Eli mikä vaikutus rangaistukseen on teolla (ylinopeus) ja mikä sattumalla (vastapuolen virhe).
Tuolloin mainiaan usein tuottamukselliset seikat kuten kuolemantuottamus. Syyllisyys saattaa usein myös jakautua vaikka suhteessa 60/40 vaikka tässä tapauksessa en lähde arvioimaan tilannetta lainkaan.
Törkeä ylinopeus, mutta ei muuta sitä faktaa miksikään että onnettomuus oli henkilöauton kuljettajan vika. Kärkikolmion takaa ei toisen eteen ajeta. Piste.
Tuhon laajuutta lienee, että kukaan ei edes satuta tai kaikki kuolee tai jotain siltä väliltä? Mikäli näin on, niin nopeuksilla on silloin iso merkitys.
Jep, poliisin vika tämä onnettomuus kun ei ollut tutkaamassa sen 60-lätkän takana noudattaako sitä joku. Ja ennen kuin poliisi alkaa noudattamaan sille kuuluvia velvollisuuksia, ajellaan sinnepäin niin kuin tähänkin saakka. Jatkakaa!
Jep, poliisin vika tämä onnettomuus kun ei ollut tutkaamassa sen 60-lätkän takana noudattaako sitä joku. Ja ennen kuin poliisi alkaa noudattamaan sille kuuluvia velvollisuuksia, ajellaan sinnepäin niin kuin tähänkin saakka. Jatkakaa!
Uusi Suomi kirjoittaa: "Nyt poliisi paljastaa Uudelle Suomelle uuden, oleellisen tiedon: kuski ehti poliisin tekemien jälkihavaintojen perusteella jarruttaa vain 12 metrin matkan ennen törmäystä.
Eihän se olisi pysähtynyt siinä 12 metrissä millään. 87:stä törmäysnopeus olisi tippunut jonkin verran, 60:stä se olisi tippunut ehkä 40:een, tämä on nyt spekulaatiota. Eihän se pysähdy 60:stä 12 metrissä, se on selvä, tutkintaa johtaja rikoskomisario Jari Liimatta sanoo Uudelle Suomelle."
Minusta poliisi jättää aivan oleellisen asian tuossa huomioimatta. Jos nopeus putoaa 87 -> 60 km/h, ei nopeus eli tarvittava pysähtymismatka ole ainoa muutos. Kovemmalla nopeudella kuskin + auton tarvitsemat reaktiomatkat ovat pidemmät, mikä jättää alhaisempaa vauhtia vähemmän tilaa jarrutukselle.
Jos rekka ajaa 87 km/h, kuski reagoi sekunnissa ja auto tarvitsee toisen, etenee auto 2 sekunnissa 87/3,62 = 48 m. Jos rekka ajaa 60 km/h ja reaktioajat ovat samat, auto etenee 60/3,62 = 33 m. Pysähtymiseen olisi siis käytössä 15 m enemmän matkaa. Tuskin silti rekan jarrutusmatkaksi edes 60 km/h nopeudesta riittäisi 12 + 15 = 27 m.
Tarkkuutta poliisille kommenteissa. Tämähän on asia, josta täälläkin aikanaan kinattiin, kun TeeCee teki pyynnöstäni taulukon reaktio + jarrutusmatkoista eri nopeuksilla tietyllä hidastuvuudella. Sen mukaan muistaakseni ajamalla 30 km/h henkilöauto pysähtyy matkalla, jossa 40 tai 50 km/h ajava ei edes ehdi aloittaa jarrutusta. Tätä ei kaikki silloin uskoneet, eikä kuskien tietoisuus asiasta parane, jos poliisikin jättää kommenteissaan tämän huomioimatta. Uskon kyllä, että varsinaisissa tutkimuksissa asia otetaan huomioon, mutta kansa ei siitä mitään opi, jos lehdissä julkaistaan virheellistä tietoa.
Lisäys.
Loistavaa TM, että vanhat keskustelut ovat tallella!
Linkki em. taulukkoon ja aiheesta käytyyn keskusteluun:
Itse tuon risteyksen kymmeniä kertoja ajaneena haluaisin vielä lisätä keskusteluun muutamia seikkoja.
Poliisi on koettanut tarkoituksella vähentää rekkakuskiin kohdistuvaa lynkkäyspainetta. Kaikki kommentit on annettu ikäänkuin nuorisojoukko tuomiten. Näinhän ei saa olla. Yhtä hyvin koululaistaksi olisi voinut joutua rekan ruhjomaksi. Miten silloin täälläkin kirjoitettaisiin ?
Jos ei ole seudulta kotoisin, luulee että kyseessä on jokin sivuteiden risteys, mutta kyseessä onkin pienen kylän ns. keskustassa oleva vilkkaasti kevyenkin liikenteen liikennöimä risteys. Tähän risteykseen on pyydetty jo tuon 60 km/h:n lisäksi monesti muunlaisiakin turvajärjestelyjä, koska nimenomaan Lieksasta päin tulevat autot eivät millään usko tuota nopeusrajoitusta. Rekka tulikin sieltä.
Uimaharjusta Juukaan päin menevänä tuo henkilöauto oli siis menossa yli tien, ja kuljettaja entisenä paikallisena varmasti tiesi tuon 60 km/h rajoituksen. Luotti !
Muistakaa nyt, että jos Uimaharjusta olisikin tullut vaikka lentopalloporukka menossa turnaukseen kohti Kuopiota, OLISIKO nyt kirjoitettu näin tylysti syyllistäen tuo nuorisojoukko.
Minusta on päivänselvää, että henkilöauton kuljettajalla on ollut oikeus luottaa siihen, että kokenut rekkakuski edes pyrkisi noudattamaan liikennesääntöjä. Siis olisi vähentänyt nopeuttaan. Edes hieman !
Huomatkaa, että tämä kuski ei ollut eväänsä räväyttänyt vaikka oli omien sanojensa mukaan nähnyt sivutieltä tulevan auton. Oli lasettanut vaan kaasu pohjassa 88 km/h edelleen 60 rajoituksella risteyksessä.
Eikö tuo osoita täydellistä piittaamattomuutta liikennesäännöistä ja toisten turvallisuudesta?
Poliisin kommentti on täysin käsittämätön jo Herbertin osoittamista syistä. Sen lisäksi poliisi sivuuttaa tyystin ylinopeuden vaikutuksen henkilöauton kuskin havainto- ja arviointivirheesen. Ylipäätään on perin outoa, että esitutkintaa tekevä poliisi ottaa kantoja, jotka kuuluvat oikeuden ratkaistavaksi. Hän toimii asiassa hiukan eriasteisella vastuulla kuin keskustelupalstojen länkyttäjät. Toivottavasti esimiehensä huomaa nuo lausunnot.
Onnettomuudelle on kaksi mahdollista tapahtumakulkua.
1. Henkilöauton kuski havaitsi rekan, mutta luuli ehtivänsä sen alta pois. Jos rekka olisi ajanut sallittua nopeutta, henkilöauto myös olisi ehtinyt (ainakin jos oli ylittämässä ajorataa) eli koko onnettomuutta ei olisi tapahtunut. Lisäaika ja metrit olisivat riittäneet.
2. Henkilöauton kuski ei lainkaan havainnut rekkaa, esimrkiksi sen pilarin katveen takia. Tässäkin tapauksessa itse asiassa rekka olisi siitä katvekohdasta edennyt törmäyspsteeseen niin paljon hitaammin, ettei törmäystä olisi ehkä tapahtunutkaan. Joka tapauksessa törmäysvoima olisi ollut oleellisesti pienempi, täysjarrutus olisi ollut päällä 12 metrin sijasta 27 metriä (mikä sekin olisi ehkä riittänyt antamaan tarpeeksi lisäaikaa henkilöautolle luiskahtaa alta pois). Jarrutuksen alkaessa nopeus olisi ollut 27km/h pienempi ja törmäyshetkellä siis jotain, jonka VTT varmaan osaa oikein laskea. Henkilöautohan pysähtyy kuivalla asvaltilla 27 metrin jarrutusmatkalla kuudenkympin nopeudesta, rekka ei ehkä pysähdy mutta kyllä senkin vauhti jo selvästi tippuu.
