysvastukset myös auttavat, mikähän lienee niiden teho ?
Nämä talvitestit ovat vuosi vuodelta mielenkiintoisempia, ensi vuonna dieselhybridi ja jokohan olisi myös Nissan Leaf.
Samppa1300:
Kannattaa tarkistaa onko laser mittari kunnossa.
On sille köyhän miehen kalibrointi tehty mutta toki virhettä voi olla jopa 10 astetta mutta kuumaa se puhallusilma silti on.
Samppa1300:
Jos oletetaan että 30 pakkasta. Kun lähtee ajamaan ja muutaman kilometrin jälkeen olisi 90 astetta esim. tuulilasille tulevan ilman lämpötila, tai vaikka virhe ilmoittamasi 10 astetta, niin todellinen lämpö on silloin 80-100 astetta. On haastetta valmistajalle että että tuulilasi kestää.
finman, en todellakaan tiedä audin myyntisuhteita eri valoilla mutta miksi se sitten otettiin lisävarusteisena ksenoneilla eikä asiaa sen enempää selitelty. Toki se on ihan sama tiedostavan autonostajan kannalta mitä TM kirjoittaa mutta ihmettelen edelleen ettei kaikille anneta tasapuolisesti mahdollisuutta tehokkaisiin valoihin testissä.Mitä haittaa olisi testata kaikki autot parhailla valoilla ja antaa se päätäntävalta sitten kuluttajille. Valijen valinta on niitä harvoja kohteita jossa kuluttaja itse tekee sen ratkaisun kun taas esim. lämmityslaitteen teholle ei kuluttaja valinnoillaan voi mitään.
Jo on tehokas tojon lämmitin jos vertaa esim siihen että 90 asteisessa saunassa jos hieman puhaltaa niin kummasti iho kipristelee.Tuohan alkaa olla jo siinä rajoilla että tulee palovammoja. Olisikohan suhteellisuudentaju hieman hämärtynyt? On myös melkoinen lämmönvaihdin jos pystyy max 90 asteisesta vedestä siirtämään lämpöä täydet 100% puhallettuun ilmaan.
koivuniemen herra:
Eiköhän tuo puhallusilma tyypillisesti ole jossain kuudenkympin nurkilla. Tulee siitäkin kovemmilla keleillä lasille kestämistä, eikä se kyllä aina kestäkään. En liene ainoa, joka on ihastellut kiveniskemästä lähteneen särön etenemistä ihan silminnähtävällä vauhdilla talvikelillä...
Lämpötilaero sinänsä ei ole ihan mahdoton lasille. Ei se saunan ikkunakaan pakkasella ihan vähällä pääse, huonompaa lasiakin on kuin auton lasi.
Mittausvirhe tuo 90 astetta kuitenkin on. Lasermittarilla viitataan ilmeisesti IR-lämpömittariin. Niillä on runsaasti mielenkiintoisia ominaisuuksia, etenkin ilmavirran lämpötilan mittaaminen sellaisella on kovin vaikeaa. Säteilylämpötilan mittaaminen perustuu ns. mustan kappaleen säteilyyn, ja siihen tarvitaan se musta kappale, jota ilma, lasipinta tai vaikkapa metallipinta eivät yleensä ole.
1065:
ainoastaan peugeotin valoista oli mitattu/laitettu tulokset molemmille myytäville malleille ja kuvateksitissä selkeästi sanottu syy miksi halogeenit valittu ja (olisin hyvä jos kaikista ollut samanlainen vertailu niin saisi kuvan onko järkevää maksaa lisää valoista )
sen perusteella voi myös vetää johtopäätökset muiden merkkien valittuihin valoihin ja myöskin täytyy muistaa se mitä maahantuoja antaa testiin vaikka olisikin muuta toivottu.
Joo, vähän jotain 'testailtiin' ja sitten vähän kirjoiteltiin jotain, lopuksi pisteytettiin joillain ihme perustein ja saatiin 'huimia' nolla pilkku jotain -eroja täysin erilaisille autoille.
Onnea ostajille.
Minusta oli oikein loistava testi, kuten aikaisemmatkin. Kitinää ja "väärin testattu" kun oma merkki ei pärjännyt kommenttia oli jo etukäteen odotettavissa. Hieman ehkä yllätyin Bemun kakkkossijasta. Omat kokemukset talvikäyttäytymisestä ovat olleet aika negatiivisia, mutta testi vihjaa että omia käsityksiä voisi päivittää.
Hiilipäästö:
Olen samaa mieltä, mittausvirhe. Hyvässä IR-mittarissa on emissiokerroin säädettävissä yleensä välillä 0,1...1,0 ja mustansäteilijän kerroin on 1 ja esim. kiiltävien metallipintojen emissiokerroin noin 0,1. Halvoissa IR-mittareissa kerroin on kiinteä, yleensä 0,95.
