Taulukon 33 perusteella ylinopeus oli mukana 35% kuolonkolareista. Vieläkö kehtaat väittää, että et sekoita termejä keskenään? ?
No toden totta katsoin väärin.
Ei voi olla totta?! Akik on myöntänyt virheensä! Muistatko kuinka väitit, että minä en osaa lukea ja kehotit minua opettelemaan lukemaan tilastoja jne? Nyt kuitenkin kävi niin, että itse et osaa lukea.
AkiK:
Ylinopeus on mukana "vain" 35% tapauksista eli on edelleen selvästi yleisin riskitekijä. Vai oletko löytänyt kaikkien mahdollisten riskitekijöiden joukosta yhtään, joka olisi lähellekään yhtä yleinen?
Kyllä, rattijuopumus ja sairaudet. Jos osaisit lukea tilastoja, niin kyseiset riskitekijät ovat hyvin usein myös ylinopeudella ajettujen kolarien taustalla.
AkiK:
Varmaan sinäkin ymmärrät että erilaisia riskitekijöitä on lähes rajaton määrä kun kyse on kuitenkin ihmisistä.
Kyllä. Silti kuolonkolarien taustalta löytyy ihan samat riskitekijät joka vuosi.
AkiK:
Jokaiseen niihin puuttuminen on kaiketi täysin mahdotonta.
Pitää siis priorisoida ja nopeuksien huomiotta jättäminen olisi aika idioottimaista kaikkien tilastojen ja tutkimusten perusteella.
Paljon idioottimaisempaa on jättää taustalla vaikuttaneet riskit huomioimatta, kun tarkastelee ylinopeuksien aiheuttamaa riskiä. Poistamalla taustariskeistä rattijuopumukset, poistat samalla valtaosan ylinopeuksista.
Taulukon 33 perusteella ylinopeus oli mukana 35% kuolonkolareista. Vieläkö kehtaat väittää, että et sekoita termejä keskenään? ?
No toden totta katsoin väärin.
Ei voi olla totta?! Akik on myöntänyt virheensä! Muistatko kuinka väitit, että minä en osaa lukea ja kehotit minua opettelemaan lukemaan tilastoja jne? Nyt kuitenkin kävi niin, että itse et osaa lukea.
Paljon idioottimaisempaa on jättää taustalla vaikuttaneet riskit huomioimatta, kun tarkastelee ylinopeuksien aiheuttamaa riskiä. Poistamalla taustariskeistä rattijuopumukset, poistat samalla valtaosan ylinopeuksista.
Minä myönnän mielelläni virheeni. Muutan myös mielipiteeni, jos faktat osoittavat minun olleen väärässä. Sinulle se näyttää olevan ylivoimaista. toistaiseksi et ole kertonut mitään mikä muuttaisi käsitykseni nopeuden vaikutuksista.
Viimeinen juttusi sisältää olennaisen asian. Poistamalla ylinopeuksia poistetaan tehokkaasti myös muita ongelmia. Rattijuopot eivät tokinsilläkään katoa, mutta ylinopeusvalvonta on hyvin tehokas keino niidenkin tavoittamiseen.
Rattijuoppojen suhteen kiinnittäisin itse enemmän huomiota alkoholikulttuuriin ja kulutuksen kokonaismäärään. Sieltä löytyy syyt siihen miksi kännissä ajellaan.
Taulukon 33 perusteella ylinopeus oli mukana 35% kuolonkolareista. Vieläkö kehtaat väittää, että et sekoita termejä keskenään? ?
No toden totta katsoin väärin.
Ei voi olla totta?! Akik on myöntänyt virheensä! Muistatko kuinka väitit, että minä en osaa lukea ja kehotit minua opettelemaan lukemaan tilastoja jne? Nyt kuitenkin kävi niin, että itse et osaa lukea.
Paljon idioottimaisempaa on jättää taustalla vaikuttaneet riskit huomioimatta, kun tarkastelee ylinopeuksien aiheuttamaa riskiä. Poistamalla taustariskeistä rattijuopumukset, poistat samalla valtaosan ylinopeuksista.
Minä myönnän mielelläni virheeni. Muutan myös mielipiteeni, jos faktat osoittavat minun olleen väärässä.
Älä yritä leikkiä marttyyriä, vuosien kinaamisen jälkeen on turha väittää että myönnät mielelläsi mitään mikä poikkeaa vähänkään vakaumuksestasi, faktat ei siinä paina yhtään mitään.
Liian pieni tilannenopeus on minusta käsitteenä täysin hämärä, ei liikenne ole sitä varten että ajetaan maksimitilannenopeudella, tarkoitus ei ole edes joutua lähelle sitä. Mikä riski alemmasta nopeudesta syntyy?
FARwd:
Mikäli tarkoitus ei ole lakkauttaa raskasta liikennettä aina talvikeleillä, saatat oivaltaa vastauksen kysymykseesi.
Ja miksi se mielestäsi pitäisi lakkauttaa? Ei sellaista tietääkseni esitetty edes Konginkankaan jälkeen, raportissa tosin puututtiin aika voimakkaasti melko yleiseen tapaan ajaa rajoitinta vasten jopa liukkaalla tiellä.