Kuten joku muukin edellä totesi, sitä vartenhan taajamien ja vaarallisten risteysten matalat rajoitukset ovat, että hässäkkätilanteessa olisi paremmat mahdollisuudet auton pysäyttämiseen tai hidastamiseen (ihan siitä riippumatta, ketkä kaikki sen hässäkän osallisista ovat tehneet virheitä omassa toiminnassaan). Kenelläkään ei ole päälleajo-oikeutta silloinkaan, kun toinen tekee virheen. Jokaisen velvollisuus on pyrkiä estämään kaikin keinoin onnettomuudet ja siinä aika hyvä alku on vaarallisen risteysalueen nopeusrajoituksen noudattaminen.
Sitten vielä kysymys kovien ylinopeuksien puolustajille.
Rekka ajaa 88 km/h kuudenkympin alueella. Sen eteen tulee sivutieltä kolmion takaa liukkaasti liikkuva henkilöauto, joka kiihdyttää parin-kolmenkympin alkuvauhdistaan parissa sekunnissa sallittuun 60 km/h nopeuteen. Onko teidän mielestänne siis ihan ok, että roisia ylinopeutta ajava rekka jyrää tuolla 28 km/h nopeuserolla suurinta sallittua samaan suuntaan ajavan yli? Vai voiko ylinopeutta ajavalle rekalle esittää semmoisen kainon vaatimuksen, että pitää vähän jarruttaa, vaikka kuormalla kova kiire perille onkin ja vaikka se sietämättömän hitaasti eli suurinta sallittua törmäyshetkellä liikkuva tuli kolmion takaa eteen nyhertämään.
Lisään sen verran, että peltipoliisin paikkahan tuossa varmasti olisi, mutta koska periaatteessa kantatie 73 Lieksasta Joensuuhun ei kulje tätä kautta vaan Uimaharjun kautta, sinne tuskin peltipoliiseja tulee. Rekat ja paikalliset tietysti ajavat tämän paikallistien kautta, koska se on käytännössä nopeampi reitti Lieksasta Joensuuhun, eikä tarvitse ajaa Uimaharjun taajaman kautta. Ja Enon taajamankin saa ohitettua ehkä nopeammin.
Sen verran armoa kuitenkin rekkakuskille, että nopeusrajoitus 60 on ollut Karjalaisen mukaan ko. paikalla vasta vuoden, joten rekan navigaattorissa ei ehkä ollut vielä nopeusvaroitusta.
Poliisi on koettanut tarkoituksella vähentää rekkakuskiin kohdistuvaa lynkkäyspainetta. Kaikki kommentit on annettu ikäänkuin nuorisojoukko tuomiten. Näinhän ei saa olla. Yhtä hyvin koululaistaksi olisi voinut joutua rekan ruhjomaksi. Miten silloin täälläkin kirjoitettaisiin ?
Poliisi on koettanut tarkoituksella vähentää rekkakuskiin kohdistuvaa lynkkäyspainetta. Kaikki kommentit on annettu ikäänkuin nuorisojoukko tuomiten.
Mistä tuon käsityksen sait? Päinvastoin, alusta asti poliisi on puhunut rekan ylinopeudesta ja ylikuormasta sekä ilmoittanut, että rekkakuskia epäillään kuudesta kuolemantuottamuksesta jne.
Odysseia:
Yhtä hyvin koululaistaksi olisi voinut joutua rekan ruhjomaksi. Miten silloin täälläkin kirjoitettaisiin?
Olisiko taksikuski ollut maistissa ja kuljettanut kahta henkilöä etuistuimella näkyvyyttä estämässä?
Käsityksen olen saanut lehdissä olleista poliisin lausunnoista. Absoluuttisen tarkka termi, jota on käytetty eiliseen mennessä kaikissa poliisin lausunnoissa on ollut "lievä ylinopeus".
Miten ne poliisissa ovat sen tienneet ? JA MIKSI SELLAINEN LAUSUNTO ANNETTIIN JULKISUUTEEN, valehan se oli, kun vasta eilen saatiin teknisissä tutkinnoissa selville tarkka nopeus, joka olikin huomattava ylinopeus. Mietipä sitä Knight Rider !
Ja sitten siihen toiseen kohtaan. Näinhän on tapahtunut täällä syrjäseudulla vuosikymmeniä. Kaksi lasta on istunut yhden henkilön paikalla taksin etupenkillä. Se ei ole ollut mikään poikkeus, se on ollut normi. Minäkin olen ollut satoja kertoja tälläisissä koululaiskyydeissä. Eihän siitä ole kuin muutama vuosi, kun se kiellettiin. Nämäkin nyt nuoret ovat varmasti olleet moisissa taksikyydeissä. 14 lasta joskus 8:llä paikalla.
Ja sitten se maistissa olo taisi olla toinen juttu, joka oli hyvin yleistä taksikuskeilla. Kokeilepa Googlesta.
Mutta lopetan tähän osallistumiseni tähän keskusteluun. Oikeus joutuu ratkaisemaan todella vaikean tapauksen. En haluaisi olla tuomareiden paikalla, koska olisi niin helppo syyllistää nuo nuorison edustajat, koska he eivät enää kärsi.
Ja sitten siihen toiseen kohtaan. Näinhän on tapahtunut täällä syrjäseudulla vuosikymmeniä. Kaksi lasta on istunut yhden henkilön paikalla taksin etupenkillä. Se ei ole ollut mikään poikkeus, se on ollut normi.
Kysymys ei ollut menneisyydestä. Nykyään koulutakseissa ei matkusta ylimääräisiä.
Odysseia:
Ja sitten se maistissa olo taisi olla toinen juttu, joka oli hyvin yleistä taksikuskeilla. Kokeilepa Googlesta.
Onneksi alkolukko on jo joissakin koulutakseissa ja kohta se tulee pakolliseksi.
Onnettomuudelle on kaksi mahdollista tapahtumakulkua.
Omiin silmiini tuo vaikuttaa täysin selvältä tapaukselta. Henkilöauton kuljettaja ei vain huomannut rekkaa. Tätä tukee myös rekan kuljettajan kommentti, jonka mukaan henkilöauto hidasti risteykseen normaalisti, mutta lähti kiihdyttämään juuri pahimmalla mahdollisimmalla hetkellä.
Lähdetkö sinä kenties ylittämään tietä tilanteessa, jossa pääset yli hegissä vain jos havaitsemasi kohti tuleva auto ei aja ylinopeutta ja autosi kiihdytyksessä ei tapahdu mitään odottamatonta. Kuuluuko venäläinen ruletti harrastuksiisi?
Jos jostain kumman syystä joku ei havaitse yli 60 km/h nopeudella liikkuvia rekkoja, niin näiden näkörajoitteisten ei tule ikinä nousta auton ratin taakse.
Olen kyllä joskus ylittänyt tien siten, että tapahtuman jälkeen tajuan marginaalin liian pieneksi. Tuota onnettomuuspaikkaa ja tilannetta en tunne, mutta joskushan esimerkiksi vilkas liikenne voi aiheuttaa sen, ettei voi odottaa niin isoa reikää kuin olisi viisainta.
Tai muuten vaan tapahtuu havaintovirhe, arviovirhe tai virhe toiminnassa. Sählää tavalla tai toisella niin että esimerkiksi liikkeelle lähtö ei käykään niin notkeasti kuin piti.
Etäisyyksistä tuossa hidastushetkellä ei taida olla luotettavaa tietoa ja tapahtuneesta on kertomassa vain toinen osapuoli - joka tietää ajaneensa rajua ylinopeutta ja se saattaa vaikuttaa hänen kertomukseensa.
Minulle on kyllä melkoinen mysteeri tämä rajun ylinopeuden puolustelu ja sen merkityksen vähättely. Ymmärtäisin, jos kyse olisi ensiuutisten mukaisesta "lievästä" ylinopeudesta. Tämä on kuitenkin kaikkea muuta kuin lievä.
Tieto todellisesta nopeudesta muutti oman kantani asiaan täysin. Tämän palstan keskustelijoiden yleisin mielipide tuntuu kuitenkin olevan se, että raskaalla rekalla saa ajaa aina niin kovaa kuin rajoitin antaa myöten. Jos joku tulee tielle ja kuolee, se on ihan oma häpeänsä.
