Minä kävin äskettäin Ruotsissa. Siellä huomasin liikenteessä kaksi merkille pantavaa asiaa.
1) autoista iso osa on Volvoja
2) ruotsalaiset ajavat kohteliaasti ja pysähtyvät aina suojatien eteen
Tästä voi tuolla sinun logiikallasi päätellä, että Volvolla ajaminen edesauttaa turvallisuutta. Ei muuta kuin Volvot pakollisiksi kaikille.
Todistat itseasiassa päinvastaista. Kirjoitat tuossa, että ruottalaiset ajavat hyvin kaikilla autoilla.
No eikö täältä löydy kitkankannattajia, jotka tyrmäisivät esittämäni ABS-jarrujen toiminnan suohon??
Eipä tietenkään, koska tosiasiat ovat tosiasioita eikä sitä paskaa jauhamalla voi muuksi muuttaa.
Kirjoitat, että jarrujen toiminnan kannalta kesällä kitkoilla ei ole tarpeeksi kitkaa, mutta talvella nastatoilla tilanne on paljon parempi. Taitaa olla niin, että kukaan ei vain viitsi alkaa jankkaamaan kanssasi tuollaisista väitteistä.
No eikö täältä löydy kitkankannattajia, jotka tyrmäisivät esittämäni ABS-jarrujen toiminnan suohon??
Eipä tietenkään, koska tosiasiat ovat tosiasioita eikä sitä paskaa jauhamalla voi muuksi muuttaa.
Kirjoitat, että jarrujen toiminnan kannalta kesällä kitkoilla ei ole tarpeeksi kitkaa, mutta talvella nastatoilla tilanne on paljon parempi. Taitaa olla niin, että kukaan ei vain viitsi alkaa jankkaamaan kanssasi tuollaisista väitteistä.
Tälläistä en ole väittänyt, vaan kitka on tietenkin yhtä huono kesät talvet. Kannattaa kuitenkin huomioida kesärenkaan ja kitkan ero kesäolosuhteissa joka on katastrofaalisen suuri.
Talvella erot tasoittuvat nastan ja kitkan välillä, ja kovin moni tuskin ajaa kesärenkailla talvella, vaikka se ylivoimaisesti pitävin olisikin märällä kelillä.
On niitä muitakin tilanteita missä ABS-jarrut eivät toimi tarkoitetulla tavalla, kuten hiekkatiellä irtosoralla se on surkea esim. henkilöautoilla tai moottoripyörillä.
Miksi TM:n kesärengastesti halusi valaista eroa kesärenkaan ja kitkarenkaan jarrutusmatkoista märällä asfaltilla 80km ja 100km nopeuksista. Tulos oli että kesärenkaan pysähdyttyä kitkalla oli nopeutta jäljellä 50/80km ja 70/100km syy miksi kyseinen ero on ratkaiseva on kesä jolloin käytetään kunnon hidastuvuuden antavia kesärenkaita.
Kesäisin on ilmeisesti liikkeellä huomattava määrä idiootteja jotka eivät ole koskaan ymmärtäneet, mistä tämä huomattava turvaero nasta ja kesärenkailla verrattuna kitkaan tosiasiassa johtuu sekä talvella ja kesällä.
Ero johtuu siitä yksinkertaisesta asiasta, ettei riittävää kitkakerrointa yksinkertaisesti synny, jotta abs jarrut voisivat toimia siten, kun suunnittelija on sen ajatellut.
Käytännössä abs jarrut vapauttavat pyörät pyörimään jatkuvasti, ja todellista jarrutusta ei tosiasiassa oikeastaan edes tapahdu, jonka voi todeta tuosta TM:n tuloksesta kun kitkarengas pystyi pudottamaan nopeutta 30km kun kesärengas pudotti sitä 100km
Talvella tilanne on tietysti sama kitkan kohdalla, mutta nastarengas toimii sentään kohtuudella abs jarrujen kanssa
Kyllähän sinä tuossa väität, että kesällä kitkarenkaat eivät tarjoa kitkaa edes sen vertaa, että jarrut toimisivat. Kuitenkin talvella nastarenkaat tarjoavat mielestäsi jarruille tarpeeksi kitkaa.
misar:
Asiaa piti ajatuksella analysoida, ja tulin siihen päätelmään ettei ABS-jarrut voi toimia tilanteessa, jossa rengas ei riittämättömän kosketuspinnan takia pysty koskaan aikaansaamaan riittävää pitoa että edes jonkinnäköinen hidastuvuus olisi saavutettavissa.
Märällä pinnalla varsinkaan ei kosketuspinta-alalla ole merkittävää vaikutusta kitkaan. Kosketuspinta-ala nimittäin merkitsee vasta sitten, kun pitoa on niin paljon, että renkaan pinnan leikkautumislujuus määrittelee pidon rajat. Tämä tapahtuu vain kuivalla hyvin pitävällä pinnalla. Märällä tilanne on usein päinvastainen. Pienempi kosketuspinta-ala merkitsee suurempaa pintapainetta ja se syrjäyttää paremmin vettä.
misar:
On niitä muitakin tilanteita missä ABS-jarrut eivät toimi tarkoitetulla tavalla, kuten hiekkatiellä irtosoralla se on surkea esim. henkilöautoilla tai moottoripyörillä.
Lukkojarrutus on tehokkain tapa pysähtyä irtosoralla, mutta se ei nyt liity mitenkään noihin muihin väitteisiisi.
Nastat vai kitkat? Tätä kysymystä miettii autoilija kesäkuumallakin. Auringonpistos on ainoa ymmärrettävä selitys. Aurinko pistää nastoillaan.
Kyllähän niitten nastojen aiheuttamien tuhojen kanssa on kesälläkin elettävä. Päällyste on karkeaa, meluisaa ja roudan murentamaa, jotta kestäisi edes jotenkin nastojen iskuja. Urissa ajamista pitää vältellä varsinkin sateella. Ellei turvallisuuden niin edes vierintävastuksen vuoksi. Nastarenkaiden talvikäyttö vaikuttaa ajonautintoa ja liikenneturvallisuutta heikentävästi kesälläkin. Talvella sitten vielä riesana lika ja pöly.
Miksi TM:n kesärengastesti halusi valaista eroa kesärenkaan ja kitkarenkaan jarrutusmatkoista märällä asfaltilla 80km ja 100km nopeuksista. Tulos oli että kesärenkaan pysähdyttyä kitkalla oli nopeutta jäljellä 50/80km ja 70/100km syy miksi kyseinen ero on ratkaiseva on kesä jolloin käytetään kunnon hidastuvuuden antavia kesärenkaita.
Kesäisin on ilmeisesti liikkeellä huomattava määrä idiootteja jotka eivät ole koskaan ymmärtäneet, mistä tämä huomattava turvaero nasta ja kesärenkailla verrattuna kitkaan tosiasiassa johtuu sekä talvella ja kesällä.
Ero johtuu siitä yksinkertaisesta asiasta, ettei riittävää kitkakerrointa yksinkertaisesti synny, jotta abs jarrut voisivat toimia siten, kun suunnittelija on sen ajatellut.
Käytännössä abs jarrut vapauttavat pyörät pyörimään jatkuvasti, ja todellista jarrutusta ei tosiasiassa oikeastaan edes tapahdu, jonka voi todeta tuosta TM:n tuloksesta kun kitkarengas pystyi pudottamaan nopeutta 30km kun kesärengas pudotti sitä 100km
Talvella tilanne on tietysti sama kitkan kohdalla, mutta nastarengas toimii sentään kohtuudella abs jarrujen kanssa
Kyllähän sinä tuossa väität, että kesällä kitkarenkaat eivät tarjoa kitkaa edes sen vertaa, että jarrut toimisivat. Kuitenkin talvella nastarenkaat tarjoavat mielestäsi jarruille tarpeeksi kitkaa.
misar:
Asiaa piti ajatuksella analysoida, ja tulin siihen päätelmään ettei ABS-jarrut voi toimia tilanteessa, jossa rengas ei riittämättömän kosketuspinnan takia pysty koskaan aikaansaamaan riittävää pitoa että edes jonkinnäköinen hidastuvuus olisi saavutettavissa.