No et sitten näköjään oivaltanut! Ilmeisesti yliarvioin lukemisen ymmärtämisesi ja päättelykykysi.
Älä yritä leikkiä marttyyriä, vuosien kinaamisen jälkeen on turha väittää että myönnät mielelläsi mitään mikä poikkeaa vähänkään vakaumuksestasi, faktat ei siinä paina yhtään mitään.
Ja mikähän se vakaumus on jonka olet keksinyt minulla olevan?
Ei riski ole tietenkään sama kaikille, eikä se koskaan sitä tule olemaankaan.
Tässä on yksi syy, miksi pelkästään tikkariin vertaamalla ei saada selville sitä, minkä kuljettajan + ajoneuvon yhdistelmän tilannenopeus on pahiten pielessä. Huomaathan, että väitin vastaan vain todennäköisyyslaskelmallesi.
Eri nopeuksien riski on eri asia kuin sopivan tilannenopeuden ylityksen todennäköisyys.
AkiK:
Tuo ei minusta kuitenkaan riitä perusteluksi kenekään riskin kasvattamiseksi.
Ei tietenkään, enkä minä niin väittänytkään. Jos tilanne sattuu olemaan sellainen, että ko. kuljettajalle sopiva tilannenopeus on enintään rajoituksen suuruinen, ei hän voi mitenkään parantaa tilannenopeuttaan ylinopeudella.
AkiK:
Liian pieni tilannenopeus on minusta käsitteenä täysin hämärä... Mikä riski alemmasta nopeudesta syntyy?
En usko ettet ymmärrä tätä käsitettä, et vain tullut ajatelleeksi sitä tässä keskustelussa, vaikka todellisuudessa ajat varmaan juuri sen mukaan?
Kommenttiesi perusteella nimittäin en usko, että sinä olisit se tonttu, joka tunkee sisäänmenorampista kuuttakymppiä hieman yli satasen keskinopeudella liikkuvan moottoritien liikenteen sekaan?
Tuossa kohtuuttoman alhainen tilannenopeus aiheuttaa suuren riskin ja se toistuu päivittäin.
AkiK:
Rajoitusta suurempi tilannenopeus ei ole sopiva, koska se on laiton. Ja tuolloin oikea tilannenopeus on huomattavasti epätodennäköisempi kuin rajoituksen mukaan ajettaessa. Rajoitushan on vain maksiminopeus, hitaamminkin saa ajaa aina kun se on tarpeen. Turvallisuutta ylinopeus ei myöskään koskaan lisää.
Tarkistetaanpa käsitteet. Ylinopeus on useimmiten laitonta. Vain hyvin harvoin se lisää turvallisuutta.
Siitä huolimatta käytännössä tulee jatkuvasti tilanteita, joissa joutuu valitsemaan muiden toimintaan sopeutumisen ja lain kirjaimen noudattamisen välillä.
Myös oma valintani näiden välillä vaihtelee tilanteesta riippuen. Joskus sopeudun, joskus en suostu enemmistön valintaan.
Mitä tarkoitat? Mihin viittaat?? Ihan kuin olisit laittamassa ajatuksia päähäni!
Jos ajatus tuntuu oudolta, se saattaa johtua siitä, että postini josta aloit purnata vastaan oli vastaus Akille?
Viittaus oli kyllä siteerattuna jo aiemmin niissä posteissa, joihin itse väitit vastaan.
Tiivistelmä (lihavoinnit omiani):
AkiK:
Ajoit ylinopeutta missä kohdassa vaan, on todennäköisyys ajaa sillä hetkellä liian suurta tilannenopeutta suurempi kuin ajamalla rajoituksen mukaan.
740 GLE:
Halusin vain osoittaa, ettei sopivan tilannenopeuden ylittämisen todennäköisyyttä näe tikkariin vertaamalla eikä sillä ylityksen todennäköisyydellä ole paljon merkitystäkään.
Viittaus oli kyllä siteerattuna jo aiemmin niissä posteissa, joihin itse väitit vastaan.
Minusta sinä poimit sanan "todennäköisyys" nyt jotenkin niin irti jostakin, etten valitettavasti pysy perässä. Minä kun en ole mielestäni takertunut siihen niin mitenkään!
Sen pitäisi käydä tasan tarkkaan ilmi niistä vastauksista, joita annoin kysymyslistaasi.
Autoilijoina meidän tulee huomioida myös hitaammat tiellä liikkujat.
jos joku ajaa hitaammin, voihan kyseessä olla vanhempi ikäihminen, jolla reaktiot ovat paljon huonommat kuin nuoremmilla. myös heillä on oikeus liikkua ja käyttää tietä.
mitä tulee rekkojen ohittamisiin, nämä ohittavat rajoitinta vasten ajavat rekkakuskit ovat väärällä alalla.