Virheitä ja vahinkoja sattuu kaikille. Rekkakuskikin on toki voinut ajaa noin rajua ylinopeutta vahingossa, siis ei ole huomannut rajoitusta. Aika usein roiseja ylinopeuksia kuitenkin ajetaan täysin tietoisesti pelkästään piittaamattomuuden vuoksi, ja se on raskauttavaa.
Tämä keskustelu on karmea esimerkki siitä, että monet pitävät suuriakin ylinopeuksia ihan harmittomina - vaikka tässäkin pohjana on kuusi uhria vaatinut onnettomuus, jossa toinen osapuoli ajoi rajua ylinopeutta. Näillä asenteilla koko maan tiheä peltipöntöttäminen on todellakin tarpeen.
Tämä keskustelu on karmea esimerkki siitä, että monet pitävät suuriakin ylinopeuksia ihan harmittomina - vaikka tässäkin pohjana on kuusi uhria vaatinut onnettomuus, jossa toinen osapuoli ajoi rajua ylinopeutta. Näillä asenteilla koko maan tiheä peltipöntöttäminen on todellakin tarpeen.
Minusta tässä on spekuloitu siitä, mitä merkitystä ko. tapauksessa ylinopeudella on. Suuria ylinopeuksia ei ole pidetty noin yleisesti ottaen harmittomina.
Jos henkilöauton etupenkillä oli istunut kaksi aikuista ihmistä, ne tuskin mahtuivat Cordoban etupenkille muuten kuin sylikkäin, ja mahdollisesti vielä siideritölkit kädessä. Tuo selittäisikin jo melko paljon, miksi kuljettaja ei ollut havainnut oikealta tullutta rekkaa.
En ole puolustellut kenenkään ylinopeuksia. Mutta en myöskään kehota ketään ajamaan kolmion takaa rekan eteen, vaikka se ajaisi ihan rajoitusnopeuttakin. Se ei paljon omaisia lohduta.
Eikä se rekkakuskikaan kovin hyvässä turvassa ole siellä kahden metrin korkeudessa, jos rekka suistuu törmäyksessä vioittuneen etuakselin vuoksi ojaan tai kallioleikkaukseen reilu 40 tonnia tavaraa selän takana.
Siihen, että risteykseen sivutieltä tulevan auton kuljettaja ei huomaa päätiellä ajavaa rekkaa, voi olla monta syytä.
Enon tapauksessa henkilöauto on ilmeisesti hidastanut nopeutta mutta ei kuitenkaan pysähtynyt. Uutiset kertovat, että kuljettajan verestä oli mitattu alkoholia alle 0,5 promillea - eli hän oli nauttinut alkoholia jossakin vaiheessa ennen ajoa. Puoli yhdeksän aikaan aamulla kuljettajan aistit eivät ole terävimmillään, jos hän ajanut yön aikana ja alkoholiakin on tullut nautittua.
Kuljettajan koordinaatio on ehkä mennyt sekaisin, eli hän on luullut katsoneensa eri suuntiin mutta todellisuudessa oikealle katsominen on unohtunut tai jäänyt liian myöhäiseksi, koska keskustelu muiden kanssa tai radion säätäminen tai omiin ajatuksiin vaipuminen on ollut etusijalla. Jopa se on mahdollista, että kuljettaja on risteystä lähestyessään nähnyt kaukana oikealla tulevan rekan, mutta unohtanut sen sinä aikana, kun hän on keskittynyt muihin asioihin. Ensimmäisen havainnon hetkellä rekka ei ole ehkä vielä vaikuttanut uhkaavalta. Väsymys ja alkoholi ovat ehkä hidastaneet kuljettajan ajattelua. Hän on voinut olla yöllisen ajelun jälkeen jopa niin väsynyt, että ei ole enää tajunnut todellista tilannetta vaan on ajanut pelkillä reflekseillä. Näitä asioita ei koskaan saada tietää.
Äärimmäisen väsyneenä ajaminen vastaa voimakasta humalatilaa, ja äärimmäisen väsyneenä ajaminen nolla pilkku jotain promillea alkoholia veressä vastaa vielä voimakkaampaa humalatilaa.
Edellä olevissa (linkki) laskelmissa on esitetty loppunopeuksia eri alkunopeuksista tapahtuville jarrutuksille. Laskelmissa on käytetty 1,5 sekunnin reaktioaikaa ja joissakin arvioissa reaktioajaksi on esitetty yksi sekunti.
Kuorma-auton jarruviiveestä en osaa sanoa mitään, mutta 1 - 1,5 sekunnin reaktioaika tuntuu pitkältä. Puhutaanko tässä nyt auton jarruttamisesta vai heräämisestä talviunesta?
Silloin kun kuljettaja ajaa tylsistyneenä nopeusrajoituksen edellyttämää nopeutta, hänen reaktioaikansa voi olla melko pitkäkin, koska hän ei odota mitään yllättävää tapahtuvan. Ehkä reaktioaika todella on kaikkein hitaimmilla ihmisillä jopa yksi sekunti.
Mutta jos kuljettaja ajaa ylinopeutta ja näkee potentiaalisen vaaratilanteen (kuten risteystä lähestyvän auton) hänen pitäisi valmistautua tilanteeseen ja nostaa reaktiovalmiuttaan. Ja tällöin ei puhuta enää yhden sekunnin tai puolentoista sekunnin reaktioajasta vaan huomattavasti alle puolen sekunnin ajasta. Formulakuskit ovat viilannet reaktioaikansa jonnekin 0,1-0,2 sekunnin välille. Tavalliselta peruskuskilta menee ehkä 0,2 - 0,3 sekuntia reagoimiseen.
Oman reaktioaikansa voi testata vaikka heti. Tulokset ovat ilmeisesti tosin vain suuntaa antavia, sillä tietokoneen ominaisuuksilla näyttää olevan vaikutusta. Jotkut hiiret toimivat nopeammin ja jotkut hitaammin.
Toinen asia, mitä ei näytetä otettavan huomioon, on auton jarrujen ominaisuudet. Ei jokainen auto pysähdy täsmälleen samalle viivalle, kun jarrutetaan tietystä nopeudesta. Renkaat vaikuttavat, auton massa vaikuttaa, jarrujen ominaisuudet vaikuttavat. Itse esimerkiksi olen huomannut, että kahdesta autostani toinen pysähtyy nopeammin kuin toinen. Huonompijarruisella olen ollut vähällä törmätä toisen auton perään, kun en ole muistanut, että sen jarrut ovat erilaiset.
Testienkin mukaan auton jarrutusmatkoissa on eroja.
Liikenneturvan sivuilla on esimerkki, jossa kerrotaan, että 40 kilometrin tuntinopeudella kulkevan auton saa juuri ja juuri pysähtymään, jos eteen 20 metrin päähän ilmestyy jalankulkija. 50 kilometrin tuntinopeudella kulkevaa autoa ei ehdi pysäyttää, vaan se törmää jalankulkijaan 37 kilometrin tuntinopeudella. Onko todella näin?
Onneksi vastausta kysymykseen ei tarvitse ratkaista pelkällä miettimisellä, sillä asia on testattu käytännön kokeella. Ja käy se ilmi laskemallakin. Jarrutusmatka 50 km/h nopeudesta on noin 15 metriä, ja 0,3 sekunnin reaktioaikana auto ehtii kulkea noin 4,2 metriä. Auto pysähtyy siis alle 20 metrin matkalla. Ainoastaan jollakin vanhalla raskaalla maastoautolla tai vastaavalla pysähtymismatka voi venyä pidemmäksi. Varsinaisen raskaan kaluston jarrutusmatkoista en osaa sanoa mitään. Autoilijoiden olisi hyvä tuntea oman autonsa jarrutusmatkat ja ottaa ne huomioon sopivaa ajonopeutta arvioitaessa.
Minusta on päivänselvää, että henkilöauton kuljettajalla on ollut oikeus luottaa siihen, että kokenut rekkakuski edes pyrkisi noudattamaan liikennesääntöjä. Siis olisi vähentänyt nopeuttaan. Edes hieman !
