Voi Opelixi, se lapsijuttu oli esimerkki, jota aavistuksen miettimällä voi havaita vastaavan kuvion myös muussa elämässä.
Vertasit ylinopeudella ajavia lapsiin, jotka hakevat rajoja. Minä en ole havainnut samanlaista käytöstä aikuisissa ihmisissä liikenteessä. Ei siellä tosiaankaan rikota kaikkia sääntöjä siihen saakka kunnes joku niihin puuttuu.
Poni:
Liikenteessä varsin usein on kysymys aikuisista ihmisistä.
No niin, aikuiset eivät ole lapsia. Kerroit itsekin ajavasi joskus ylinopeutta. Rikoitko silloin kaikkia muitakin sääntöjä?
Poni:
Riskit ikäihmisillä ja sillä muulla kansanosalla ovat erilaiset.
Nimenomaan. Tätähän tässä on yritetty monen eri otsikon alla tuoda esiin. Joillekin asioiden tunnustaminen on vain tuottanut suuria vaikeuksia. Luullaan, että hiljaa ajamalla voidaan kuitata kaikki puutteet.
Ongelma ikäihmisten aiheuttamissa riskeissä on lähinnä se, että niihin ei nykyiset valvontakeinot tehoa.
Lippalakkipäiden menoa saadaan rauhoitettua näkyvällä valvonnalla ja keski-ikäisiä rattijuoppojakin voidaan poistaa tehokkaammin liikenteestä koventamalla rangaistuksia ja lisäämällä puhallutuksia, mutta seniiliä vanhusta on vaikea saada tutkaamalla tai promillemittarilla kiinni ennen kuin on liian myöhäistä.
Ajatus on se, että sinä, tai minä olemme vain yksi tekijä siellä liikenteessä. Kumpikaan meistä ei halua päätyä tilastoihin. Vaikka kuinka halutaan, että kaikki käyttäytyvät liikenteessä "oikein", se ei ole mahdollista.
Tärkeintä onkin tunnistaa muut liikkujat ja toimia sen mukaan.
Tarkoitan, että mitä muuta voit tehdä kuin varoa muita samalla, kun itse ajat "maltilla".
Tämä voi tuntua "julmalta", mutta itse lähden ajatuksesta, että 95% muista kuljettajista on idiootteja ja niiltä voi odottaa mitä hyvänsä.
No, eihän ne idiootteja ole, mutta lähinnä tuo viimeinen lause.
Ajatuksena on siis varautua kaikkeen mahdolliseen.
Jos ei muuta, niin tällä pienennetään reaktioaikaa.
Tärkeintä onkin tunnistaa muut liikkujat ja toimia sen mukaan.
Juuri näin.
Ja tähän liittyen, tunnistaminen ei tarkoita syyllistämistä.
Joku saattaa ajaa "erikoisesti" vähäisestä kokemuksesta johtuen. Tällöin pitää vain sovittaa oma toiminta sen mukaan.
Sitten jos jonkun kuljettajan toiminta on erityisen omituista, on mielestäni kansalaisen "velvollisuus" kiinnittää viranomaisten huomio kyseiseen kuljettajaan. Jatkotoimet jätettäköön heidän hoidettavakseen.
On todella vaikea ymmärtää, että mistä ihmeestä jotkut saavat päähänpiston, että vähän reippaammin ajavat rikkoisivat sääntöjä muita enemmän.
Hassu juttu, minulle tuli ihan sama mieleen, mutta vain hitaammin ajavien osalta.... Ei sääntöjä ehkä rikota, mutta muuten olet yleistäen kehittänyt heille kaikenlaisia "ominaisuuksia", joita on vaikea ymmärtää. Ja usein ne ajavat vain sinua hitaammin, mitä ilmeisimmin!
Varmastikin erittäin kuvaava "tutkimus" 15 vuoden takaa, mutta mitä se kuvaa?
Minusta tuossa käsitellään hitaasti ajavia (tarkoittaa siis mitä?) ja liian lähellä perässä ajavia. Mehän keskustelimme ylinopeudella ajavista ja siitä rikkovatko he enemmän sääntöjä. Sääntöjä on minusta muitakin, kuin nopeusrajoitus ja etäisyys edellä ajavaan?
"Hitaasti ajavissa oli muita kuljettajia enemmän naisia ja he ajoivat vuosittain muita vähemmän."
Ei liene kenellekään mikään yllätys?
"Lähellä perässä ajaminen liittyi useimmin ohitusaikeisiin ja kiireeseen. Lähellä perässä ajavissa oli muihin kuljettajiin verrattuna enemmän nuoria, ja heille oli kertynyt muita enemmän ajokilometrejä. Kovaa ajaminen ja rikkomuksia sisältävä ajotyyli näyttivät olevan yhteydessä erityisesti nuorten kuolonkolareihin. Yli 35-vuotiaissa riskiajamisen vuoksi pysäytetyissä kuljettajissa erottui kuljettajajoukko, jolle oli kertynyt erityisen paljon ylinopeusrikkomuksia, mutta ei rattijuopumusrikoksia.Vastaavaa ryhmää ei näkynyt kuolonkolarikuljettajissa."
Paljon ylinopeussakkoja, mutta ei rattijuopumuksia eikä näy kuolonkolareissa. Mites siinä nyt noin on päässyt käymään?
"Hitaasti ajavien ja lähellä perässä ajavien onnettomuuksien määrät eivät kuitenkaan eronneet muiden kuljettajien onnettomuuksien määrästä."
En pidä perässä roikkujista, mutta mielenkiintoinen tieto eikö totta?
Varmastikin erittäin kuvaava "tutkimus" 15 vuoden takaa, mutta mitä se kuvaa?
Miksi laitoit sanan tutkimus lainausmerkkeihin?
Minusta tuossa käsitellään hitaasti ajavia (tarkoittaa siis mitä?) ja liian lähellä perässä ajavia.
Neljässä eri osatutkimuksessa selvitettiin kovaa ja hitaasti ajavien autoilijoiden taustatekijöitä ja rikkomuksia, lähellä perässä ajamista ja ajotyylin pysyvyyttä.
Mehän keskustelimme ylinopeudella ajavista ja siitä rikkovatko he enemmän sääntöjä. Sääntöjä on minusta muitakin, kuin nopeusrajoitus ja etäisyys edellä ajavaan?
Koko homman pointti on tässä: "Tutkimustulokset osoittivat, että hitaasti ajavat kuljettajat syyllistyivät muita harvemmin rikkomuksiin."
Toivottavasti enää ei ole todella vaikea ymmärtää, että mistä ihmeestä jotkut saavat päähänpiston, että vähän reippaammin ajavat rikkoisivat sääntöjä muita enemmän.
Paljon ylinopeussakkoja, mutta ei rattijuopumuksia eikä näy kuolonkolareissa. Mites siinä nyt noin on päässyt käymään?
Kuten sanoit, sääntörikkomuksista oli kyse, mutta jos nyt välttämättä onnettomustilastoihin asian kääntää, sekin käy.
Oliko tuo kohta sinulle uusi tieto? Asia on palstalla käsitelty ennenkin. Tuo tieto ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yli 35-vuotiaat selvät ylinopeuskuskit olisivat ongelmaton ryhmä. Se tarkoittaa sitä, että yli 35-vuotiaista ylinopeuskuskeista löytyy ryhmä, joka ei onnettomuustilastoissa korostu.
Ai niin, tämähän oli vain "tutkimus". Älä ota sitä niin vakavasti. Hämmästyttävän herkästi sieltä kuitenkin itsellesi mieleisiä sitaatteja poimit.
"Hitaasti ajavien ja lähellä perässä ajavien onnettomuuksien määrät eivät kuitenkaan eronneet muiden kuljettajien onnettomuuksien määrästä."
En pidä perässä roikkujista, mutta mielenkiintoinen tieto eikö totta?
No oliko tämä "tutkimus" vai tutkimus?
Tutkimus: "Lähellä perässä ajaminen liittyi useimmin ohitusaikeisiin ja kiireeseen. Lähellä perässä ajavissa oli muihin kuljettajiin verrattuna enemmän nuoria, ja heille oli kertynyt muita enemmän ajokilometrejä. Kovaa ajaminen ja rikkomuksia sisältävä ajotyyli näyttivät olevan yhteydessä erityisesti nuorten kuolonkolareihin."
Eli siis se, että puskurissa roikkujien ja hitaiden onnettomuusmäärät eivät eronneet toisistaan, ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Tuon mukaan roikkuminen yhdistyy niihin, joilla on taipumus ajaa kovaa eli onnettomuuden seuraukset ovat vakavammat kuin hitailla kuskeilla. Onhan vanhastaan tunnettu tosiasia, että naisille sattuu enemmän kolareita kuin miehille, mutta miesten kolarit ovat vakavampia. Ja naisethan tässä korostuivat hitaiden ryhmässä.
Aika "minä" voittoista nämä porukan perustelut. Kenelläkään ei tule mieleen, että sovitut rajoitukset voisivat olla sitä varten, että muut tietäisivät minkälaisen kohtausnopeuden voivat kohdata. Esim. jalankulkija,pyöräilijä, mopoilija, traktori, mopoauto, kaikki tarvitsevat tiedon jonka pohjalta voivat päättää uskaltaako tien ylittää. Tuo tieto haetaan etäisyydestä ja tiedosta kuinka kauan tuota nopeutta käyttäen ollaan kohdalla.
Kaikki reipasta ylinopeutta ajavat aiheuttavat noissa tilanteissa vaaran muille. Ei sillä ole väliä että itse olet teiden "Keke" taitoinesi tunnelinäön varassa paahtaessasi.
Itse olen ajanut jo vuosia rajoituksen nopeutta tai korkeintaan 1-2 km yli ottaen huomioon nopeusmittarin virheen eri nopeuksissa (Esim. navigaattorilla virheen saa tunnistettua). Vakionopeussäädin avuksi käyttöön ja lopputuloksena erittäin rentoa ja stressitöntä autoilua ja myös pienellä kulutuksella mennään ennakoinnin olleessa kohdallaan.