Märällä pinnalla varsinkaan ei kosketuspinta-alalla ole merkittävää vaikutusta kitkaan. Kosketuspinta-ala nimittäin merkitsee vasta sitten, kun pitoa on niin paljon, että renkaan pinnan leikkautumislujuus määrittelee pidon rajat. Tämä tapahtuu vain kuivalla hyvin pitävällä pinnalla. Märällä tilanne on usein päinvastainen. Pienempi kosketuspinta-ala merkitsee suurempaa pintapainetta ja se syrjäyttää paremmin vettä.
misar:
On niitä muitakin tilanteita missä ABS-jarrut eivät toimi tarkoitetulla tavalla, kuten hiekkatiellä irtosoralla se on surkea esim. henkilöautoilla tai moottoripyörillä.
Lukkojarrutus on tehokkain tapa pysähtyä irtosoralla, mutta se ei nyt liity mitenkään noihin muihin väitteisiisi.
Eikö tuossa selvästi sanota kitkan tilanteen olevan sama talvella, vai halusitko unohtaa vai etkö ymmärrä.
En väittänytkaan että nastarengas olisi talvella hyvä, mutta se sentään antaa kohtuuliset toimintaedellytykset ABS-jarruille (toimii sentään kohtuudella)
Teoriasi pienestä pinta alasta pätee kun puhutaan lumipinnasta sillä saavutetaan parempi pito. Tilanne on kuitenkin täysin toinen, kun puhutaan täysjarrutuksesta märällä jolloin voimat ovat eri luokkaa. Jarrujen teho yltää kolminkertaiseksi, kuin mitä autojen moottorit pystyvät tuottamaan.
Et selvästikään halua myöntää tai et ymmärrä ABS-jarrujen toimintatapaa. TM:n tekemä testi kertoo selkeästi, mistä ongelma aiheutuu.
Miksi irtosorainen tie ei liity aiheeseen, koska siinä on aivan samasta ilmiöstä kysymys kuin märällä jarruttamisesta eli ABS-jarrut eivät tuota kunnon hidastuvuutta koska kitkakerroin on pieni rullaavan irtosoran takia erityisesti sileäpintaisella kesärenkaalla. Renkaan lukittuessä rengas vapautuu tiheästi pyörimään enkä ymmärrä miten pyörivä rengas tuottaisi kunnon hidastuvuuden.
Se on totta että lukkojarrutus on tehokkain tapa jarruttaa soralla. Auto tietenkin menee suoraan, ja kuskin on matkittava ABS-jarrujen toimintaa sopivin välein pysyäkseen tiellä. Se mikä kiinnostaa tuossa sinun letkautuksessa, on se miten suoritat lukkojarrutuksen ABS-jarruilla, minulta se ei ainakaan ole onnistunut.
Tuli juuri 100tkm täyteen ABS-jarrullisella moottoripyörällä, ja on jonkun verran kokemusta hiekkateiltä sileällä sportirenkaalla ajamisesta ja kyllä siinä saa tarkasti ajaa mikäli pinnassa on irtosoraa niin rullaa mukavasti sivuttain ja jarrutuksissa. Tässä karkeapintainen rengas on parempi.
Moton rengas on sananmukaisesti todellinen kitkarengas, ja pito on tautinen kuivalla ja märällä asfaltilla. Usein siinä loppuu kuskilta luonto, ennen kuin renkaasta pito. Jos viitsit vilkaista moton rengasta, niin siinä on hyvin pieni osuus pinta alasta uria ja mitä pitävämpi rengas on niin sitä vähemmän niitä uria on.
Merkittävin asia on varmasti renkaiden kumiseos "silica märkäpitoon" sama koskee varmasti ha-autojen kesärenkaita, joiden merkittävin ominaisuus on märkäpito, tätä TM:n testeissään korostaa merkittävimpänä ominaisuutena ja varmasti se on vaikuttanut tähän esilletuotuun eroon märkäpidossa kitka ja kesärenkaan välillä.
Eikö tuossa selvästi sanota kitkan tilanteen olevan sama talvella, vai halusitko unohtaa vai etkö ymmärrä.
En väittänytkaan että nastarengas olisi talvella hyvä, mutta se sentään antaa kohtuuliset toimintaedellytykset ABS-jarruille (toimii sentään kohtuudella)
Millä tavalla se ABS tekniikka tuntee onko renkaina nastat vai kitkat, tai alustana jää vai märkä tie? Kun mielestäsi ABS toimii paremmin nastoilla jäällä kuin kitkoilla märällä? ABS tunnistaa vain kitkakertoimen siitä paljonko rengas luistaa. Ja kitkakerroin märällä kelillä kitkoilla on huomattavasti suurempi kuin nastoilla jäällä, kuten on jo muutaman kirjoittajan toimesta todettu.
Itse en ole ABS tekniikan asiantuntija ja olen pärjännyt erinomaisesti ilman kyseistä järjestelmää. Mutta vaikuttaisi lukemani perusteella että mitä pienempi kitkakerroin sitä huonommin ABS järjestelmä toimii. Toisaalta jättää tilaa ohjailulle. Järjestelmä toimii ihan samalla tavalla oli renkaat mitkä tahansa. Harvassa ovat sellaiset talvikelit ainakin täällä ruuhkasuomessa, että kitkojen ja nastojen kitkakertoimessa olisi niin merkittävää eroa, etteikö sitä voisi muutaman naurettavan km/h:n tilannenopeuden alenemalla tai muutaman metrin lisäturvavälillä paikata. Ja jos sen paikkauksen tekee selviytyäkseen yllättävistä erikoistilanteista, normaalitilanteessa lopputulos on alempien nopeuksien ja enempien reagointiaikojen vuoksi jopa alkuperäistä turvallisempi.
Eikö tuossa selvästi sanota kitkan tilanteen olevan sama talvella, vai halusitko unohtaa vai etkö ymmärrä.
En väittänytkaan että nastarengas olisi talvella hyvä, mutta se sentään antaa kohtuuliset toimintaedellytykset ABS-jarruille (toimii sentään kohtuudella)
Millä tavalla se ABS tekniikka tuntee onko renkaina nastat vai kitkat, tai alustana jää vai märkä tie? Kun mielestäsi ABS toimii paremmin nastoilla jäällä kuin kitkoilla märällä? ABS tunnistaa vain kitkakertoimen siitä paljonko rengas luistaa. Ja kitkakerroin märällä kelillä kitkoilla on huomattavasti suurempi kuin nastoilla jäällä, kuten on jo muutaman kirjoittajan toimesta todettu.
Itse en ole ABS tekniikan asiantuntija ja olen pärjännyt erinomaisesti ilman kyseistä järjestelmää. Mutta vaikuttaisi lukemani perusteella että mitä pienempi kitkakerroin sitä huonommin ABS järjestelmä toimii. Toisaalta jättää tilaa ohjailulle. Järjestelmä toimii ihan samalla tavalla oli renkaat mitkä tahansa. Harvassa ovat sellaiset talvikelit ainakin täällä ruuhkasuomessa, että kitkojen ja nastojen kitkakertoimessa olisi niin merkittävää eroa, etteikö sitä voisi muutaman naurettavan km/h:n tilannenopeuden alenemalla tai muutaman metrin lisäturvavälillä paikata. Ja jos sen paikkauksen tekee selviytyäkseen yllättävistä erikoistilanteista, normaalitilanteessa lopputulos on alempien nopeuksien ja enempien reagointiaikojen vuoksi jopa alkuperäistä turvallisempi.