Näiden keskusteluiden (en tosin ole lukenut kaikkia sivunmittaisia jaarituksia) ja lautakuntien raporttien huomioiden olen tullut siihen tulokseen etten enää aja ylinopeutta, päinvastoin ajan mittarin mukaan sallittua nopeutta mikä tarkoittaa pientä alinopeutta.
Näiden keskusteluiden (en tosin ole lukenut kaikkia sivunmittaisia jaarituksia) ja lautakuntien raporttien huomioiden olen tullut siihen tulokseen etten enää aja ylinopeutta, päinvastoin ajan mittarin mukaan sallittua nopeutta mikä tarkoittaa pientä alinopeutta.
Senkun vain. Onpahan helpompi ohittaa.
Niinpä. Ainakaan minä en näe tässä mitään ongelmaa.
Palataksemme vielä ketjun aloitukseen, henkilöt, jotka ajavat selvästi alle rajoitusten, ovat vielä helpompia ohittaa.
Tämä siis mikäli toimivat muutenkin kuten kuuluu. Eli eivät estä ohitusta, vaan mieluummin osallistuvat ohitukseen helpottamalla sitä. Tämä ei valitettavasti kaikilta onnistu.
Ehkä hitaasti ajaminen ei ole nopeuden puolesta merkittävä riski turvallisuudelle, vaan riskit ovat muualla.
Hitaasti ajaminen voi olla merkki siitä, että kuljettaja on kokematon ja ehkä taitamatonkin, tai hänellä on jokin muu ongelma. Jos hitaasti ajavat ovat yliedustettuina onnettomuustilastoissa, se ei välttämättä tarkoita, että hitaasti ajaminen itsessään olisi ratkaiseva syy. Hitaasti ajaminen voi olla vain yksi tietyn tyyppisten kuljettajien ominaisuuksista, ja joku muu noista "ominaisuuksista" on ehkä varsinaisesti se tekijä, joka saa nämä kuljettajat esiintymään tavallista enemmän onnettomuustilastoissa.
Tietysti hitaasti ajamiseen liittyy suoriakin riskejä eli ainakin se, että hitaasti ajava on jatkuvasti tapahtumien keskipisteenä liikenteessä. Perässä roikkuu autoja, ja ympärillä pyörii jatkuva ohitussirkus. Hitaasti ajava ajaa lähes jatkuvasti vilkkaassa liikenteessä, vaikka tiellä ei muuten olisikaan vilkasta liikennettä. Hitaasti ajava on kuin kivi koskessa. Ympärillä pyörii ja kuohuu. Joskus voi jotain tapahtuakin.
Olen kokeillut parina viime päivänä hitaasti ajamista ensiksi pelkästään testailumielessä (otin aikoja) ja eilen käytännön syistä. Yksi syy oli se, kun kuljetin erästä arvovaltaista henkilöä, jolle halusin antaa vääristelevän kuva itsestäni mukamas rauhallisena ja sääntöjä noudattavana kuljettajana (kyseessä ei ollut sukulainen vaan eräs aatemaailmaltaan minusta täysin poikkeava henkilö, reservin kapteeni etc.). Köröttelin niin hitaasti, että kaikki ajoivat edelle.
Toinen hitaasti ajamisen tilanne oli kahden auton siirtäminen paikkakunnalta toiselle. Edellistä ajoi nopeusrajoituksia noudattanut kuljettaja ja minä seurailin häntä toisella autolla. Vaikka liikennettä oli melko vähän, takaa lähestyi koko ajan autoja, joita päästelin edelle, tai jotka menivät edelle päästelemättä. Ajaminen oli epämukavaa, kun taustapeileistä heijastuivat koko ajan takana ajavan kirkkaat valot. Siksi väistinkin joskus sivuun, jotta auto ajaisi ohi. Mutta pian ilmestyi taas uusi auto.
Ajaminen oli niin tylsää, että kulutin aikaa eväiden parissa radiota rassaten (etsin asemia keskipitkiltä aalloilta). Ohjaillessani polvella ja kaivellessani pähkinöitä pussista mietin mielessäni, että tällainen ei-ajaminenko on muka olevinaan turvallista. En tarkoita pähkinöiden kaivamista tai polvella ohjaamista vaan sitä, että auton liikuttaminen on niin tylsää ja pitkäveteistä, että kuljettaja alkaa etsiä viihdettä ja ajankulua kaiken maailman muista asioista. Kun panin pähkinäpussin penkille, se kaatui, ja pähkinät levisivät pitkin auton lattioita. Yritin kaivella niitä sieltä.
Jossakin amerikkalaisessa tutkimuksessa todettiin, että suurin riski liikenteessä on se, kun kuljettajan huomio keskittyy muuhun kuin ajamiseen. Hän puuhailee yhtä sun toista autossa eikä huomaa vaaratilanteen kehittymistä. Kun jotain tapahtuu, hän reagoi hitaasti usein liian myöhään.
Kun ajaa sen verran vauhdikkaasti, että maantietä on seurattava, ja auton ohjaamiseen on keskityttävä (en tarkoita mitään rallivauhtia vaan 20-25 km/h ylinopeutta), vaaratilanteet huomaa aikaisemmin ja niihin reagoi nopeammin. Vaikka asiantuntijat muuta väittävätkin, ylinopeudesta johtuva lisääntynyt valppaus kompensoi mielestäni ainakin jonkin verran sitä vaaraa, minkä korkeampi nopeus aiheuttaa.