Suosittelen kokeilemaan. Jännitystä voi hakea sitten radalta tai jostain ihan muusta puuhasta.
Kaikki reipasta ylinopeutta ajavat aiheuttavat noissa tilanteissa vaaran muille. Ei sillä ole väliä että itse olet teiden "Keke" taitoinesi tunnelinäön varassa paahtaessasi.
Jos ajaa reipasta ylinopeutta paikoissa joissa ei ole jalankulkijaa, pyöräilijää, mopoilijaa, traktoria tai mopoautoa, jotka tarvitsevat tiedon jonka pohjalta voivat päättää uskaltaako tien ylittää, se ei tarkoita, että ajaisi automaattisesti reipasta ylinopeutta myös tilanteissa, joissa jalankulkija, pyöräilijä, mopoilija, traktori tai mopoauto ovat edellä mainitussa tilanteessa.
Kun saavun autolla risteysalueelle, valitsen nopeuden tilanteen mukaan. Jos risteys tai tienvarsi on täysin autio, eikä sen lähellä ole jalankulkijoita eikä pyöräilijöitä eikä mopoilijoita eikä autoja eikä muitakaan edellä mainittuja, hidastan nopeutta ainakin sen verran, ettei aivan ajokortti mene, jos poliisi mittaa nopeuden. Jos sen sijaan alueella on jalankulkijoita tai pyöräilijöitä tai muita edellä mainittuja, hidastan nopeutta enemmän. Valitsemani nopeus riippuu siitä, kuinka lähellä tietä ihmiset ovat. Jos ihmisiä on vaarallisella alueella, en todennäköisesti aja lainkaan ylinopeutta.
Yritän hahmottaa törmäämisen riskiä kuvittelemalla auton eteen valokiilamaisen alueen, jonka sisäpuolella olevat ihmiset ovat potentiaalisella törmäysalueella, ja ulkopuolella olevat eivät ole. Jos jalankulkija on selvästi potentiaalisen törmäysalueen ulkopuolella vaikkapa sadan metrin päässä pellolla ajonopeudellani ei ole mitään vaikutusta hänen turvallisuuteensa.
Jos toinen auto on saapumassa risteykseen, sen etäisyydestä ja nopeudesta riippuu, ehtiikö se mahdolliselle törmäyspaikalle siihen mennessä kun minä ehdin siihen. Teoriassa myös se, että minä lisäisin nopeuttani, vähentäisi törmäysriskiä, koska ehtisin ajaa alta pois. Käytännössä nopeuden hidastaminen on kuitenkin ainoa realistinen tapa vähentää törmäysvaaraa. Ajaminen kauhealla vauhdilla paikan ohi näyttäisi aika rumalta riippumatta siitä, olisiko se juuri tuossa tilanteessa vaarallista vai vaaratonta. Yleinen paheksuttavuustekijäkin on otettava huomioon.
Risteyksissä ja paikoissa, joissa ei varmuudella näe, onko sivutieltä tai pihasta tulossa joku, on tietenkin lähdettävä siitä olettamuksesta, että joku on tulossa. Näiden paikkojen ohi on siis ajettava erityisen varovaisesti ja hitaasti. Olisi karmeata ajaa jonkun pihasta tielle juoksevan lapsen päälle. Tällaista riskiä tuskin kukaan haluaa tahallaan ottaa.
Liikennekeskustelussa ja liikenneonnettomuuksien analysoimisessa lähdetään yleensä syyllisyysnäkökulmasta. Eli syyllinen teki tietyn virheen josta seurasi onnettomuus. Ratkaisuksi ehdotetaan, että syylliset on saatava kiinni, ja heitä on rangaistava ankarammin, jotta rangaistuksen pelko estäisi muita ihmisiä toimimasta samalla tavalla.
En kannata tällaista ajattelutapaa, koska rankaiseminen ei estä kaikkia mahdollisia onnettomuuksia. Jos kuljettaja ajaa risteyksessä rekan alle, hänen todennäköinen rangaistuksensa on kuolema tai elinikäinen vammautuminen ja jälkimmäisessä tapauksessa päälle tulevat vielä oikeuden määräämät sakot tai ehdollinen vankeus sekä taloudelliset seuraamukset. Koska rangaistus on jo näin kova, niin tuskinpa tieto siitä, että teosta voi saada vieläkin kovemmat sakot tai enemmän vankeutta, vähentää onnettomuuksia. Rekan alle ei yleensä ajeta tahallaan ellei ole kyse itsemurhasta.
Minun mielestäni syyllisyyden pohtiminen ei ole paras lähtökohta onnettomuuksien estämiseksi vaan pitäisi miettiä sitä, mitä itse kukin kuljettaja voi tehdä onnettomuuden estämiseksi. Syyllisten etsiminen tapahtukoon vasta myöhemmin, jos siihen on aihetta. Tiedosta, että ei ollut syyllinen onnettomuuteen, ei ole paljon iloa siinä vaiheessa, kun makaa patologin pöydällä.
Syyttömienkin pitäisi tehdä kaikkensa onnettomuuksien estämiseksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi päätietä pitkin risteyksiin ajaessaan tiedostaa sen tosiasian, että kärkikolmio ei ole lankkuaita. Jos sivutieltä lähestyy auto, se voi ajaa suoraan kolmion ohi päätielle. Tai se voi pysähtyä ja lähteä saman tien uudestaan liikkeelle. Kun tähän mahdollisuuteen on henkisesti varautunut, jarrua polkaisee nopeammin silloin, kun auto oikeasti lähteekin tulemaan päätielle kolmiosta huolimatta. Kun mahdollisen vaaratilanteen ennakoi, on jo puoliksi reagoinut. Jos sen sijaan luottaa siihen, että auto ei tule, koska se on kolmion takana, auton ajaminen päätielle tapahtuu täytenä yllätyksenä, ja seurauksena on törmäys. Risteyskolarit ovat niin yleisiä, ettei sellaisen pitäisi olla koskaan yllätys.
Tämä sama ennakoimisen periaate pätee kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin kuten vastaantulevan tekemään vaaralliseen ohitukseen, hirven juoksemiseen tielle ja niin edelleen.
Liikenteessä pitäisi toimia niin, että mikään tapahtuma ei ole täydellinen yllätys.
Minusta linkittämäsi juttu oli tiivistelmä jostain tutkimuksesta 15 vuoden takaa?
Herbert:
Neljässä eri osatutkimuksessa selvitettiin kovaa ja hitaasti ajavien autoilijoiden taustatekijöitä ja rikkomuksia, lähellä perässä ajamista ja ajotyylin pysyvyyttä.
Niin, mitä ne "rikkomukset" ovat? Miten "hitaasti ajavat" on määritelty?
Herbert:
Mehän keskustelimme ylinopeudella ajavista ja siitä rikkovatko he enemmän sääntöjä. Sääntöjä on minusta muitakin, kuin nopeusrajoitus ja etäisyys edellä ajavaan?
Koko homman pointti on tässä: "Tutkimustulokset osoittivat, että hitaasti ajavat kuljettajat syyllistyivät muita harvemmin rikkomuksiin."
Toivottavasti enää ei ole todella vaikea ymmärtää, että mistä ihmeestä jotkut saavat päähänpiston, että vähän reippaammin ajavat rikkoisivat sääntöjä muita enemmän.
Kysytään vielä toistamiseen, että mitä ne rikkomukset ovat? Liian lähellä ajaminen on sivuttu, samoin ylinopeus, mitä muuta? Ajavatko ne enemmän päin punaisia? Ohittavat STOP:n pysähtymättä, eivät noudata suojatiesääntöjä jne. jne.?
Vai onko nyt kyseeessä sellaiset rikkomukset mihin poliisi on puuttunut eli ei käytännössä juuri mihinkään muuhun, kuin ylinopeuksiin?
Herbert:
Oliko tuo kohta sinulle uusi tieto?
Ei se minulle ollut uusi tieto, mutta veikkaan, että aika monen muun on vaikea sulattaa tieto, että ylinopeudella ajavat eivät aiheutakaan sen enempää kuolonkolareita, kuin muutkaan.
Herbert:
Asia on palstalla käsitelty ennenkin. Tuo tieto ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yli 35-vuotiaat selvät ylinopeuskuskit olisivat ongelmaton ryhmä. Se tarkoittaa sitä, että yli 35-vuotiaista ylinopeuskuskeista löytyy ryhmä, joka ei onnettomuustilastoissa korostu.
Asiaa on tosiaan käsitelty, mutta näkemykset eivät vain ole koskaan kohdanneet.
Herbert:
Ai niin, tämähän oli vain "tutkimus". Älä ota sitä niin vakavasti. Hämmästyttävän herkästi sieltä kuitenkin itsellesi mieleisiä sitaatteja poimit.
Heh, heh. Niin, minulle on ihan sama, vaikka unohdetaan heti kyseinen "tutkimus".
Herbert:
"Hitaasti ajavien ja lähellä perässä ajavien onnettomuuksien määrät eivät kuitenkaan eronneet muiden kuljettajien onnettomuuksien määrästä."
En pidä perässä roikkujista, mutta mielenkiintoinen tieto eikö totta?
No oliko tämä "tutkimus" vai tutkimus?
Mitä mieltä olet?
Herbert:
Eli siis se, että puskurissa roikkujien ja hitaiden onnettomuusmäärät eivät eronneet toisistaan, ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Tuon mukaan roikkuminen yhdistyy niihin, joilla on taipumus ajaa kovaa eli onnettomuuden seuraukset ovat vakavammat kuin hitailla kuskeilla.
"Lähellä perässä ajavissa oli muihin kuljettajiin verrattuna enemmän nuoria, ja heille oli kertynyt muita enemmän ajokilometrejä. Kovaa ajaminen ja rikkomuksia sisältävä ajotyyli näyttivät olevan yhteydessä erityisesti nuorten kuolonkolareihin."
Herbert:
Onhan vanhastaan tunnettu tosiasia, että naisille sattuu enemmän kolareita kuin miehille, mutta miesten kolarit ovat vakavampia. Ja naisethan tässä korostuivat hitaiden ryhmässä.