Huomatkaa, että tämä kuski ei ollut eväänsä räväyttänyt vaikka oli omien sanojensa mukaan nähnyt sivutieltä tulevan auton. Oli lasettanut vaan kaasu pohjassa 88 km/h edelleen 60 rajoituksella risteyksessä.
Eikö tuo osoita täydellistä piittaamattomuutta liikennesäännöistä ja toisten turvallisuudesta?
Ehh, minun mielestä rekkakuskilla on ollut oikeus luottaa siihen, ettei kärkikolmion takaa tuleva henkilöauto aja suoraan eteen. Ei tässä pitäisi olla mitään epäselvää.
Ja kun puhutaan liikennesääntöjen piittaamattomuudesta sekä toisten turvallisuudesta, niin se henkilöautohan tosiaan tuli kolmion takaa rekan alle kyydissään liikaa matkustajia.
edit: niin, ja en nyt halua kenenkään luulla että vähättelisin rekan roimaa ylinopeutta. Se ei kuitenkaan tätä onnettomuutta aiheuttanut, vaan ratkaisevan virheen teki henkilöauton kuljettaja.
Herbertillä oli nyt kyllä mennyt sekaisin jossain ketjussa kirjoittajat. Ei ollut taatusti minun tekstiäni se lainaamansa pätkä.
Tämä keskustelu menee jatkuvasti ihan aidanseipäissä. Ei kai kukaan suosittele rekan alle ajamista eikä kukaan väitä henkilöauton kuskin toimintaa järin onnistuneeksi, ellei tavoitteena ollut joukkoitsemurha. Mutta toisen osapuolen virhe ja syyllistyminen varomattomuutteen ei mitenkään poista rekan rajun ylinopeuden suurta osuutta tapahtuneeseen. Täsmälliset syyllisyyssuhteiden määrittelyt on sitten oikeuden asia. Hyvin useinhan onnettomuuksiin on useita syitä ja syyllisiä, katastrofi syntyy juuri niiden yhteisvaikutuksesta.
Noita nuoria ei vaan enää millään saa ajamaan jatkossa varovaisemmin. Aika iso aikuisten kuljettajien joukko voisi kuitenkin lisätä yleistä turvallisuutta muuttamalla asennettaan ylinopeuksiin. Se vaan on selvästikin turha toive.
Syyllisiä olemme me kaikki. Hyväksymme rekkojen ylinopeudet, koska niiden ansiosta teemme ostoksemme kaupassa hieman halvemmalla. Hyväksymme bussien ylinopeudet ja punaista päin ajamiset, koska niiden ansiosta työmatkamme vie vähemmän aikaa. Hyväksymme rekkojen ylinopeudet, koska niiden ansiosta maamme kilpailukyky säilyy, ja polttoaineet, irtotavara ja paperirullat liikkuvat nopeammin. Hyväksymme ylinopeudet, koska haluamme, että talouden pyörät pyörivät niin kuin pitääkin.
No itse en kyllä hyväksy rekkojen ylinopeuksia, varsinkin kun sitä usein harrastetaan kahdeksankympin alueella minun ajokkini takapuskurissa kiinni. Siinäpä tulee kerralla perheestä pannukakkua kun meikäläinen esim. hirven taikka eteen tulevan lapsen takia tekee äkkijarrutuksen. Turvavälin osalta rekkakuskien ammattitaito on keskimäärin olematonta.
Ja sitten tuosta nopeudesta: 87 vs. 60. Kun nopeutta pudotetaan neljänneksellä niin jarrutusmatka puolittuu. Nopeuden pudotus 87--->60 on jo reilusti yli neljänneksen pudotus, joten jarrutusmatka olisi ollut reilusti alle puolet nyt mitattuun verrattuna. Olisiko se pelastanut henkiä on arvoitus ainakin minulle.
Toisaalta vaikka henkilöauton kuljettaja "puhalsikin" alle 0,5 niin edellisenä iltana on tulltu ilmeisesti jonkun verran törpöteltyä ja todennäköisesti valvottuakin yöllä. Voisin kuvitella, että väsymys osaltaan aiheutti arviointivirheen, joka oli lopulta pääsyy tapahtuneeseen onnettomuuteen.
Eiköhän tämä case ole aika selvä, kolmion takaa tuleva on väistämisvelvollinen, eikä rekan ylinopeus tässä tapauksessa ollut niin huomattava, että sillä olisi ollut vaikutusta asiassa.
Tässä tapauksssa rekka oli hyvin lähellä risteystä, kun henkilöauto ajoi sen eteen. Jo tämä kielii siitä, ettei henkilöauto noudasttanut riittävää väistämisvelvollisuutta. Rekkaa ei olisi voinut pysäyttää riittävän nopeasti, vaikka se olisi ajanutkin sääntöjen mukaan eli 60 km/h.
Viittaan myös siihen, että poliisin mukaan rekan olisi pitänyt pysähtyä vain 12 metrin matkalla, jotta onnettomuus olisi voitu kokonaan välttää. 12 metrin matka on niin lyhyt, että tässä tapauksessa ei ole merkitystä sillä, oliko nopeus 60 km/h vai 87 km/h. Törmäys olisi joka tapauksessa tapahtunut, ja kun rekan paino on niin iso, niin henkilöauton väki olisi joka tapauksessa kuollut.
Kun mitään muuta ei voida osoittaa, niin rekan kuljettaja on korkeintaan syyllistynyt ylinopeuteen.
Tuskin siis henkilöauton liiskautuminen olisi ollut vähäisempää, vaikka rekka olisi ajanut sallituissa puitteissa.
Se on hieno juttu, kun meillä on palstalla sellaista porukkaa, joka kykenee parin lehtijutun perusteella tekemään paremman tulkinnan kuin asiaa työkseen tutkinut ammattilainen. Pitäisi varmaan lakkauttaa moiset tutkimuselimet, kun ilman turhia tutkimuksia saamme täältä parempia arviota tapahtumista.
FARwd:lle piti vielä tunnustaa, että monesti olen liikenteessä virheitä tehnyt, pari kertaa olen saanut jopa ylinopeussakon. Virheitä teen varmasti jatkossakin, vaikka kaahauksesta ja isoista ylinopeuksista olen aika hyvin eroon päässyt. Jos nopeudet pysyvät tolkullisina, virheistä seuraa pienemmällä todennäköisyydellä katastrofi. Se, joka väittää ajavansa aina virheettömästi, valehtelee varmasti.
Itselläni on käynyt hyvä tuuri. Virheistäni ei ole seurannut noita sakkoja kamalampia asioita. Joskus "vastapuolen" mallikas toiminta on korjannut minun virheeni, joskus olen omilla toimillani välttänyt "vastapuolen" virheen takia uhanneen vahingon.
On se luojan lykky, ettei minun töpätessäni kohdalle ole osunut näitä tämän palstan tosiautomiehiä, joiden mielestä virheen tehneen päälle saa hyvällä omallatunnolla ajaa rekalla.
Olen kyllä joskus ylittänyt tien siten, että tapahtuman jälkeen tajuan marginaalin liian pieneksi. Tuota onnettomuuspaikkaa ja tilannetta en tunne, mutta joskushan esimerkiksi vilkas liikenne voi aiheuttaa sen, ettei voi odottaa niin isoa reikää kuin olisi viisainta.
Etäisyyksistä tuossa hidastushetkellä ei taida olla luotettavaa tietoa ja tapahtuneesta on kertomassa vain toinen osapuoli - joka tietää ajaneensa rajua ylinopeutta ja se saattaa vaikuttaa hänen kertomukseensa.
Minulle on kyllä melkoinen mysteeri tämä rajun ylinopeuden puolustelu ja sen merkityksen vähättely. Ymmärtäisin, jos kyse olisi ensiuutisten mukaisesta "lievästä" ylinopeudesta. Tämä on kuitenkin kaikkea muuta kuin lievä.
Ihan summassa voisin arvata, ettei tuolla tiellä liikenne ole kovin vilkasta.
Eikö rekkakuskin kannalta ole aivan sama sille, jarruttuko henkilöauton kuljettaja risteystä lähestyessään vai ajoiko han jarruttamatta läpi? Miksi valehdella asiassa, jolla ei ole merkitystä?
On se luojan lykky, ettei minun töpätessäni kohdalle ole osunut näitä tämän palstan tosiautomiehiä, joiden mielestä virheen tehneen päälle saa hyvällä omallatunnolla ajaa rekalla.