Siinäpä sulle pohtimista miten se ABS tekniikka oikein tunnistaakaan huonot renkaat, ehdotankin että lauot typeriä mielipiteitä sitten kun ymmärrät edes alkeelliset perusteet tekniikasta.
Toisaalta jättää tilaa ohjailulle??? mitähän tuokin tarkoittaa!
Kokemuksen syvällä rintaäänellä tänne vuodetut kuvitteelliset sepustukset, perustuvatkin museorekistessä olevaan kulkuneuvoon ja sehän se on mitä loistavin testialusta valovuoden vanhentuneella tekniikalla.
Juu järjestelmä toimii ihan samalla tavalla oli renkaat mitkä tahansa??? tarpeellista olisi ymmärtää sen seuraukset kun käyttää mitä tahansa renkaita!!
Juu ei se niin suuri se ero ole nastoilla ja kitkoilla. Hyvissä olosuhteissa vain 25% pidemmät, kukaan ei vielä ole kehdannut kertoa mikä se mahtaa olla märällä jäisellä tai märällä tiellä, arvaus että % on kolminumeroinen.
Tätä keskustelua on käyty siltä pohjalta mitä TM:n mittasi kesä ja kitkan pitoeroista märällä pinnalla = 0kmh / 70kmh
sehän on selvä että kitkojen käyttö kesällä, tulisi kieltää ja kriminalisoida.
Eikö tuossa selvästi sanota kitkan tilanteen olevan sama talvella, vai halusitko unohtaa vai etkö ymmärrä.
En väittänytkaan että nastarengas olisi talvella hyvä, mutta se sentään antaa kohtuuliset toimintaedellytykset ABS-jarruille (toimii sentään kohtuudella)
Ymmärrän kirjoituksesi samalla tavalla kuin nimimerkki drive. Voihan olla, että tarkoitat jotain muuta kuin mitä kirjoitat.
Teoriasi pienestä pinta alasta pätee kun puhutaan lumipinnasta sillä saavutetaan parempi pito. Tilanne on kuitenkin täysin toinen, kun puhutaan täysjarrutuksesta märällä jolloin voimat ovat eri luokkaa. Jarrujen teho yltää kolminkertaiseksi, kuin mitä autojen moottorit pystyvät tuottamaan.
Vaitätkö nyt, että märällä kelillä suurempi renkaan kosketuspintaa-ala parantaa pitoa?
Tuo kolminkertainen tehokin on sitä itseään. Jarrut tuottavat vakiovoiman ja -kiihtyvyyden, jolloin teho riippuu täysin nopeudesta. Moottori tuottaa taasen vakiotehon. Noita ei voi sanoa toisistaan verrannolliseksi, koska toisen teho riippuu suoraan nopeudesta ja toisen ei.
Miksi irtosorainen tie ei liity aiheeseen, koska siinä on aivan samasta ilmiöstä kysymys kuin märällä jarruttamisesta eli ABS-jarrut eivät tuota kunnon hidastuvuutta koska kitkakerroin on pieni rullaavan irtosoran takia erityisesti sileäpintaisella kesärenkaalla. Renkaan lukittuessä rengas vapautuu tiheästi pyörimään enkä ymmärrä miten pyörivä rengas tuottaisi kunnon hidastuvuuden.
Itseasiassa pyörivä rengas tuottaa useimmilla alustoilla parhaan hidastuvuuden. Sinun käsitys ABS:n toiminnasta on aikoja sitten vanhentunut. 80-luvulla toiminta oli suurin piirtein kuvailemasi kaltaista.
Tuo väitteesi kolminkertaisesta tehosta on sitä itseään. Se on täysin mahdoton ajatus. Jarruteho riippuu suoraan nopeudesta, kun taas moottori tuottaa saman tehon nopeudesta riippumatta. Ei nuo tehot voi olla mitenkään toisistaan verrannollisia.
Se on totta että lukkojarrutus on tehokkain tapa jarruttaa soralla. Auto tietenkin menee suoraan, ja kuskin on matkittava ABS-jarrujen toimintaa sopivin välein pysyäkseen tiellä. Se mikä kiinnostaa tuossa sinun letkautuksessa, on se miten suoritat lukkojarrutuksen ABS-jarruilla, minulta se ei ainakaan ole onnistunut.
Mistä ihmeen letkautuksesta puhut? Eihän tuossa taaskaan ole mitään järkeä. Kirjoitus- ja lukutaito ei näköjään ole Suomessakaan itsestäänselvyys.
Moton rengas on sananmukaisesti todellinen kitkarengas, ja pito on tautinen kuivalla ja märällä asfaltilla. Usein siinä loppuu kuskilta luonto, ennen kuin renkaasta pito. Jos viitsit vilkaista moton rengasta, niin siinä on hyvin pieni osuus pinta alasta uria ja mitä pitävämpi rengas on niin sitä vähemmän niitä uria on.
Etsipä huviksesi joku testi auton ja moottoripyörän jarrutusmatkasta. Tulet huomaamaan, ettei moottoripyörillä ole parempaa pitoa. Itseasiassa autojen jarrutusmatka on useinmiten lyhyempi. Moottoripyörien lyhyt jarrutusmatka on vain myytti, joka jostain syystä on kovin elinvoimainen.
Tätä keskustelua on käyty siltä pohjalta mitä TM:n mittasi kesä ja kitkan pitoeroista märällä pinnalla = 0kmh / 70kmh
sehän on selvä että kitkojen käyttö kesällä, tulisi kieltää ja kriminalisoida.
Arvioipa millainen nopeus olisi jos tuo testi suoritettaisiin jäällä ja lumella nastarenkailla.
Siinäpä sulle pohtimista miten se ABS tekniikka oikein tunnistaakaan huonot renkaat, ehdotankin että lauot typeriä mielipiteitä sitten kun ymmärrät edes alkeelliset perusteet tekniikasta.
Isoja sanoja mieheltä, joka itse kirjoittaa jatkuvalla syötöllä pehmoisia.
Vaitätkö nyt, että märällä kelillä suurempi renkaan kosketuspintaa-ala parantaa pitoa?
No ei tämänkään pitäisi enää olla yllätys kenellekään. Tämän voi todeta mm. TM:n viimeisestä kesärengasvertailusta (5/2010), jossa 225/40-18 kokoinen Nokian Hakka Z oli vesiliirtoa lukuunottamatta kaikissa pitoa vaativissa osioissa niin märällä kuin kuivalla lähinnä ylivoimainen verrattuna kapeampiin (205 mm) renkaisiin. Samanlaisia tuloksia oli jo TM:n numerossa 16/2006, jossa 225/45-17 ContiSport Contact3 päihitti pidossa kapeammat (175-205 mm) renkaat jälleen vesiliirtoa lukuunottamatta. Kiinan halpisrenkaiden ominaisuudet ovatkin sitten koosta riippumatta jotain ihan muuta, niille hävisi lähinnä vain kuluneet nastattomat talvirenkaat...
Ei kai liene mikään yllätys, että SC3 ja Z tarjoavat paremman kitkan kuin rauhallisempaan menoon tarkoitetut halvemmat renkaat... Käyttääkö TM eri kokoisille renkaille samoja paineita?
Kyllähän leveäkin rengas pätee märällä pinnalla, mutta sitten kun vettä on enemmän kuin pelkästään märkä, niin taitaa se leveä rengas käyttäytyä kuten lainelauta.