Miesten kolarit ovat vakavampia, mikä luonnollisesti johtuu kovemmasta nopeudesta, mutta taustalla on usein alkoholi, huumeet, itsemurhat ym. sekoilut.
Kenelläkään ei tule mieleen, että sovitut rajoitukset voisivat olla sitä varten, että muut tietäisivät minkälaisen kohtausnopeuden voivat kohdata. Esim. jalankulkija,pyöräilijä, mopoilija, traktori, mopoauto, kaikki tarvitsevat tiedon jonka pohjalta voivat päättää uskaltaako tien ylittää. Tuo tieto haetaan etäisyydestä ja tiedosta kuinka kauan tuota nopeutta käyttäen ollaan kohdalla.
Tervejärkinen kyllä katsoo sitä lähestyvää ajoneuvoa ja arvioi sen nopeuden omin silmin. Käytkö sinä ennen tien ylittämistä tarkismassa nopeusrajoituksen? Kyltti voi olla hyvinkin kaukana tienylitys paikasta.
Timo1967:
Kaikki reipasta ylinopeutta ajavat aiheuttavat noissa tilanteissa vaaran muille. Ei sillä ole väliä että itse olet teiden "Keke" taitoinesi tunnelinäön varassa paahtaessasi.
Miksi puhut reippaasta ylinopeudesta? Kysehän on ollut pienestä ylinopeudesta, mikä vaatii yleensä jonkin verran harjaantunutta havainnointikykyä, että pystyy edes tunnistamaan, että lähestyykö auto 80km/h vai esim. 90km/h.
Tuskin sinäkään lähdet tietä ylittämään sellaisessa tilanteessa, missä juuri ehtisit yli, jos auto tulee 80km/h, mutta jäät sen alle, jos se tuleekin 95km/h?
Huvittava keskustelu, mutta tuosta 15 v takaisesta raportista löytyy hyvä tausta sille miksi jotkut jaksavat jauhaa asiasta.
Minä olen itsekin joskus ajellut ylinopeudella, mutta niin tyhmä en ole että lähtisin valehtelemaan itselleni sen olleen turvallista. Mikä teille Opelixi et co on niin vaikeaa asian myöntämisessä? Jos ajat ylinopeutta, niin kait voit aikuisena ihmisenä reilusti myöntää asian ja tunnustaa myös sen päivänselvät vaikutukset turvallisuuteen ja liikenteen ilmapiiriin.
Minusta linkittämäsi juttu oli tiivistelmä jostain tutkimuksesta 15 vuoden takaa?
Eli koska linkistä löytyi tiivistelmä, se on mielestäsi "tutkimus"?
Kysyn uudestaan, josko sitten saisi vastauksen ilman kiemurtelua. Perustuuko tiivistelmä vakavasti otettavaan tutkimukseen vai "tutkimukseen"?
Niin, mitä ne "rikkomukset" ovat? Miten "hitaasti ajavat" on määritelty?
En minä tiedä, mitä rikkomukset sattuivat olemaan. Periaatteessa mitä tahansa, jossa rikotaan ainakin tieliikennelakia.
En tiedä tarkkaa määritelmää hitaasti ajavallekaan, mutta tuskin se ihan oikeasti on ongelma, kun tätä asiaa käsitellään. Ainakaan rajoitusta ei hidas ylitä, se on yhtä varmaa kuin nopeaksi luokitellun ylinopeus.
Vai onko nyt kyseeessä sellaiset rikkomukset mihin poliisi on puuttunut eli ei käytännössä juuri mihinkään muuhun, kuin ylinopeuksiin?
Minusta tuossa puhuttiin ryhmistä, jotka syyllistyvät muihin rikkomuksiin. Kyseessä ei siis ole pelkästään nopeus, eikä poliisin asiaan puuttuminen ole olennainen kriteeri.
No oliko tämä "tutkimus" vai tutkimus?
Mitä mieltä olet?
Minulla ei ole syytä epäillä, etteikö kyseessä olisi asiallinen tutkimus eli pidän tätä asiallisena tutkimuksena.
Miesten kolarit ovat vakavampia, mikä luonnollisesti johtuu kovemmasta nopeudesta, mutta taustalla on usein alkoholi, huumeet, itsemurhat ym. sekoilut.
Minä olen itsekin joskus ajellut ylinopeudella, mutta niin tyhmä en ole että lähtisin valehtelemaan itselleni sen olleen turvallista. Mikä teille Opelixi et co on niin vaikeaa asian myöntämisessä? Jos ajat ylinopeutta, niin kait voit aikuisena ihmisenä reilusti myöntää asian ja tunnustaa myös sen päivänselvät vaikutukset turvallisuuteen ja liikenteen ilmapiiriin.
Niin, aloittaja kyseli perusteita ylinopeuden käytölle. Opelixi sanoi sen olevan hänen asettamilla reunaehdoilla riskin suhteen merkityksetöntä rajoituksen mukaiseen ajonopeuteen verrattuna.
Koko ylinopeusasiassa tästä huolimatta pointti tuntuu katoavan. Meillä voi suht huolettomasti ajella lieviä ylinopeuksia ilman vaaraa huomautusta vakavammasta rangaistuksesta. Koska huomautus ei ainakaan vielä käy toistuessakaan ajokortin päälle, ei se ole kenellekään moraalista puolta lukuunottamatta todellinen uhka. Lisäksi tilaston mukaan pääteiden ajonopeuksissa ei ole pitkän nousun tasaantumisen jälkeen mitään merkittävää muutosta tapahtunut, joten mikä on taustalla vuodesta toiseen jatkuvassa nykysysteemiin kohdistuvassa purnaamisessa? On totta, että rattijuopot, itsemurhaajat, ajokyvyttömät yms. tapaukset ovat merkittävä riski (kukaan ei liene tätä kiistänyt), mutta mikä ongelma ylinopeuteen liittyy? Onko ongelmana kuitenkin se, että ajonopeuksissa ei maltetakaan pysytellä kohtuudessa, vaan ihan konkreettisena vaarana on taloudelliset menetykset tai jopa ajokortin menettäminen? Tietoisuus tästä toki aiheuttaa stressiä muuten mukavaan ajamiseen. Sekö saa aikaan kaiken purnauksen, jota palstalta vuodesta toiseen saa lukea? Vaiko vastaavat tapaukset kuten minulla, jossa päivittäisellä ajomatkallani alennettiin rajoitusta hiljattain 100 -> 80 km/h vajaan 10 km matkalta. Pitää kuitenkin muistaa, että toisaalla vuosien mittaan vaiheittain valmistuneen tiehankkeen myötä nopeudet nousivat.
Koska lievä ylinopeus muutamilla reunaehdoilla rajattuna ei ole onnettomuustilastossa näyttävä riskitekijä, miten käytännössä ylinopeuteen pitäisi suhtautua? Toisaalta, jos jotain erivapauksia sallitaan, voisiko samaa logiikkaa soveltaa muihinkin tekijöihin. Esimerkiksi 0,5...0,8 promillea rajoitusta noudattaen kokeneen kuljettajan toimesta.
Voidaanko jatkaa aloittajan kysymyksen käsittelyä tältä pohjalta?
Tässä keskustelussa osalliset ovat yksi kerrallaan eri yhteyksissä myöntäneet, että juuri valvonta ja sakot saavat ne ajamaan vain lievää ylinopeutta. Opelixilta ja ritsalta olen sitä suoraan kysynytkin. Efekti näkyy hyvin käytännössä esimerkiksi talvirajoituksilla, niistä purnataan ja niitä yleisesti rikotaan vähän mutta harvemmin niin paljon että päiväsakoille ajettaisiin.
Tästä seuraa looginen päätelmä, että laskemalla tuo rangaistusraja koskemaan kaikkia ylinopeuksia tämä nykysysteemistä valittava mutta sitä koko ajan hyväksikäyttävä porukka saadaan melko hyvin ajamaan rajoitusten mukaan. Turvallisuus tuskin vain nopeuden takia olennaisesti muuttuu, mutta kynnys lain rikkomiseen nousee korkeammaksi millä varmasti on vaikutusta lainnoudattamiseen kokonaisuutenakin. Valitus ei varmasti vähene, mutta kovin paljon se ei näytä olevankaan riippuvaista muista kuin valittajista itsestään. Oma veikkaukseni kuitenkin on, että suuri osa liikenteessä liikkujista olisi selkeään linjaan hyvin tytyväisiä. Kyse on siitä, kuunnellaanko sitä äänetöntä enemmistöä vai äänekästä ja aina valittavaa vähemmistöä.
Moraalisesti on huomattavasti parempi purnata muiden lainrikkomuksista jos itse sitä noudattaa tai ainakin tietoisesti pyrkii siihen (100% virheettömästihän ei kukaan aja).
Ja kyllä minäkin pyrin maksimoimaan etenemisnopeuteni, kyse on ihan puhtaasti ajankäytöstä. Katson asiaa kuitenkin kokonaisuutena, ei minun liikkumiseni tehokkuuteen olennaisesti vaikuta jos joudun hetkellisesti ajamaan hitaammin tai talvella talvinopeuksia (joista en sinänsä pidä yhtään).
Tästä seuraa looginen päätelmä, että laskemalla tuo rangaistusraja koskemaan kaikkia ylinopeuksia tämä nykysysteemistä valittava mutta sitä koko ajan hyväksikäyttävä porukka saadaan melko hyvin ajamaan rajoitusten mukaan.
Mikähän olisi lopputulos, kun asiaa tarkastellaan kokonaisuutena.
Liikenteessä on aina mukana hitaammin / varovaisemmin ajavia, jotka ajavat varmuuden vuoksi hieman alle + mittarivirhe (kaikilla ei ole navia), eli noin 10 km / h alle rajoituksen.
Sakkopelon vuoksi näiden määrä vain lisääntyisi, ja jos lievästäkin ylinopeudesta saisi sakot ja muutamasta menisi kortti, ei monikaan enää ohittaisi näitä varmuuden vuoksi hitaasti ajavia, vaan liikennevirran nopeus laskisi sille tikkari -10 nopeudelle.
