polttoaineen ja tasaisen nopeuden kannalta et siis varmastikaan aja satasta? Vähimmällä vaihtelulla ja polttoaineella pääsee jos ajaa noin 80 tai hivenen yli.
Suosittelen muuten kaikkia sujuvaa liikennettä arvostavia kokeilemaan tuotai " liikennevirran mukaista" vauhtia siten, että ajaa rajoituksen mukaan.
Liikkennevirran nopeus ei ole kuin satunnaisesti tuo rajoitusnopeus, joten ei kannata nipottaa ajamalla tarkasti rajoitusnopeutta.
Joustava liikenne on sitä, että huomioidaan myös muu liikenne eikä estetä liikennevirtaa ajamalla tarkoitushakuisesti mielestään oikeaa rajoitusnopeutta. Jos liikennevirta sujuu 80 alueella rekkojen "marssinopeudella" , on typerää lähteä sitä henkilöautolla hidastamaan, sillä ei se "marssinopeus" koko aikaa ole 88 km /h vaan ylämäissä se hidastuu ja alamäissä kiihtyy (tosin melko hitaasti), ja keskinopeus on jokseenkin tarkkaan tuo 80 rajoitusnopeus (ruuhka-aikoja lukuunottamatta).
Pahimmat liikennevirran häiriköt ovat niitä, jotka kuvittelevat ajavansa tarkasti rajoitusnopeutta ja ajavat ilman vakkaria, jolloin heidän nopeutensa 80-kympin alueella vaihtelee 65-85 km / h, ja he ovat niitä, jotka luovat sen haitariliikkeen liikennevirtaan.
Pahimmat liikennevirran häiriköt ovat niitä, jotka kuvittelevat ajavansa tarkasti rajoitusnopeutta ja ajavat ilman vakkaria, jolloin heidän nopeutensa 80-kympin alueella vaihtelee 65-85 km / h, ja he ovat niitä, jotka luovat sen haitariliikkeen liikennevirtaan.
Aika ankaraa tuomita näitä kuljettajia häiriköiksi. Tuskin he tahallaan aiheuttavat häiriöitä. Vaikka toki päinvastaisiakin tapauksia on.
En puolustele epätasaista ajoa, mutta uskoisin tällöin kyseessä olevan muutenkin aran ja epävarman, ehkä aloittelevan kuljettajan. Tai kuljettajan, joka ajaa harvoin.
On jo tullut mainittua, että ajo-oikeuden saatuaan myös heillä on oikeus olla liikenteessä.
Ilman muuta tuollainen nopeuden heilahtelu tuottaa vaikeuksia vallankin raskaalle kalustolle. Valitettavasti liikenteessä on niin paljon eri kokemuksen ja taidon omaavia kuljettajia, sekä eri tasoisia ja laatuisia ajoneuvoja, että koskaan ei liikenne tule olemaan tasaista, kuin junan vaunut kiskoilla, yhden veturin vetäminä.
Vakionopeussäädin on hyvä härpäke, mutta ei sekään yksinään ratkaise liikenteen ongelmia, yhtään niistä. Väärin käytettynä se voi olla jopa vaarallinen. Kyllä kuljettaja on edelleen avainasemassa.
Liikennevirran nopeus ei ole kuin satunnaisesti tuo rajoitusnopeus, joten ei kannata nipottaa ajamalla tarkasti rajoitusnopeutta.
Totta, se liikennevirran nopeus voi olla myös alle sen rajoitusnopeuden, mutta tottahan toki myös ylikin. Riippuu niin monesta seikasta, etten lähtisi vakioimaan mitään "hyvää esimerkkiä"...
maavara:
Joustava liikenne on sitä, että huomioidaan myös muu liikenne eikä estetä liikennevirtaa ajamalla tarkoitushakuisesti mielestään oikeaa rajoitusnopeutta. Pahimmat liikennevirran häiriköt ovat niitä, jotka kuvittelevat ajavansa tarkasti rajoitusnopeutta.... ja he ovat niitä, jotka luovat sen haitariliikkeen liikennevirtaan.
Minusta ihan yhtä pahoja häiriköitä ovat ne, jotka kyllästyvät jonkin liikennetilanteen virran nopeuteen ja kuvittelevat aloittavansa sitten ohituksillaan ja erilaisella painostamisellaan liikenteen sujuvoittamisen, unohtaen että ihan yhtä lailla luovat haitariliikettä liikennevirtaan.
Pahimmat liikennevirran häiriköt ovat niitä, jotka kuvittelevat ajavansa tarkasti rajoitusnopeutta ja ajavat ilman vakkaria, jolloin heidän nopeutensa 80-kympin alueella vaihtelee 65-85 km / h, ja he ovat niitä, jotka luovat sen haitariliikkeen liikennevirtaan.
Aika ankaraa tuomita näitä kuljettajia häiriköiksi. Tuskin he tahallaan aiheuttavat häiriöitä. Vaikka toki päinvastaisiakin tapauksia on.
Ehkä tuo häirikkö oli väärä valinta, olisi pitänyt kirjoittaa häiritsijä.
Nuo samat kaverit ovat yleensä niitä, jotka tulee ohitettua 80 / 100 alueella. Jos ohituksen jälkeen seuraa 60 / 50 alue, nuo kaverit ilmestyvät perään roikkumaan kun noudattaa rajoitusta, ja jotkut noista jopa ohittavat rajoitusta noudattava taajama-alueella.
Eivät nuo ole useinkaan vasta kortin saaneita, vaan paremminkin siellä keski-iän paremmalla puolella olevia. Useimmiten alla on hieman vanhempi corolla / almera -luokan kulkupeli.
Okei, minäkin tarkennan että vain häiritsijöitä tuohon edelliseen vastineeseeni.
Mutta tuohon sinun kirjoitukseesi liittyen, niin mikäs ongelma tuo sitten on? Ei niitä Corollia ja Almeroita ole niin paljoa, saati että kaikki niiden kuskeista edes käyttäytyisivät noin. Ja ennenkaikkea siksi, kun kerran pääset niistä näköjään "sujuvasti" ohikin!
Vai tuleeko sinusta silloin minun kuvauksessani esiintyvä häiritsijä samalla??
Oikeassa ovat sekä maavara, että Kumppani. Liikenteessä löytyy monenmoista mönkijää.
Vaikka aiemmassa kirjoituksessani kritisoin "vakkaria", niin kyllä se edelleen ON hyvä härpäke.
Vallankin alhaisten rajoitusten kohdilla huomaa selvästi, ketkä eivät sitä käytä, vaikka se niin monessa autosta nykyään jo vakiovarusteena on.
Itse käytän sitä säännöllisesti, mutta joka paikassa se ei ole käytännöllinen, järkevä ja/tai turvallinen.
Jossain lehdessä kun oli puhetta taloudellisesta ajotavasta, oli "vakkarista" maininta, että raskaskaasujalkaisilta se säästää polttoainetta, "kevytkenkäisillä" asia on päin vastoin. Tuon ensimmäisen ymmärrän, mutta mikähän on perusteena tuolle jälkimmäiselle väitteelle?
Mutta tuohon sinun kirjoitukseesi liittyen, niin mikäs ongelma tuo sitten on? Ei niitä Corollia ja Almeroita ole niin paljoa, saati että kaikki niiden kuskeista edes käyttäytyisivät noin. Ja ennenkaikkea siksi, kun kerran pääset niistä näköjään "sujuvasti" ohikin!