Tätä keskustelua on käyty siltä pohjalta mitä TM:n mittasi kesä ja kitkan pitoeroista märällä pinnalla = 0kmh / 70kmh
sehän on selvä että kitkojen käyttö kesällä, tulisi kieltää ja kriminalisoida.
En viitsi muuta kommentoida kuin että siinä tapauksessa talvikelillä ajaminen tulisi kieltää ja kriminalisoida kaikilla renkailla ajavilta. Vähän menee nyt kyllä epätoivoisiksi nuo juttusi...
Eikö tuossa selvästi sanota kitkan tilanteen olevan sama talvella, vai halusitko unohtaa vai etkö ymmärrä.
En väittänytkaan että nastarengas olisi talvella hyvä, mutta se sentään antaa kohtuuliset toimintaedellytykset ABS-jarruille (toimii sentään kohtuudella)
Ymmärrän kirjoituksesi samalla tavalla kuin nimimerkki drive. Voihan olla, että tarkoitat jotain muuta kuin mitä kirjoitat.
Teoriasi pienestä pinta alasta pätee kun puhutaan lumipinnasta sillä saavutetaan parempi pito. Tilanne on kuitenkin täysin toinen, kun puhutaan täysjarrutuksesta märällä jolloin voimat ovat eri luokkaa. Jarrujen teho yltää kolminkertaiseksi, kuin mitä autojen moottorit pystyvät tuottamaan.
Vaitätkö nyt, että märällä kelillä suurempi renkaan kosketuspintaa-ala parantaa pitoa?
Tuo kolminkertainen tehokin on sitä itseään. Jarrut tuottavat vakiovoiman ja -kiihtyvyyden, jolloin teho riippuu täysin nopeudesta. Moottori tuottaa taasen vakiotehon. Noita ei voi sanoa toisistaan verrannolliseksi, koska toisen teho riippuu suoraan nopeudesta ja toisen ei.
Kyllä väitän se on selviö, eikä tätä pidä sotkea leveissä vesiliirtoon, märkä tie on eri asia. Kesärenkaan kumiseos on jotain muuta kuin kitkarenkaan.
Miksi tähän pitää sotkea jatkuvasti talvikäyttöä, olen puhunut vain kitkan kesäkäytöstä, tosin olen kyllä maininnut ettei kitka ole sen parempi suolan liukastamalla talvitiellä.
Jarrujen kommentti perustui tuohon jenkeissä tapahtuvaan toyotan parjauskamppaajaan, jossa väitetiin että juuttuneen kaasupolkimen takia autoa ei jarruilla voitu pysäyttää.
Kuitenkin siellä tehdyissä testeissä todettiin jarrujen pystyvän helposti pysäyttämään auton jonka kaasupoljin on juuttunut täyskaasulle ja niiden pysäytysvoima on ainakin kolminkertainen kaikissa autoissa,ettei tästä sen enempää.
Miksi irtosorainen tie ei liity aiheeseen, koska siinä on aivan samasta ilmiöstä kysymys kuin märällä jarruttamisesta eli ABS-jarrut eivät tuota kunnon hidastuvuutta koska kitkakerroin on pieni rullaavan irtosoran takia erityisesti sileäpintaisella kesärenkaalla. Renkaan lukittuessä rengas vapautuu tiheästi pyörimään enkä ymmärrä miten pyörivä rengas tuottaisi kunnon hidastuvuuden.
Itseasiassa pyörivä rengas tuottaa useimmilla alustoilla parhaan hidastuvuuden. Sinun käsitys ABS:n toiminnasta on aikoja sitten vanhentunut. 80-luvulla toiminta oli suurin piirtein kuvailemasi kaltaista.
Tuo väitteesi kolminkertaisesta tehosta on sitä itseään. Se on täysin mahdoton ajatus. Jarruteho riippuu suoraan nopeudesta, kun taas moottori tuottaa saman tehon nopeudesta riippumatta. Ei nuo tehot voi olla mitenkään toisistaan verrannollisia.
Tunnen kyllä mainiosti ABS nykytoiminnan, ja tuskin ne päästävät monessakaan pyörän täysin lukkoon, mutta miten se mielestäsi lisää hidastuvutta, jos jarrujen tehoa toistuvasti vähennetään renkaan huonon kitkakertoimen takia.
Montako vapaasti myynnissä ollutta ABS autoa tunnet 80-luvulta, itse muistan kenties kolme.
Tätä keskustelua on käyty siltä pohjalta mitä TM:n mittasi kesä ja kitkan pitoeroista märällä pinnalla = 0kmh / 70kmh
sehän on selvä että kitkojen käyttö kesällä, tulisi kieltää ja kriminalisoida.
En viitsi muuta kommentoida kuin että siinä tapauksessa talvikelillä ajaminen tulisi kieltää ja kriminalisoida kaikilla renkailla ajavilta. Vähän menee nyt kyllä epätoivoisiksi nuo juttusi...
Miksi talvikäyttö tulisi kieltää, puhe oli siitä sallitaanko täysin eri jarrutustehon omaavia renkaita samanaikaisesti kesäolosuhteissa siihen tuo TM:n testi halusi antaa ajattelemisen aihetta.
Se on totta että lukkojarrutus on tehokkain tapa jarruttaa soralla. Auto tietenkin menee suoraan, ja kuskin on matkittava ABS-jarrujen toimintaa sopivin välein pysyäkseen tiellä. Se mikä kiinnostaa tuossa sinun letkautuksessa, on se miten suoritat lukkojarrutuksen ABS-jarruilla, minulta se ei ainakaan ole onnistunut.
Mistä ihmeen letkautuksesta puhut? Eihän tuossa taaskaan ole mitään järkeä. Kirjoitus- ja lukutaito ei näköjään ole Suomessakaan itsestäänselvyys.
Moton rengas on sananmukaisesti todellinen kitkarengas, ja pito on tautinen kuivalla ja märällä asfaltilla. Usein siinä loppuu kuskilta luonto, ennen kuin renkaasta pito. Jos viitsit vilkaista moton rengasta, niin siinä on hyvin pieni osuus pinta alasta uria ja mitä pitävämpi rengas on niin sitä vähemmän niitä uria on.
Etsipä huviksesi joku testi auton ja moottoripyörän jarrutusmatkasta. Tulet huomaamaan, ettei moottoripyörillä ole parempaa pitoa. Itseasiassa autojen jarrutusmatka on useinmiten lyhyempi. Moottoripyörien lyhyt jarrutusmatka on vain myytti, joka jostain syystä on kovin elinvoimainen.
Muistaakseni syksypuolella esitti TV2 Puskuri ohjelmassa jarrutestin joka tehtiin Honda CBR Fireblade ABS-jarruilla ja toisella yksilöllä jossa oli tavalliset jarrut.
Koeajajana oli kokenut stunt-kuski
Testin innoittajana ilmeisesti kertomasi myytti??
Tulos oli ABS-jarruilla kuivalla 31,7m märällä 32,4m
Erikoista oli se että ABS pesi tavalliset jarrut myös kuivalla, yleensä väitetään ettei näin ole niin että sekin luulo joutaa romukoppaan.
Oma Honda VFR ABS pysähtyy 38m ja risat ja voin kertoa että ABS:n toiminta on nopeataajuista värinää eikä rengas tietenkään mene lukkoon jos menisi niin turvalleenmeno voi olla tosiasia jo puolessa sekunnissa.
Tiesitkö ettei ABS ei toimi motoissa ja autoissa alle 10km nopeuksissa, motossa se on syytä muistaa ja siitä varoitetaan turvalleenmenon välttämiseksi.
