Raportti on juuri sellaista epäolennaista numeroiden pyörittelyä, pikkunäpertelyä ja näennäistutkimusta kuin odottaa saattaa.
Samoin odottaa saattaa, että suosituksissa korostuu valvonnan ja etenkin nopeusvalvonnan lisääminen.
Ajan usein Lappiin autolla ja tällainen onnettomuus toistuu varmuudella. Samoin on ollut jo 10 vuotta selvää, että näin joskus käy.
Ei tarvita kymmeniä sivuja numeroita ja simulointeja sen tajuamiseen, että rekat eivät sovi nykyiselle kapealle pimeälle ja liukkaalle nelostielle.
Kunhan kerran ajaa yöllä Lappiin niin tajuaa asian.
Varsinaisesti sitä miten tällaiset onnettomuudet estetään raportti ei kykene käsittelemään koska se ei tunnista oikeita kysymyksiä.
Nelostien ala-arvoinen huono kunto esimerkiksi rajataan määrittelemällä pois onnettomuuden syistä! Tie ja keli on ympäristötekijä, joka ei voi olla syy. Sic.
Sillä lailla virkamiehet pesevät omat ja poliitikkojen kädet ja syynähän on aina se pieni ihminen. Tosin tiekysymys sitten lopulta epäsuorasti myönnetään suosituksessa numero 10.
Mitä iso rekka teki yöllä kapealla kaltevalla liukkaalla tiellä? Kun tiet ovat 1960-luvulta, miksi paperirullia kuljetetaan 2000-luvun rekoilla? Onnettomuuksia tulee varmasti. Paperirullarekkoja on Konginkankaan jälkeen suistunut usein tieltä, ja rullat pellolle, ei ole vain mitään isompaa jäänyt alle. Tuuria. Miksei rullia kuljeteta junilla?
Mitä bussi teki yöllä kapealla kaltevalla ja liukkaalla tiellä? Lapin hiihtoliikenne on rajussa kasvussa ja moninkertaistuu 10 vuoden aikana. Tämä selviää tutkimalla Lapin hiihtokeskusten strategiat. Miksi matkustetaan bussilla eikä lentokoneella?
Vastaus yllä oleviin kysymyksiin on, että junalla tai lentokoneella ei voi liikkua kun nämä luonnolliset kulkumuodot on valtion monopoli hinnoitellut niin ylös, että ihmiset joutuvat henkensä kaupalla seikkailemaan yötä myöten 1960-luvun teillä.
Ehdottomasti suosituksissa olisi pitänyt kiinnittää huomio nelostien Suomen pääväylän! kauttaaltaan heikkoon kuntoon ja esittää voimakkaita toimenpiteitä.
Mutta tämä ei olisi poliittisesti korrektia, "tie ei ole onnettomuuden syy vaan ympäristötekijä johon ei voi vaikuttaa", joten näperrelläänpä niiden viimeisten sekunttien kanssa ja piirrellään käppyröitä että näytetään viisailta.
Ei tarvita kymmeniä sivuja numeroita ja simulointeja sen tajuamiseen, että rekat eivät sovi nykyiselle kapealle pimeälle ja liukkaalle nelostielle.
Kunhan kerran ajaa yöllä Lappiin niin tajuaa asian...
Varsinaisesti sitä miten tällaiset onnettomuudet estetään raportti ei kykene käsittelemään koska se ei tunnista oikeita kysymyksiä.
Nelostien ala-arvoinen huono kunto esimerkiksi rajataan määrittelemällä pois onnettomuuden syistä! Tie ja keli on ympäristötekijä, joka ei voi olla syy. Sic.
Kun tiet ovat 1960-luvulta, miksi paperirullia kuljetetaan 2000-luvun rekoilla?
Onnettomuuksia tulee varmasti...
Miksei rullia kuljeteta junilla? ..
Ehdottomasti suosituksissa olisi pitänyt kiinnittää huomio nelostien Suomen pääväylän! kauttaaltaan heikkoon kuntoon ja esittää voimakkaita toimenpiteitä...
Ainahan raportit ovat pikkutarkkaa ripellystä ja niinhän niiden kuuluukin olla ettei sitten jälkikäteen päästä sanomaan, että ne ja nuo asiat jäivät kokonaan käsittelemättä - vaikka niitä siltikin jää.
Mielestäni on niin, että vaikka tiet olisivat miten huonoja tahansa ja ihan miten liukkaita tahansa, niin kuski on se, joka viimekädessä päättää, että mitenkä kovaa milloinkin mennään. Siltä varalta, että jonkun oma harkinta ei sitten sano kertakaikkiaan yhtään mitään, on pitänyt varustaa tiet nopeusrajoituksilla. Siis suurimmalla sallitulla nopeudella. Kuskista sitten riippuu, että onko sitäkään nopeutta ihan pakko mennä, mikäli olosuhteet eivät sitä edellytä.