Älä nyt ala täysin selvää asiaa kääntämään miksikään muuksi. Se oli henkilöauto joka ajoi rekan alle. Jos henkilöauto olisi pysynyt paikallaan odottamassa ja rekka olisi jostain syystä kurvannut päälle, niin silloin sinun sanavalinta olisi oikea.
Se on hieno juttu, kun meillä on palstalla sellaista porukkaa, joka kykenee parin lehtijutun perusteella tekemään paremman tulkinnan kuin asiaa työkseen tutkinut ammattilainen. Pitäisi varmaan lakkauttaa moiset tutkimuselimet, kun ilman turhia tutkimuksia saamme täältä parempia arviota tapahtumista.
Eihän me täällä tietenkään asiantuntijoita olla ja mielipiteemme on muokkautunut iltapäivälehtien myyntiä edistävien lööppien kautta. Mutta onhan näistä asioista hyvä keskustella näin amatööriporukallakin. Tuskinpa näistä mielipiteistä kenenkään kannattaa ottaa nokkiinsa mutta ajattelemisen aihetta tämäkin juttu varmasti monelle antaa. Saapa nähdä käsitelläänkö onnettomuus joskus Teknarin sivuilla. Silloin saadaan varmasti objektiivista tutkimustietoa, jota ei iltapäivälehtien sivuilla ikävä kyllä ole kovinkaan paljoa tarjolla.
Toisaalta vaikka henkilöauton kuljettaja "puhalsikin" alle 0,5 niin edellisenä iltana on tulltu ilmeisesti jonkun verran törpöteltyä ja todennäköisesti valvottuakin yöllä. Voisin kuvitella, että väsymys osaltaan aiheutti arviointivirheen, joka oli lopulta pääsyy tapahtuneeseen onnettomuuteen.
Tämä on kyllä hyvä pointti. Moni meistä varmasti tietää seuraavan aamun olotilan pienen törpöttelyn ja valvomisen jälkeen. Ajatus ei välttämättä kulje ihan parhaalla mahdollisella tavalla ja huomiointikyky kärsii aika paljon.
Herbert:
Tuolloin mainiaan usein tuottamukselliset seikat kuten kuolemantuottamus. Syyllisyys saattaa usein myös jakautua vaikka suhteessa 60/40 vaikka tässä tapauksessa en lähde arvioimaan tilannetta lainkaan.
Törkeä ylinopeus, mutta ei muuta sitä faktaa miksikään että onnettomuus oli henkilöauton kuljettajan vika. Kärkikolmion takaa ei toisen eteen ajeta. Piste.
Rätkätin:
Jep, poliisin vika tämä onnettomuus kun ei ollut tutkaamassa sen 60-lätkän takana noudattaako sitä joku. Ja ennen kuin poliisi alkaa noudattamaan sille kuuluvia velvollisuuksia, ajellaan sinnepäin niin kuin tähänkin saakka. Jatkakaa!
mikahe:
Aamu hetki kullan kallis.
Uusi Suomi kirjoittaa: "Nyt poliisi paljastaa Uudelle Suomelle uuden, oleellisen tiedon: kuski ehti poliisin tekemien jälkihavaintojen perusteella jarruttaa vain 12 metrin matkan ennen törmäystä.
Eihän se olisi pysähtynyt siinä 12 metrissä millään. 87:stä törmäysnopeus olisi tippunut jonkin verran, 60:stä se olisi tippunut ehkä 40:een, tämä on nyt spekulaatiota. Eihän se pysähdy 60:stä 12 metrissä, se on selvä, tutkintaa johtaja rikoskomisario Jari Liimatta sanoo Uudelle Suomelle."
Minusta poliisi jättää aivan oleellisen asian tuossa huomioimatta. Jos nopeus putoaa 87 -> 60 km/h, ei nopeus eli tarvittava pysähtymismatka ole ainoa muutos. Kovemmalla nopeudella kuskin + auton tarvitsemat reaktiomatkat ovat pidemmät, mikä jättää alhaisempaa vauhtia vähemmän tilaa jarrutukselle.
Jos rekka ajaa 87 km/h, kuski reagoi sekunnissa ja auto tarvitsee toisen, etenee auto 2 sekunnissa 87/3,62 = 48 m. Jos rekka ajaa 60 km/h ja reaktioajat ovat samat, auto etenee 60/3,62 = 33 m. Pysähtymiseen olisi siis käytössä 15 m enemmän matkaa. Tuskin silti rekan jarrutusmatkaksi edes 60 km/h nopeudesta riittäisi 12 + 15 = 27 m.
Tarkkuutta poliisille kommenteissa. Tämähän on asia, josta täälläkin aikanaan kinattiin, kun TeeCee teki pyynnöstäni taulukon reaktio + jarrutusmatkoista eri nopeuksilla tietyllä hidastuvuudella. Sen mukaan muistaakseni ajamalla 30 km/h henkilöauto pysähtyy matkalla, jossa 40 tai 50 km/h ajava ei edes ehdi aloittaa jarrutusta. Tätä ei kaikki silloin uskoneet, eikä kuskien tietoisuus asiasta parane, jos poliisikin jättää kommenteissaan tämän huomioimatta. Uskon kyllä, että varsinaisissa tutkimuksissa asia otetaan huomioon, mutta kansa ei siitä mitään opi, jos lehdissä julkaistaan virheellistä tietoa.
Lisäys.
Loistavaa TM, että vanhat keskustelut ovat tallella!
Linkki em. taulukkoon ja aiheesta käytyyn keskusteluun:
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t1070
Itse tuon risteyksen kymmeniä kertoja ajaneena haluaisin vielä lisätä keskusteluun muutamia seikkoja.
Poliisi on koettanut tarkoituksella vähentää rekkakuskiin kohdistuvaa lynkkäyspainetta. Kaikki kommentit on annettu ikäänkuin nuorisojoukko tuomiten. Näinhän ei saa olla. Yhtä hyvin koululaistaksi olisi voinut joutua rekan ruhjomaksi. Miten silloin täälläkin kirjoitettaisiin ?
Jos ei ole seudulta kotoisin, luulee että kyseessä on jokin sivuteiden risteys, mutta kyseessä onkin pienen kylän ns. keskustassa oleva vilkkaasti kevyenkin liikenteen liikennöimä risteys. Tähän risteykseen on pyydetty jo tuon 60 km/h:n lisäksi monesti muunlaisiakin turvajärjestelyjä, koska nimenomaan Lieksasta päin tulevat autot eivät millään usko tuota nopeusrajoitusta. Rekka tulikin sieltä.
Uimaharjusta Juukaan päin menevänä tuo henkilöauto oli siis menossa yli tien, ja kuljettaja entisenä paikallisena varmasti tiesi tuon 60 km/h rajoituksen. Luotti !
Muistakaa nyt, että jos Uimaharjusta olisikin tullut vaikka lentopalloporukka menossa turnaukseen kohti Kuopiota, OLISIKO nyt kirjoitettu näin tylysti syyllistäen tuo nuorisojoukko.
Minusta on päivänselvää, että henkilöauton kuljettajalla on ollut oikeus luottaa siihen, että kokenut rekkakuski edes pyrkisi noudattamaan liikennesääntöjä. Siis olisi vähentänyt nopeuttaan. Edes hieman !
Huomatkaa, että tämä kuski ei ollut eväänsä räväyttänyt vaikka oli omien sanojensa mukaan nähnyt sivutieltä tulevan auton. Oli lasettanut vaan kaasu pohjassa 88 km/h edelleen 60 rajoituksella risteyksessä.
Eikö tuo osoita täydellistä piittaamattomuutta liikennesäännöistä ja toisten turvallisuudesta?
Poliisin kommentti on täysin käsittämätön jo Herbertin osoittamista syistä. Sen lisäksi poliisi sivuuttaa tyystin ylinopeuden vaikutuksen henkilöauton kuskin havainto- ja arviointivirheesen. Ylipäätään on perin outoa, että esitutkintaa tekevä poliisi ottaa kantoja, jotka kuuluvat oikeuden ratkaistavaksi. Hän toimii asiassa hiukan eriasteisella vastuulla kuin keskustelupalstojen länkyttäjät. Toivottavasti esimiehensä huomaa nuo lausunnot.