Ei se väittämäsi nopeampi pysähtyminen autoon nähden ole myytti, se on vain aikaisemmin toteutunut harvoin, koska tavallisilla jarruilla se vaatii kokeneen taitavan kuskin.
Tänä päivänä myydään huomattava osa ABS-jarruilla ja pyörät pysähtyvät poikkeuksetta nopeammin kuin yksikään auto ja tehokkaaseen jarrutukseen pystyvät kaikki jotka vain uskaltavat sitä käyttää.
Tiedätkö löytyykö autoja jotka pysähtyvät alle 39metrin erittäin hyvinä pidetään 40metriin pystyviä, itsellä ei ole havaintoja näistä.
Sinun kannattaisi päivittää kertomasi myytti, ja varautua siihen että pyörä saattaa pysähtyä 8 metriä lyhyemmällä matkalla. Paljonko sinulla on silloin törmätessäsi vauhtia, varsinkin jos alla on kesärengaskäytössä kitkat, veikkaisin ilman varmaa tietoa n.85km/h
tiesitkös että norjassa nyös samalla laskettiin nopeus rajoituksia ja oli paljon tv kampanjoita sen tueksi...
Joo tiesin. Luin jutun ruotsalaisesta lehdestä pari vuotta sitten. Siinä kerrottiin noista.
Siis kitkarengashan vaatii hieman ajotavan muutosta. Niillä pitää lukea keliä tarkemmin. Tuollaisen suuren muutoksen yhteydessä kaikki eivät siihen opi yhtä nopeasti tai eivät edes halua. Siksi rajoitusten tiukentaminen on järkevää.
Norjalainen ajotapa ei myöskään ole maailman rauhallisin. Ensimmäisen kerran siellä ajaessani jäi mieleen kuinka he kaahaavat.
Miksi talvikäyttö tulisi kieltää, puhe oli siitä sallitaanko täysin eri jarrutustehon omaavia renkaita samanaikaisesti kesäolosuhteissa siihen tuo TM:n testi halusi antaa ajattelemisen aihetta.
Tuollahan jo aikaisemmin tätä aihetta käsiteltiin. Mielipiteeni oli että liikenteessä ei pidä tehdä liian äkkinäisiä liikkeitä. Jarrutus tai ohjaus. Muita heikommalla pidolla ajava joutuu varautumaan äkkijarrutusriskeihin tilanteen mukaan. Liian nopeasti jarruttaminen tilanteessa jossa erityisen nopea jarruttaminen ei ole perusteluta, se on liikenteen vaarantamista eikä osuma ole peräänajajan vika. Mielestäni. Käytännössä peräänajaja tuomitaan syylliseksi useammin kuin peräänajettu, koska jarrutuksen todistaminen asiattomaksi on vaikeaa. Kuitenkin peräänajettu on hyvin usein toiminnallaan suoraan vaikuttanut peräänajon tapahtumiseen joko osaamattomuuttaan, ajattelemattomuuttaan, joskus jopa tahallisuuttaan.
Ei se väittämäsi nopeampi pysähtyminen autoon nähden ole myytti, se on vain aikaisemmin toteutunut harvoin, koska tavallisilla jarruilla se vaatii kokeneen taitavan kuskin.
Tänä päivänä myydään huomattava osa ABS-jarruilla ja pyörät pysähtyvät poikkeuksetta nopeammin kuin yksikään auto ja tehokkaaseen jarrutukseen pystyvät kaikki jotka vain uskaltavat sitä käyttää.
Väitteesi on edelleen todistetusti väärä vaikka kuinka toistelet sitä. Käytännössä jarrutusmatkat ovat samaa tasoa. Satasen vauhdista pysähdyttäessä eroa on vain pari metriä. Jos aletaan hiusia halkomaan, niin aivan autot pysähtyvät paremmin.Tietenkin voidaan rengastaa pyörä erittäin pehmeillä ja pitävillä renkailla ja verrata sitä huonosti pitävillä renkailla varustettuun autoon, jolloin pyörä pysähtyy hieman paremmin. Mutta eipä tuollaisessa vertailussa ole oikein paljon ajatusta. Suurin piirtein saman tasoisilla renkailla varustettuna auto pysähtyy hieman paremmin.
Käytännössä auton ja moottoripyörän optimitilanteen jarrutusmatkojen ero ei ole kuitenkaan ratkaiseva asia. Reaktioaika on jo paljon isompi tekijä. Monesti yllättävä äkkijarrutusta vaativa tilanne tulee mutkassa. Silloin pyörällä pyörä antaa lisää etua autolle.
Tiedätkö löytyykö autoja jotka pysähtyvät alle 39metrin erittäin hyvinä pidetään 40metriin pystyviä, itsellä ei ole havaintoja näistä.
Alle 40 metrin pysähtyvyys on aivan normaali matka tänä päivänä. Itse alan pitämään hyvänä vasta 37 metrin tuloksia ja alle 35 metrin tuloksia pidän erinomaisena. Alla mittauksia parista ensimmäisenä käteen osuneesta autolehdestä (Sport Auto).
Renault Clio RS Cup 34,7 m
Corvette ZR1 32,3 m
Porsche 911 GT3 32,9 m
BMW Z4 sDrive 35i 34,4 m
Nämä siis eivät ole mitään poikkeustapauksia. Vastaavista tuloksista saisi pitkän listan.
Pistetään vielä yksi mittaus osoittamaan, että hyvät jarrut eivät ole vain sporttimallien yksinoikeus:
Polo 1.2 TSI 35,1 m (Auto Zeitung 9/2010)
Sinun kannattaisi päivittää kertomasi myytti, ja varautua siihen että pyörä saattaa pysähtyä 8 metriä lyhyemmällä matkalla. Paljonko sinulla on silloin törmätessäsi vauhtia, varsinkin jos alla on kesärengaskäytössä kitkat, veikkaisin ilman varmaa tietoa n.85km/h
Voithan olettaa kaikenlaista, mutta oletuksesi perustuvat harhoihin.
Paljonko sinulla on silloin törmätessäsi vauhtia, varsinkin jos alla on kesärengaskäytössä kitkat, veikkaisin ilman varmaa tietoa n.85km/h
Ei kannata arvata, kannattaa laskea.
Mä voin laskea. Anna parametrit. Mitkä ovat renkaiden mitatut jarrutusmatkat (80-0 km/h tai 100-0 km/h)?
Noissa jarrutusmatkoissa pitäis huomioida sekin, että yleensä kuskin ensireaktio ei ole jarruttaa täysillä koska se on epämukavaa ja vaarallista. Kun kuljettaja (joka ei ole ylivarovainen) havaitsee jotain epäilyttävää, hän aloittaa hidastalla rauhallisesti. Sen lisäksi mitä heikompi pito, sitä hitaammin hän ajaa tai aloittaa hidastamisen aikaisemmin.
Tuollaiset vertailut, että 'mikä nopeus olis renkaalla A kun rengas B on jo pysähtynyt' ovat huomiohakuisia. Sitä paitsi ei sille B renkaallakaan se loppupysähdys enää niin tolkuttoman kauan kestä, vaikka tietenkin dramaattiselta tuntuu kun yli puolet nopeudesta olisi vielä jäljellä. Siinä vaiheessa kun nopeudesta on puolet jäljellä, jarrutusmatkasta on huomattavasti alle puolet jäljellä. Jarrutusmatkahan karkeasti ottaen suhteutuu nopeuden neliöön. Ja täysjarrutusta edeltävä reatioaika ja mahdollinen pintajarrutusaika vielä tasoittavat pysähtymismatkojen suhdetta toisiinsa.
Mikä mättää? Kyllä näki juhannuksen liikenteessä sen, että pää syy niihin ongelmiin liikenteessä on korvien välissä, ei suinkaan renkaissa.