60-luvun rekat ovat varmaan jo loppuun ajettuja ja siksi varmaan ajellaan uudemmilla. Se mikä autoilussa (miksei mp-touhussakin) välillä ihmetyttää, niin porukka ostelee autoja, joissa on 200hv tai huiput jossain yli 300km/h vaikka suurin sallittu Suomessa on vain 120km/h. Ulkomaillakaan ei rekoillakaan täysin lie rajatonta vauhtia - muistaakseni. Kyse on myöskin jonkun ihmisen työpaikasta ja se "konttori" olisi hyvä olla jotenkin siedettävä olosuhteiltaan. Se on melko kallis investointikin kaiken kaikkiaan.
Siinä olen samaa mieltä - ehdottomasti ja valitettavasti - että onnettomuuksia tulee vielä lisää. Junillekin sattuu kaikenlaista ikävää. Kuitenkin lienee ainakin osittain hinnoittelu- sekä kapasiteettikysymys, että miksei kaikkea tavaraa voida junilla kuljettaa.
Juu - tiet ovat huonoja ja kapeita ja liukkaita ja ties mitä, mutta kuten jo totesin, niin kuskit päättävät itse mitä tekevät. Virheitä voi ihan hyvin sattua kenelle hyvänsä. Samoista tienkunnostusrahoista tappelevat aika monet instanssit. Raha on rajallinen resurssi - paitsi Fortumissa.
Jos päätelmissä sitten suositetaan nopeusrajoitusten tiukentamista, niin se on heidän asiansa - minua se ei haittaa lainkaan. Se, mikä kyllä on jo pitempään askarruttanut mieltäni, on, että Suomessa kaatuu (kaadetaan) noin 200 rekkaa tielle vuosittain. Se on siis reilusti enemmän kuin yksi joka toinen päivä. Ammattimiehet - miten ne viitsii.
Vähän aiheen ulkopuolelta, mutta minusta oikeastaan ainoa negatiivinen seuraus niistä on lisääntyneet saasteet, siis niistä lisätehoista joita tarvitaan yli 120km/h:n nopeuksien saavuttamiseen. Ajoneuvon kiihtyvyyttä ei (vielä) ole rajoitettu, todella tehokkaita autoja ole kovin paljon eikä lisäsaasteen määrä ole kovin kummoinen, joten onko tällä mitään väliä? Jos niiden turhuus voitaisiin perustella turvallisuuden vaarantumisella, olisi laissa jo määritelty esim. yläraja teho/paino-suhteelle ja rakentellinen huippunopeus 120km/h.
Eräänä kuumana kesänä kauan, kauan sitten olin kesätöissä trukkikuski-yleismiesjantusena erään yrityksen logistiikkaosastolla. Jonain joutohetkenä äkkäsin toimiston hyllyssä yhtiön autojen vahinkoilmoitusmapin, jota sitten selailin aikani kuluksi. Lähes kaikki rekan kaadot olivat tapahtuneet yhdelle ja samalle kuljettajalle, jonka oman näkemyksen mukaan syyllinen oli aina joku muu (pyörää taluttanut vanha äijä, hitaasti ajanut pikkuauto, kettu jne.). Mainittakoon, että ko. herrasmiehellä oli nimikkoautonsa maskin taakse asennettuna komentokaiutin, jolla hän jakeli ohjeita muille autoilijoille kaupunkiliikenteessä.
Täys tyhjä raportti, sen on jo kuljetusala tuominnut. Sitä se vaan on että nopeuksia alas ei tule mitään, mutta kohta ollaan tilanteessa ettei mikään liiku kun aina nopeuksia alennetaan.
Kuka on kiinnittänyt tiessä olleisiin uriin? Nastarenkaat oli tehnyt tiehen urat ja rekan leveys kun ei sovi uriin silloin perävaunu helposti lähtee,
Nastakiellolla olisi tuo onnettomuus vältetty.
Rätkätin totesi:
Mielestäni on niin, että vaikka tiet olisivat miten huonoja tahansa ja ihan miten liukkaita tahansa, niin kuski on se, joka viimekädessä päättää, että mitenkä kovaa milloinkin mennään. Siltä varalta, että jonkun oma harkinta ei sitten sano kertakaikkiaan yhtään mitään, on pitänyt varustaa tiet nopeusrajoituksilla. Siis suurimmalla sallitulla nopeudella. Kuskista sitten riippuu, että onko sitäkään nopeutta ihan pakko mennä, mikäli olosuhteet eivät sitä edellytä.