Kävin pari vuotta keskustelua TeeCeen kanssa aiheesta nollatoleranssi. Vaikka tutkimukset keskinopeuden muutoksen vaikutuksesta osoittaisivat mitä, en itsekään nollatoleranssia kannata. Tämä siksi, että kun mennään ehdottomuuksiin (yhtään ylinopeutta ei ns. sallita), tarvitaan reilu pelivara suurinpaan sallittuun. Toisinsanoen, tavoitenopeus pitäisi olla n. 5-10 km/h alle suurimman sallitun. Tämä tarkoittaisi liikennevirran hidastumista nykyisestä n. 5-10 km/h kaksikaistaisilla teillä. Ja jos oikein kauhukuvia aletaan maalailla, ajelisi rekat jatkossa 75 km/h satasen alueella, paitsi ylämäissä hiukan hitaammin.
Tällainen tilanne ei minusta olisi perusteltu siksi, että saataisiin pääsääntöisesti ja jotakuinkin rajoituksen mukaan ajavat nykyistä paremmin eli käytännössä nollatoleranssin mukaan noudattamaan rajoitusta. Tässä tarkoitan siis muutaman km/h:n tarkkudella rajoituksen mukaan ajavia tai satunnaisia ja hetkellisiä vajaan 10 km/h lipsahduksia, jollaista nopeuden vaihtelua meille kaikille muutamaa superhessua lukuunottamatta sattuu.
Kävin pari vuotta keskustelua TeeCeen kanssa aiheesta nollatoleranssi. Vaikka tutkimukset keskinopeuden muutoksen vaikutuksesta osoittaisivat mitä, en itsekään nollatoleranssia kannata.
Nollatoleranssi on joka tapauksessa aina olemassa.
Varsinaisen nollatoleranssin kohdalla puuttumiskynnys on siinä lukemassa, mikä on tienvarsien nopeusrajoituskylteissä.
Tämän hetken nollatoleranssissa puuttumiskynnys on siinä nopeuslukemassa missä poliisi milloinkin puuttuu ylinopeuteen. Tätä lukemaa ei näy nopeusrajoitustauluissa, vaan sen selville saadakseen on kaiveltava vanhoja lehtisäkkejä ja etsittävä jokin tietty Hesarin numero joltakin tietyltä vuodelta, jossa eräällä nettifoorumin erään kirjoittajan esittämän arvion mukaan voi olla uutinen sisäministeriön poliisille antamista ohjeista puuttumiskynnyksen täsmentämiseksi. Tämäkään lehtijuttu - jos se löytyy - ei kuitenkaan anna lopullista vastausta kysymykseen toleranssista. Rekat näyttävät nimittäin ajavan epävirallisella kirjoittamattomalla luvallaan kovempaa kuin mitä toleranssin rajat sallisivat. Tästä oli jokin aika sitten uutinen lehdessäkin (poliisi oli antanut epämääräisiä neuvoja eräälle kuljettajalle, joka oli ahdistunut siitä, että rekka ajaa liian lähellä takana).
Nykyinen "nollatoleranssi" tarkoittaa siis tilannetta, jossa jokainen ajaa niin kovaa kuin sakkopelko antaa myöten. Jos on hyvä tuuri, ei saa sakkoa. Jos on huono tuuri, saa sakon.
Todelliseen nollatoleranssiin siirtyminen täsmentäisi tilannetta ja parantaisi kuljettajien oikeusturvaa. Jotta maanteiden nykyinen keskinopeus säilyisi ennallaan, nopeusrajoituksien määräämiä enimmäisnopeuksia pitäisi nostaa 5-10 kilometrillä tunnissa.
Mikähän olisi lopputulos, kun asiaa tarkastellaan kokonaisuutena.
Liikenteessä on aina mukana hitaammin / varovaisemmin ajavia, jotka ajavat varmuuden vuoksi hieman alle + mittarivirhe (kaikilla ei ole navia), eli noin 10 km / h alle rajoituksen.
Sakkopelon vuoksi näiden määrä vain lisääntyisi, ja jos lievästäkin ylinopeudesta saisi sakot ja muutamasta menisi kortti, ei monikaan enää ohittaisi näitä varmuuden vuoksi hitaasti ajavia, vaan liikennevirran nopeus laskisi sille tikkari -10 nopeudelle.
Tuoko on tavoitteesi?
Ei minulla ole mitään tavoitetta. Minulle käy nykysysteemi ihan hyvin.
Lopputulos kuitenkin riippuu täysin siitä mitä siinä rajoituskyltissä lukee. Nopeuksien vaihtelussa tuskin on suurta eroa jos kyltissä lukee 90 ja raja on juurikin siinä verrattuna nykyhetkeen jossa kyltissä lukee 80 ja raja on jossain 86-90 välillä. Ensimmäinen vaihtoehto vaan on aika paljon loogisempi.
Minä olen itsekin joskus ajellut ylinopeudella, mutta niin tyhmä en ole että lähtisin valehtelemaan itselleni sen olleen turvallista. Mikä teille Opelixi et co on niin vaikeaa asian myöntämisessä? Jos ajat ylinopeutta, niin kait voit aikuisena ihmisenä reilusti myöntää asian ja tunnustaa myös sen päivänselvät vaikutukset turvallisuuteen ja liikenteen ilmapiiriin.
Ainakaan minä en ole koskaan väittänyt ylinopeuden olevan turvallista. Autolla ajamisessa on aina riskejä. Sen sijaan olen pitänyt sen aiheuttamaa riskinkasvua tietyissä olosuhteissa minimaalisena.
Itsekin totesit: "Turvallisuus tuskin vain nopeuden takia olennaisesti muuttuu"
Minusta linkittämäsi juttu oli tiivistelmä jostain tutkimuksesta 15 vuoden takaa?
Eli koska linkistä löytyi tiivistelmä, se on mielestäsi "tutkimus"?
Kyllä.
Herbert:
Kysyn uudestaan, josko sitten saisi vastauksen ilman kiemurtelua. Perustuuko tiivistelmä vakavasti otettavaan tutkimukseen vai "tutkimukseen"?
Mistä minä voin sen tietää, kun en ole nähnyt itse tutkimusta? Linkittämästäsi tiivistelmästä ei oikeastaan selvinnyt juuri mitään.
Herbert:
Niin, mitä ne "rikkomukset" ovat? Miten "hitaasti ajavat" on määritelty?
En minä tiedä, mitä rikkomukset sattuivat olemaan. Periaatteessa mitä tahansa, jossa rikotaan ainakin tieliikennelakia.
Niin, et tiedä itsekään ja kyselet minulta "tutkimuksen" uskottavuudesta. Ellei tutkimus perustu haastatteluihin, niin lienee päivänselvää, että rikkomukset tarkoittavat lähinnä ylinopeuksia ja joitain yksittäisiä muita lain rikkomisia mihin poliisi on puuttunut.
Vaikea uskoa, että joku olisi pystynyt tilastoimaan esim. väistämisvelvollisuuden rikkomisen (ilman kolaria), väärin ryhmittymisen, vilkun käyttämättä jättämisen, suojatiesääntöjen kunnioittamisen jne.
Herbert:
En tiedä tarkkaa määritelmää hitaasti ajavallekaan, mutta tuskin se ihan oikeasti on ongelma, kun tätä asiaa käsitellään. Ainakaan rajoitusta ei hidas ylitä, se on yhtä varmaa kuin nopeaksi luokitellun ylinopeus.
Et tiedä tuotakaan ja ihmettelet, kuinka miksi minä laitoin tutkimuksen lainausmerkkeihin.
Herbert:
Vai onko nyt kyseeessä sellaiset rikkomukset mihin poliisi on puuttunut eli ei käytännössä juuri mihinkään muuhun, kuin ylinopeuksiin?
Minusta tuossa puhuttiin ryhmistä, jotka syyllistyvät muihin rikkomuksiin. Kyseessä ei siis ole pelkästään nopeus, eikä poliisin asiaan puuttuminen ole olennainen kriteeri.
No kerrotko sitten, että miten rikkomukset ovat voitu tilastoida? Istuiko tarkasteltavien autoissa joku joka tilastoi nuo rikkomukset?
Herbert:
Minulla ei ole syytä epäillä, etteikö kyseessä olisi asiallinen tutkimus eli pidän tätä asiallisena tutkimuksena.
Selvä. Hyväksyt siis sen, että ylinopeudella ajavat eivät aiheuta sen enempiä onnettomuuksia, kuin hitaasti ajavatkaan?
Herbert:
Miesten kolarit ovat vakavampia, mikä luonnollisesti johtuu kovemmasta nopeudesta, mutta taustalla on usein alkoholi, huumeet, itsemurhat ym. sekoilut.
Tottahan tuokin vaikuttaa asiaan.
Mukava nähdä, että teidän ryhmästä löytyy edes yksi joka ei kiistä tuota tosiasiaa. Akik:lle tuon ymmärtäminen saati myöntäminen on ollut mahdotonta.
Opelixi: Minkä myöntäminen nyt on niin vaikeaa minulle? Sekoilut on oma asiansa. Ei ne silti selitä kuin osan onnettomuuksista ja se osa on tiedossa ja säilynyt melko vakiona vuosien varrella.
Liikenteessä on tuhansia erilaisia riskejä ja niiden variaatioita. Voithan luetella vaikka ne kaikki jos haluat. Se tosiasia vaan ei muutu, että ylinopeus on niistä yleisimpiä ja me keskustelimme siitä. Voidaan keskustella rattijuopoista tai muistakin, sinähän yleensä haluat vaihtaa puheenaihetta kun homma menee vaikeaksi. Montaa sellaista riskiä ei kuitenkaan nopeuden lisäksi ole, jotka vaikuttavat samanaikaisesti sekä onnettomuuden todennäköisyyteen että sen vakavuuteen toisessa potenssissa.
Esim uusista autoista keskustellessamme et millään kyennyt ymmärtämään asiaan liittyvää matematiikkaa. Liike-energia kasvaa nopeuden toisessa potenssissa, mistä seuraa se että uudellakaan autolla ei ole mahdollista kovin paljon siirtää vakavan loukkaantumisen kynnysnopeutta ylöspäin.