Nasse:
Jos vaikka 'vikaa' olisikin renkaissa, sen pystyy korvienvälillä paikkaamaan. Toisinpäin paikkaus ei onnistu yhtä hyvin.
Hyvää juhannusta
AkiK:
Todistat itseasiassa päinvastaista. Kirjoitat tuossa, että ruottalaiset ajavat hyvin kaikilla autoilla.
misar:
Kirjoitat, että jarrujen toiminnan kannalta kesällä kitkoilla ei ole tarpeeksi kitkaa, mutta talvella nastatoilla tilanne on paljon parempi. Taitaa olla niin, että kukaan ei vain viitsi alkaa jankkaamaan kanssasi tuollaisista väitteistä.
Nastat vai kitkat? Tätä kysymystä miettii autoilija kesäkuumallakin. Auringonpistos on ainoa ymmärrettävä selitys. Aurinko pistää nastoillaan.
Harms:
Tai sitten autoilija on juuttunut päällystystyön ruuhkauttamaan sumppuun ja miettii syntyjä syviä.
NHB:
Tälläistä en ole väittänyt, vaan kitka on tietenkin yhtä huono kesät talvet. Kannattaa kuitenkin huomioida kesärenkaan ja kitkan ero kesäolosuhteissa joka on katastrofaalisen suuri.
Talvella erot tasoittuvat nastan ja kitkan välillä, ja kovin moni tuskin ajaa kesärenkailla talvella, vaikka se ylivoimaisesti pitävin olisikin märällä kelillä.
On niitä muitakin tilanteita missä ABS-jarrut eivät toimi tarkoitetulla tavalla, kuten hiekkatiellä irtosoralla se on surkea esim. henkilöautoilla tai moottoripyörillä.
misar:
Kyllähän sinä tuossa väität, että kesällä kitkarenkaat eivät tarjoa kitkaa edes sen vertaa, että jarrut toimisivat. Kuitenkin talvella nastarenkaat tarjoavat mielestäsi jarruille tarpeeksi kitkaa.
misar:
Märällä pinnalla varsinkaan ei kosketuspinta-alalla ole merkittävää vaikutusta kitkaan. Kosketuspinta-ala nimittäin merkitsee vasta sitten, kun pitoa on niin paljon, että renkaan pinnan leikkautumislujuus määrittelee pidon rajat. Tämä tapahtuu vain kuivalla hyvin pitävällä pinnalla. Märällä tilanne on usein päinvastainen. Pienempi kosketuspinta-ala merkitsee suurempaa pintapainetta ja se syrjäyttää paremmin vettä.
misar:
Lukkojarrutus on tehokkain tapa pysähtyä irtosoralla, mutta se ei nyt liity mitenkään noihin muihin väitteisiisi.
Harms:
Kyllähän niitten nastojen aiheuttamien tuhojen kanssa on kesälläkin elettävä. Päällyste on karkeaa, meluisaa ja roudan murentamaa, jotta kestäisi edes jotenkin nastojen iskuja. Urissa ajamista pitää vältellä varsinkin sateella. Ellei turvallisuuden niin edes vierintävastuksen vuoksi. Nastarenkaiden talvikäyttö vaikuttaa ajonautintoa ja liikenneturvallisuutta heikentävästi kesälläkin. Talvella sitten vielä riesana lika ja pöly.
NHB:
Eikö tuossa selvästi sanota kitkan tilanteen olevan sama talvella, vai halusitko unohtaa vai etkö ymmärrä.
En väittänytkaan että nastarengas olisi talvella hyvä, mutta se sentään antaa kohtuuliset toimintaedellytykset ABS-jarruille (toimii sentään kohtuudella)
Teoriasi pienestä pinta alasta pätee kun puhutaan lumipinnasta sillä saavutetaan parempi pito. Tilanne on kuitenkin täysin toinen, kun puhutaan täysjarrutuksesta märällä jolloin voimat ovat eri luokkaa. Jarrujen teho yltää kolminkertaiseksi, kuin mitä autojen moottorit pystyvät tuottamaan.
Et selvästikään halua myöntää tai et ymmärrä ABS-jarrujen toimintatapaa. TM:n tekemä testi kertoo selkeästi, mistä ongelma aiheutuu.
Miksi irtosorainen tie ei liity aiheeseen, koska siinä on aivan samasta ilmiöstä kysymys kuin märällä jarruttamisesta eli ABS-jarrut eivät tuota kunnon hidastuvuutta koska kitkakerroin on pieni rullaavan irtosoran takia erityisesti sileäpintaisella kesärenkaalla. Renkaan lukittuessä rengas vapautuu tiheästi pyörimään enkä ymmärrä miten pyörivä rengas tuottaisi kunnon hidastuvuuden.
Se on totta että lukkojarrutus on tehokkain tapa jarruttaa soralla. Auto tietenkin menee suoraan, ja kuskin on matkittava ABS-jarrujen toimintaa sopivin välein pysyäkseen tiellä. Se mikä kiinnostaa tuossa sinun letkautuksessa, on se miten suoritat lukkojarrutuksen ABS-jarruilla, minulta se ei ainakaan ole onnistunut.
Tuli juuri 100tkm täyteen ABS-jarrullisella moottoripyörällä, ja on jonkun verran kokemusta hiekkateiltä sileällä sportirenkaalla ajamisesta ja kyllä siinä saa tarkasti ajaa mikäli pinnassa on irtosoraa niin rullaa mukavasti sivuttain ja jarrutuksissa. Tässä karkeapintainen rengas on parempi.
Moton rengas on sananmukaisesti todellinen kitkarengas, ja pito on tautinen kuivalla ja märällä asfaltilla. Usein siinä loppuu kuskilta luonto, ennen kuin renkaasta pito. Jos viitsit vilkaista moton rengasta, niin siinä on hyvin pieni osuus pinta alasta uria ja mitä pitävämpi rengas on niin sitä vähemmän niitä uria on.
Merkittävin asia on varmasti renkaiden kumiseos "silica märkäpitoon" sama koskee varmasti ha-autojen kesärenkaita, joiden merkittävin ominaisuus on märkäpito, tätä TM:n testeissään korostaa merkittävimpänä ominaisuutena ja varmasti se on vaikuttanut tähän esilletuotuun eroon märkäpidossa kitka ja kesärenkaan välillä.
misar:
Millä tavalla se ABS tekniikka tuntee onko renkaina nastat vai kitkat, tai alustana jää vai märkä tie? Kun mielestäsi ABS toimii paremmin nastoilla jäällä kuin kitkoilla märällä? ABS tunnistaa vain kitkakertoimen siitä paljonko rengas luistaa. Ja kitkakerroin märällä kelillä kitkoilla on huomattavasti suurempi kuin nastoilla jäällä, kuten on jo muutaman kirjoittajan toimesta todettu.
Itse en ole ABS tekniikan asiantuntija ja olen pärjännyt erinomaisesti ilman kyseistä järjestelmää. Mutta vaikuttaisi lukemani perusteella että mitä pienempi kitkakerroin sitä huonommin ABS järjestelmä toimii. Toisaalta jättää tilaa ohjailulle. Järjestelmä toimii ihan samalla tavalla oli renkaat mitkä tahansa. Harvassa ovat sellaiset talvikelit ainakin täällä ruuhkasuomessa, että kitkojen ja nastojen kitkakertoimessa olisi niin merkittävää eroa, etteikö sitä voisi muutaman naurettavan km/h:n tilannenopeuden alenemalla tai muutaman metrin lisäturvavälillä paikata. Ja jos sen paikkauksen tekee selviytyäkseen yllättävistä erikoistilanteista, normaalitilanteessa lopputulos on alempien nopeuksien ja enempien reagointiaikojen vuoksi jopa alkuperäistä turvallisempi.
drive:
Siinäpä sulle pohtimista miten se ABS tekniikka oikein tunnistaakaan huonot renkaat, ehdotankin että lauot typeriä mielipiteitä sitten kun ymmärrät edes alkeelliset perusteet tekniikasta.