Vai tuleeko sinusta silloin minun kuvauksessani esiintyvä häiritsijä samalla??
Kirjoitin Coroolla / almera-luokan kuljettajat, jolloin tuo pitää sisällään käytännössä kaikkien merkkien hieman vaatimattomammalla varusteella olevat mallit mannemersuista uusiin poloihin eli autot joissa ei ole vakkaria.
Sujuvasti pääsen ohi henkilöautolla, mutta silloin kun alla on hieman isompi yhdistelmä (60 tn), korostuu nuo liikkenteessä soutajien aiheuttamat haitari-ilmiöt. Silloin auttaa vain odottaa, että edellä ajava osaisi katsoa peiliin ja väistää. Useimmiten nuo ovat matkalla johonkin lähikauppaan tai baariin, joten harvemmin moisen perässä pariasataa kilometriä joutuu seuraamaan.
Häiritsijä en pyri olemaan, sillä ymmärrän, että muidenkin tulee saada liikkua ja päästä perille aikataulunsa mukaisesti.
Raskaammilla vehkeillä liikkuessani olen kuitenkin enimmäkseen se ohitettava osapuoli, ja monien mielestä jonkin asteinen tientukko.
Oikeassa ovat sekä maavara, että Kumppani. Liikenteessä löytyy monenmoista mönkijää.
Vaikka aiemmassa kirjoituksessani kritisoin "vakkaria", niin kyllä se edelleen ON hyvä härpäke.
Jossain lehdessä kun oli puhetta taloudellisesta ajotavasta, oli "vakkarista" maininta, että raskaskaasujalkaisilta se säästää polttoainetta, "kevytkenkäisillä" asia on päin vastoin. Tuon ensimmäisen ymmärrän, mutta mikähän on perusteena tuolle jälkimmäiselle väitteelle?
Jos on yksin liikenteessä, kevytkenkäisellä ajotavalla (kiihdytykset alamäissä, hidastukset ylämäissä säästää kyllä polttoainetta.
Useimmiten emme vain ole yksin siellä tienpäällä, joten ottamalla muut huomioon ja ajamalla mahdollisimman tasaista nopeutta, myös muut tielläliikkujat pääsevät pienemmällä pottoaineenkulutuksella. Haitariliikkeen aiheuttaja lisää myös takanaan tulevien kulutusta.
Useimmissa vakkkareissa on mahdollisuus lisätä ja vähentää nopeutta, joten kun opettelee tavan ennakoida liikenteen nopeudenmuutokset, voi pienillä sormenliikkeillä lisätä ja vähentää nopeutta tilanteen mukaan. Automaatilla ajaessa kaasupolkimeen tai jarruun ei pidemmillä taipaleilla tarvitse useinkaan kajota, kun nopeuden voi muuttaa suoraan vakkarin säätimestä.
Jos on yksin liikenteessä, kevytkenkäisellä ajotavalla (kiihdytykset alamäissä, hidastukset ylämäissä säästää kyllä polttoainetta.
Useimmiten emme vain ole yksin siellä tienpäällä, joten ottamalla muut huomioon ja ajamalla mahdollisimman tasaista nopeutta, myös muut tielläliikkujat pääsevät pienemmällä pottoaineenkulutuksella. Haitariliikkeen aiheuttaja lisää myös takanaan tulevien kulutusta.
Useimmissa vakkkareissa on mahdollisuus lisätä ja vähentää nopeutta, joten kun opettelee tavan ennakoida liikenteen nopeudenmuutokset, voi pienillä sormenliikkeillä lisätä ja vähentää nopeutta tilanteen mukaan. Automaatilla ajaessa kaasupolkimeen tai jarruun ei pidemmillä taipaleilla tarvitse useinkaan kajota, kun nopeuden voi muuttaa suoraan vakkarin säätimestä.
Ennakointi on minunkin toimintamallini. Tarkoittaa myös, että edessäni on tilaa, johon erittäin mielellään tungetaan. Yksinkertaisesti siksi, että siihen mahtuu. Jatkaisivat vaan sitten menoaan siten, että minun ei tarvitse kohtuuttomasti hidastaa saadakseni taas sen turvavälin aikaiseksi.
Isoihin nopeudenmuutoksiin vakionopeussäätimen käyttäminen ei ole ainakaan minun autossani ole toimiva ratkaisu. Muutaman tuntikilometrin vaihtelut onnistuvat ratin näppäimillä helposti.
Niin, ensinnäkin että tällaista haitariliikettä tapahtuu ylipäätään, täytyy autoja olla liikkeellä aikas paljon, vai mitä. Tämä ilmiö ei koske käsittääkseni mitenkään ns. hiljaisia aikoja. Silloin ollaan ohitettavana ja ohittajina ilman kummempia vaikutuksia, vai mitä?
maavara:
Kirjoitin Corolla / Almera-luokan kuljettajat, jolloin tuo pitää sisällään käytännössä kaikkien merkkien hieman vaatimattomammalla varusteella olevat mallit mannemersuista uusiin poloihin eli autot joissa ei ole vakkaria. Sujuvasti pääsen ohi henkilöautolla, mutta silloin kun alla on hieman isompi yhdistelmä (60 tn), korostuu nuo liikkenteessä soutajien aiheuttamat haitari-ilmiöt. Silloin auttaa vain odottaa, että edellä ajava osaisi katsoa peiliin ja väistää. Useimmiten nuo ovat matkalla johonkin lähikauppaan tai baariin, joten harvemmin moisen perässä pariasataa kilometriä joutuu seuraamaan. Häiritsijä en pyri olemaan, sillä ymmärrän, että muidenkin tulee saada liikkua ja päästä perille aikataulunsa mukaisesti.
Millaisia havaintoja olet tehnyt näistä usein omasta mielestään sujuvasti ajavien autoista, eli "liian hitaaseen" liikenteeseen kyllästyvien ja ohittelemaan alkavien kuskien autojen merkeistä ja malleista.
Siellähän ne aiheuttavat yhtä usein kanssa sitä haitari-ilmiötä. Mitäs veikkaat, mihin niillä on kiire? Sellaisia joutuu kanssa sietämään, okei joskus yhtä lailla seuraavaan maitokauppaan asti, mutta vielä varmemmin pitkissä jonoissa haitaroimassa kilometritolkullakin.
Millaisia havaintoja olet tehnyt näistä usein omasta mielestään sujuvasti ajavien autoista, eli "liian hitaaseen" liikenteeseen kyllästyvien ja ohittelemaan alkavien kuskien autojen merkeistä ja malleista.
Lähes kaikilla mennään ohi. Vaarallisimpiin ohituksiin syyllistyvät vanhemmala, heikkotehoisella kalustolla ajavat perusjapet ja hilmat sekä tietenkin kokemattomat nuoret.
Heikotehoisilla lähdetään ohittamaan liian lyhyillä suorilla ja nuorilla on taas se näyttämisen tarve kavereille.
Kiireisillä on yleensä sitten riittävän tehokkaat autot, joten ohitus onnistuu kohtalaisen hyvin, joskin niissäkin on kuumakalleja, joille kaiki näyttävät olevan tiellä. Kiireiset ajavat yleensä liisarilla.
Liikkennevirran nopeus ei ole kuin satunnaisesti tuo rajoitusnopeus, joten ei kannata nipottaa ajamalla tarkasti rajoitusnopeutta.