Reagoiminen johonkin tilanteeseen koostuu mielestäni kahdesta vaiheesta. Ensimmäinen on valpastumisen tila ja toinen on varsinainen reagointi. Kun kuljettaja on valpastumisen tilassa, hän reagoi varsinaiseen tilanteeseen nopeammin kuin sellainen kuljettaja, jonka on reagoitava siihen suoraan tylsyyden ja keskittymättömyyden tilasta. Ylinopeutta ajava kuljettaja on huomattavasti suuremman osan ajasta valpastumisen tilassa kuin hitaammin ajava, nopeusrajoituksia noudattava kuljettaja.
Ihan hauskoja perusteluja SO2001. Kiva, että täällä vielä jotkut perustelevat näkemyksiään turvallisesta ajamisesta.
Mutta mitä, jos kuitenkin laittaisin vähän omaa näkemystä. Jos riittävän kauan, siis vuosien ajan, käytät aina tuota esim. 20-25 km/h ylinopeutta, niin eikö siihen turru? Tarkoitan, että eikö ajaminen lopulta taas ala tuntua tylsältä ja vauhtia pitäisi lisätä ennestään saavuttaakseen saman vireystilan? Entä, jos ajaisi niin huonolla autolla, että jo 80km/h tuntuisi jännittävältä nopeudelta. Minulla oli joskus sellainen. Se oli 123 korinen mersu, jonka ohjauksessa oli puoli kierrosta väljää, perä ulvoi ja kone möykkäsi sietämättömällä äänellä. Lisäksi auto oli ura ja sivutuuliherkkä. Kyllähän sitä ajaessa piti olla skarppina. Sillä autolla sain kuitenkin tähän astisen elämäni ainoan ylinopeussakon. 98km/h kahdeksankympin alueella. Nopeusmittari ei toiminut.
Nykyään ajaminen on minusta aina tylsää, mutta tunnen kuitenkin olevani hyvinkin hereillä ja tietoinen tapahtumista autoni ympärillä. Ajan siis rajoitusten mukaan ja myönnän, että en uskalla ajaa ylinopeutta. 1. Pelkään hirviä. 2. Pelkään poliiseja. Tai paremminkin heidän kirjoittamiaan sakkoja. 3. Tiedän että suurempi nopeus aiheuttaa suuremmat vammat, jos kolaroin. Lisäksi kovaa ajaminen näyttää hölmöltä. Tämä on tietysti vain minun ajatus asiasta, jonkun muun mielestä se voi näyttää upealta.
En kuitenkaan pidä itseäni huonona kuljettajana. En tosin osaa ajaa näyttävissä sivuluisuissa, enkä osaa tehdä edes kässärikäännöstä, mutta osaan peruuttaa kärryn kanssa ja ajaa taskuparkkiin. Tähän mennessä olen "ajanut" kaksi kolaria. Lainausmerkit sen takia, että olin molemmilla kerroilla pysähdyksissä. Ensimmäisellä kerralla lähikaupan pihassa kauppias ajoi kylkeeni, kun istuin autossa kaupan parkkipaikalla. Hän luki jotain papereita ja ajoi samalla. Toisella kertaa odotin punaisissa valoissa, kun perääni ajoi auto.
SO2001 esitti varsin mielenkiintoisia perusteluja pienelle ylinopeudelle.
Ihmettelen, että 20km/h ylinopeus auttaisi pysymään hereillä muutoin kuin hiukan lyhenevän matka-ajan osalta. Luulisin, että nykyaikaisella autolla tuollainen nopeuden lisäys ei vaadi kovin kummoista lisäpanostusta ajamiseen ohjaamisen tai havainnoinninkaan osalta. Lisäksi SO2001 kertoi, että hitaammin ajamalla on koko ajan enemmän liikennettä ympärillään tarkkailtavaksi.
Itse puolestani kokeilin ajaa tutun 50km nelikaistapätkän vähintään suurinta sallittua 100km/h. Vanhalla autollani eniten taisi lisääntyä melu. Polttoaineenkulutus lisääntyi yli litran, mutta alle puolitoista litraa sadalle. Matka-aika lyheni 7-8 minuuttia.
Mielestäni ajaminen oli huomattavasti stressaavampaa lisääntyneen ohitustarpeen takia. Koko ajan sai arvioida, että kannattaako ohi lähteä ja pyöriikö sitä sisäkaistalla vielä vauhdikkaampien tiellä, jos nopeusero jää kovin pieneksi enkä halua ylittää rikesakkorajaa. Matkan teko alkoi typiä 25km kohdilla kuten hitaamminkin ajellessa, enkä saanut mitään lisähuvia tai kokenut tarkkaavaisuusboostia suuremmasta vauhdista tai ohittamisesta johtuen.