Lukekaahan kaikki tuo edelläkirjoitettu, sillä siinä on mielestäni sisäistetty se villakoiran ydin liikenteessä liikkumiselle, mikä monelta autoilijalta...siltä auton "käskijältä" puuttuu. Hyvä Rätkätin
Ja Artokille sen verran että vaihdoin minäkin lain sallimat nastat toissa iltana alle...ajoitus osui taas kohdaltani täysin nappiin...enkä tunne syyllisyyttä ja omatunto soimaa
Nopeudella ei tässä tapauksessa ole niin suurta merkitystä. Yhdistelmäajoneuvolla voi olla mäen päällä vaikka 40 km/h, ajaa peililiukasta mäkeä alas ja oli kuljettaja kuinka varovainen tahansa ja hipaisee jarruja, pyrkii perävaunu työntämään vetoautoa, jolloin perävaunu kääntyy linkkuun. Tätä ei estä mikään. Harva kuljettaja tulee 40 km/h mäen laelle, ja sen jälkeen painaa kaasua koko alamäen, että yhdistelmä pysyy suorassa, huomioiden kaistaleveyden talvella korkeintaan 3 m. Ja vastaantulevaa liikennettä yleensä on.
Jos jollakin on traileri, peräkärry tai asuntovaunu, menkää jonnekin turvalliselle alueelle peilijäälle kokeilemaan jarrutustilanteessa mitä käytännössä tapahtuu. Yhtä asiaa en vain ymmärrä, miksi se vedettävä kärry pyrkii taipumaan aina jarrutustilanteessa vasemmalle kulkusuuntaansa nähden, suoraan vastaantulevien kaistalle?
Miksi Artokn on vaihtanut nimensä Artokn111?
Pari tuntia vanha tieto, se on jo Artokn1111.
Tai jopa 5:n jo, mistä sen tietää?
Näitkö sen animaation? Perävaunu (ainakin sen peräpää) meni ensin oikealle jopa ojaan saakka ja kun sai sieltä 'tukea' eli parempaa kitkaa, nousi takaisin tielle ja jatkoi entiseen suuntaan suoraan vasemmalle kaistalle.
Näitkö sen animaation? Perävaunu (ainakin sen peräpää) meni ensin oikealle jopa ojaan saakka ja kun sai sieltä 'tukea' eli parempaa kitkaa, nousi takaisin tielle ja jatkoi entiseen suuntaan suoraan vasemmalle kaistalle.
Näin se kyllä. Tuo nimenomainen paikka, jossa rekka on käynyt 1 m vastaantulevien kaistalla, on mäen harjalla jossa bussin kulkusuuntaan nähden on ohituskaista jyrkähkön mäen takia, siitä jatkuu loiva kaarre vasemmalle ja kohtalaisen jyrkkä alamäki rekalle. Tämä osittain korjattiin ja asfaltoitiin uudestaan kesällä 2004. Animaatiossa eikä viime vuoden lehdistövalokuvissa näe korkeuseroja lainkaan. Loiva kaarre ja ehkä korjausliike sai perävaunun oikealle. Valitettavaa ettei perävaunu vetänyt koko yhdistelmää ulos pellolle oikealle. Ajan aika usein tuon kyseisen tien. Viime vuonna ajoin pari päivää turman jälkeen onnettomuuspaikan ohi, kynttilät paloivat vielä ja Suomen pieni lippu oli puolitangossa.
Liukkaus ja yleensa kapeat tiet Suomessa ovat hankala yhdistelmä, kuten pimeys, väsymys ja tilannenopeus.
Suomessa kun ollaan, koskaan ei voida kritisoida tiestön kuntoa, vaan alati ja jatkuvasti haetaan nopeudesta syyllistä. On mahdoton myöntää tosiasia miltä ajoilta tiestön suunnittelu on, sekä, ettei asioille olla niiltä ajoilta juuri paljon tehty tilanteen korjaamiselle.
Nyt loppui pitkiksi ajoiksi moottoriteiden rakentaminen Suomesta Tiehallinnon mukaan. Heinola - Vaajakoski/J:kylä - Oulu on raskaasti liikennöity molempiin suuntiin. Sekä raskas liikenne, että henkilöautomäärät lisääntyvät koko ajan, Venäläiset ja Baltian rekat mukaanlukien. Tie on edelleen sama. Aikapommi muhii kyseisellä tieosuudella.
Mielestäni on niin, että vaikka tiet olisivat miten huonoja tahansa ja ihan miten liukkaita tahansa, niin kuski on se, joka viimekädessä päättää, että mitenkä kovaa milloinkin mennään...
Lukekaahan kaikki tuo edelläkirjoitettu, sillä siinä on mielestäni sisäistetty se villakoiran ydin liikenteessä liikkumiselle, mikä monelta autoilijalta...siltä auton "käskijältä" puuttuu. Hyvä Rätkätin
On päivänselvää, että kuljettaja päättää asioista. Kuitenkin tällaista asiaa kokonaisvaltaisesti käsiteltäessä pitäisi tasapuolisesti huomioida myös ympäristötekijät. Asettaahan lainsäädäntö autoillekin vaatimuksia turvallisuuden suhteen, vaikkei kolareita ole tarkoitus ajaa. Siltä varalta, että jotain sattuu, pitää auton tarjota tietyntasoinen kolariturvallisuus. Samoin tien pitää tarjota pelivaraa virheiden varalle. Tämän takia mm. pengerretyillä kohdilla on kaiteet.