Pahimmat liikennevirran häiriköt ovat niitä, jotka kuvittelevat ajavansa tarkasti rajoitusnopeutta ja ajavat ilman vakkaria, jolloin heidän nopeutensa 80-kympin alueella vaihtelee 65-85 km / h, ja he ovat niitä, jotka luovat sen haitariliikkeen liikennevirtaan.
liikennevirta ei tosiaan ole staattinen. Se yleensä suurelta osin sopeutuu vallitseviin oloihin, oman kokemukseni mukaan myös rajoituksenmukaiseen nopeuteen tai ylinopeuteen ihan sen mukaan mitä siinä päätetään ajaa.
Tuo mainitsemasi vauhdin vaihtelijaryhmän kuvaus on puutteellinen. Eniten vauhtiaan vaihtelevat ne jotka ylittävät rajoitusta, ts luovat enemmän haitariliikettä. Ymmärrät varmaan että tyypillisen ohittelijan välillä 65-100 vaihtelevan nopeuden vaihtelu on suurempaa kuin tuolla mainitsemallasi porukalla, joka sinänsä on ongelma sekin. Yksittäinen hitaastikaan ajava ei kuitenkaan aiheuta voimakasta haitariliikettä, sen tekevät ne jotka ajavat liian lyhyillä etäisyyksillä ja ne jotka ohittelevst siihen väliin.
Pahimmat liikennevirran häiriköt ovat niitä, jotka kuvittelevat ajavansa tarkasti rajoitusnopeutta ja ajavat ilman vakkaria, jolloin heidän nopeutensa 80-kympin alueella vaihtelee 65-85 km / h, ja he ovat niitä, jotka luovat sen haitariliikkeen liikennevirtaan.
Tuo mainitsemasi vauhdin vaihtelijaryhmän kuvaus on puutteellinen. Eniten vauhtiaan vaihtelevat ne jotka ylittävät rajoitusta, ts luovat enemmän haitariliikettä. Ymmärrät varmaan että tyypillisen ohittelijan välillä 65-100 vaihtelevan nopeuden vaihtelu on suurempaa kuin tuolla mainitsemallasi porukalla, joka sinänsä on ongelma sekin. Yksittäinen hitaastikaan ajava ei kuitenkaan aiheuta voimakasta haitariliikettä, sen tekevät ne jotka ajavat liian lyhyillä etäisyyksillä ja ne jotka ohittelevst siihen väliin.
Syy ja seuraus.
Ohittelu lisääntyy huomattavasti, kun tasaiseen liikennevirtaan tulee joku, jonka ajonopeus vaihtelee 65- 85 välillä.
Syy on tuo tasaisen liikennevirran sotkeva vaihteleva nopeus, josta seuraa se, että ne jotka haluavat ajaa tasaista nopeutta pyrkivät ohittamaan tuon liikennevirran nopeusvaihtelun aiheuttajan.
Useimmiten ohitus ei kuitenkaan onnistu heittämällä, joten nopeudenvaihtelija kerää peräänsä kymmenien autojen jonon, jossa aina suorilla ohitukseen sopivilla pätkillä ohitellaan, vaikka jonon vetäjää ei nähdäkään.
80 aluella jonoon liittyy ennen pitkäää myös muutama raskas ajoneuvo, koska keskinopeus laskee alle "marssinopeuden", ja näin muodostuu penruuhka ja haitariliikettä myös vähäisessä liikennevirrassa.
Yksittäinen, liikennevirtaa nopeammin ajava ei tälläistä pienruuhkaa aiheuta, mutta liikennevirtaa hitaammmin ajava aiheuttaa.
Ohittelu lisääntyy huomattavasti, kun tasaiseen liikennevirtaan tulee joku, jonka ajonopeus vaihtelee 65- 85 välillä.
Vielä huomattavammin se lisääntyy, koska ajetaan ylinopeutta. Ja haitariliike lisääntyy selkeästi, koska ei noudateta turvavälejä ja ohitellaan jonon väliin.
Kuten aiemmin sanoin, se on ihme juttu miten paljon vähemmän näihin kertomasi mukaisiin "ongelmiin" tulee kiinnitettyä huomiota kun itse ajaa rajoituksen mukaan. Niitä ei tule ollenkaan niin paljon perä edellä vastaan. Itse en ohita päivittäin tai viikoittainkaan montaakaan autoa, vaikka ajan kyllä paljon, vilkkailla teillä ja ihan hyvillä keskinopeuksilla kautta linjan. Osaatko selittää miten se on mahdollista?
Useimmiten ohitus ei kuitenkaan onnistu heittämällä, joten nopeudenvaihtelija kerää peräänsä kymmenien autojen jonon, jossa aina suorilla ohitukseen sopivilla pätkillä ohitellaan, vaikka jonon vetäjää ei nähdäkään.
Aika järjetöntä touhua ohitella perältä käsin jos jono on kuvaamasi mittainen.
Yksittäinen, liikennevirtaa nopeammin ajava ei tälläistä pienruuhkaa aiheuta, mutta liikennevirtaa hitaammmin ajava aiheuttaa.
Ei ehkä pienruuhkaa, mutta merkittäviä ongelmia vilkkaammassa liikenteessä tai mainitsemassasi pienruuhkassa.
Nopeammin ajavat rikkovat muuten tasaisesti etenevän liikenteen rytmin, mikä aiheuttaa jonoutumista ja runsaasti haitariliikettä jonoihin.
Jos ajatellaan vilkkaan liikenteen tilannetta, niin tällainen yksittäinen nopeampaan ajoon pyrkivä aiheuttaa ohituksillaan heiluriliikkeen, joka heijastuu jonossa todella kauas. Eli käytännössä aiheuttaa ruuhkautumista kauempana liikenteessä. Tässä tapauksessa jonon perällä tuntuu että joku ajaa ajoittain todella hiljaa keulalla, vaikka niin ei olisikaan.
Useimmiten ohitus ei kuitenkaan onnistu heittämällä, joten nopeudenvaihtelija kerää peräänsä kymmenien autojen jonon, jossa aina suorilla ohitukseen sopivilla pätkillä ohitellaan, vaikka jonon vetäjää ei nähdäkään.
Aika järjetöntä touhua ohitella perältä käsin jos jono on kuvaamasi mittainen.
Niin on mutta juuri tällaisia tilanteita jonon veturit jotka eivät suostu ajamaan virran mukana aiheuttaa.
Useimmiten ohitus ei kuitenkaan onnistu heittämällä...
Aika järjetöntä touhua ohitella perältä käsin jos jono on kuvaamasi mittainen.
Niin on mutta juuri tällaisia tilanteita jonon veturit jotka eivät suostu ajamaan virran mukana aiheuttaa.
Kerron vain kuinka toimin, sanokaa te, mikä tässä menee väärin? Doktriinilla "muihin en voi vaikuttaa, säädän siis omaa ajamista", en ole paljon jonon dynamiikkaa miettinyt.
Valtatiellä nopeus tuntuu vaihtelevan vähiten rajoituksesta ja tilanteesta piittaamatta kaikkialla tasaista 90 ajavilla, joten en ole vakuuttunut siitä, että tasanopeus olisi edes hyvä asia, koska rajoitukset vaihtelevat kuitenkin?
Ponin kanssa jo kerroimme aiemmin, miksi muita hitaammin ajamisesta tulee ongelma vain, jos sen tekee muista välittämättä. Hitaasti voi ajaa, jos siihen on syy tai halu, mutta jonon kerääminen on silti oma valinta.
En hoksaa, mitä älytöntä tai häiritsevää jonon perältä ohittamisessa on? Ellen tyydy tavoittamani jonon nopeuteen, eikä edelläni ajava näytä käyttävän minulle sopivia ohituspaikkoja, menen aika pian itse ohi.