Matkan teko on vanhalla kotterollani miellyttävämpää ja taloudellisempaa hieman hitaammin ajaessa. Lisäksi tunnen olevani vähemmän tiellä rekkavauhtia ajaessani, kun en ole tukkimassa sisäkaistaa, jota pitkin minusta pääsee heittämällä ohi.
Nykyään ajaminen on minusta aina tylsää, mutta tunnen kuitenkin olevani hyvinkin hereillä ja tietoinen tapahtumista autoni ympärillä. Ajan siis rajoitusten mukaan ja myönnän, että en uskalla ajaa ylinopeutta. 1. Pelkään hirviä. 2. Pelkään poliiseja. Tai paremminkin heidän kirjoittamiaan sakkoja. 3. Tiedän että suurempi nopeus aiheuttaa suuremmat vammat, jos kolaroin. Lisäksi kovaa ajaminen näyttää hölmöltä. Tämä on tietysti vain minun ajatus asiasta, jonkun muun mielestä se voi näyttää upealta.
Hirvet eivät lue nopeusrajoituksia, joten niitä sietääkin pelätä. Minäkin ajan hirvivaaran takia tavallista hitaammin jollakin tieosuudella, jos on pimeää, tai näkyvyys on muuten rajoitettu.
Mitä tulee rajoitusten mukaan ajamiseen tai nopeusrajoitusten noudattamiseen tai en aja koskaan ylinopeutta -periaatteeseen, mitä nimeä nyt milloinkin käytetään, se pitäisi oikeastaan määritellä, niin että kaikki puhuisivat samasta asiasta. En viittaa nyt millään tavalla dpi:n kirjoitukseen vaan käsittelen asiaa yleisellä tasolla.
Tein viime torstaina kokeen, jossa aivan oikeasti ja asiaan sataprosenttisesti keskittyen yritin ajaa noin 80 kilometrin matkaosuuden nopeusrajoituksia noudattaen. Olin ajanut saman reitin aamulla toiseen suuntaan ja ottanut ajan sekuntiajastimella (Lidlistä ostettu parin euron laite). Halusin nähdä, kuinka paljon enemmän aikaa kuluu, kun reitin ajaa...öhm. eri tavalla.
Ensimmäisellä matkalla aikaa kului aikaa 52 minuuttia ja 38 sekuntia. Liikennettä oli erittäin vähän, joten ohituksia ei tarvinnut juurikaan tehdä. Loppumatkan ajoin hitaassa jonossa.
Jälkimmäisellä matkalla aikaa kului 64 minuuttia ja 24 sekuntia. Silloin oli vielä vähemmän liikennettä, joten en ollut kenenkään tientukkona. En luonnollisestikaan ohittanut ketään, mutta myöskään minua ei juuri ohiteltu.
Koe osoitti sen, minkä olin tiennyt jo etukäteen eli että ainakin minun on yli-inhimillisen vaikea ylläpitää tasaista hieman alle 80 kilometrin tuntinopeutta eli ajaa nopeusrajoitusta noudattaen. Katsoin nopeutta paitsi nopeusmittarista myös navigaattorista. Nopeus seilasi jatkuvasti joko huomattavasti alle 80:ssä kilometrissä tunnissa tai meni vahingossa sen yli, kun en muistanut seurata sitä. Ylitystilanteiden jälkeen ajoin hetken aikaa hieman keskimääräistä hitaammin, jotta keskinopeus alenisi. Kokeen tarkoituksena oli nimittäin ajan mittaaminen eikä sen tutkiminen, kuinka hyvin saan auton nopeuden pysymään nopeusrajoituksen puitteissa. Se, että aikaa kului vain 64 minuuttia ja 24 sekuntia, oli yllättävää. En laskenut, kuinka monta kertaa mittari näytti ylinopeutta, mutta näitä tilanteita oli todennäköisesti kymmeniä.
Joku muut tietenkin saa autonsa nopeuden pysymään paremmin kahdeksan kympin tuntumassa ja nimenomaan alle sen kuin minä, joka ei ole tottunut tuollaiseen.
Seuraavassa on karkea piirros siitä, miten nopeuden aaltoileminen aiheuttaa tahattomia ylinopeuksia. Veikkaan, että tämä on tilanne monien niiden kohdalla, jotka eivät aja ylinopeutta.
Jos aikoo kuljettaa autoa siten, että ei oikeasti aja ylinopeutta, keskinopeus on säädettävä niin alhaiseksi, että satunnaiset nopeuden karkaamisetkaan eivät vielä mene ylinopeuden puolelle. Jos nopeusrajoitus on 80 km/h, autoa on ajettava aivan kuin nopeusrajoitus olisi 70 km/h. Jos lähtee urheilemaan ja antaa nopeuden nousta lähelle kahdeksaa kymppiä, lähes sataprosenttisen varmasti ylittää joskus myös tämän rajan. Ellei ylitä, on aikamoinen taituri ja akrobaatti.