Työmailla ei tikkailla saa tehdä töitä, koska se ei ole turvallinen tapa. Pitää olla tukeva, kaiteilla varustettu teline. Taitava ja varovainen timpuri kyllä pysyy tikkaillakin, kunnes horjahtaa ja putoaa. Samoin VT4:llä pysyy painava rekka liukkaalla tiellä, kunnes sattuu pieni lipsahdus. Koskaan ei timpuria moitita siitä, että tekee liian nopeasti töitä, sen sijaan pomon pitää tarjota turvalliset olosuhteet työntekijöille. Tältä pohjalta on vähintään kummallista, että ympäristötekijät jäävät sivurooliin raportissa.
Luin tiivistelmää Konginkankaan raportista tänäaamuna. Kaksi asiaa sieltä kumminkin pisti silmään. Toinen oli se, ettei kummankaan ajoneuvon aikataulut sallineet ajoa rajoitusten mukaan, ja aikataulut eivät myöskään sallineet lainmääräämien lepoaikojen noudattamista.
Olen huomannut jo itsessänikin, että tuo aikataulujen kireys aiheuttaa milloin missäkin hommassa aina tietynlaista hosumista ja riskitason siedon nostoa.
Sitten toinen asia on tuo, että ovatko Suomen tiet liian huonossa kunnossa. Vaikkapa tuo nelostie konginkankaan kohdalla. Kyllä se minusta on verrattuna muihin rekka- ja linja-autoliikenteessä käytettyihin teihin huippuluokkaa. Paljon huonommissa olosuhteissa ja teillä täälläpäin ajetaan samalla tavalla rekoilla ja linja-autoilla vuorokaudet ympäriinsä. En oikein tykkää väitöksistä, että on tien vika jos kolari sattuu. Eikö se ole vastuun pakoilua !!
Onkohan pääteiden liika suolaus tuudittanut ammattiliikenteessä mukanaolevia luuloon, että Suomessa teillä ei voi esiintyä jäätä ??
Ja jos täällä ihannoidaan Eurooppaa, niin pitäisiköhän turvallisuuden vuoksi myös miettiä siirtymistä eurooppalaisiin rekkakokoihinkin. Suomalaiset rekat ovat mammutteja !!!
Konginkankaan kohdalla nelostie pantiin muutaman kilometrin matkalta perusteelliseen remonttiin heti onnettomuuden jälkeen. Niinpä se tosiaan nyt vaikuttaa siltä kohtaa hyvältä.
Kiireen ja stressin hakeminen onnettomuuden syyksi on suomalaista työelämän laatu kestoruikutusta joka on levinnyt laajalle "hyvinvointi" (synonyymi "mukavuus") yhteiskuntaan. Jos katsotaan Aasian nousevia maita Korea jne. niin siellä paineet kilpailu ja aggressivisuus on paljon suurempaa kuin Suomessa ja siksi nämä "kovan tien" yhteiskunnat pärjäävät paremmin kuin "pehmeän tien" valinneet (vrt. tae kwon do vs. ju do).
Ajatellaanpa kuvitteellista onnettomutta jossa Pekka liukastui yöllä pimeällä kadulla jäisellä kadulla ja putosi kuoppaan. Miten valtion virallinen tutkija metodologisesti käsittelisi tätä?
Aluksi määritellään, ettei liukas tie ja kuoppa ole onnettomuuden syitä, vaan ympäristötekijöitä. Muilta osin tutkimusraportin sisältö on seuraava:
Pekan kalenteri: Yöunet, herääminen, syöminen edeltävän viikon ajalta. Osoitetaan, että aamukahvit jäivät vähille ja Pekan pitäisi nukkua enemmän.
Pekan perhe-elämä. Käydään läpi Pekan huolet.
Pekan työelämän organisaatio ja suhteet. Osoitetaan, että kiirettä piisaa ja stressi painaa. Esimiehet on v-mäisiä.
Pekan vaatetus ja kengät. Oliko Pekka oikein pukeutunut.
Pekan ylipaino. Jos Pekka olisi treenannut enemmän esim. akrobatiaa.
Pekan harrastukset.
Simulointitutkimukset. Osoitetaan, että jos Pekka olisi ollut huolellisempi, hän ei olisi liukastunut ja pudonnut kuoppaan. Etenkin jos viimeinen askel olisi ollut 3 % suorempi ja 10 % lyhyempi onnettomuutta ei olisi tapahtunut.
Lopuksi osoitetaan, että jos Pekka olisi pysynyt paikallaan sängyssä hän ei olisi kaatunut. Eli onnettomuuden syy on liian suuri tilannenopeus.