Toisaalta jättää tilaa ohjailulle??? mitähän tuokin tarkoittaa!
Kokemuksen syvällä rintaäänellä tänne vuodetut kuvitteelliset sepustukset, perustuvatkin museorekistessä olevaan kulkuneuvoon ja sehän se on mitä loistavin testialusta valovuoden vanhentuneella tekniikalla.
Juu järjestelmä toimii ihan samalla tavalla oli renkaat mitkä tahansa??? tarpeellista olisi ymmärtää sen seuraukset kun käyttää mitä tahansa renkaita!!
Juu ei se niin suuri se ero ole nastoilla ja kitkoilla. Hyvissä olosuhteissa vain 25% pidemmät, kukaan ei vielä ole kehdannut kertoa mikä se mahtaa olla märällä jäisellä tai märällä tiellä, arvaus että % on kolminumeroinen.
Tätä keskustelua on käyty siltä pohjalta mitä TM:n mittasi kesä ja kitkan pitoeroista märällä pinnalla = 0kmh / 70kmh
sehän on selvä että kitkojen käyttö kesällä, tulisi kieltää ja kriminalisoida.
misar:
Ymmärrän kirjoituksesi samalla tavalla kuin nimimerkki drive. Voihan olla, että tarkoitat jotain muuta kuin mitä kirjoitat.
Vaitätkö nyt, että märällä kelillä suurempi renkaan kosketuspintaa-ala parantaa pitoa?
Tuo kolminkertainen tehokin on sitä itseään. Jarrut tuottavat vakiovoiman ja -kiihtyvyyden, jolloin teho riippuu täysin nopeudesta. Moottori tuottaa taasen vakiotehon. Noita ei voi sanoa toisistaan verrannolliseksi, koska toisen teho riippuu suoraan nopeudesta ja toisen ei.
misar:
Itseasiassa pyörivä rengas tuottaa useimmilla alustoilla parhaan hidastuvuuden. Sinun käsitys ABS:n toiminnasta on aikoja sitten vanhentunut. 80-luvulla toiminta oli suurin piirtein kuvailemasi kaltaista.
Tuo väitteesi kolminkertaisesta tehosta on sitä itseään. Se on täysin mahdoton ajatus. Jarruteho riippuu suoraan nopeudesta, kun taas moottori tuottaa saman tehon nopeudesta riippumatta. Ei nuo tehot voi olla mitenkään toisistaan verrannollisia.
misar:
Mistä ihmeen letkautuksesta puhut? Eihän tuossa taaskaan ole mitään järkeä. Kirjoitus- ja lukutaito ei näköjään ole Suomessakaan itsestäänselvyys.
Etsipä huviksesi joku testi auton ja moottoripyörän jarrutusmatkasta. Tulet huomaamaan, ettei moottoripyörillä ole parempaa pitoa. Itseasiassa autojen jarrutusmatka on useinmiten lyhyempi. Moottoripyörien lyhyt jarrutusmatka on vain myytti, joka jostain syystä on kovin elinvoimainen.
misar:
Arvioipa millainen nopeus olisi jos tuo testi suoritettaisiin jäällä ja lumella nastarenkailla.
Isoja sanoja mieheltä, joka itse kirjoittaa jatkuvalla syötöllä pehmoisia.
NHB:
No ei tämänkään pitäisi enää olla yllätys kenellekään. Tämän voi todeta mm. TM:n viimeisestä kesärengasvertailusta (5/2010), jossa 225/40-18 kokoinen Nokian Hakka Z oli vesiliirtoa lukuunottamatta kaikissa pitoa vaativissa osioissa niin märällä kuin kuivalla lähinnä ylivoimainen verrattuna kapeampiin (205 mm) renkaisiin. Samanlaisia tuloksia oli jo TM:n numerossa 16/2006, jossa 225/45-17 ContiSport Contact3 päihitti pidossa kapeammat (175-205 mm) renkaat jälleen vesiliirtoa lukuunottamatta. Kiinan halpisrenkaiden ominaisuudet ovatkin sitten koosta riippumatta jotain ihan muuta, niille hävisi lähinnä vain kuluneet nastattomat talvirenkaat...
Ei kai liene mikään yllätys, että SC3 ja Z tarjoavat paremman kitkan kuin rauhallisempaan menoon tarkoitetut halvemmat renkaat... Käyttääkö TM eri kokoisille renkaille samoja paineita?
Tässä yksi testi: http://www.automotorsport.se/biltester/2003/0307/030750/dack16o18tum.pdf
Kyllähän leveäkin rengas pätee märällä pinnalla, mutta sitten kun vettä on enemmän kuin pelkästään märkä, niin taitaa se leveä rengas käyttäytyä kuten lainelauta.
misar:
En viitsi muuta kommentoida kuin että siinä tapauksessa talvikelillä ajaminen tulisi kieltää ja kriminalisoida kaikilla renkailla ajavilta. Vähän menee nyt kyllä epätoivoisiksi nuo juttusi...
NHB:
Kyllä väitän se on selviö, eikä tätä pidä sotkea leveissä vesiliirtoon, märkä tie on eri asia. Kesärenkaan kumiseos on jotain muuta kuin kitkarenkaan.
Miksi tähän pitää sotkea jatkuvasti talvikäyttöä, olen puhunut vain kitkan kesäkäytöstä, tosin olen kyllä maininnut ettei kitka ole sen parempi suolan liukastamalla talvitiellä.
Jarrujen kommentti perustui tuohon jenkeissä tapahtuvaan toyotan parjauskamppaajaan, jossa väitetiin että juuttuneen kaasupolkimen takia autoa ei jarruilla voitu pysäyttää.
Kuitenkin siellä tehdyissä testeissä todettiin jarrujen pystyvän helposti pysäyttämään auton jonka kaasupoljin on juuttunut täyskaasulle ja niiden pysäytysvoima on ainakin kolminkertainen kaikissa autoissa,ettei tästä sen enempää.
NHB:
Tunnen kyllä mainiosti ABS nykytoiminnan, ja tuskin ne päästävät monessakaan pyörän täysin lukkoon, mutta miten se mielestäsi lisää hidastuvutta, jos jarrujen tehoa toistuvasti vähennetään renkaan huonon kitkakertoimen takia.
Montako vapaasti myynnissä ollutta ABS autoa tunnet 80-luvulta, itse muistan kenties kolme.
drive:
Miksi talvikäyttö tulisi kieltää, puhe oli siitä sallitaanko täysin eri jarrutustehon omaavia renkaita samanaikaisesti kesäolosuhteissa siihen tuo TM:n testi halusi antaa ajattelemisen aihetta.
NHB:
Muistaakseni syksypuolella esitti TV2 Puskuri ohjelmassa jarrutestin joka tehtiin Honda CBR Fireblade ABS-jarruilla ja toisella yksilöllä jossa oli tavalliset jarrut.
Koeajajana oli kokenut stunt-kuski
Testin innoittajana ilmeisesti kertomasi myytti??
Tulos oli ABS-jarruilla kuivalla 31,7m märällä 32,4m
Tavallisilla jarruilla kuivalla 32,9m märällä 35,3m
Erikoista oli se että ABS pesi tavalliset jarrut myös kuivalla, yleensä väitetään ettei näin ole niin että sekin luulo joutaa romukoppaan.