Minä voisin märitellä rajoitusten mukaan ajamiseni niin, että yritän ajaa rajoitusten mukaan. Toisin sanoen en yritä ajaa ylinopeutta, mutta tottakai nopeus vaeltaa jonkin verran ja käy välilä rajoituksen ylä tai alapuolella. Mutta niinhän se on kaikilla, jotka ajavat ilman vakkaria. Ei siitä minulle kuitenkaan ikinä mitään suurta ongelmaa ole päässyt muodostumaan. Esimerkiksi kahdeksankympin alueella ajan yleensä, tai siis yritän ajaa mittarin mukaan noin 85km/h, jolloin todellinen nopeus on noin 81-82km/h. Olen huomannut, että satasen alueella tarkka nopeuden pitäminen on helpompaa, sillä ilmanvastuksen kasvaessa nopeus ei ainakaan minuan autossani enää pääse kovin helposti vahingossa karkaamaan laittomuuksien puolelle. Puhumattakaan moottoritienopeuksista. Edellisessä autossani oli tuplasti enemmän tehoa ja sillä tuollaiset nopeuden karkailut olivat aluksi enemmänkin sääntö kuin poikkeus, mutta sinä oli vakkari ja vieläpä "nopeuden rajoitin". Eli pystyin valitsemaan nopeuden, jota auto ei antanut ylittää.
Olen huomannut, että satasen alueella tarkka nopeuden pitäminen on helpompaa, sillä ilmanvastuksen kasvaessa nopeus ei ainakaan minuan autossani enää pääse kovin helposti vahingossa karkaamaan laittomuuksien puolelle. Puhumattakaan moottoritienopeuksista.
Onnittelut! Ensimmäisen kerran luen tästä asiasta jonkun muun kuin itseni kirjoittamana. Olen maininnut siitä monta kertaa eri yhteyksissä, ja tähän mennessä ajatus on joka kerta torjuttu mielikuvituksellisena tekosyynä nopeusrajoituksen ylittämiselle. Ilmanvastusko muka, pöh.
Perusteluihini on yleensä kuulunut myös se, että nykyaikaisen auton kaasupoljin on rakenteeltaan sellainen, että kahdeksan kympin nopeudessa poljinta painetaan vain hyvin pieni osa sen kokonaisliikeradasta. Nopeuden säätäminen välillä 60-90 km/h tapahtuu kaasupolkimen liikkeenä mitaten muutaman millin alueella. Ei ihmisen jalkaterää ole suunniteltu näin tarkkaan hienomotoriikkaan. Asiaa pahentaa se, jos auton jalkatila on liian lyhyt, jolloin jalkaterään joutuu pitämään ylöspäin kipristettynä kaasupolkimen yläpuolella koska polvikin on koukussa, eikä sitä voi tilan puutteen takia oikaista. Kaikki nämä ongelmat helpottuvat, jos nostetaan nopeus kahdeksasta kymmenestä kilometristä tunnissa sataan kilometriin tunnissa.
Olen piirtänyt tästä asiasta kuvia ja tehnyt jopa Youtube-videon, jossa kamera kuvasi kaasujalan asentoa eri nopeuksissa. Joillekin ihmisille nämä ovat kuitenkin tekosyitä, enkä jaksa enää väitellä aiheesta.
Tarkoitukseni oli kirjoittaa aivan eri aiheesta. Tuon piti olla vain johdanto siihen. No, ehkä joskus myöhemmin.
Tavallinenkin vakionopeudensäädin on mukava härpäke.
Mutta totta on, että vieläkin myydään autoja, joissa sitä ei ole. Esim. uuteen C-sarjan manuaalivaihteiseen Mersuun täytyy se ruksata lisävarustelistalta.
Jos ei ensiostaja sitä ruksaa, niin siinä sitä ollaan jatkossakin.
Kyseinen varuste ei ole pakollinen, ilmankin pärjää.
Myöskään sen puuttuminen ei oikeuta ylinopeuteen.
Mutta aivan varma on ilman SO2001:n kaavioitakin, että tasaisen nopeuden ylläpitäminen edes kohtuullisella toleransilla on vaikeampaa, jos sitä ei ole.
Onko nykyaikaisen auton hallintalaitteet täysin väärin suunniteltu?
Pitäisikö nopeutta hoidella käsin, käsikaasulla?
(Onneksi on olemassa ajoneuvotyyppi, jossa niin toimitaan.)
Vai pitäisikö olla playstation-tyyppiset ohjaimet?
Nykyiseen mallisiin hallintalaitteisiin on jo niin totuttu, ja ne on niin säädeltyjä, että toisenlaisen rakenteen kehittäminen lienee mahdotonta. (Poislukien liikuntaelinrajoitteisille tarkoitetut ajoneuvot ja hallintalaitteet.)
Volvon ja BMW:n kehitelmät itsestään ajavista autoista ovat vielä kaukaisia unelmia.
Aika hyvin jalat toimivat, koordinoivat vaistomaisesti kytkintä, jarrua ja kaasua. Väittäisin, että aika monessa tapauksessa, kun vauhti vaihtelee huomattavan paljon tasaisessa maantieajossa, niin kysymys ei ole vauhdin hallittavuudesta, vaan tavasta ajaa. Ollaan puhelimessa, katsellaan maisemia, jutellaan takapenkille, eikä keskitytä ajamiseen.