Jos edelläni ajaville sopiva nooeus on minua alempi, eikä ohitus näytä kiinnonstavan (tai kiinnostaa, mutta osaaminen tai työntövoima puuttuu), niin miksi minun pitäisi sitä odotella? Edellä ajava valitsi ajopelinsä ihan itse ja se on hänen ongelmansa. Miksi minun pitäisi odotella kun hän ei löydä ohituspaikkaa?
Aika usein tällä pelillä tulee ohittaneeksi jonkun, joka vapaassa tilanteessa ajaa minua nooeammin, mutta jos jonon ohitus on yleensä mahdollinen, ei hänen päästämisensä edelle jonon ohituksen jälkeen ole yhtään mikään ongelma.
Tavoitetun jonon pituus, keli ja jäljellä oleva matka toki vaikuttavat siihen valintaani, jäänkö korostetulla etäisyydellä seuraamaan vai menenkö ohi.
Jossain lehdessä kun oli puhetta taloudellisesta ajotavasta, oli "vakkarista" maininta, että raskaskaasujalkaisilta se säästää polttoainetta, "kevytkenkäisillä" asia on päin vastoin. Tuon ensimmäisen ymmärrän, mutta mikähän on perusteena tuolle jälkimmäiselle väitteelle?
maavaran kevytkenkäinen ajotapa säästää mäkisessä maastossa, jossa vakiokaasu (+ vapaalla rullaaminen) kuluttaa vähemmän kuin vakionopeus. Jotkut vakkarit jopa hyppäävät jarrulle alamäessä.
Mäkisessä maastossa ylävireisen koneen ja tomaatin yhdistelmä on ärsyttävä ajaa cruisella, kun laatikko selaa jatkuvasti 3-4-5 väliä tavoitteenaan keskikulutuksen kolminkertaistaminen.
Pohjanmaalla tietysti vakionopeus ja vakiokaasu ovat aika lailla sama asia.
Yksittäinen, liikennevirtaa nopeammin ajava ei tälläistä pienruuhkaa aiheuta, mutta liikennevirtaa hitaammmin ajava aiheuttaa.
En löydä yhtään "syyllistä" pelkän nopeuden perusteella.
Nopeampi näkevä kuski on harmiton, koska hän toisen tavoittaessaan ymmärtää tilanteen muuttuneen ja sopeutuu siihen ohittamalla turvallisesti.
Hitaampi näkevä vielä hitaamman tavoittaessaan sopeutuu myös jääden jonon takaovelle heittämään itseään nopeampia edelleen.
Ongelma aiheutuu vasta jomman kumman näkövammasta tai kyvyttömyydestä ottaa muut huomioon
Jonon aiheuttavat ne jonon toinen ja kolmas auto, jotka ajavat liian lähellä jonon vetäjää, jotta takanatulija voisi helpoisti ohittaa hitaammat auto kerrallaan.
Ohituksista aiheutuva haitarilike johtuu juuri siitä, että näitä liian lähellä edellämenijää ajavia ohittettaessa ohitettu hidastaa nopeuttaan liikaa ohittajan tullessa ohitetun pitämään liian lyhyeen väliin.
Ohittelu lisääntyy huomattavasti, kun tasaiseen liikennevirtaan tulee joku, jonka ajonopeus vaihtelee 65- 85 välillä.
Kuten aiemmin sanoin, se on ihme juttu miten paljon vähemmän näihin kertomasi mukaisiin "ongelmiin" tulee kiinnitettyä huomiota kun itse ajaa rajoituksen mukaan. Niitä ei tule ollenkaan niin paljon perä edellä vastaan. Itse en ohita päivittäin tai viikoittainkaan montaakaan autoa, vaikka ajan kyllä paljon, vilkkailla teillä ja ihan hyvillä keskinopeuksilla kautta linjan. Osaatko selittää miten se on mahdollista?
Kerroit jo itse kaksi syytä.
Ajat keskimääräistä liikennevirtaa hitaammin, koska liikennevirtaa hitaampia ei tule perä edellä vastaan.
Et myöskään kiinnitä huomiota muule liikennevirralle aiheuttamiisi ongelmiin.
Kun alla on yhdistelmä, jolla ajetaan 100 km aluella aina alle viralisen rajoituksen, olen se ohituksen kohde, joten pyrin minimoimaan nopeammin liikkkuville aiheuttamani haitat.
Peileistä näkee mitä takana tapahtuu, ja korkealta näkee myös pidemmälle eteenpäin.
Siksi näen kokonaisuuden paremmin, myös muille aiheuttamani ongelmat.
Opettele hyödyntämään peilejä. Laske montako autoa perääsi ilmestyy 6 minuutin aikana, kerro luku kymmenellä, niin tiedät monenko menoa hidastat tunnin aikana.
En löydä yhtään "syyllistä" pelkän nopeuden perusteella
Jonon aiheuttavat ne jonon toinen ja kolmas auto, jotka ajavat liian lähellä jonon vetäjää, jotta takanatulija voisi helpoisti ohittaa hitaammat auto kerrallaan.
Aivan. Tuossa epäkohteliaassa ja takaa lähestyvän riskin ottoon valmiin kuljettajan aiheuttamaa riskiä kasvattavassa ajotavassa ei virhe olekaan liian hidas nopeus, vaan liian pieni turvaväli.
maavara:
Ohituksista aiheutuva haitarilike johtuu juuri siitä, että näitä liian lähellä edellämenijää ajavia ohittettaessa ohitettu hidastaa nopeuttaan liikaa ohittajan tullessa ohitetun pitämään liian lyhyeen väliin.
Aivan. Niinpä en jonoa (yksi kerrallaan!) ohittaessani koe tunnon tuskia. Itsehän he ovat haitarinsa rakentaneet. Ei tuollaisessa ajotavassa ole mitään järkeä, ellei halua jarrutella jokaisen ohittajan vuoksi.
Haitarin voi omalta kohdaltaan katkaista kuka tahansa, joten siihen osallistuminen on oma valinta
Tässä asiassa olen Akik:n kanssa samaa mieltä. Viimeiset parikymmentä vuotta olen ajanut rajoitusten mukaan, enkä sinä aikana enää ole huomannnut, että autoja tulisi "perä edellä vastaan". Ajelen silloin tällöin perjantaisin tuollaisen 350km matkan ja sunnuntaina takaisin, enkä noiden matkojen aikana välttämättä joudu ohittamaan yhtäkään henkilöautoa. Minut kyllä ohitetaan useammankin kerran, mutta väitän silti, etten kerää jonoa. Nämä ohittelijat ovat yksittäisiä tapauksia muutaman kymmenen kilometrin välein. En missään tapauksessa tunne ajavani liikennevirtaa hitaammin.
Joskus nuorempana tuli kyllä ajeltua maantiellä aina enemmän tai vähemmän ylinopeutta ja silloin tietysti näitä "alinopeutta" ajavia "hidastelijoita" oli riesaksi asti pyörimässä jaloissa. Ajaminen kävi hermoille ja oli stressaavaa. Tuntui, että vikaa oli aina muissa, ei ikinä minussa. Minähän ajoin sujuvasti.
Väitän, että ajamiseni on nykyään huomattavasti rennompaa ja stressittömämpää kuin ennen. Ja bonuksena säästyy ehkä vähän bensaakin.