IR- mittari mittaa pintalämpötilaa joten kuten Hiilipäästö sanoo ilman lämpötilaa ilman apuvälineitä on vaikea mitata. Jos 90 asteen lämpötila on mittarilla mitattu on se jonkun pintalämpötila, muovin? Miksi sitten näin korkea lämpötila on saatu? Todennäköisin syy noin korkeaan lämpötilanäyttöön on että jos mittarissa on säädettävä emissiokerroin on se ollut liian pienellä asetuksella.
Aika ponnettomia esityksiä lämmityslaitteiden ja niiden mahdollisen automatiikkojen suhteen monelta valmistajalta.
Taulukon perusteella osalla autoista voi "taajama-ajoa" ajaa suurin piirtein Hangosta Petsamoon saavuttaakseen +23 sisälämpötilan. Ilman muuta tuota taajamaradan kiertoa olisi tullut jatkaa joka autolla siihen asti, että sisälämpötila nousee +23 asteeseen tai kunnes hoksataan, ettei sitä tulla koskaan saavuttamaan.
VW:ssä, Fordissa ja Volvossa oli vakiona polttoainekäyttöiset lisälämmittimet. VW:n suoritus ihan poskettoman huono, olkoonkin, että ikkunapinta-alaa ja lämmitettäviä kuutiota on varmaan muita enemmän. 5kW:n lisäteho lämmityslaitteessa ei näy kyllä missään (pl. polttoaineen kulutus) tai sitten koko lähtökohta on jo ihan persiillään.
Olisivat TM:n toimesta voineet lisäksi testata VW:n, Fordin ja Volvon lämmityslaitteet ilman noita pa-toimisia lisälämmittimiä. Valitettavan usein ne lopettavat toimintansa jo 2-3 vuoden ikäisinä.
Tasalämpökokeessa jossain autossa automatiikka lämmittää kabiinin jopa 8 astetta haluttua lämpötilaa korkeammaksi. Kuulostaa todella automaattiselta. Sääli, ettei mitattuja tuloksia julkaistu kokonaisuudessaan.
Minkään sortin mainintaa en löytänyt siitä, että Fordissa ja Volvossa on jo vakiona pa-toimisen lisälämmittimen ajastusmahdollisuus. TM:n mielestä valaistu ehostuspeili tai oikeastaan mahdollisimman monta sellaista on talviautossa niin sanottu ratkaiseva yksityiskohta, mutta lisälämmittimen ajastusmahdollisuus ei. Melkoisia neitejä nuo Talviauto-testin tekemiseen osallistuneet toimittajat.
Kovasti nuo TM:n toimittajat moittivat dieseleiden lämmityslaitteita, mutta kuitenkin dieseleiden saamien numeroiden perusteella keskiarvo on rapeat 8 eli käsittääkseni arvosanana hyvä. Oliskohan TM:n tavassa arvostella mitatut tulokset kehittämisen varaa?
Tihein autokanta on Etelä-suomessa. Talvitestiin olisi syytä lisätä testit esim. Helsigissä ajamisesta talvella. Parkkeraus y.m. lumessa möyrintä. Eiköhän tulisi etenemiskyky ja maavara arvoonsa.
Hiilipäästö:
Tietenkin on mittausvirhe, kuten totesit. Olis se saunan ikkuna lujilla, jos lasin molemmilla puolilla 30 pakkasta ja sit pantaisiin puhallin joka puhaltaa 90 asteista ilmaa lasiin.
Itse töppäsin kerran kun laitoin citroen jumperin käyntiin ja webaston päälle, enkä puhdistanut lumia lasin päältä. Oppia ikä kaikki
mhj:
"
"Fordin lämpiäminen
S:lla 33 oleva taulukko ja teksti Fordin osalta ovat ristiriitaiset.
---
Mielenkiintoinen testi.
Kohta:"Kokeiden kertomaa" laittoi erityisesti miettimään.
Totta, taulukon perusteella Fordson saavuttaa +23 astetta alta puolen tunnin.
Kohdasta "Kokeiden kertomaa" ihmetyttää tuon Toyota Priuksen yllättävä mukaan tulo testiin.
Tuon lämmityslaitetestin arvostelu on todella leväperäinen. Jos auto ei saavuta taajamakokeessa puolessa tunnissa +15 asteen lämpötilaa, niin armotta osakokeen numeroksi nelonen. Ja toisaalta jos maantiekokeessa vaivainen 0,5 min erottaa kympin ysistä, niin kyllä parhaimman ja huonoimman lämpiäjän välinen 13 min ero oikeuttaisi tässä osakokeessa jo nelosen antamisen huonoimmalle. Noista kahdesta sitten keskiarvo (niin kuin ilmeisesti tehdäänkin) ja pyöristykset tarvittaessa TM:n oppien mukaan (2230m on noin 2,3 km).
NHB:
Väärin: Etuvetoisten vetävien pyörien päällä oleva paino ei muutu siitä, mitä perässä on. Takavetoisissa se on merkittävä tekijä.