Miesten kolarit ovat vakavampia, mikä luonnollisesti johtuu kovemmasta nopeudesta, mutta taustalla on usein alkoholi, huumeet, itsemurhat ym. sekoilut.
Jos nyt puhutaan kaikista koareista, niin naisten kokonaiskolarimäärissä näkyvät piikkinä parkkipaikka ym kolhut, en nyt vertailisi niitä lukuja suoraan ihan noin.
Miesten keskuudessa kaikenlainen riskinotto on tunnetusti selvästi yleisempää, kuten myös muut sekoilut. Siksi miehet vastaavat noin 80 % vakavista kolareista.
Liikenteessä on tuhansia erilaisia riskejä ja niiden variaatioita. Voithan luetella vaikka ne kaikki jos haluat. Se tosiasia vaan ei muutu, että ylinopeus on niistä yleisimpiä ja me keskustelimme siitä.
Nopeus on riski, ja liikennevirran nopeudesta poikkeava nopeus, on se sitten liikennevirtaa nopeampi tai hitaampi nopeus, lisää aina riskiä.
Käsite ylinopeus on teoreettinen suure, koska se turvallinen nopeus vaihtelee kelin ja liikennevirran nopeuden mukaan.
Ylinopeuden sijaan pitäisi puhua likennevirran nopeudesta poikkeavista nopeuksista, koska ne sen riskinmuodostavat.
Sen, että ylinopeudella ajettujen kuolonkolarien taustalla on suurimmassa osassa rattijuopumus, itsemurha ym.
AkiK:
Sekoilut on oma asiansa. Ei ne silti selitä kuin osan onnettomuuksista ja se osa on tiedossa ja säilynyt melko vakiona vuosien varrella.
Vastaapa nyt rehellisesti ja kerro kuinka suuren "osan" ne selittävät?
AkiK:
Liikenteessä on tuhansia erilaisia riskejä ja niiden variaatioita. Voithan luetella vaikka ne kaikki jos haluat.
Ei minun tarvitse, kun melkin yhden käden sormet riittää: Rattijuopumus, itsemurha, sairaus/vanhuus, nukahtaminen ja lippalakki.
AkiK:
Se tosiasia vaan ei muutu, että ylinopeus on niistä yleisimpiä ja me keskustelimme siitä.
Sekään tosiasia ei muutu, että pelkkä ylinopeus ei millään tavalla korostu kuolonkolareissa.
AkiK:
Voidaan keskustella rattijuopoista tai muistakin, sinähän yleensä haluat vaihtaa puheenaihetta kun homma menee vaikeaksi.
Hah hah, kyllä se olet sinä joka sitä puheenaihetta vaihtaa tai häipyy viikoksi palstalta toivoen, että keskustelu unohdetaan.
AkiK:
Esim uusista autoista keskustellessamme et millään kyennyt ymmärtämään asiaan liittyvää matematiikkaa. Liike-energia kasvaa nopeuden toisessa potenssissa, mistä seuraa se että uudellakaan autolla ei ole mahdollista kovin paljon siirtää vakavan loukkaantumisen kynnysnopeutta ylöspäin.
Valehtelujen sijaan voisit joskus laittaa suoria lainauksia siitä, mitä joku on sanonut, ettei juttusi menisi pelkästään valehteluksi. Missään vaiheessa en ole päivänselvää asiaa kiistänyt. Sen sijaan sinä et missään vaiheessa suostunut ymmärtämään sitä tosiasiaa, että nykyaikaisella autolla todennäköisyys joutua koko onnettomuuteen on pienempi etkä myöskään sitä, että maantienopeuksilla tapahtuvat onnettomuudet eivät suinkaan vastaa seinään ajoa tai muuta äkkipysäystä.
Sen, että ylinopeudella ajettujen kuolonkolarien taustalla on suurimmassa osassa rattijuopumus, itsemurha ym.
Laitatko tiedoksi raportin ,jossa todistetaan, että suurimmassa osassa on noin. Sellaista en ole nähnyt.
Sekään tosiasia ei muutu, että pelkkä ylinopeus ei millään tavalla korostu kuolonkolareissa.
Sehän on mukana "vain" 35 % niistä. Minusta se on selvästi yleisin riskitekijä, vai oletko löytänyt sitä yleisempää?
[quote
Hah hah, kyllä se olet sinä joka sitä puheenaihetta vaihtaa tai häipyy viikoksi palstalta toivoen, että keskustelu unohdetaan.
Valehtelujen sijaan voisit joskus laittaa suoria lainauksia siitä, mitä joku on sanonut, ettei juttusi menisi pelkästään valehteluksi. Missään vaiheessa en ole päivänselvää asiaa kiistänyt
No hyvä että olet tullut järkikin. Nyt olet siis samaa mieltä siitä, että myös uusilla autoilla nopeus on keskeisimpiä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Sen sijaan sinä et missään vaiheessa suostunut ymmärtämään sitä tosiasiaa, että nykyaikaisella autolla todennäköisyys joutua koko onnettomuuteen on pienempi etkä myöskään sitä, että maantienopeuksilla tapahtuvat onnettomuudet eivät suinkaan vastaa seinään ajoa tai muuta äkkipysäystä.
Katsopa niitä kuolleisuuskäyriä törmäysnopeuden mukaan ja kerro sitten mitä ne sinusta kertovat.
Todennäköisyys joutua onnettomuuteen riippuu monesta tekijästä, hyvä auto on vain yksi keinoista alentaa sitä. Varmaan ostat joka vuosi uuden auton kun se on niin tärkeää, ai niin et teekään niin kuten et noudata rajoituksiakaan vaikka muiden vanhat autot ja muiden rikkomukset on sinulle ongelma.
Me puhuimme kohtaamisonnettomujksista tuolloin, toki on monenlaisia muitakin kuten ulosajot mutta kohtaamisonnettomuudet ovat tyypillinen vakavien onnettomuuksien tyyppi, joka ei ole vähentynyt kuten sinä selität.
Ja osuman laadusta riippumatta nopeus on keskeinen määrittäjä sen tuhovoimassa.
Poni:
Vertasit ylinopeudella ajavia lapsiin, jotka hakevat rajoja. Minä en ole havainnut samanlaista käytöstä aikuisissa ihmisissä liikenteessä. Ei siellä tosiaankaan rikota kaikkia sääntöjä siihen saakka kunnes joku niihin puuttuu.
Poni:
No niin, aikuiset eivät ole lapsia. Kerroit itsekin ajavasi joskus ylinopeutta. Rikoitko silloin kaikkia muitakin sääntöjä?
Poni:
Nimenomaan. Tätähän tässä on yritetty monen eri otsikon alla tuoda esiin. Joillekin asioiden tunnustaminen on vain tuottanut suuria vaikeuksia. Luullaan, että hiljaa ajamalla voidaan kuitata kaikki puutteet.
Ongelma ikäihmisten aiheuttamissa riskeissä on lähinnä se, että niihin ei nykyiset valvontakeinot tehoa.
Lippalakkipäiden menoa saadaan rauhoitettua näkyvällä valvonnalla ja keski-ikäisiä rattijuoppojakin voidaan poistaa tehokkaammin liikenteestä koventamalla rangaistuksia ja lisäämällä puhallutuksia, mutta seniiliä vanhusta on vaikea saada tutkaamalla tai promillemittarilla kiinni ennen kuin on liian myöhäistä.
Tämä on vähän vaikeasti selitettävä juttu.
Ajatus on se, että sinä, tai minä olemme vain yksi tekijä siellä liikenteessä. Kumpikaan meistä ei halua päätyä tilastoihin. Vaikka kuinka halutaan, että kaikki käyttäytyvät liikenteessä "oikein", se ei ole mahdollista.
Tärkeintä onkin tunnistaa muut liikkujat ja toimia sen mukaan.
Tarkoitan, että mitä muuta voit tehdä kuin varoa muita samalla, kun itse ajat "maltilla".
Tämä voi tuntua "julmalta", mutta itse lähden ajatuksesta, että 95% muista kuljettajista on idiootteja ja niiltä voi odottaa mitä hyvänsä.
No, eihän ne idiootteja ole, mutta lähinnä tuo viimeinen lause.
Ajatuksena on siis varautua kaikkeen mahdolliseen.
Jos ei muuta, niin tällä pienennetään reaktioaikaa.
Poni:
Juuri näin.
Opelixi:
Ja tähän liittyen, tunnistaminen ei tarkoita syyllistämistä.
Joku saattaa ajaa "erikoisesti" vähäisestä kokemuksesta johtuen. Tällöin pitää vain sovittaa oma toiminta sen mukaan.
Sitten jos jonkun kuljettajan toiminta on erityisen omituista, on mielestäni kansalaisen "velvollisuus" kiinnittää viranomaisten huomio kyseiseen kuljettajaan. Jatkotoimet jätettäköön heidän hoidettavakseen.
Kyllä isi. Muistathan nuo viisaudet, kun joudut kaltoin kohdelluksi lippalakkipäisten "teinien" tai "myyntimies mynttisten" toimesta?
Opelixi:
En ole sinun isi.
Onneksi.
Kumppani:
http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tutkimus/tutkimukset/poikkeava_nopeuskayttaytyminen.php
Erittäin kuvaava tutkimus
Varmastikin erittäin kuvaava "tutkimus" 15 vuoden takaa, mutta mitä se kuvaa?
Minusta tuossa käsitellään hitaasti ajavia (tarkoittaa siis mitä?) ja liian lähellä perässä ajavia. Mehän keskustelimme ylinopeudella ajavista ja siitä rikkovatko he enemmän sääntöjä. Sääntöjä on minusta muitakin, kuin nopeusrajoitus ja etäisyys edellä ajavaan?
Ei liene kenellekään mikään yllätys?
Paljon ylinopeussakkoja, mutta ei rattijuopumuksia eikä näy kuolonkolareissa. Mites siinä nyt noin on päässyt käymään?
En pidä perässä roikkujista, mutta mielenkiintoinen tieto eikö totta?
Erittäin kuvaava tutkimus.
Opelixi:
Miksi laitoit sanan tutkimus lainausmerkkeihin?