Tästä Pravda julkaisee etusivun uutisen: Ylinopeus aiheutti onnettomuuden.
VTT:n lisäsuositukset ovat, että liukastumisen estämiseksi kansalaisten yöunia ja syömisiä pitää valvoa valtion toimesta tiukemmin. Samoin kiirettä ja stressiä työpaikoilla tulee vähentää ja terapiaa lisätä. Pekan esimies ja työnantaja ja tämän asiakas joka hiostaa tulee panna syytteeseen liukastumisesta. Suosituksina numero 10 ja 11 on, että liukkaille paikoille tulee panna kaiteet ja jalkakäytävää voisi hiekottaa. Tosin nämä eivät ole syitä.
Tienpitäjän syyllistäminen ei mielestäni oikein toimi, sillä:
- ajoneuvon kuljettajan pitää sovittaa aina nopeutensa siten, että ajoneuvo pysyy hallinnassa, vastuu on raskas ja kaikkien tiedossa mutta silti monelle yllättävän vaikea ymmärtää
- Suomessa ei voida järjestää tienpitoa koskaan siten, että "yllättävää" liukkautta ei esiintyisi
- Suomen kaikkia teitä ei koskaan saada sellaiseen kuntoon, etteikö jossakin kohtaa tieverkkoa tarvittaisi kuljettajan harkintaa
- Koskaan mikään tie ei ole niin hyvä, etteikö toheloiva kuski pystyisi saamaan aikaan onnettomuuden
- Linjaa ajavalle rekkamiehelle tie on tuttu, vaaranpaikat pitäisi osata tunnistaa
Höpö höpö .. se oli rekkakuskin virhearvio .. kuten bussikuskinkin, mikäli hän näki sen rekan kohekoinnin ajoissa, mutta ei uskonut silmiään.
Miksi vain Pekka putosi kuoppaan ja muut eivät? Siksi kun Pekkan huomion vei joku muu juuri silloin .. ja hups ... Huomion voi viedä mikä tahansa .. puhelin .. kuutamo .. sade .. maisemat .. tahra rilleissä .. huono näkökyky .. tyhmä pää .. tupakka .. edellisillan ihana pimatso .. haaveilu .. ihan mikä hyvänsä - se on inhimillistä ja sitä sattuu kaikille joskus.
Muistan kun itse röökasin ja niiden tupakkien kanssa tuli sähläiltyä ja läheltä piti tapauksiakin sattui aina joskus.
Joku jo kirjoitti, että tullaan 40km/h mäenpäälle .. ilmeisesti sinne olisi pitänyt tulla 18km/h tai vielä paljon hiljaisemmin. Yksi osa ammattitaitoa on aivan 100-varmasti kyky arvioida olosuhteita. Jostain kumman syystä kuvitellaan melko yleisesti, että kaikissa olosuhteissa voidaan ajella samoja nopeuksia (vrt. rengasmainokset). Se, että tie on joskus ollut kelvoton ja nyt korjausten jälkeen parempi, ei mitenkään muuta sitä tosiasiaa, että se tie juuri tapahtumahetkellä oli aivan tasan siinä kunnossa kuin oli. Kaikki tiet ovat nykyään ja tulevaisuudessakin juuri siinä kunnossa kuin ovat - tämä asia ei muutu ikinä. Se ei lisää eikä vähennä onnettomuuksia. Ainoastaan ja vain kukin kuski päättää miten kuljetaan vaikka tie olisi kullasta tehty. Vain kuskit lisäävät ja vähentävät onnettomuuksia. Jos perävaunulla on mahdollisuus painua linkkuun liukaalla, niin ammattimies tietää, että perävaunu voi taittua linkkuun liukkaalla ja asettaa nopeutensa ja osaamisensa tasapainoon. Mutta "eihän tässä viimeksikään mitään sattunut" on aika hurja asenne.
Sama juttu sakeissa lumipyryissä. Näkyvyys on vain 10m, jos sitäkään, mutta vauhtiin se ei näytä vaikuttavan tippaakaan. Ei ole hajuakana missä tie kulkee ja onko edessä muita ihmisiä, mutta mennään vaan kuten ennenkin. Miksi?
Jos keli ja olosuhteet eivät mitenkään edellytä ajamista vaikka yli 25km/h, niin silloin ei pidä ajaa yli 25km/h vaikka muu liikenne menisi mitä vauhtia tahansa.
...
Seutulainen puuttui vähään samaan asiaa kuin Maukka. Nyt kuitenkin on kysymys tutkijalautakunnan raportista, jossa on selvitetty onnettomuuteen vaikuttavia syitä. Kyllä kai liukkaus voidaan todeta riskiä lisääväksi tekijäksi, koska pelivara virheiden varalle pienenee, samoin muut mahdolliset puutteet tien rakenteessa kasvattavat riskiä. Ei kai ketään tarvitsekaan tässä vaihessa syyllistää, sitä varten meillä on tuomarit. He päättävät, syyllistykö kuljettaja johonkin rikkeeseen ja päättävät toimenpiteistä sen mukaan. Pieni ero tutkijalautakunnan työhön verrattuna.