Onnettomuudelle on kaksi mahdollista tapahtumakulkua.
1. Henkilöauton kuski havaitsi rekan, mutta luuli ehtivänsä sen alta pois. Jos rekka olisi ajanut sallittua nopeutta, henkilöauto myös olisi ehtinyt (ainakin jos oli ylittämässä ajorataa) eli koko onnettomuutta ei olisi tapahtunut. Lisäaika ja metrit olisivat riittäneet.
2. Henkilöauton kuski ei lainkaan havainnut rekkaa, esimrkiksi sen pilarin katveen takia. Tässäkin tapauksessa itse asiassa rekka olisi siitä katvekohdasta edennyt törmäyspsteeseen niin paljon hitaammin, ettei törmäystä olisi ehkä tapahtunutkaan. Joka tapauksessa törmäysvoima olisi ollut oleellisesti pienempi, täysjarrutus olisi ollut päällä 12 metrin sijasta 27 metriä (mikä sekin olisi ehkä riittänyt antamaan tarpeeksi lisäaikaa henkilöautolle luiskahtaa alta pois). Jarrutuksen alkaessa nopeus olisi ollut 27km/h pienempi ja törmäyshetkellä siis jotain, jonka VTT varmaan osaa oikein laskea. Henkilöautohan pysähtyy kuivalla asvaltilla 27 metrin jarrutusmatkalla kuudenkympin nopeudesta, rekka ei ehkä pysähdy mutta kyllä senkin vauhti jo selvästi tippuu.
Kuten joku muukin edellä totesi, sitä vartenhan taajamien ja vaarallisten risteysten matalat rajoitukset ovat, että hässäkkätilanteessa olisi paremmat mahdollisuudet auton pysäyttämiseen tai hidastamiseen (ihan siitä riippumatta, ketkä kaikki sen hässäkän osallisista ovat tehneet virheitä omassa toiminnassaan). Kenelläkään ei ole päälleajo-oikeutta silloinkaan, kun toinen tekee virheen. Jokaisen velvollisuus on pyrkiä estämään kaikin keinoin onnettomuudet ja siinä aika hyvä alku on vaarallisen risteysalueen nopeusrajoituksen noudattaminen.
Sitten vielä kysymys kovien ylinopeuksien puolustajille.
Rekka ajaa 88 km/h kuudenkympin alueella. Sen eteen tulee sivutieltä kolmion takaa liukkaasti liikkuva henkilöauto, joka kiihdyttää parin-kolmenkympin alkuvauhdistaan parissa sekunnissa sallittuun 60 km/h nopeuteen. Onko teidän mielestänne siis ihan ok, että roisia ylinopeutta ajava rekka jyrää tuolla 28 km/h nopeuserolla suurinta sallittua samaan suuntaan ajavan yli? Vai voiko ylinopeutta ajavalle rekalle esittää semmoisen kainon vaatimuksen, että pitää vähän jarruttaa, vaikka kuormalla kova kiire perille onkin ja vaikka se sietämättömän hitaasti eli suurinta sallittua törmäyshetkellä liikkuva tuli kolmion takaa eteen nyhertämään.
Odysseialta tulikin tarpeellista paikallistietoa asiasta. Olisipa tuonne kylän keskustaan saatu ajoissa peltipoliisit.
Henkilöauto tuli rekasta katsottuna vasemmalta eli ehti ylittää tien ensimmäisen kaistan, mutta jäi toisella kaistalla rekan alle.
Tähän sopisi myös toinen keskustelun aihe:
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t6045
Lisään sen verran, että peltipoliisin paikkahan tuossa varmasti olisi, mutta koska periaatteessa kantatie 73 Lieksasta Joensuuhun ei kulje tätä kautta vaan Uimaharjun kautta, sinne tuskin peltipoliiseja tulee. Rekat ja paikalliset tietysti ajavat tämän paikallistien kautta, koska se on käytännössä nopeampi reitti Lieksasta Joensuuhun, eikä tarvitse ajaa Uimaharjun taajaman kautta. Ja Enon taajamankin saa ohitettua ehkä nopeammin.
Sen verran armoa kuitenkin rekkakuskille, että nopeusrajoitus 60 on ollut Karjalaisen mukaan ko. paikalla vasta vuoden, joten rekan navigaattorissa ei ehkä ollut vielä nopeusvaroitusta.
Odysseia:
Näinkin voi käydä:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010090312288794_uu.shtml
Odysseia:
Mistä tuon käsityksen sait? Päinvastoin, alusta asti poliisi on puhunut rekan ylinopeudesta ja ylikuormasta sekä ilmoittanut, että rekkakuskia epäillään kuudesta kuolemantuottamuksesta jne.
Odysseia:
Olisiko taksikuski ollut maistissa ja kuljettanut kahta henkilöä etuistuimella näkyvyyttä estämässä?
Käsityksen olen saanut lehdissä olleista poliisin lausunnoista. Absoluuttisen tarkka termi, jota on käytetty eiliseen mennessä kaikissa poliisin lausunnoissa on ollut "lievä ylinopeus".
Miten ne poliisissa ovat sen tienneet ? JA MIKSI SELLAINEN LAUSUNTO ANNETTIIN JULKISUUTEEN, valehan se oli, kun vasta eilen saatiin teknisissä tutkinnoissa selville tarkka nopeus, joka olikin huomattava ylinopeus. Mietipä sitä Knight Rider !
Ja sitten siihen toiseen kohtaan. Näinhän on tapahtunut täällä syrjäseudulla vuosikymmeniä. Kaksi lasta on istunut yhden henkilön paikalla taksin etupenkillä. Se ei ole ollut mikään poikkeus, se on ollut normi. Minäkin olen ollut satoja kertoja tälläisissä koululaiskyydeissä. Eihän siitä ole kuin muutama vuosi, kun se kiellettiin. Nämäkin nyt nuoret ovat varmasti olleet moisissa taksikyydeissä. 14 lasta joskus 8:llä paikalla.
Ja sitten se maistissa olo taisi olla toinen juttu, joka oli hyvin yleistä taksikuskeilla. Kokeilepa Googlesta.
Mutta lopetan tähän osallistumiseni tähän keskusteluun. Oikeus joutuu ratkaisemaan todella vaikean tapauksen. En haluaisi olla tuomareiden paikalla, koska olisi niin helppo syyllistää nuo nuorison edustajat, koska he eivät enää kärsi.
Odysseia:
Kysymys ei ollut menneisyydestä. Nykyään koulutakseissa ei matkusta ylimääräisiä.
Odysseia:
Onneksi alkolukko on jo joissakin koulutakseissa ja kohta se tulee pakolliseksi.
nelivetoinen:
Omiin silmiini tuo vaikuttaa täysin selvältä tapaukselta. Henkilöauton kuljettaja ei vain huomannut rekkaa. Tätä tukee myös rekan kuljettajan kommentti, jonka mukaan henkilöauto hidasti risteykseen normaalisti, mutta lähti kiihdyttämään juuri pahimmalla mahdollisimmalla hetkellä.
Lähdetkö sinä kenties ylittämään tietä tilanteessa, jossa pääset yli hegissä vain jos havaitsemasi kohti tuleva auto ei aja ylinopeutta ja autosi kiihdytyksessä ei tapahdu mitään odottamatonta. Kuuluuko venäläinen ruletti harrastuksiisi?
Jos jostain kumman syystä joku ei havaitse yli 60 km/h nopeudella liikkuvia rekkoja, niin näiden näkörajoitteisten ei tule ikinä nousta auton ratin taakse.
Olen kyllä joskus ylittänyt tien siten, että tapahtuman jälkeen tajuan marginaalin liian pieneksi. Tuota onnettomuuspaikkaa ja tilannetta en tunne, mutta joskushan esimerkiksi vilkas liikenne voi aiheuttaa sen, ettei voi odottaa niin isoa reikää kuin olisi viisainta.
Tai muuten vaan tapahtuu havaintovirhe, arviovirhe tai virhe toiminnassa. Sählää tavalla tai toisella niin että esimerkiksi liikkeelle lähtö ei käykään niin notkeasti kuin piti.