Neljässä eri osatutkimuksessa selvitettiin kovaa ja hitaasti ajavien autoilijoiden taustatekijöitä ja rikkomuksia, lähellä perässä ajamista ja ajotyylin pysyvyyttä.
Koko homman pointti on tässä: "Tutkimustulokset osoittivat, että hitaasti ajavat kuljettajat syyllistyivät muita harvemmin rikkomuksiin."
Toivottavasti enää ei ole todella vaikea ymmärtää, että mistä ihmeestä jotkut saavat päähänpiston, että vähän reippaammin ajavat rikkoisivat sääntöjä muita enemmän.
Kuten sanoit, sääntörikkomuksista oli kyse, mutta jos nyt välttämättä onnettomustilastoihin asian kääntää, sekin käy.
Oliko tuo kohta sinulle uusi tieto? Asia on palstalla käsitelty ennenkin. Tuo tieto ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yli 35-vuotiaat selvät ylinopeuskuskit olisivat ongelmaton ryhmä. Se tarkoittaa sitä, että yli 35-vuotiaista ylinopeuskuskeista löytyy ryhmä, joka ei onnettomuustilastoissa korostu.
Ai niin, tämähän oli vain "tutkimus". Älä ota sitä niin vakavasti. Hämmästyttävän herkästi sieltä kuitenkin itsellesi mieleisiä sitaatteja poimit.
No oliko tämä "tutkimus" vai tutkimus?
Tutkimus: "Lähellä perässä ajaminen liittyi useimmin ohitusaikeisiin ja kiireeseen. Lähellä perässä ajavissa oli muihin kuljettajiin verrattuna enemmän nuoria, ja heille oli kertynyt muita enemmän ajokilometrejä. Kovaa ajaminen ja rikkomuksia sisältävä ajotyyli näyttivät olevan yhteydessä erityisesti nuorten kuolonkolareihin."
Eli siis se, että puskurissa roikkujien ja hitaiden onnettomuusmäärät eivät eronneet toisistaan, ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Tuon mukaan roikkuminen yhdistyy niihin, joilla on taipumus ajaa kovaa eli onnettomuuden seuraukset ovat vakavammat kuin hitailla kuskeilla. Onhan vanhastaan tunnettu tosiasia, että naisille sattuu enemmän kolareita kuin miehille, mutta miesten kolarit ovat vakavampia. Ja naisethan tässä korostuivat hitaiden ryhmässä.
Aika "minä" voittoista nämä porukan perustelut. Kenelläkään ei tule mieleen, että sovitut rajoitukset voisivat olla sitä varten, että muut tietäisivät minkälaisen kohtausnopeuden voivat kohdata. Esim. jalankulkija,pyöräilijä, mopoilija, traktori, mopoauto, kaikki tarvitsevat tiedon jonka pohjalta voivat päättää uskaltaako tien ylittää. Tuo tieto haetaan etäisyydestä ja tiedosta kuinka kauan tuota nopeutta käyttäen ollaan kohdalla.
Kaikki reipasta ylinopeutta ajavat aiheuttavat noissa tilanteissa vaaran muille. Ei sillä ole väliä että itse olet teiden "Keke" taitoinesi tunnelinäön varassa paahtaessasi.
Itse olen ajanut jo vuosia rajoituksen nopeutta tai korkeintaan 1-2 km yli ottaen huomioon nopeusmittarin virheen eri nopeuksissa (Esim. navigaattorilla virheen saa tunnistettua). Vakionopeussäädin avuksi käyttöön ja lopputuloksena erittäin rentoa ja stressitöntä autoilua ja myös pienellä kulutuksella mennään ennakoinnin olleessa kohdallaan.
Suosittelen kokeilemaan. Jännitystä voi hakea sitten radalta tai jostain ihan muusta puuhasta.
Timo1967:
Jos ajaa reipasta ylinopeutta paikoissa joissa ei ole jalankulkijaa, pyöräilijää, mopoilijaa, traktoria tai mopoautoa, jotka tarvitsevat tiedon jonka pohjalta voivat päättää uskaltaako tien ylittää, se ei tarkoita, että ajaisi automaattisesti reipasta ylinopeutta myös tilanteissa, joissa jalankulkija, pyöräilijä, mopoilija, traktori tai mopoauto ovat edellä mainitussa tilanteessa.
Kun saavun autolla risteysalueelle, valitsen nopeuden tilanteen mukaan. Jos risteys tai tienvarsi on täysin autio, eikä sen lähellä ole jalankulkijoita eikä pyöräilijöitä eikä mopoilijoita eikä autoja eikä muitakaan edellä mainittuja, hidastan nopeutta ainakin sen verran, ettei aivan ajokortti mene, jos poliisi mittaa nopeuden. Jos sen sijaan alueella on jalankulkijoita tai pyöräilijöitä tai muita edellä mainittuja, hidastan nopeutta enemmän. Valitsemani nopeus riippuu siitä, kuinka lähellä tietä ihmiset ovat. Jos ihmisiä on vaarallisella alueella, en todennäköisesti aja lainkaan ylinopeutta.
Yritän hahmottaa törmäämisen riskiä kuvittelemalla auton eteen valokiilamaisen alueen, jonka sisäpuolella olevat ihmiset ovat potentiaalisella törmäysalueella, ja ulkopuolella olevat eivät ole. Jos jalankulkija on selvästi potentiaalisen törmäysalueen ulkopuolella vaikkapa sadan metrin päässä pellolla ajonopeudellani ei ole mitään vaikutusta hänen turvallisuuteensa.
Jos toinen auto on saapumassa risteykseen, sen etäisyydestä ja nopeudesta riippuu, ehtiikö se mahdolliselle törmäyspaikalle siihen mennessä kun minä ehdin siihen. Teoriassa myös se, että minä lisäisin nopeuttani, vähentäisi törmäysriskiä, koska ehtisin ajaa alta pois. Käytännössä nopeuden hidastaminen on kuitenkin ainoa realistinen tapa vähentää törmäysvaaraa. Ajaminen kauhealla vauhdilla paikan ohi näyttäisi aika rumalta riippumatta siitä, olisiko se juuri tuossa tilanteessa vaarallista vai vaaratonta. Yleinen paheksuttavuustekijäkin on otettava huomioon.
Risteyksissä ja paikoissa, joissa ei varmuudella näe, onko sivutieltä tai pihasta tulossa joku, on tietenkin lähdettävä siitä olettamuksesta, että joku on tulossa. Näiden paikkojen ohi on siis ajettava erityisen varovaisesti ja hitaasti. Olisi karmeata ajaa jonkun pihasta tielle juoksevan lapsen päälle. Tällaista riskiä tuskin kukaan haluaa tahallaan ottaa.
Liikennekeskustelussa ja liikenneonnettomuuksien analysoimisessa lähdetään yleensä syyllisyysnäkökulmasta. Eli syyllinen teki tietyn virheen josta seurasi onnettomuus. Ratkaisuksi ehdotetaan, että syylliset on saatava kiinni, ja heitä on rangaistava ankarammin, jotta rangaistuksen pelko estäisi muita ihmisiä toimimasta samalla tavalla.
En kannata tällaista ajattelutapaa, koska rankaiseminen ei estä kaikkia mahdollisia onnettomuuksia. Jos kuljettaja ajaa risteyksessä rekan alle, hänen todennäköinen rangaistuksensa on kuolema tai elinikäinen vammautuminen ja jälkimmäisessä tapauksessa päälle tulevat vielä oikeuden määräämät sakot tai ehdollinen vankeus sekä taloudelliset seuraamukset. Koska rangaistus on jo näin kova, niin tuskinpa tieto siitä, että teosta voi saada vieläkin kovemmat sakot tai enemmän vankeutta, vähentää onnettomuuksia. Rekan alle ei yleensä ajeta tahallaan ellei ole kyse itsemurhasta.
Minun mielestäni syyllisyyden pohtiminen ei ole paras lähtökohta onnettomuuksien estämiseksi vaan pitäisi miettiä sitä, mitä itse kukin kuljettaja voi tehdä onnettomuuden estämiseksi. Syyllisten etsiminen tapahtukoon vasta myöhemmin, jos siihen on aihetta. Tiedosta, että ei ollut syyllinen onnettomuuteen, ei ole paljon iloa siinä vaiheessa, kun makaa patologin pöydällä.
Syyttömienkin pitäisi tehdä kaikkensa onnettomuuksien estämiseksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi päätietä pitkin risteyksiin ajaessaan tiedostaa sen tosiasian, että kärkikolmio ei ole lankkuaita. Jos sivutieltä lähestyy auto, se voi ajaa suoraan kolmion ohi päätielle. Tai se voi pysähtyä ja lähteä saman tien uudestaan liikkeelle. Kun tähän mahdollisuuteen on henkisesti varautunut, jarrua polkaisee nopeammin silloin, kun auto oikeasti lähteekin tulemaan päätielle kolmiosta huolimatta. Kun mahdollisen vaaratilanteen ennakoi, on jo puoliksi reagoinut. Jos sen sijaan luottaa siihen, että auto ei tule, koska se on kolmion takana, auton ajaminen päätielle tapahtuu täytenä yllätyksenä, ja seurauksena on törmäys. Risteyskolarit ovat niin yleisiä, ettei sellaisen pitäisi olla koskaan yllätys.
Tämä sama ennakoimisen periaate pätee kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin kuten vastaantulevan tekemään vaaralliseen ohitukseen, hirven juoksemiseen tielle ja niin edelleen.
Liikenteessä pitäisi toimia niin, että mikään tapahtuma ei ole täydellinen yllätys.
Herbert:
Minusta linkittämäsi juttu oli tiivistelmä jostain tutkimuksesta 15 vuoden takaa?
Herbert:
Niin, mitä ne "rikkomukset" ovat? Miten "hitaasti ajavat" on määritelty?
Herbert:
Toivottavasti enää ei ole todella vaikea ymmärtää, että mistä ihmeestä jotkut saavat päähänpiston, että vähän reippaammin ajavat rikkoisivat sääntöjä muita enemmän.