Väitän, että ajamiseni on nykyään huomattavasti rennompaa ja stressittömämpää kuin ennen. Ja bonuksena säästyy ehkä vähän bensaakin.
Allekirjoitan saman. Bensan hintakin kannustaa taas desilitrojen tarkkailuun kun tuo kerroin on 7 (2x3,5 sataa km ). Ajotavallaan säästää enemmän (CO2:kin ) kuin pihistelemällä siitä millä huoltoasemalla olisi 2 senttiä halvempi litrahinta.
Ohittajia tosiaan esiintyy sunnuntaisinkin. Itse en viitsi ohittaa jos "alinopeutta" ei ole paljon ja ohituspaikka ei ole helppo, ja päätöstä helpottaa lisäksi se että navigaattorikin kertoo milloin tulee seuraava kääntyminen.
Mutta ymmärrän kyllä mekanismin miksi jotkut ajavat ylinopeutta vaikka ei olisikaan kiire. 80 km/h hyvässä autossa voi tuntua todella hitaalta, ja jos ei tiedä miksi ei kovempaa saa ajaa niin sitä helposti alkaa ajamaan vauhdikkaammin kun ei sanktioita (hirvikolari, säikähtänyt jalankulkija, laske polttoainekulujaan, sakko ) tulee välttämättä koskaan.
Ei silti pidä kuvitella, että ohittaminen ja hieman nopeammin ajaminen stressaisi myös kaikkia muitakin.
Stressi syntyy siitä että silloin pitää vilkuilla esiintyykö tutkaa, ja tuleeko joku vastaan. Ja huonot ohittajat stressavat sekä ohitettavia että vastaantulijoita. Parhaiten eron huomaa silloin kun ajaa rajoitusnopeutta, se on hyvin rauhallista ajamista - lukuunottamatta niitä huonojen ohittelijoiden aiheuttamia tilanteita.
Lisäksi ohittelu ja ylinopeus on haitallista polttoainelaskulle.
Mp:llä ohittaminen on vaivatonta, mutta kyllä sekin työstä käy jos pitää ajaa liikennevirtaa nopeammin 350 km matka sen sijaan että tyytyisi ajamaan laillisesti.
Mp:llä ohittaminen on vaivatonta, mutta kyllä sekin työstä käy jos pitää ajaa liikennevirtaa nopeammin 350 km matka sen sijaan että tyytyisi ajamaan laillisesti.
Olennainen kohta alleviivattu. Joku 600 km tiukalla aikataululla vaikkapa lauttasatamaan on rasittavaa ajaa, vaikka koko ajan arvioikin juuri ja juuri ehtivänsä.
Mutta kun ajaa omaa sopivaa nopeuttaan Helsingistä takaisin Ouluun, eivät siihen liittyvät ohitukset ole mikään rasite, etenkään moottoripyörällä.
Erilaisten kuskien ja ajoneuvojen sekamelskassa ei ihan heti tarvitse odotella saman nopeuden sopivan kaikille. En minä ainakaan jaksa odotella, kunnes te muut saatte säädettyä vehkeenne siihen malliin, että pystytte ajamaan minun valitsemaani oikeaa nopeutta
Nopeusvalvontaan suhtautumisestani kertoo tämänkesäinen episodi, jossa ensimmäiselle valojen vilkuttajalle moikkasin ja tarkistin kaiken olevan kunnossa. Seuraavan vilkuttelijan jälkeen vedin sivuun katsastamaan mopoa että valot toimivat eikä mistään tipu mitään.
Seuraava pysäyttäjä oli sitten konstaapeli föönin kanssa ja vasta siinä vaiheessa tajusin, mitä ne vilkuttelivat. Eivät tutkarysät minua tavallisesti koske lainkaan, koska ajan juuri säädettyä ylinopeutta ettei minua pysäytetä kuittaamaan ylinopeussakkoa eikä puhaltamaan alinopeuden aiheuttaman epäilyksen vuoksi.
Motoristi ei jatkuvasti mittaria vilkuile, koska nopeus tuntuu niin konkreettisesti, että tutun pyörän nopeuden tuntee muutenkin. Olin vain samana päivänä rikkonut kuudetta vuotta samalla pyörällä ajaen kehittämäni nopeusmittarin korvien välissä pukemalla poikani tyköistuvat pattipolvinahat, uudet korvatulpat ja pudottamalla pyörän pleksin virtaviivaisempaan asentoon. Sisäisen nopeusmittarini kalibrointi oli systemaattisesti kympin pielessä, kun kapeat hartiat painuivat kevyesti tuulen läpi ja oli mukavan hiljaista.
Onneksi selvisin mörököllillä, eikä 30 vuoden sakoton putki mennyt poikki
AkiK:
Sinulle taitaa paljonkin tapahtua ihme juttuja liikenteessä.
AkiK:
Liikkennevirran nopeus ei ole kuin satunnaisesti tuo rajoitusnopeus, joten ei kannata nipottaa ajamalla tarkasti rajoitusnopeutta.
Joustava liikenne on sitä, että huomioidaan myös muu liikenne eikä estetä liikennevirtaa ajamalla tarkoitushakuisesti mielestään oikeaa rajoitusnopeutta. Jos liikennevirta sujuu 80 alueella rekkojen "marssinopeudella" , on typerää lähteä sitä henkilöautolla hidastamaan, sillä ei se "marssinopeus" koko aikaa ole 88 km /h vaan ylämäissä se hidastuu ja alamäissä kiihtyy (tosin melko hitaasti), ja keskinopeus on jokseenkin tarkkaan tuo 80 rajoitusnopeus (ruuhka-aikoja lukuunottamatta).
Pahimmat liikennevirran häiriköt ovat niitä, jotka kuvittelevat ajavansa tarkasti rajoitusnopeutta ja ajavat ilman vakkaria, jolloin heidän nopeutensa 80-kympin alueella vaihtelee 65-85 km / h, ja he ovat niitä, jotka luovat sen haitariliikkeen liikennevirtaan.
maavara:
Aika ankaraa tuomita näitä kuljettajia häiriköiksi. Tuskin he tahallaan aiheuttavat häiriöitä. Vaikka toki päinvastaisiakin tapauksia on.
En puolustele epätasaista ajoa, mutta uskoisin tällöin kyseessä olevan muutenkin aran ja epävarman, ehkä aloittelevan kuljettajan. Tai kuljettajan, joka ajaa harvoin.
On jo tullut mainittua, että ajo-oikeuden saatuaan myös heillä on oikeus olla liikenteessä.
Ilman muuta tuollainen nopeuden heilahtelu tuottaa vaikeuksia vallankin raskaalle kalustolle. Valitettavasti liikenteessä on niin paljon eri kokemuksen ja taidon omaavia kuljettajia, sekä eri tasoisia ja laatuisia ajoneuvoja, että koskaan ei liikenne tule olemaan tasaista, kuin junan vaunut kiskoilla, yhden veturin vetäminä.
Vakionopeussäädin on hyvä härpäke, mutta ei sekään yksinään ratkaise liikenteen ongelmia, yhtään niistä. Väärin käytettynä se voi olla jopa vaarallinen. Kyllä kuljettaja on edelleen avainasemassa.
maavara:
Totta, se liikennevirran nopeus voi olla myös alle sen rajoitusnopeuden, mutta tottahan toki myös ylikin. Riippuu niin monesta seikasta, etten lähtisi vakioimaan mitään "hyvää esimerkkiä"...
maavara:
Minusta ihan yhtä pahoja häiriköitä ovat ne, jotka kyllästyvät jonkin liikennetilanteen virran nopeuteen ja kuvittelevat aloittavansa sitten ohituksillaan ja erilaisella painostamisellaan liikenteen sujuvoittamisen, unohtaen että ihan yhtä lailla luovat haitariliikettä liikennevirtaan.