Liukkaalla pitää ajaa hiljaa ja liukasta esiintyy jatkossakin. Kuitenkin kun mietitään, miten tilannetta voisi parantaa, pitää muutkin asiat kuin kuljettajan toiminta huomioida, ts mitkä tekijät nykytilanteessa myötävaikuttaa onnettomuuteen. Jos tuostakin olisi otettu yksi riskitekijä pois, onnettomuutta ei ehkä olisi sattunut. Vähän sama, jos passiivisia tupakoitsijoita kehoitettaisiin hankkimaan kaasunaamarit, koska ympäristötekijöiden mukaan pitää elellä. Miksei siis voida avoimesti tarkastella sitä, olisiko olosuhteissa kehittämisen varaa?
Katuvalaistuksen on todettu olevan tehokas tapa vähentää onnettomuuksia, se on siis tiedossa oleva fakta. Kun tilannetta yritetään parantaa, ei kannata hakata päätä seinään vetoamalla sinänsä pähkähulluun, mutta vastuukysymysten vuoksi tarpeelliseen lakipykälään, jonka mukaan ajoneuvo pitää voida pysäyttää tien näkyvällä osalla. Olisi itsensä pettämistä haukkua autoilijoita tyhmiksi, koska jokainen meistä syyllistyy rikkeeseen pimeällä ajaessa. Älykkäänpää on rakentaa katuvalaistus ja saada siten onnettomuusluvut alas. Tämä siis periaatteena, ei Konginkankaan tapaukseen mitenkään liittyvänä esimerkkinä.
Olet aivan oikeassa .. olosuhteita pitää kehittää.
Silti aina jää JOS ja lopulta, kun kaikki jossit on poistettu, niin ei jää yhtään mitään - ei teitä eikä autojakaan. Vaikka kaikki olisi niin hyvin, että paremmin ei voi olla niin voi silti. Kyseessä on inhimillinen toiminta niin kuskien kuin tien ylläpitäjien ja päättäjienkin osalta.
Se, että tekniikka pettää on sitten oma lukunsa.
Mikä tuossa pykälässä on pähkähullua? Minusta on vastuutonta väittää pykälää pähkähulluksi.
Olosuhteita pitää tottakai parantaa, mutta jos kuskeilla ei ole asianmukaista vastuuta, he ulosmittaavat aina parantuneet olosuhteet pitämällä riskitason entisellään (esimerkiksi nostamalla nopeuksiaan).
Nyt selvitettiin onnettomuuteen myötävaikuttavia syitä. Varsin selkeästi kävi ilmi, että 8 km/h ylinopeus todettiin tässä tapauksessa merkittäväksi sellaiseksi. Se kai pitää luokitella vastuupuolelle. Ei voida ajatella, ettei olosuhteita pidä parantaa, koska jotkut ulosmittaavat hyödyn. Se pitää estää esimerkiksi valvonnalla tai jollain muulla sopivalla keinolla. Muutenhan annettaisiin valta vastuuttomille kuljettajille, he määräisivät tunnollisten elämää pakottaen kaikki ajamaan jotain 20-luvun kärrypolkuja pitkin. Siis periaatteessa, käytännössähän tuota vaikuttamista tapahtuu jo nyt joka elämän alueella.
Kenen syy on suurempi? Eikö linja-autokin ajanut ylinopeutta tutkijalautakunnan mukaan? Ei vain ole ketään enää jota voi siitä syyttää. Ammattikuljettaja oli vastuussa ihmishengistä jotka hänellä oli matkustajina, rekkakuskilla oli paperipaaleja. Kumpi lasti on arvokkaampi?
Linja-autoille tulisi myös säätää 80 km/h, koska niissä kuolee ihmisiä. Muu kuorma ei kuole tai vammaudu. Ei tätä voi ohittaa keskustelussa olankohautuksella. Nyt voisi tietysti ajatella näinpäin, mikäli linja-autonkuljettaja olisi ajanut nopeusrajoitusten puitteissa koko matkan Helsingistä, hän ei olisi kerennyt onnettomuuspaikalla jolloin rekka olisi vain luisunut jommallekummalle puolen tietä pellolle. MItään ei olisi tapahtunut, vain ulos ajanut rekka, yksi niistä 200:ta rekkojen vuosittaisista ulosajoista. Jossittelua sikäli, mutta kaksi osapuolta onnettomuudessa oli. Vaikea siinä on etsiä varsinaista syyllistä, vaikeammaksi asia tulee, kun olosuhteita, kapeaa tietä, liukkautta ei suoranaisesti voi Suomen olosuhteissa ottaa huomioon.