Kysytään vielä toistamiseen, että mitä ne rikkomukset ovat? Liian lähellä ajaminen on sivuttu, samoin ylinopeus, mitä muuta? Ajavatko ne enemmän päin punaisia? Ohittavat STOP:n pysähtymättä, eivät noudata suojatiesääntöjä jne. jne.?
Vai onko nyt kyseeessä sellaiset rikkomukset mihin poliisi on puuttunut eli ei käytännössä juuri mihinkään muuhun, kuin ylinopeuksiin?
Herbert:
Ei se minulle ollut uusi tieto, mutta veikkaan, että aika monen muun on vaikea sulattaa tieto, että ylinopeudella ajavat eivät aiheutakaan sen enempää kuolonkolareita, kuin muutkaan.
Herbert:
Asiaa on tosiaan käsitelty, mutta näkemykset eivät vain ole koskaan kohdanneet.
Herbert:
Heh, heh. Niin, minulle on ihan sama, vaikka unohdetaan heti kyseinen "tutkimus".
Herbert:
No oliko tämä "tutkimus" vai tutkimus?
Mitä mieltä olet?
Herbert:
"Lähellä perässä ajavissa oli muihin kuljettajiin verrattuna enemmän nuoria, ja heille oli kertynyt muita enemmän ajokilometrejä. Kovaa ajaminen ja rikkomuksia sisältävä ajotyyli näyttivät olevan yhteydessä erityisesti nuorten kuolonkolareihin."
Herbert:
Miesten kolarit ovat vakavampia, mikä luonnollisesti johtuu kovemmasta nopeudesta, mutta taustalla on usein alkoholi, huumeet, itsemurhat ym. sekoilut.
Timo1967:
Tervejärkinen kyllä katsoo sitä lähestyvää ajoneuvoa ja arvioi sen nopeuden omin silmin. Käytkö sinä ennen tien ylittämistä tarkismassa nopeusrajoituksen? Kyltti voi olla hyvinkin kaukana tienylitys paikasta.
Timo1967:
Miksi puhut reippaasta ylinopeudesta? Kysehän on ollut pienestä ylinopeudesta, mikä vaatii yleensä jonkin verran harjaantunutta havainnointikykyä, että pystyy edes tunnistamaan, että lähestyykö auto 80km/h vai esim. 90km/h.
Tuskin sinäkään lähdet tietä ylittämään sellaisessa tilanteessa, missä juuri ehtisit yli, jos auto tulee 80km/h, mutta jäät sen alle, jos se tuleekin 95km/h?
Huvittava keskustelu, mutta tuosta 15 v takaisesta raportista löytyy hyvä tausta sille miksi jotkut jaksavat jauhaa asiasta.
Minä olen itsekin joskus ajellut ylinopeudella, mutta niin tyhmä en ole että lähtisin valehtelemaan itselleni sen olleen turvallista. Mikä teille Opelixi et co on niin vaikeaa asian myöntämisessä? Jos ajat ylinopeutta, niin kait voit aikuisena ihmisenä reilusti myöntää asian ja tunnustaa myös sen päivänselvät vaikutukset turvallisuuteen ja liikenteen ilmapiiriin.
Opelixi:
Eli koska linkistä löytyi tiivistelmä, se on mielestäsi "tutkimus"?
Kysyn uudestaan, josko sitten saisi vastauksen ilman kiemurtelua. Perustuuko tiivistelmä vakavasti otettavaan tutkimukseen vai "tutkimukseen"?
En minä tiedä, mitä rikkomukset sattuivat olemaan. Periaatteessa mitä tahansa, jossa rikotaan ainakin tieliikennelakia.
En tiedä tarkkaa määritelmää hitaasti ajavallekaan, mutta tuskin se ihan oikeasti on ongelma, kun tätä asiaa käsitellään. Ainakaan rajoitusta ei hidas ylitä, se on yhtä varmaa kuin nopeaksi luokitellun ylinopeus.
Minusta tuossa puhuttiin ryhmistä, jotka syyllistyvät muihin rikkomuksiin. Kyseessä ei siis ole pelkästään nopeus, eikä poliisin asiaan puuttuminen ole olennainen kriteeri.
Minulla ei ole syytä epäillä, etteikö kyseessä olisi asiallinen tutkimus eli pidän tätä asiallisena tutkimuksena.
Tottahan tuokin vaikuttaa asiaan.
AkiK:
Niin, aloittaja kyseli perusteita ylinopeuden käytölle. Opelixi sanoi sen olevan hänen asettamilla reunaehdoilla riskin suhteen merkityksetöntä rajoituksen mukaiseen ajonopeuteen verrattuna.
Koko ylinopeusasiassa tästä huolimatta pointti tuntuu katoavan. Meillä voi suht huolettomasti ajella lieviä ylinopeuksia ilman vaaraa huomautusta vakavammasta rangaistuksesta. Koska huomautus ei ainakaan vielä käy toistuessakaan ajokortin päälle, ei se ole kenellekään moraalista puolta lukuunottamatta todellinen uhka. Lisäksi tilaston mukaan pääteiden ajonopeuksissa ei ole pitkän nousun tasaantumisen jälkeen mitään merkittävää muutosta tapahtunut, joten mikä on taustalla vuodesta toiseen jatkuvassa nykysysteemiin kohdistuvassa purnaamisessa? On totta, että rattijuopot, itsemurhaajat, ajokyvyttömät yms. tapaukset ovat merkittävä riski (kukaan ei liene tätä kiistänyt), mutta mikä ongelma ylinopeuteen liittyy? Onko ongelmana kuitenkin se, että ajonopeuksissa ei maltetakaan pysytellä kohtuudessa, vaan ihan konkreettisena vaarana on taloudelliset menetykset tai jopa ajokortin menettäminen? Tietoisuus tästä toki aiheuttaa stressiä muuten mukavaan ajamiseen. Sekö saa aikaan kaiken purnauksen, jota palstalta vuodesta toiseen saa lukea? Vaiko vastaavat tapaukset kuten minulla, jossa päivittäisellä ajomatkallani alennettiin rajoitusta hiljattain 100 -> 80 km/h vajaan 10 km matkalta. Pitää kuitenkin muistaa, että toisaalla vuosien mittaan vaiheittain valmistuneen tiehankkeen myötä nopeudet nousivat.
Koska lievä ylinopeus muutamilla reunaehdoilla rajattuna ei ole onnettomuustilastossa näyttävä riskitekijä, miten käytännössä ylinopeuteen pitäisi suhtautua? Toisaalta, jos jotain erivapauksia sallitaan, voisiko samaa logiikkaa soveltaa muihinkin tekijöihin. Esimerkiksi 0,5...0,8 promillea rajoitusta noudattaen kokeneen kuljettajan toimesta.
Voidaanko jatkaa aloittajan kysymyksen käsittelyä tältä pohjalta?
Tässä keskustelussa osalliset ovat yksi kerrallaan eri yhteyksissä myöntäneet, että juuri valvonta ja sakot saavat ne ajamaan vain lievää ylinopeutta. Opelixilta ja ritsalta olen sitä suoraan kysynytkin. Efekti näkyy hyvin käytännössä esimerkiksi talvirajoituksilla, niistä purnataan ja niitä yleisesti rikotaan vähän mutta harvemmin niin paljon että päiväsakoille ajettaisiin.
Tästä seuraa looginen päätelmä, että laskemalla tuo rangaistusraja koskemaan kaikkia ylinopeuksia tämä nykysysteemistä valittava mutta sitä koko ajan hyväksikäyttävä porukka saadaan melko hyvin ajamaan rajoitusten mukaan. Turvallisuus tuskin vain nopeuden takia olennaisesti muuttuu, mutta kynnys lain rikkomiseen nousee korkeammaksi millä varmasti on vaikutusta lainnoudattamiseen kokonaisuutenakin. Valitus ei varmasti vähene, mutta kovin paljon se ei näytä olevankaan riippuvaista muista kuin valittajista itsestään. Oma veikkaukseni kuitenkin on, että suuri osa liikenteessä liikkujista olisi selkeään linjaan hyvin tytyväisiä. Kyse on siitä, kuunnellaanko sitä äänetöntä enemmistöä vai äänekästä ja aina valittavaa vähemmistöä.
Moraalisesti on huomattavasti parempi purnata muiden lainrikkomuksista jos itse sitä noudattaa tai ainakin tietoisesti pyrkii siihen (100% virheettömästihän ei kukaan aja).
Ja kyllä minäkin pyrin maksimoimaan etenemisnopeuteni, kyse on ihan puhtaasti ajankäytöstä. Katson asiaa kuitenkin kokonaisuutena, ei minun liikkumiseni tehokkuuteen olennaisesti vaikuta jos joudun hetkellisesti ajamaan hitaammin tai talvella talvinopeuksia (joista en sinänsä pidä yhtään).
AkiK:
Mikähän olisi lopputulos, kun asiaa tarkastellaan kokonaisuutena.
Liikenteessä on aina mukana hitaammin / varovaisemmin ajavia, jotka ajavat varmuuden vuoksi hieman alle + mittarivirhe (kaikilla ei ole navia), eli noin 10 km / h alle rajoituksen.
Sakkopelon vuoksi näiden määrä vain lisääntyisi, ja jos lievästäkin ylinopeudesta saisi sakot ja muutamasta menisi kortti, ei monikaan enää ohittaisi näitä varmuuden vuoksi hitaasti ajavia, vaan liikennevirran nopeus laskisi sille tikkari -10 nopeudelle.
Tuoko on tavoitteesi?
Kävin pari vuotta keskustelua TeeCeen kanssa aiheesta nollatoleranssi. Vaikka tutkimukset keskinopeuden muutoksen vaikutuksesta osoittaisivat mitä, en itsekään nollatoleranssia kannata. Tämä siksi, että kun mennään ehdottomuuksiin (yhtään ylinopeutta ei ns. sallita), tarvitaan reilu pelivara suurinpaan sallittuun. Toisinsanoen, tavoitenopeus pitäisi olla n. 5-10 km/h alle suurimman sallitun. Tämä tarkoittaisi liikennevirran hidastumista nykyisestä n. 5-10 km/h kaksikaistaisilla teillä. Ja jos oikein kauhukuvia aletaan maalailla, ajelisi rekat jatkossa 75 km/h satasen alueella, paitsi ylämäissä hiukan hitaammin.