Tuskin ketään vakavasti haittaa muutaman tuntikilometrin nopeusvaihtelut. Jos haittaa, niin silloin ajetaan liian lähellä edelläajavaa.
Kiitos onnitteluista SO2001. Autoissa todellakin on olemassa ikään kuin "runkonopeus", jossa vauhdin ylläpitäminen on helpompaa. Joissakin se voi olla 100kmh, toisissa vaikka 80km/h. Laiska ihminen voi käyttää tätä sitten syynä tai tekosyynä ajaa itselleen sopivaa vauhtia. Mutta yhtä kaikki, ei se ylinopeuden ajamista hyväksyttävämmäksi tai laillisemmaksi tee. Vakionopeudensäätimen pystyy asentamaan jälkikäteen, mutta tuskin se ratkaisisi sinun tapauksessasi ylinopeudella ajamista. Olet niin paljon tehnyt erilaisia mittauksia kellon ja videokameran kanssa aiheesta rajoitusnopeus vs ylinopeus. Sen takia kallistun sinun kohdallasi enemmän tekosyyn puolelle tässä ilmanvastusasiassa.
Kaasupolkimen rakenteesta en osaa sanoa muuta kuin, että useissa autoissa se on ärsyttävän kevyttoiminen. Jostain syystä puhun aina entisistä autoistani, mutta omistin joskus Oldsmobilen vuosimallia 79 ja siinä kaasupolkimessa oli mukavan luonnollinen vaste. Tai vastus, kuinka vain. Sitä oli helppo pitää samassa kohdassa pitkiäkin aikoja. Tietysti nopeuteen vaikuttaa moni muukin asia, kuin kaasupolkimen asento, niin kuin tiessä olevat mäet, tuulen suunta ja nopeus ym.
Tavallinenkin vakionopeudensäädin on mukava härpäke.
Mutta totta on, että vieläkin myydään autoja, joissa sitä ei ole. Esim. uuteen C-sarjan manuaalivaihteiseen Mersuun täytyy se ruksata lisävarustelistalta.
Jos ei ensiostaja sitä ruksaa, niin siinä sitä ollaan jatkossakin.
Kyseinen varuste ei ole pakollinen, ilmankin pärjää.
Myöskään sen puuttuminen ei oikeuta ylinopeuteen.
Jos Ceehen ON rastitettu vakionopeudensäädin, saako sitten paheksua alamäessä ylinopeutta ajavia, kun heidän vakionopeussäätimensä ei hyppää jarrulle
Eikä Tempomaatti ole oikeasti käytetynkään ostoa rajoittava valinta. Nettiauton tämän hetken tarjonnasta vakkari rajaa nykyisen korimallin 447 autosta pois 74. Paljon hankalampi vaatimus on vaikkapa manuaalivaihteisto, joka pudottaa pois 323 autoa.
Jos siinä pitää vakionopeussäätimen lisäksi olla navi, parkkitutkat, xenonit, täystehoversio moottorista, farmarikori, erikoisnopea ohjausvälitys ja nopeuden mukaan adaptoituva tehostin sekä ortopediset penkit ja Daimlerin tietokannasta verifioitavissa oleva aukoton huoltohistoria, menee Nettiauton valikoima nollille jo varustelistan puolivälissä ellei huoli automaattia. Mutta pointti ei ole tässä, vaan siinä, että käytetynkin saa ostaa täysin omilla valinnoilla uuden tapaan, kunhan ei osta Suomesta. Juuri niin minä teinkin viime kesänä. Vuoden 2008 esitteestä omat valinnat listalle, lista vaimolle täydennettäväksi ja listojen yhdistelmällä auto hakuun.
Ainakin minulle Vehon tarjoamaa varustevalikoimaa suurempi rajoitus käytetyn ostossa on suomalainen uuden auton ostaja.
En tiedä, mitä tekemistä tällä on ruuhkassa ajamisen kanssa, mutta kun otit niin tutun esimerkin
Kiitos onnitteluista SO2001. Autoissa todellakin on olemassa ikään kuin "runkonopeus", jossa vauhdin ylläpitäminen on helpompaa
Autossa en tunnista tuota ilmiötä, mutta moottoripyörällä kylläkin, ja se on hyvin paljon pyörätyypistä riipuva ilmiö.
Customilla tai endurolla ajamaan tottuneen pitää erityisen tarkasti seurata mittaria suurta matkapyörää koeajaessaan, koska mikään normaali nopeus ei tunnu normaalilta.
Ehkä runkonopeus on vähän huono sana, ja tulee enemmän tuolta venemaailmasta. Tarkoitan sillä, että jos heikkotehoisella autolla, kuten omani, ajaa vaikkapa kahdeksaakymppiä, niin meneminen tuntuu vielä kevyeltä ja nopeus ikään kuin yrittää karkailla ylös päin. Satasen nopeudessa moottori joutuu ilmanvastuksen vuoksi työskentelemään jo ankarammin, eikä nopeuden ylös päin karkailuja enää tapahdu. Moottoritienopeuksilla täytyy jo keskittyä siihen, että nopeus ei putoa vahingossa alas päin. Tehokkaammalla autolla tuo raja on luonnollisesti korkeammissa nopeuksissa.