Olethan samaa mieltä, maavara?
Poni:
Ehkä tuo häirikkö oli väärä valinta, olisi pitänyt kirjoittaa häiritsijä.
Nuo samat kaverit ovat yleensä niitä, jotka tulee ohitettua 80 / 100 alueella. Jos ohituksen jälkeen seuraa 60 / 50 alue, nuo kaverit ilmestyvät perään roikkumaan kun noudattaa rajoitusta, ja jotkut noista jopa ohittavat rajoitusta noudattava taajama-alueella.
Eivät nuo ole useinkaan vasta kortin saaneita, vaan paremminkin siellä keski-iän paremmalla puolella olevia. Useimmiten alla on hieman vanhempi corolla / almera -luokan kulkupeli.
Okei, minäkin tarkennan että vain häiritsijöitä tuohon edelliseen vastineeseeni.
Mutta tuohon sinun kirjoitukseesi liittyen, niin mikäs ongelma tuo sitten on? Ei niitä Corollia ja Almeroita ole niin paljoa, saati että kaikki niiden kuskeista edes käyttäytyisivät noin. Ja ennenkaikkea siksi, kun kerran pääset niistä näköjään "sujuvasti" ohikin!
Vai tuleeko sinusta silloin minun kuvauksessani esiintyvä häiritsijä samalla??
Oikeassa ovat sekä maavara, että Kumppani. Liikenteessä löytyy monenmoista mönkijää.
Vaikka aiemmassa kirjoituksessani kritisoin "vakkaria", niin kyllä se edelleen ON hyvä härpäke.
Vallankin alhaisten rajoitusten kohdilla huomaa selvästi, ketkä eivät sitä käytä, vaikka se niin monessa autosta nykyään jo vakiovarusteena on.
Itse käytän sitä säännöllisesti, mutta joka paikassa se ei ole käytännöllinen, järkevä ja/tai turvallinen.
Jossain lehdessä kun oli puhetta taloudellisesta ajotavasta, oli "vakkarista" maininta, että raskaskaasujalkaisilta se säästää polttoainetta, "kevytkenkäisillä" asia on päin vastoin. Tuon ensimmäisen ymmärrän, mutta mikähän on perusteena tuolle jälkimmäiselle väitteelle?
Kumppani:
Kirjoitin Coroolla / almera-luokan kuljettajat, jolloin tuo pitää sisällään käytännössä kaikkien merkkien hieman vaatimattomammalla varusteella olevat mallit mannemersuista uusiin poloihin eli autot joissa ei ole vakkaria.
Sujuvasti pääsen ohi henkilöautolla, mutta silloin kun alla on hieman isompi yhdistelmä (60 tn), korostuu nuo liikkenteessä soutajien aiheuttamat haitari-ilmiöt. Silloin auttaa vain odottaa, että edellä ajava osaisi katsoa peiliin ja väistää. Useimmiten nuo ovat matkalla johonkin lähikauppaan tai baariin, joten harvemmin moisen perässä pariasataa kilometriä joutuu seuraamaan.
Häiritsijä en pyri olemaan, sillä ymmärrän, että muidenkin tulee saada liikkua ja päästä perille aikataulunsa mukaisesti.
Raskaammilla vehkeillä liikkuessani olen kuitenkin enimmäkseen se ohitettava osapuoli, ja monien mielestä jonkin asteinen tientukko.
Poni:
Jos on yksin liikenteessä, kevytkenkäisellä ajotavalla (kiihdytykset alamäissä, hidastukset ylämäissä
Useimmiten emme vain ole yksin siellä tienpäällä, joten ottamalla muut huomioon ja ajamalla mahdollisimman tasaista nopeutta, myös muut tielläliikkujat pääsevät pienemmällä pottoaineenkulutuksella. Haitariliikkeen aiheuttaja lisää myös takanaan tulevien kulutusta.
Useimmissa vakkkareissa on mahdollisuus lisätä ja vähentää nopeutta, joten kun opettelee tavan ennakoida liikenteen nopeudenmuutokset, voi pienillä sormenliikkeillä lisätä ja vähentää nopeutta tilanteen mukaan. Automaatilla ajaessa kaasupolkimeen tai jarruun ei pidemmillä taipaleilla tarvitse useinkaan kajota, kun nopeuden voi muuttaa suoraan vakkarin säätimestä.
maavara:
Ennakointi on minunkin toimintamallini. Tarkoittaa myös, että edessäni on tilaa, johon erittäin mielellään tungetaan. Yksinkertaisesti siksi, että siihen mahtuu. Jatkaisivat vaan sitten menoaan siten, että minun ei tarvitse kohtuuttomasti hidastaa saadakseni taas sen turvavälin aikaiseksi.
Isoihin nopeudenmuutoksiin vakionopeussäätimen käyttäminen ei ole ainakaan minun autossani ole toimiva ratkaisu. Muutaman tuntikilometrin vaihtelut onnistuvat ratin näppäimillä helposti.
Niin, ensinnäkin että tällaista haitariliikettä tapahtuu ylipäätään, täytyy autoja olla liikkeellä aikas paljon, vai mitä. Tämä ilmiö ei koske käsittääkseni mitenkään ns. hiljaisia aikoja. Silloin ollaan ohitettavana ja ohittajina ilman kummempia vaikutuksia, vai mitä?
maavara:
Millaisia havaintoja olet tehnyt näistä usein omasta mielestään sujuvasti ajavien autoista, eli "liian hitaaseen" liikenteeseen kyllästyvien ja ohittelemaan alkavien kuskien autojen merkeistä ja malleista.
Siellähän ne aiheuttavat yhtä usein kanssa sitä haitari-ilmiötä. Mitäs veikkaat, mihin niillä on kiire? Sellaisia joutuu kanssa sietämään, okei joskus yhtä lailla seuraavaan maitokauppaan asti, mutta vielä varmemmin pitkissä jonoissa haitaroimassa kilometritolkullakin.
Kumppani:
Lähes kaikilla mennään ohi. Vaarallisimpiin ohituksiin syyllistyvät vanhemmala, heikkotehoisella kalustolla ajavat perusjapet ja hilmat sekä tietenkin kokemattomat nuoret.
Heikotehoisilla lähdetään ohittamaan liian lyhyillä suorilla ja nuorilla on taas se näyttämisen tarve kavereille.
Kiireisillä on yleensä sitten riittävän tehokkaat autot, joten ohitus onnistuu kohtalaisen hyvin, joskin niissäkin on kuumakalleja, joille kaiki näyttävät olevan tiellä. Kiireiset ajavat yleensä liisarilla.
maavara:
liikennevirta ei tosiaan ole staattinen. Se yleensä suurelta osin sopeutuu vallitseviin oloihin, oman kokemukseni mukaan myös rajoituksenmukaiseen nopeuteen tai ylinopeuteen ihan sen mukaan mitä siinä päätetään ajaa.