Oma Honda VFR ABS pysähtyy 38m ja risat ja voin kertoa että ABS:n toiminta on nopeataajuista värinää eikä rengas tietenkään mene lukkoon jos menisi niin turvalleenmeno voi olla tosiasia jo puolessa sekunnissa.
Tiesitkö ettei ABS ei toimi motoissa ja autoissa alle 10km nopeuksissa, motossa se on syytä muistaa ja siitä varoitetaan turvalleenmenon välttämiseksi.
Ei se väittämäsi nopeampi pysähtyminen autoon nähden ole myytti, se on vain aikaisemmin toteutunut harvoin, koska tavallisilla jarruilla se vaatii kokeneen taitavan kuskin.
Tänä päivänä myydään huomattava osa ABS-jarruilla ja pyörät pysähtyvät poikkeuksetta nopeammin kuin yksikään auto ja tehokkaaseen jarrutukseen pystyvät kaikki jotka vain uskaltavat sitä käyttää.
Tiedätkö löytyykö autoja jotka pysähtyvät alle 39metrin erittäin hyvinä pidetään 40metriin pystyviä, itsellä ei ole havaintoja näistä.
Sinun kannattaisi päivittää kertomasi myytti, ja varautua siihen että pyörä saattaa pysähtyä 8 metriä lyhyemmällä matkalla. Paljonko sinulla on silloin törmätessäsi vauhtia, varsinkin jos alla on kesärengaskäytössä kitkat, veikkaisin ilman varmaa tietoa n.85km/h
finman:
Joo tiesin. Luin jutun ruotsalaisesta lehdestä pari vuotta sitten. Siinä kerrottiin noista.
Siis kitkarengashan vaatii hieman ajotavan muutosta. Niillä pitää lukea keliä tarkemmin. Tuollaisen suuren muutoksen yhteydessä kaikki eivät siihen opi yhtä nopeasti tai eivät edes halua. Siksi rajoitusten tiukentaminen on järkevää.
Norjalainen ajotapa ei myöskään ole maailman rauhallisin. Ensimmäisen kerran siellä ajaessani jäi mieleen kuinka he kaahaavat.
misar:
Tuollahan jo aikaisemmin tätä aihetta käsiteltiin. Mielipiteeni oli että liikenteessä ei pidä tehdä liian äkkinäisiä liikkeitä. Jarrutus tai ohjaus. Muita heikommalla pidolla ajava joutuu varautumaan äkkijarrutusriskeihin tilanteen mukaan. Liian nopeasti jarruttaminen tilanteessa jossa erityisen nopea jarruttaminen ei ole perusteluta, se on liikenteen vaarantamista eikä osuma ole peräänajajan vika. Mielestäni. Käytännössä peräänajaja tuomitaan syylliseksi useammin kuin peräänajettu, koska jarrutuksen todistaminen asiattomaksi on vaikeaa. Kuitenkin peräänajettu on hyvin usein toiminnallaan suoraan vaikuttanut peräänajon tapahtumiseen joko osaamattomuuttaan, ajattelemattomuuttaan, joskus jopa tahallisuuttaan.
misar:
Aloita vaikka tästä: https://www.youtube.com/watch?v=XOut7o6Yvwc#t=5m2s
AMS mittasi autolle mopoa paremman hidastuvuuden: http://www.auto-motor-und-sport.de/fahrberichte/auto-gegen-motorrad-fahrdynamik-vergleich-668087.html
Harrastaja on tätä mieltä: http://www.ducatibikes.com/index.php/Jarrutusmatka
Ja ADAC on mittaillut tällaisia matkoja: http://www1.adac.de/Tests/motorrad_roller/abs_motorrad/default.asp
Väitteesi on edelleen todistetusti väärä vaikka kuinka toistelet sitä. Käytännössä jarrutusmatkat ovat samaa tasoa. Satasen vauhdista pysähdyttäessä eroa on vain pari metriä. Jos aletaan hiusia halkomaan, niin aivan autot pysähtyvät paremmin.Tietenkin voidaan rengastaa pyörä erittäin pehmeillä ja pitävillä renkailla ja verrata sitä huonosti pitävillä renkailla varustettuun autoon, jolloin pyörä pysähtyy hieman paremmin. Mutta eipä tuollaisessa vertailussa ole oikein paljon ajatusta. Suurin piirtein saman tasoisilla renkailla varustettuna auto pysähtyy hieman paremmin.
Käytännössä auton ja moottoripyörän optimitilanteen jarrutusmatkojen ero ei ole kuitenkaan ratkaiseva asia. Reaktioaika on jo paljon isompi tekijä. Monesti yllättävä äkkijarrutusta vaativa tilanne tulee mutkassa. Silloin pyörällä pyörä antaa lisää etua autolle.
Alle 40 metrin pysähtyvyys on aivan normaali matka tänä päivänä. Itse alan pitämään hyvänä vasta 37 metrin tuloksia ja alle 35 metrin tuloksia pidän erinomaisena. Alla mittauksia parista ensimmäisenä käteen osuneesta autolehdestä (Sport Auto).
Renault Clio RS Cup 34,7 m
Corvette ZR1 32,3 m
Porsche 911 GT3 32,9 m
BMW Z4 sDrive 35i 34,4 m
Nämä siis eivät ole mitään poikkeustapauksia. Vastaavista tuloksista saisi pitkän listan.
Pistetään vielä yksi mittaus osoittamaan, että hyvät jarrut eivät ole vain sporttimallien yksinoikeus:
Polo 1.2 TSI 35,1 m (Auto Zeitung 9/2010)
Voithan olettaa kaikenlaista, mutta oletuksesi perustuvat harhoihin.
misar:
Ei kannata arvata, kannattaa laskea.
Mä voin laskea. Anna parametrit. Mitkä ovat renkaiden mitatut jarrutusmatkat (80-0 km/h tai 100-0 km/h)?
Kitkakalle:
Noissa jarrutusmatkoissa pitäis huomioida sekin, että yleensä kuskin ensireaktio ei ole jarruttaa täysillä koska se on epämukavaa ja vaarallista. Kun kuljettaja (joka ei ole ylivarovainen) havaitsee jotain epäilyttävää, hän aloittaa hidastalla rauhallisesti. Sen lisäksi mitä heikompi pito, sitä hitaammin hän ajaa tai aloittaa hidastamisen aikaisemmin.
Tuollaiset vertailut, että 'mikä nopeus olis renkaalla A kun rengas B on jo pysähtynyt' ovat huomiohakuisia. Sitä paitsi ei sille B renkaallakaan se loppupysähdys enää niin tolkuttoman kauan kestä, vaikka tietenkin dramaattiselta tuntuu kun yli puolet nopeudesta olisi vielä jäljellä. Siinä vaiheessa kun nopeudesta on puolet jäljellä, jarrutusmatkasta on huomattavasti alle puolet jäljellä. Jarrutusmatkahan karkeasti ottaen suhteutuu nopeuden neliöön. Ja täysjarrutusta edeltävä reatioaika ja mahdollinen pintajarrutusaika vielä tasoittavat pysähtymismatkojen suhdetta toisiinsa.
Täysin mutullahan Misar menee. Tässä lisää NHB:n esittämien lisäksi:
http://www.germancarforum.com/test-data/30590-autocar-0-100-0-times.html
http://www.gminsidenews.com/forums/f62/bugatti-veyron-dominates-autocars-0-100-0-mph-contest-complete-carlist-included-33466/
Kiinnitä Misar huomiota tuohon GSX-R1000:nnen pysähtymisaikaan. Ottaa pataan mm. Volkswagen Touaregilta.
Jos minä tekisin paniikkijarrutuksen ja sinä roikkuisit sillä pyörälläsi takaluukussani, niin tulisit vauhdilla takakontista läpi.