MatLog:
Painojakauma vaikuttaa aivan varmasti etuvetoistenkin vetopitoon.
"Takavetoisissa se on merkittävä tekijä."
NHB:
Käsittääkseni testiin pyrittiin valitsemaan myydyimmät yksittäiset mallit. Bemari siis onnistui menestyksekkäästi ujuttamaan testiin vähemmän myyvän korimallin
Tuskinpa tuolla lopputulokseen kuitenkaan oli mitään vaikutusta.
235+255:
Muistelisin joskus viime vuosituhannella Volvo 240 voittaneen talviautovertailun.
BMW:n suoritus oli farmarimalli-edusta huolimatta hieno; auto sai sijoituksensa takavedosta huolimatta.
Ajoajat lumipintaisella radalla: kolmanneksi hitain
Ajoajat jääradalla: toiseksi hitain
Kiihdytys lumella/jäällä: hitain
Kitkaerokiihdytys, jää/asfaltti: hitain, jos Dacialla esp päällä.
Ajoajat mutkaisessa ylämäessä: 12. sija
Kiihdytys lumella: 11. sija
Elektroniikka auttaa takavetoisia, mutta ihmeisiin se ei tietenkään pysty.
Rata-ajossa painolla on paljon suurempi merkitys, kuin vetotavalla. Talvitestissä vertaillaan autojen ja niiden elektronisten apulaitteiden käyttäytymistä talviolosuhteissa, eikä kierrosaikoja.
jnejnejne,
ihan mukava kuulla, että olit saman havainnut Fordin osalta.
Prius on lipsahtanut vuoden takaa Auriksen muodossa.
Hieman kyseenalaisia pisteytyksiä valojen kohdalla.
Saabillekin 10.
Toyotalle 8 ja ja kaikille muille 7.
Tietenkin olen vain maallikko, mutta arvostella voin.
FARwd:
Ymmärtääkseni (TM:n) talviautotestissä vertaillaan autoja siten, että kuinka paljon ne menettävät kesäominaisuuksistaan talviolosuhteissa. Kierrosaikatestit olisivat vähän vielä järkevämpiä, kun ne tehtäisiin suht pitävissä ("kesä" ) olosuhteissa talven lisäksi, ja tarkasteltaisiin mikä romahtaa eniten.
mikahe:
Lienet ymmärtänyt hiukan väärin. Kesäolosuhteissa autoja vertaillaan yli luokkarajojen lähinnä vain joissain erikoisvertailuissa, kuten Scandinavian Sports Car of the Year. Siinä kierrosajoillakin on merkittävä osuus (20%) loppupisteisiin.
Jotenkin kotiinpäinveto kuuluu asiaan autolehdissä ja kaikki sen ymmärtää. Siis että brittilehdissä Jaguar voittaa, saksalaisissa saksalainen ja TM:ssa Volvo joka nyt on lähin autotehdas ja melkein siis kotimainen.
Muistan kerran taisi Saab 96 voittaa talvitestin ja minulla oli sellainen. Huonompaa talviautoa saa varmasti etsiä, mutta olihan Se. Itse. Kotimainen. Amerikkalaisissa lehdissä yleensä jenkkiautot on vahvoilla.
Autolehdet osa on autoteollisuuden ekosysteemiä ja propagandakoneistoa ja kyseessä on valtavat teollisuus- ja talouspoliittiset intressit. Etenkin Volvon kohdalla, jonka on pakko saada volyymiä nousemaan, ettei taas yksi teollisuudenala Pohjolasta romahda. Luin uusimmasta ruotsalaisesta autolehdestä pääkirjoituksesta ettei Volvo ole päässyt mukaan Kiinan luksusboomiin kun se on kiinalainen ja Kiinan rikkaat ei halua ostaa kotimaista koska sitä ei pidetä tarpeeksi hienona ja "ulkomaisena" toisin kuin saksalaisia.
Joka tapauksessa uskon kiinalaiset on periferiassa parempia omistajia kuin jenkit. Koittaneeko aika kun Suomenkin kruununjalokivi ja sukukalleus siirtyy Kiinaan.
Näköjään kova paikka kun Volvo oli sen oman bemarin edellä. Varmaan etenemis- ja jääratatuloksetkin väärennetty. Vaan älä huoli, hyvä talviauto se bemarikin on.
Mitenkäs venäläiset. Sinun logiikkasi mukaan TM:n pitäisi olla hullaantunut ryssän tekeleistä.
FARwd:
Kyllä niillä ajoilla merkitystä on, muutenhan niitä ei olisi mitattu, vai mitä ? Talvitestiautoista Saab 9-5 oli 5 kg painavampi kuin BMW, VW Sharan puolestaan 56 kg painavampi kuin BMW. Suoritukset molemmilla ihan omaa luokkaansa verrattuna BMW:hen. Mikään muu ei selitä BMW:n huonoja ajosuorituksia talvikelissä kuin TAKAVETO.