Tuo mainitsemasi vauhdin vaihtelijaryhmän kuvaus on puutteellinen. Eniten vauhtiaan vaihtelevat ne jotka ylittävät rajoitusta, ts luovat enemmän haitariliikettä. Ymmärrät varmaan että tyypillisen ohittelijan välillä 65-100 vaihtelevan nopeuden vaihtelu on suurempaa kuin tuolla mainitsemallasi porukalla, joka sinänsä on ongelma sekin. Yksittäinen hitaastikaan ajava ei kuitenkaan aiheuta voimakasta haitariliikettä, sen tekevät ne jotka ajavat liian lyhyillä etäisyyksillä ja ne jotka ohittelevst siihen väliin.
ritsa:
Lähinnä pidän sinun juttujasi ihmeellisinä kun vertaan niitä päivittäisiin havaintoihin liikenteessä.
Mutta sinun ei kannata edes kokeilla rajoituksen mukaan ajamista. Uskosi omiin juttuihisi voisi horjua vakavasti, jos uskaltaisit kokeilla.
AkiK:
Syy ja seuraus.
Ohittelu lisääntyy huomattavasti, kun tasaiseen liikennevirtaan tulee joku, jonka ajonopeus vaihtelee 65- 85 välillä.
Syy on tuo tasaisen liikennevirran sotkeva vaihteleva nopeus, josta seuraa se, että ne jotka haluavat ajaa tasaista nopeutta pyrkivät ohittamaan tuon liikennevirran nopeusvaihtelun aiheuttajan.
Useimmiten ohitus ei kuitenkaan onnistu heittämällä, joten nopeudenvaihtelija kerää peräänsä kymmenien autojen jonon, jossa aina suorilla ohitukseen sopivilla pätkillä ohitellaan, vaikka jonon vetäjää ei nähdäkään.
80 aluella jonoon liittyy ennen pitkäää myös muutama raskas ajoneuvo, koska keskinopeus laskee alle "marssinopeuden", ja näin muodostuu penruuhka ja haitariliikettä myös vähäisessä liikennevirrassa.
Yksittäinen, liikennevirtaa nopeammin ajava ei tälläistä pienruuhkaa aiheuta, mutta liikennevirtaa hitaammmin ajava aiheuttaa.
maavara:
Vielä huomattavammin se lisääntyy, koska ajetaan ylinopeutta. Ja haitariliike lisääntyy selkeästi, koska ei noudateta turvavälejä ja ohitellaan jonon väliin.
Kuten aiemmin sanoin, se on ihme juttu miten paljon vähemmän näihin kertomasi mukaisiin "ongelmiin" tulee kiinnitettyä huomiota kun itse ajaa rajoituksen mukaan. Niitä ei tule ollenkaan niin paljon perä edellä vastaan. Itse en ohita päivittäin tai viikoittainkaan montaakaan autoa, vaikka ajan kyllä paljon, vilkkailla teillä ja ihan hyvillä keskinopeuksilla kautta linjan. Osaatko selittää miten se on mahdollista?
Aika järjetöntä touhua ohitella perältä käsin jos jono on kuvaamasi mittainen.
Ei ehkä pienruuhkaa, mutta merkittäviä ongelmia vilkkaammassa liikenteessä tai mainitsemassasi pienruuhkassa.
Nopeammin ajavat rikkovat muuten tasaisesti etenevän liikenteen rytmin, mikä aiheuttaa jonoutumista ja runsaasti haitariliikettä jonoihin.
Jos ajatellaan vilkkaan liikenteen tilannetta, niin tällainen yksittäinen nopeampaan ajoon pyrkivä aiheuttaa ohituksillaan heiluriliikkeen, joka heijastuu jonossa todella kauas. Eli käytännössä aiheuttaa ruuhkautumista kauempana liikenteessä. Tässä tapauksessa jonon perällä tuntuu että joku ajaa ajoittain todella hiljaa keulalla, vaikka niin ei olisikaan.
AkiK:
Niin on mutta juuri tällaisia tilanteita jonon veturit jotka eivät suostu ajamaan virran mukana aiheuttaa.
ritsa:
Kerron vain kuinka toimin, sanokaa te, mikä tässä menee väärin? Doktriinilla "muihin en voi vaikuttaa, säädän siis omaa ajamista", en ole paljon jonon dynamiikkaa miettinyt.
Valtatiellä nopeus tuntuu vaihtelevan vähiten rajoituksesta ja tilanteesta piittaamatta kaikkialla tasaista 90 ajavilla, joten en ole vakuuttunut siitä, että tasanopeus olisi edes hyvä asia, koska rajoitukset vaihtelevat kuitenkin?
Ponin kanssa jo kerroimme aiemmin, miksi muita hitaammin ajamisesta tulee ongelma vain, jos sen tekee muista välittämättä. Hitaasti voi ajaa, jos siihen on syy tai halu, mutta jonon kerääminen on silti oma valinta.
En hoksaa, mitä älytöntä tai häiritsevää jonon perältä ohittamisessa on? Ellen tyydy tavoittamani jonon nopeuteen, eikä edelläni ajava näytä käyttävän minulle sopivia ohituspaikkoja, menen aika pian itse ohi.
Jos edelläni ajaville sopiva nooeus on minua alempi, eikä ohitus näytä kiinnonstavan (tai kiinnostaa, mutta osaaminen tai työntövoima puuttuu), niin miksi minun pitäisi sitä odotella? Edellä ajava valitsi ajopelinsä ihan itse ja se on hänen ongelmansa. Miksi minun pitäisi odotella kun hän ei löydä ohituspaikkaa?
Aika usein tällä pelillä tulee ohittaneeksi jonkun, joka vapaassa tilanteessa ajaa minua nooeammin, mutta jos jonon ohitus on yleensä mahdollinen, ei hänen päästämisensä edelle jonon ohituksen jälkeen ole yhtään mikään ongelma.
Tavoitetun jonon pituus, keli ja jäljellä oleva matka toki vaikuttavat siihen valintaani, jäänkö korostetulla etäisyydellä seuraamaan vai menenkö ohi.
maavara:
En löydä yhtään "syyllistä" pelkän nopeuden perusteella.
Nopeampi näkevä kuski on harmiton, koska hän toisen tavoittaessaan ymmärtää tilanteen muuttuneen ja sopeutuu siihen ohittamalla turvallisesti.
Hitaampi näkevä vielä hitaamman tavoittaessaan sopeutuu myös jääden jonon takaovelle heittämään itseään nopeampia edelleen.
Ongelma aiheutuu vasta jomman kumman näkövammasta tai kyvyttömyydestä ottaa muut huomioon
Poni:
maavaran kevytkenkäinen ajotapa säästää mäkisessä maastossa, jossa vakiokaasu (+ vapaalla rullaaminen) kuluttaa vähemmän kuin vakionopeus. Jotkut vakkarit jopa hyppäävät jarrulle alamäessä.
Mäkisessä maastossa ylävireisen koneen ja tomaatin yhdistelmä on ärsyttävä ajaa cruisella, kun laatikko selaa jatkuvasti 3-4-5 väliä tavoitteenaan keskikulutuksen kolminkertaistaminen.
Pohjanmaalla tietysti vakionopeus ja vakiokaasu ovat aika lailla sama asia.
740 GLE:
Jonon aiheuttavat ne jonon toinen ja kolmas auto, jotka ajavat liian lähellä jonon vetäjää, jotta takanatulija voisi helpoisti ohittaa hitaammat auto kerrallaan.
Ohituksista aiheutuva haitarilike johtuu juuri siitä, että näitä liian lähellä edellämenijää ajavia ohittettaessa ohitettu hidastaa nopeuttaan liikaa ohittajan tullessa ohitetun pitämään liian lyhyeen väliin.
AkiK:
Kerroit jo itse kaksi syytä.