Tällainen tilanne ei minusta olisi perusteltu siksi, että saataisiin pääsääntöisesti ja jotakuinkin rajoituksen mukaan ajavat nykyistä paremmin eli käytännössä nollatoleranssin mukaan noudattamaan rajoitusta. Tässä tarkoitan siis muutaman km/h:n tarkkudella rajoituksen mukaan ajavia tai satunnaisia ja hetkellisiä vajaan 10 km/h lipsahduksia, jollaista nopeuden vaihtelua meille kaikille muutamaa superhessua lukuunottamatta sattuu.
Herbert:
Nollatoleranssi on joka tapauksessa aina olemassa.
Varsinaisen nollatoleranssin kohdalla puuttumiskynnys on siinä lukemassa, mikä on tienvarsien nopeusrajoituskylteissä.
Tämän hetken nollatoleranssissa puuttumiskynnys on siinä nopeuslukemassa missä poliisi milloinkin puuttuu ylinopeuteen. Tätä lukemaa ei näy nopeusrajoitustauluissa, vaan sen selville saadakseen on kaiveltava vanhoja lehtisäkkejä ja etsittävä jokin tietty Hesarin numero joltakin tietyltä vuodelta, jossa eräällä nettifoorumin erään kirjoittajan esittämän arvion mukaan voi olla uutinen sisäministeriön poliisille antamista ohjeista puuttumiskynnyksen täsmentämiseksi. Tämäkään lehtijuttu - jos se löytyy - ei kuitenkaan anna lopullista vastausta kysymykseen toleranssista. Rekat näyttävät nimittäin ajavan epävirallisella kirjoittamattomalla luvallaan kovempaa kuin mitä toleranssin rajat sallisivat. Tästä oli jokin aika sitten uutinen lehdessäkin (poliisi oli antanut epämääräisiä neuvoja eräälle kuljettajalle, joka oli ahdistunut siitä, että rekka ajaa liian lähellä takana).
Nykyinen "nollatoleranssi" tarkoittaa siis tilannetta, jossa jokainen ajaa niin kovaa kuin sakkopelko antaa myöten. Jos on hyvä tuuri, ei saa sakkoa. Jos on huono tuuri, saa sakon.
Todelliseen nollatoleranssiin siirtyminen täsmentäisi tilannetta ja parantaisi kuljettajien oikeusturvaa. Jotta maanteiden nykyinen keskinopeus säilyisi ennallaan, nopeusrajoituksien määräämiä enimmäisnopeuksia pitäisi nostaa 5-10 kilometrillä tunnissa.
maavara:
Ei minulla ole mitään tavoitetta. Minulle käy nykysysteemi ihan hyvin.
Lopputulos kuitenkin riippuu täysin siitä mitä siinä rajoituskyltissä lukee. Nopeuksien vaihtelussa tuskin on suurta eroa jos kyltissä lukee 90 ja raja on juurikin siinä verrattuna nykyhetkeen jossa kyltissä lukee 80 ja raja on jossain 86-90 välillä. Ensimmäinen vaihtoehto vaan on aika paljon loogisempi.
AkiK:
Ainakaan minä en ole koskaan väittänyt ylinopeuden olevan turvallista. Autolla ajamisessa on aina riskejä. Sen sijaan olen pitänyt sen aiheuttamaa riskinkasvua tietyissä olosuhteissa minimaalisena.
Itsekin totesit: "Turvallisuus tuskin vain nopeuden takia olennaisesti muuttuu"
Herbert:
Kyllä.
Herbert:
Mistä minä voin sen tietää, kun en ole nähnyt itse tutkimusta? Linkittämästäsi tiivistelmästä ei oikeastaan selvinnyt juuri mitään.
Herbert:
Niin, et tiedä itsekään ja kyselet minulta "tutkimuksen" uskottavuudesta. Ellei tutkimus perustu haastatteluihin, niin lienee päivänselvää, että rikkomukset tarkoittavat lähinnä ylinopeuksia ja joitain yksittäisiä muita lain rikkomisia mihin poliisi on puuttunut.
Vaikea uskoa, että joku olisi pystynyt tilastoimaan esim. väistämisvelvollisuuden rikkomisen (ilman kolaria), väärin ryhmittymisen, vilkun käyttämättä jättämisen, suojatiesääntöjen kunnioittamisen jne.
Herbert:
Et tiedä tuotakaan ja ihmettelet, kuinka miksi minä laitoin tutkimuksen lainausmerkkeihin.
Herbert:
No kerrotko sitten, että miten rikkomukset ovat voitu tilastoida? Istuiko tarkasteltavien autoissa joku joka tilastoi nuo rikkomukset?
Herbert:
Selvä. Hyväksyt siis sen, että ylinopeudella ajavat eivät aiheuta sen enempiä onnettomuuksia, kuin hitaasti ajavatkaan?
Herbert:
Mukava nähdä, että teidän ryhmästä löytyy edes yksi joka ei kiistä tuota tosiasiaa. Akik:lle tuon ymmärtäminen saati myöntäminen on ollut mahdotonta.
Opelixi: Minkä myöntäminen nyt on niin vaikeaa minulle? Sekoilut on oma asiansa. Ei ne silti selitä kuin osan onnettomuuksista ja se osa on tiedossa ja säilynyt melko vakiona vuosien varrella.
Liikenteessä on tuhansia erilaisia riskejä ja niiden variaatioita. Voithan luetella vaikka ne kaikki jos haluat. Se tosiasia vaan ei muutu, että ylinopeus on niistä yleisimpiä ja me keskustelimme siitä. Voidaan keskustella rattijuopoista tai muistakin, sinähän yleensä haluat vaihtaa puheenaihetta kun homma menee vaikeaksi. Montaa sellaista riskiä ei kuitenkaan nopeuden lisäksi ole, jotka vaikuttavat samanaikaisesti sekä onnettomuuden todennäköisyyteen että sen vakavuuteen toisessa potenssissa.
Esim uusista autoista keskustellessamme et millään kyennyt ymmärtämään asiaan liittyvää matematiikkaa. Liike-energia kasvaa nopeuden toisessa potenssissa, mistä seuraa se että uudellakaan autolla ei ole mahdollista kovin paljon siirtää vakavan loukkaantumisen kynnysnopeutta ylöspäin.
Jos nyt puhutaan kaikista koareista, niin naisten kokonaiskolarimäärissä näkyvät piikkinä parkkipaikka ym kolhut, en nyt vertailisi niitä lukuja suoraan ihan noin.
Miesten keskuudessa kaikenlainen riskinotto on tunnetusti selvästi yleisempää, kuten myös muut sekoilut. Siksi miehet vastaavat noin 80 % vakavista kolareista.
AkiK:
Nopeus on riski, ja liikennevirran nopeudesta poikkeava nopeus, on se sitten liikennevirtaa nopeampi tai hitaampi nopeus, lisää aina riskiä.
Käsite ylinopeus on teoreettinen suure, koska se turvallinen nopeus vaihtelee kelin ja liikennevirran nopeuden mukaan.
Ylinopeuden sijaan pitäisi puhua likennevirran nopeudesta poikkeavista nopeuksista, koska ne sen riskinmuodostavat.
AkiK:
Sen, että ylinopeudella ajettujen kuolonkolarien taustalla on suurimmassa osassa rattijuopumus, itsemurha ym.
AkiK:
Vastaapa nyt rehellisesti ja kerro kuinka suuren "osan" ne selittävät?
AkiK:
Ei minun tarvitse, kun melkin yhden käden sormet riittää: Rattijuopumus, itsemurha, sairaus/vanhuus, nukahtaminen ja lippalakki.
AkiK:
Sekään tosiasia ei muutu, että pelkkä ylinopeus ei millään tavalla korostu kuolonkolareissa.
AkiK:
Hah hah, kyllä se olet sinä joka sitä puheenaihetta vaihtaa tai häipyy viikoksi palstalta toivoen, että keskustelu unohdetaan.
AkiK:
Valehtelujen sijaan voisit joskus laittaa suoria lainauksia siitä, mitä joku on sanonut, ettei juttusi menisi pelkästään valehteluksi. Missään vaiheessa en ole päivänselvää asiaa kiistänyt. Sen sijaan sinä et missään vaiheessa suostunut ymmärtämään sitä tosiasiaa, että nykyaikaisella autolla todennäköisyys joutua koko onnettomuuteen on pienempi etkä myöskään sitä, että maantienopeuksilla tapahtuvat onnettomuudet eivät suinkaan vastaa seinään ajoa tai muuta äkkipysäystä.
Opelixi:
Laitatko tiedoksi raportin ,jossa todistetaan, että suurimmassa osassa on noin. Sellaista en ole nähnyt.
Sehän on mukana "vain" 35 % niistä. Minusta se on selvästi yleisin riskitekijä, vai oletko löytänyt sitä yleisempää?
[quote
Hah hah, kyllä se olet sinä joka sitä puheenaihetta vaihtaa tai häipyy viikoksi palstalta toivoen, että keskustelu unohdetaan.
No hyvä että olet tullut järkikin. Nyt olet siis samaa mieltä siitä, että myös uusilla autoilla nopeus on keskeisimpiä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Katsopa niitä kuolleisuuskäyriä törmäysnopeuden mukaan ja kerro sitten mitä ne sinusta kertovat.
Todennäköisyys joutua onnettomuuteen riippuu monesta tekijästä, hyvä auto on vain yksi keinoista alentaa sitä. Varmaan ostat joka vuosi uuden auton kun se on niin tärkeää, ai niin et teekään niin kuten et noudata rajoituksiakaan vaikka muiden vanhat autot ja muiden rikkomukset on sinulle ongelma.
Me puhuimme kohtaamisonnettomujksista tuolloin, toki on monenlaisia muitakin kuten ulosajot mutta kohtaamisonnettomuudet ovat tyypillinen vakavien onnettomuuksien tyyppi, joka ei ole vähentynyt kuten sinä selität.
Ja osuman laadusta riippumatta nopeus on keskeinen määrittäjä sen tuhovoimassa.