On selvä, että tiestömme kapeudesta johtuen olisi kaikille yli 8 tonnia painaville ajoneuvoille rajattava suurin sallittu nopeus talvella 60 km/h ja kesällä 80 km/h. Näin ei voida menetellä, koska silloin viranomaiset joutuisivat tunnustamaan tiestömme laadun ja tilanteen.
Mikä olisikaan tuo "valvonnalla tai jollain muulla sopivalla keinolla"?
Käytännössä - onko tämä ns. ikuisuuskysymys? Onko vastaus se sama, että kyllä kaikkea pystytään tekemään, jos, jos ja jos .. No, miksi sitten ei tehdä? Ja taas sama vastaus .. mutku, mutku ja mutku ...
Rekkamiestenliitto tai mikä lie, ilmoitti heti ensimmäiseksi, että nopeusrajoituksiin ei sitten saa kajota. Miksi? Urakat pissii kenties?
Miksi ylipäätään on jouduttu laittamaan nopeusrajoituksia? Kenellekkään?
-Kun ihmiset eivät muuten ymmärrä.
-Yksi vastaus on tietenkin, kun tiet ovat niin huonossa kunnossa. No niin, kun tiet ovat huonossa kunnossa, niin miten ei tule mieleen ilman eri komentoa ajaa hiljaisemmin, vaan on niinkin yksinkertainen asia pitänyt liikennemerkillä ilmoittaa. No miksi sitten ei tietä paranneta.. no, kun ei ole rahaa .. ja toisekseen on kovin epäselvää, että mitenkä hyväksi sen tien pitäisikään tulla, että mitään ei sattuisi. Herätys, herätys .. todellisuus vaaniin Suomen maanteillä ... sopii sitä ihmetellä.
Joidenkin asioiden kohdalla kyllä pystytään olemaan huolellisia, kun vain näin halutaan. Esim. synnytyssairaaloissa vauvojen pudotusprosentti on nolla.
Kun mennään viikonlopun alkaessa mökille ja Alkot ovat jo kiinni ja koikkelehditaan sen muovipussiviinalastin kanssa rantakallioilla kohden kesämökkiä, niin pudotusprosentti on jälleen nolla.
Sitä en usko, että vaikka mitä parannusjuttuja Suomen maanteille ruuvattaisiin, että vahinkoprosentti (vaikkapa kuolonkolarit) olisivat ikinänsä nolla.
Oikeastaan tuolla yritin aikaisemmin sanoa, ettei tutkijalautakunta voi sanoa, että olosuhteita ei kannata parantaa, koska silloin jotkut ulosmittaisivat hyödyn. Eihän heillä sellaista tietoa ole, he vain selvittivät mitä Konginkankaalla tapahtui ja mikä siihen vaikutti. Ei siis sitä, mitä mahdollisesti joillekin tapahtuisi, jos tietä parannettaisiin.
On selvä, että tiestömme kapeudesta johtuen olisi kaikille yli 8 tonnia painaville ajoneuvoille rajattava suurin sallittu nopeus talvella 60 km/h ja kesällä 80 km/h. Näin ei voida menetellä, koska silloin viranomaiset joutuisivat tunnustamaan tiestömme laadun ja tilanteen.
Miksei muka voi menetellä ?
Ja viranomaiset ovat tunnustaneet jo ajat sitten Suomen tiestön huonon kunnon. Joka syksyhän siitä kinataan budjettia tehdessä. Minkä ne tienpitäjät sille mahtavat, jos rahaa ei tiestön peruskorjaukseen ole ? Turha virkamiehiä on syyttää ! Eikös se liikenneministeriö ja eduskunta anna raja-arvot.
Mutta eikö perusvirhe kuitenkin ole siis se, että jos kerran tie on huono, niin eikö se pidä ottaa huomioon ajotavassa ????????
Holhotaanko meitä ja muita liikenteessä turhilla rajoituksilla? Pitäisikö luottaa autoilijoiden, vallankin ammatikseen ajavien omaan tulkintaan keliin ja olosuhteisiin sopivasta nopeudesta? Ajavatko raskasta ajoneuvoa kuljettavat ammattilaiset tien kuntoon, omaan vireystilaansa, muun liikenteen nopeuteen ja olosuhteisiin sopeutuvaa vauhtia? Osaako oikeastaan juuri kukaan ajaa oikeaa tilannenopeutta liukkaalla kelillä? Näitäkin asioita on tutkailtu, ja meidän autoilijoiden kyvyt köykäisiksi havaittu.
Autoilijoiden kyky arvioida omia riskejään on puutteellinen. Esimerkiksi ajonopeuksista erilaisilla keleillä tiedetään, että liukkaalla kelillä nopeudet alenevat ainoastaan muutamalla kilometrillä tunnissa. Turvavälit eivät liukkaalla muutu sen pidemmäksi kuin ovat kesäkuivallakaan. Parempia teitä voi vaatia, mutta kelin mukaan vaihtuvat rajoitukset ja uudet turvallisemmat tiet ovat hyvin kalliita, eikä niitä juuri pystytä rakentamaan. Pitäisi kyllä.