Ajat keskimääräistä liikennevirtaa hitaammin, koska liikennevirtaa hitaampia ei tule perä edellä vastaan.
Et myöskään kiinnitä huomiota muule liikennevirralle aiheuttamiisi ongelmiin.
Kun alla on yhdistelmä, jolla ajetaan 100 km aluella aina alle viralisen rajoituksen, olen se ohituksen kohde, joten pyrin minimoimaan nopeammin liikkkuville aiheuttamani haitat.
Peileistä näkee mitä takana tapahtuu, ja korkealta näkee myös pidemmälle eteenpäin.
Siksi näen kokonaisuuden paremmin, myös muille aiheuttamani ongelmat.
Opettele hyödyntämään peilejä. Laske montako autoa perääsi ilmestyy 6 minuutin aikana, kerro luku kymmenellä, niin tiedät monenko menoa hidastat tunnin aikana.
maavara:
Aivan. Tuossa epäkohteliaassa ja takaa lähestyvän riskin ottoon valmiin kuljettajan aiheuttamaa riskiä kasvattavassa ajotavassa ei virhe olekaan liian hidas nopeus, vaan liian pieni turvaväli.
maavara:
Aivan. Niinpä en jonoa (yksi kerrallaan!) ohittaessani koe tunnon tuskia. Itsehän he ovat haitarinsa rakentaneet. Ei tuollaisessa ajotavassa ole mitään järkeä, ellei halua jarrutella jokaisen ohittajan vuoksi.
Haitarin voi omalta kohdaltaan katkaista kuka tahansa, joten siihen osallistuminen on oma valinta
Tässä asiassa olen Akik:n kanssa samaa mieltä. Viimeiset parikymmentä vuotta olen ajanut rajoitusten mukaan, enkä sinä aikana enää ole huomannnut, että autoja tulisi "perä edellä vastaan". Ajelen silloin tällöin perjantaisin tuollaisen 350km matkan ja sunnuntaina takaisin, enkä noiden matkojen aikana välttämättä joudu ohittamaan yhtäkään henkilöautoa. Minut kyllä ohitetaan useammankin kerran, mutta väitän silti, etten kerää jonoa. Nämä ohittelijat ovat yksittäisiä tapauksia muutaman kymmenen kilometrin välein. En missään tapauksessa tunne ajavani liikennevirtaa hitaammin.
Joskus nuorempana tuli kyllä ajeltua maantiellä aina enemmän tai vähemmän ylinopeutta ja silloin tietysti näitä "alinopeutta" ajavia "hidastelijoita" oli riesaksi asti pyörimässä jaloissa. Ajaminen kävi hermoille ja oli stressaavaa. Tuntui, että vikaa oli aina muissa, ei ikinä minussa. Minähän ajoin sujuvasti.
Väitän, että ajamiseni on nykyään huomattavasti rennompaa ja stressittömämpää kuin ennen. Ja bonuksena säästyy ehkä vähän bensaakin.
dpi:
No jopas onkin ihme.
dpi:
Allekirjoitan saman. Bensan hintakin kannustaa taas desilitrojen tarkkailuun kun tuo kerroin on 7 (2x3,5 sataa km ). Ajotavallaan säästää enemmän (CO2:kin ) kuin pihistelemällä siitä millä huoltoasemalla olisi 2 senttiä halvempi litrahinta.
Ohittajia tosiaan esiintyy sunnuntaisinkin. Itse en viitsi ohittaa jos "alinopeutta" ei ole paljon ja ohituspaikka ei ole helppo, ja päätöstä helpottaa lisäksi se että navigaattorikin kertoo milloin tulee seuraava kääntyminen.
Mutta ymmärrän kyllä mekanismin miksi jotkut ajavat ylinopeutta vaikka ei olisikaan kiire. 80 km/h hyvässä autossa voi tuntua todella hitaalta, ja jos ei tiedä miksi ei kovempaa saa ajaa niin sitä helposti alkaa ajamaan vauhdikkaammin kun ei sanktioita (hirvikolari, säikähtänyt jalankulkija, laske polttoainekulujaan, sakko ) tulee välttämättä koskaan.
Jos ohittaminen aiheuttaa stressiä, kannattaa ilman muuta välttää ohittamista.
Ei silti pidä kuvitella, että ohittaminen ja hieman nopeammin ajaminen stressaisi myös kaikkia muitakin.
740 GLE:
Siitä itse suorituksestahan tässä ei ollut kyse edes. Jos mietit tarkemmin siis.
740 GLE:
Stressi syntyy siitä että silloin pitää vilkuilla esiintyykö tutkaa, ja tuleeko joku vastaan. Ja huonot ohittajat stressavat sekä ohitettavia että vastaantulijoita. Parhaiten eron huomaa silloin kun ajaa rajoitusnopeutta, se on hyvin rauhallista ajamista - lukuunottamatta niitä huonojen ohittelijoiden aiheuttamia tilanteita.
Lisäksi ohittelu ja ylinopeus on haitallista polttoainelaskulle.
Mp:llä ohittaminen on vaivatonta, mutta kyllä sekin työstä käy jos pitää ajaa liikennevirtaa nopeammin 350 km matka sen sijaan että tyytyisi ajamaan laillisesti.
CS2800:
Olennainen kohta alleviivattu. Joku 600 km tiukalla aikataululla vaikkapa lauttasatamaan on rasittavaa ajaa, vaikka koko ajan arvioikin juuri ja juuri ehtivänsä.
Mutta kun ajaa omaa sopivaa nopeuttaan Helsingistä takaisin Ouluun, eivät siihen liittyvät ohitukset ole mikään rasite, etenkään moottoripyörällä.
Erilaisten kuskien ja ajoneuvojen sekamelskassa ei ihan heti tarvitse odotella saman nopeuden sopivan kaikille. En minä ainakaan jaksa odotella, kunnes te muut saatte säädettyä vehkeenne siihen malliin, että pystytte ajamaan minun valitsemaani oikeaa nopeutta
Nopeusvalvontaan suhtautumisestani kertoo tämänkesäinen episodi, jossa ensimmäiselle valojen vilkuttajalle moikkasin ja tarkistin kaiken olevan kunnossa. Seuraavan vilkuttelijan jälkeen vedin sivuun katsastamaan mopoa että valot toimivat eikä mistään tipu mitään.
Seuraava pysäyttäjä oli sitten konstaapeli föönin kanssa ja vasta siinä vaiheessa tajusin, mitä ne vilkuttelivat. Eivät tutkarysät minua tavallisesti koske lainkaan, koska ajan juuri säädettyä ylinopeutta ettei minua pysäytetä kuittaamaan ylinopeussakkoa eikä puhaltamaan alinopeuden aiheuttaman epäilyksen vuoksi.
Motoristi ei jatkuvasti mittaria vilkuile, koska nopeus tuntuu niin konkreettisesti, että tutun pyörän nopeuden tuntee muutenkin. Olin vain samana päivänä rikkonut kuudetta vuotta samalla pyörällä ajaen kehittämäni nopeusmittarin korvien välissä pukemalla poikani tyköistuvat pattipolvinahat, uudet korvatulpat ja pudottamalla pyörän pleksin virtaviivaisempaan asentoon. Sisäisen nopeusmittarini kalibrointi oli systemaattisesti kympin pielessä, kun kapeat hartiat painuivat kevyesti tuulen läpi ja oli mukavan hiljaista.
Onneksi selvisin mörököllillä, eikä 30 vuoden sakoton putki mennyt poikki
Ei ahista yhtään