Etäisyyksistä tuossa hidastushetkellä ei taida olla luotettavaa tietoa ja tapahtuneesta on kertomassa vain toinen osapuoli - joka tietää ajaneensa rajua ylinopeutta ja se saattaa vaikuttaa hänen kertomukseensa.
Minulle on kyllä melkoinen mysteeri tämä rajun ylinopeuden puolustelu ja sen merkityksen vähättely. Ymmärtäisin, jos kyse olisi ensiuutisten mukaisesta "lievästä" ylinopeudesta. Tämä on kuitenkin kaikkea muuta kuin lievä.
Tieto todellisesta nopeudesta muutti oman kantani asiaan täysin. Tämän palstan keskustelijoiden yleisin mielipide tuntuu kuitenkin olevan se, että raskaalla rekalla saa ajaa aina niin kovaa kuin rajoitin antaa myöten. Jos joku tulee tielle ja kuolee, se on ihan oma häpeänsä.
Virheitä ja vahinkoja sattuu kaikille. Rekkakuskikin on toki voinut ajaa noin rajua ylinopeutta vahingossa, siis ei ole huomannut rajoitusta. Aika usein roiseja ylinopeuksia kuitenkin ajetaan täysin tietoisesti pelkästään piittaamattomuuden vuoksi, ja se on raskauttavaa.
Tämä keskustelu on karmea esimerkki siitä, että monet pitävät suuriakin ylinopeuksia ihan harmittomina - vaikka tässäkin pohjana on kuusi uhria vaatinut onnettomuus, jossa toinen osapuoli ajoi rajua ylinopeutta. Näillä asenteilla koko maan tiheä peltipöntöttäminen on todellakin tarpeen.
nelivetoinen:
Minusta tässä on spekuloitu siitä, mitä merkitystä ko. tapauksessa ylinopeudella on. Suuria ylinopeuksia ei ole pidetty noin yleisesti ottaen harmittomina.
Jos henkilöauton etupenkillä oli istunut kaksi aikuista ihmistä, ne tuskin mahtuivat Cordoban etupenkille muuten kuin sylikkäin, ja mahdollisesti vielä siideritölkit kädessä. Tuo selittäisikin jo melko paljon, miksi kuljettaja ei ollut havainnut oikealta tullutta rekkaa.
En ole puolustellut kenenkään ylinopeuksia. Mutta en myöskään kehota ketään ajamaan kolmion takaa rekan eteen, vaikka se ajaisi ihan rajoitusnopeuttakin. Se ei paljon omaisia lohduta.
Eikä se rekkakuskikaan kovin hyvässä turvassa ole siellä kahden metrin korkeudessa, jos rekka suistuu törmäyksessä vioittuneen etuakselin vuoksi ojaan tai kallioleikkaukseen reilu 40 tonnia tavaraa selän takana.
Siihen, että risteykseen sivutieltä tulevan auton kuljettaja ei huomaa päätiellä ajavaa rekkaa, voi olla monta syytä.
Enon tapauksessa henkilöauto on ilmeisesti hidastanut nopeutta mutta ei kuitenkaan pysähtynyt. Uutiset kertovat, että kuljettajan verestä oli mitattu alkoholia alle 0,5 promillea - eli hän oli nauttinut alkoholia jossakin vaiheessa ennen ajoa. Puoli yhdeksän aikaan aamulla kuljettajan aistit eivät ole terävimmillään, jos hän ajanut yön aikana ja alkoholiakin on tullut nautittua.
Kuljettajan koordinaatio on ehkä mennyt sekaisin, eli hän on luullut katsoneensa eri suuntiin mutta todellisuudessa oikealle katsominen on unohtunut tai jäänyt liian myöhäiseksi, koska keskustelu muiden kanssa tai radion säätäminen tai omiin ajatuksiin vaipuminen on ollut etusijalla. Jopa se on mahdollista, että kuljettaja on risteystä lähestyessään nähnyt kaukana oikealla tulevan rekan, mutta unohtanut sen sinä aikana, kun hän on keskittynyt muihin asioihin. Ensimmäisen havainnon hetkellä rekka ei ole ehkä vielä vaikuttanut uhkaavalta. Väsymys ja alkoholi ovat ehkä hidastaneet kuljettajan ajattelua. Hän on voinut olla yöllisen ajelun jälkeen jopa niin väsynyt, että ei ole enää tajunnut todellista tilannetta vaan on ajanut pelkillä reflekseillä. Näitä asioita ei koskaan saada tietää.
Äärimmäisen väsyneenä ajaminen vastaa voimakasta humalatilaa, ja äärimmäisen väsyneenä ajaminen nolla pilkku jotain promillea alkoholia veressä vastaa vielä voimakkaampaa humalatilaa.
Edellä olevissa (linkki) laskelmissa on esitetty loppunopeuksia eri alkunopeuksista tapahtuville jarrutuksille. Laskelmissa on käytetty 1,5 sekunnin reaktioaikaa ja joissakin arvioissa reaktioajaksi on esitetty yksi sekunti.
Kuorma-auton jarruviiveestä en osaa sanoa mitään, mutta 1 - 1,5 sekunnin reaktioaika tuntuu pitkältä. Puhutaanko tässä nyt auton jarruttamisesta vai heräämisestä talviunesta?
Silloin kun kuljettaja ajaa tylsistyneenä nopeusrajoituksen edellyttämää nopeutta, hänen reaktioaikansa voi olla melko pitkäkin, koska hän ei odota mitään yllättävää tapahtuvan. Ehkä reaktioaika todella on kaikkein hitaimmilla ihmisillä jopa yksi sekunti.
Mutta jos kuljettaja ajaa ylinopeutta ja näkee potentiaalisen vaaratilanteen (kuten risteystä lähestyvän auton) hänen pitäisi valmistautua tilanteeseen ja nostaa reaktiovalmiuttaan. Ja tällöin ei puhuta enää yhden sekunnin tai puolentoista sekunnin reaktioajasta vaan huomattavasti alle puolen sekunnin ajasta. Formulakuskit ovat viilannet reaktioaikansa jonnekin 0,1-0,2 sekunnin välille. Tavalliselta peruskuskilta menee ehkä 0,2 - 0,3 sekuntia reagoimiseen.
Oman reaktioaikansa voi testata vaikka heti. Tulokset ovat ilmeisesti tosin vain suuntaa antavia, sillä tietokoneen ominaisuuksilla näyttää olevan vaikutusta. Jotkut hiiret toimivat nopeammin ja jotkut hitaammin.
http://www.humanbenchmark.com/tests/reactiontime/index.php
Toinen asia, mitä ei näytetä otettavan huomioon, on auton jarrujen ominaisuudet. Ei jokainen auto pysähdy täsmälleen samalle viivalle, kun jarrutetaan tietystä nopeudesta. Renkaat vaikuttavat, auton massa vaikuttaa, jarrujen ominaisuudet vaikuttavat. Itse esimerkiksi olen huomannut, että kahdesta autostani toinen pysähtyy nopeammin kuin toinen. Huonompijarruisella olen ollut vähällä törmätä toisen auton perään, kun en ole muistanut, että sen jarrut ovat erilaiset.
Testienkin mukaan auton jarrutusmatkoissa on eroja.
http://www.nrma.com.au/keeping-safe-secure/car-safety/car-stopping-distance-tests.shtml
Liikenneturvan sivuilla on esimerkki, jossa kerrotaan, että 40 kilometrin tuntinopeudella kulkevan auton saa juuri ja juuri pysähtymään, jos eteen 20 metrin päähän ilmestyy jalankulkija. 50 kilometrin tuntinopeudella kulkevaa autoa ei ehdi pysäyttää, vaan se törmää jalankulkijaan 37 kilometrin tuntinopeudella. Onko todella näin?