Jos loppupäätelmä Konginkankaan raportista on nunchakulainen "yhteiskunta on mätä, Suomi pska maa ja villapaitatutkijat pilanneet tietkin", mitä keinoja meille jää tilanteen parantamiseksi? Ei mitään, syy riskinottoon, onnettomuuksiin on toisissa, aina jossain muualla kuin ratin ja penkin välissä. Ja minusta tuntuu kuin oikeasti voisimme vaikuttaa vain siihen omaan tapaamme liikkua muun liikenteen seassa.
Filosofia sanookin pahimman esteen olevan meissä itsessämme.
Miksei muka voi menetellä ?
Ja viranomaiset ovat tunnustaneet jo ajat sitten Suomen tiestön huonon kunnon. Joka syksyhän siitä kinataan budjettia tehdessä. Minkä ne tienpitäjät sille mahtavat, jos rahaa ei tiestön peruskorjaukseen ole ? Turha virkamiehiä on syyttää ! Eikös se liikenneministeriö ja eduskunta anna raja-arvot.
Sivuat mieliaihettani.
Katso veromiljardeja uroissa kuinka vuosikymmenet on autoilijoita verotettu. Viime vuonna, tänä vuonna ovat liikenteestä kerätyt verourot 6,5 miljardia. Siinä on meinaan nolla poikineen. Tämän lisäksi maksaa joka työssä oleva kansalainen veroa, niin tekee eläkeläinenkin. Veroja tulee kaikesta valtiolle. Asia on OK, mutta jospa autolijat saisivat sen minkä heille kuuluu, edes 50% meidän maksamistamme veroista kaikkien muiden verojen lisäksi, tiestöön sen minkä kuuluu, ja lopetettaisiin tämä iänikuinen parkuminen ettei
rahaa ole. Sitä nimittäin on: www.aut.fi/ klikkaa tilastot ja valitse Verotus ja hintakehitys. Tämän selkeämmin ei tilastoa voi enää tulkita tai esittää.
Kaikkeen muuhun tulee riittää palkkaverotus, yhteisöverotus, osinko- ym. verot + eri leimaverot, tullit ja taksat, sekä tulot valtion yrityksestä. Tämä malli toimii EU:ssa. Otetaan esimerkiksi Saksa. Joku epäilee tätäkin. Siellä on n. 44 mio autoa rekisterissä. Vuosittaiset maksut liikenneverosta 7 mio, jotka palautetaan myös liikenteeseen takaisin. Kuis meillä Suomessa on 6,5 - 7 mrd veroja liikenteestä, joita ei palauteta n. + 3 mion autokannalla?
Missä tämä asia mättää? Jos joku on viisaampi, kertokoon heti tänne.
Yksinkertaista .. nykyiset poliitikot (päättäjät) eivät halua.
Tuohon voi vaikuttaa vaaleissa vitsivitsivitsivitsi
Yksinkertaista .. nykyiset poliitikot (päättäjät) eivät halua.
Tuohon voi vaikuttaa vaaleissa *vitsivitsivitsivitsi*
Meillä on nyt edustava uusi liikenne- ja viestintäministeri Huovinen.
Hän voisi tarttua tähän epäkohtaan, kertoen julkisesti tässä ja nyt, mikä mättää liikenneverotuksessa ja tiemäärärahojen järkyttävässä epäsuhteessa verrattuna esim. Saksaan. Jos Huovinen ei tässä foorumissa halua esiintyä, palvelee valtakunnallinen lehti samaa tarkoitusta, ja Huovinen saa minun luvalla viitata tuolla yllä olevaan kirjoitukseen ja nimin. SixPack.
Mitäs nettiparlamentti/tuomioistuin sanoo, jos kaupoissa olisi tuotteen vieressä kyltti "kuljetettu, koko kuljetusketju huomioon ottaen, erityistä huolellisuutta noudattaen ja siksi hinta on hiukan kalliimpi".
Kuinkahan moni ottaisi tuollaisen tuotteen ja tukisi omalla toiminnallaan normaalia ja hyvää työntekoa, nykyisen kiirehässäkän sijaan?
Kuinkahan moni ottaisi tuollaisen tuotteen ja tukisi omalla toiminnallaan normaalia ja hyvää työntekoa, nykyisen kiirehässäkän sijaan?
Kyllä tasan tarkkaan on niin, että tukku- ja vähittäiskauppa niitä ahneita on. Esim. tuottajalle ei jää juurikaan mitään. On tietenkin selvää, että kuljetuksella on myös oma osuutensa, mutta ei se sentään ahneudelle pärjää sekään.