Onneksi vastausta kysymykseen ei tarvitse ratkaista pelkällä miettimisellä, sillä asia on testattu käytännön kokeella. Ja käy se ilmi laskemallakin. Jarrutusmatka 50 km/h nopeudesta on noin 15 metriä, ja 0,3 sekunnin reaktioaikana auto ehtii kulkea noin 4,2 metriä. Auto pysähtyy siis alle 20 metrin matkalla. Ainoastaan jollakin vanhalla raskaalla maastoautolla tai vastaavalla pysähtymismatka voi venyä pidemmäksi. Varsinaisen raskaan kaluston jarrutusmatkoista en osaa sanoa mitään. Autoilijoiden olisi hyvä tuntea oman autonsa jarrutusmatkat ja ottaa ne huomioon sopivaa ajonopeutta arvioitaessa.
https://www.youtube.com/watch?v=nTbySgdtDrM
Odysseia:
Ehh, minun mielestä rekkakuskilla on ollut oikeus luottaa siihen, ettei kärkikolmion takaa tuleva henkilöauto aja suoraan eteen. Ei tässä pitäisi olla mitään epäselvää.
Ja kun puhutaan liikennesääntöjen piittaamattomuudesta sekä toisten turvallisuudesta, niin se henkilöautohan tosiaan tuli kolmion takaa rekan alle kyydissään liikaa matkustajia.
edit: niin, ja en nyt halua kenenkään luulla että vähättelisin rekan roimaa ylinopeutta. Se ei kuitenkaan tätä onnettomuutta aiheuttanut, vaan ratkaisevan virheen teki henkilöauton kuljettaja.
Herbertillä oli nyt kyllä mennyt sekaisin jossain ketjussa kirjoittajat. Ei ollut taatusti minun tekstiäni se lainaamansa pätkä.
Tämä keskustelu menee jatkuvasti ihan aidanseipäissä. Ei kai kukaan suosittele rekan alle ajamista eikä kukaan väitä henkilöauton kuskin toimintaa järin onnistuneeksi, ellei tavoitteena ollut joukkoitsemurha. Mutta toisen osapuolen virhe ja syyllistyminen varomattomuutteen ei mitenkään poista rekan rajun ylinopeuden suurta osuutta tapahtuneeseen. Täsmälliset syyllisyyssuhteiden määrittelyt on sitten oikeuden asia. Hyvin useinhan onnettomuuksiin on useita syitä ja syyllisiä, katastrofi syntyy juuri niiden yhteisvaikutuksesta.
Noita nuoria ei vaan enää millään saa ajamaan jatkossa varovaisemmin. Aika iso aikuisten kuljettajien joukko voisi kuitenkin lisätä yleistä turvallisuutta muuttamalla asennettaan ylinopeuksiin. Se vaan on selvästikin turha toive.
nelivetoinen:
Minustakin tuo on suurin hämmästyksen aihe. Kaikki muu onkin sitten inhimillistä väärinarviointia itse onnettomuuden osaslta.
SO2001:
No itse en kyllä hyväksy rekkojen ylinopeuksia, varsinkin kun sitä usein harrastetaan kahdeksankympin alueella minun ajokkini takapuskurissa kiinni. Siinäpä tulee kerralla perheestä pannukakkua kun meikäläinen esim. hirven taikka eteen tulevan lapsen takia tekee äkkijarrutuksen. Turvavälin osalta rekkakuskien ammattitaito on keskimäärin olematonta.
Ja sitten tuosta nopeudesta: 87 vs. 60. Kun nopeutta pudotetaan neljänneksellä niin jarrutusmatka puolittuu. Nopeuden pudotus 87--->60 on jo reilusti yli neljänneksen pudotus, joten jarrutusmatka olisi ollut reilusti alle puolet nyt mitattuun verrattuna. Olisiko se pelastanut henkiä on arvoitus ainakin minulle.
Toisaalta vaikka henkilöauton kuljettaja "puhalsikin" alle 0,5 niin edellisenä iltana on tulltu ilmeisesti jonkun verran törpöteltyä ja todennäköisesti valvottuakin yöllä. Voisin kuvitella, että väsymys osaltaan aiheutti arviointivirheen, joka oli lopulta pääsyy tapahtuneeseen onnettomuuteen.
Eiköhän tämä case ole aika selvä, kolmion takaa tuleva on väistämisvelvollinen, eikä rekan ylinopeus tässä tapauksessa ollut niin huomattava, että sillä olisi ollut vaikutusta asiassa.
Tässä tapauksssa rekka oli hyvin lähellä risteystä, kun henkilöauto ajoi sen eteen. Jo tämä kielii siitä, ettei henkilöauto noudasttanut riittävää väistämisvelvollisuutta. Rekkaa ei olisi voinut pysäyttää riittävän nopeasti, vaikka se olisi ajanutkin sääntöjen mukaan eli 60 km/h.
Viittaan myös siihen, että poliisin mukaan rekan olisi pitänyt pysähtyä vain 12 metrin matkalla, jotta onnettomuus olisi voitu kokonaan välttää. 12 metrin matka on niin lyhyt, että tässä tapauksessa ei ole merkitystä sillä, oliko nopeus 60 km/h vai 87 km/h. Törmäys olisi joka tapauksessa tapahtunut, ja kun rekan paino on niin iso, niin henkilöauton väki olisi joka tapauksessa kuollut.
Kun mitään muuta ei voida osoittaa, niin rekan kuljettaja on korkeintaan syyllistynyt ylinopeuteen.
Tuskin siis henkilöauton liiskautuminen olisi ollut vähäisempää, vaikka rekka olisi ajanut sallituissa puitteissa.
Se on hieno juttu, kun meillä on palstalla sellaista porukkaa, joka kykenee parin lehtijutun perusteella tekemään paremman tulkinnan kuin asiaa työkseen tutkinut ammattilainen. Pitäisi varmaan lakkauttaa moiset tutkimuselimet, kun ilman turhia tutkimuksia saamme täältä parempia arviota tapahtumista.
FARwd:lle piti vielä tunnustaa, että monesti olen liikenteessä virheitä tehnyt, pari kertaa olen saanut jopa ylinopeussakon. Virheitä teen varmasti jatkossakin, vaikka kaahauksesta ja isoista ylinopeuksista olen aika hyvin eroon päässyt. Jos nopeudet pysyvät tolkullisina, virheistä seuraa pienemmällä todennäköisyydellä katastrofi. Se, joka väittää ajavansa aina virheettömästi, valehtelee varmasti.
Itselläni on käynyt hyvä tuuri. Virheistäni ei ole seurannut noita sakkoja kamalampia asioita. Joskus "vastapuolen" mallikas toiminta on korjannut minun virheeni, joskus olen omilla toimillani välttänyt "vastapuolen" virheen takia uhanneen vahingon.
On se luojan lykky, ettei minun töpätessäni kohdalle ole osunut näitä tämän palstan tosiautomiehiä, joiden mielestä virheen tehneen päälle saa hyvällä omallatunnolla ajaa rekalla.
nelivetoinen:
Ihan summassa voisin arvata, ettei tuolla tiellä liikenne ole kovin vilkasta.
Eikö rekkakuskin kannalta ole aivan sama sille, jarruttuko henkilöauton kuljettaja risteystä lähestyessään vai ajoiko han jarruttamatta läpi? Miksi valehdella asiassa, jolla ei ole merkitystä?
nelivetoinen:
Älä nyt ala täysin selvää asiaa kääntämään miksikään muuksi. Se oli henkilöauto joka ajoi rekan alle. Jos henkilöauto olisi pysynyt paikallaan odottamassa ja rekka olisi jostain syystä kurvannut päälle, niin silloin sinun sanavalinta olisi oikea.
NHB:
Eihän me täällä tietenkään asiantuntijoita olla ja mielipiteemme on muokkautunut iltapäivälehtien myyntiä edistävien lööppien kautta. Mutta onhan näistä asioista hyvä keskustella näin amatööriporukallakin. Tuskinpa näistä mielipiteistä kenenkään kannattaa ottaa nokkiinsa mutta ajattelemisen aihetta tämäkin juttu varmasti monelle antaa. Saapa nähdä käsitelläänkö onnettomuus joskus Teknarin sivuilla. Silloin saadaan varmasti objektiivista tutkimustietoa, jota ei iltapäivälehtien sivuilla ikävä kyllä ole kovinkaan paljoa tarjolla.
ddr5:
Tämä on kyllä hyvä pointti. Moni meistä varmasti tietää seuraavan aamun olotilan pienen törpöttelyn ja valvomisen jälkeen. Ajatus ei välttämättä kulje ihan parhaalla mahdollisella tavalla ja huomiointikyky kärsii aika paljon.