Tavallinenkin vakionopeudensäädin on mukava härpäke.
Mutta totta on, että vieläkin myydään autoja, joissa sitä ei ole. Esim. uuteen C-sarjan manuaalivaihteiseen Mersuun täytyy se ruksata lisävarustelistalta.
Jos ei ensiostaja sitä ruksaa, niin siinä sitä ollaan jatkossakin.
Kyseinen varuste ei ole pakollinen, ilmankin pärjää.
Myöskään sen puuttuminen ei oikeuta ylinopeuteen.
Jos Ceehen ON rastitettu vakionopeudensäädin, saako sitten paheksua alamäessä ylinopeutta ajavia, kun heidän vakionopeussäätimensä ei hyppää jarrulle
Eikä Tempomaatti ole oikeasti käytetynkään ostoa rajoittava valinta. Nettiauton tämän hetken tarjonnasta vakkari rajaa nykyisen korimallin 447 autosta pois 74. Paljon hankalampi vaatimus on vaikkapa manuaalivaihteisto, joka pudottaa pois 323 autoa.
Jos siinä pitää vakionopeussäätimen lisäksi olla navi, parkkitutkat, xenonit, täystehoversio moottorista, farmarikori, erikoisnopea ohjausvälitys ja nopeuden mukaan adaptoituva tehostin sekä ortopediset penkit ja Daimlerin tietokannasta verifioitavissa oleva aukoton huoltohistoria, menee Nettiauton valikoima nollille jo varustelistan puolivälissä ellei huoli automaattia. Mutta pointti ei ole tässä, vaan siinä, että käytetynkin saa ostaa täysin omilla valinnoilla uuden tapaan, kunhan ei osta Suomesta. Juuri niin minä teinkin viime kesänä. Vuoden 2008 esitteestä omat valinnat listalle, lista vaimolle täydennettäväksi ja listojen yhdistelmällä auto hakuun.
Ainakin minulle Vehon tarjoamaa varustevalikoimaa suurempi rajoitus käytetyn ostossa on suomalainen uuden auton ostaja.
En tiedä, mitä tekemistä tällä on ruuhkassa ajamisen kanssa, mutta kun otit niin tutun esimerkin
Hep.
Minulla ei ole C Mersua. Olen sellaista katsellut ja silloin tuli havaittua tuo vakionopeussäätimen puuttuminen. Automaatin kanssa se tulee vakiona, mutta ei manuaalin kanssa.
Paheksua saa ketä vaan, vaikka mistä syystä. Tuntuu, että tälläkin palstalla ankarasti paheksutaan niitä, ketkä yrittävät noudattaa liikennesääntöjä.
Oli miten oli, jos olen käytettyä ostamassa, niin siinä on joko oltava vakionopeussädiin, tai sen pitää olla kohtuu helposti asennettavissa.
Hiukan ohi ketjun aloituksen tämäkin, mutta liittyi SO2001 kirjoitukseen vauhdin pitämisestä vakiona pelkän oikean jalan voimin.
Minulla ei ole C Mersua. Olen sellaista katsellut ja silloin tuli havaittua tuo vakionopeussäätimen puuttuminen. Automaatin kanssa se tulee vakiona, mutta ei manuaalin kanssa.
OFF TOPIC:
Tasapainoinen takavetoinen väkisinvaihdettava on todella kiva ajaa talvella, etenkin hyvien sähköapujen kera. ESP tosin on vähän paranoidi, sen ottaisin mieluummin Audista tai BMW:sta.
Mutta ennen manuaalin ostoa kannattaa miettiä, kenelle se Suomessa myöhemmin myy ja viitsiikö oikeasti ajaa kulmikkaan turbodieselin ja 6-v manuaalin yhdistelmää. Polttoainetta ei nimittäin pääse säästämään pelkästään manuaalin ostamalla, vaan sitä pitää myös ajaa koko ajan. Meillä manuaali- ja automaattikuljettajien välillä on selvä kulutusero. Eipä silti, on se niin kulmikas ajaa kaupungissa, että ei tuota automaattikuskit vapaaehtoisesti viekään minnekään.
Tilat ovat mitä ovat, mutta ne ovat myös dieselinä lämpimät talvella, myös takana. T:n takapenkillä istuu pidemmillä matkoilla talvipakkasella mieluummin sukkasillaan kuin talvisaappaissa. Yli kilowatin sähkövastukset ilmakanavissa ovat ainakin teoriassa huoltovapaat, tosin tankista niidenkin lämpö tulee.
Tunnettuja tyyppivikoja W/S204 Ceessä ovat ainakin Avantgarden istuinverhoilu ja jarrukilvet edessä.
Poni:
Oli miten oli, jos olen käytettyä ostamassa, niin siinä on joko oltava vakionopeussädiin, tai sen pitää olla kohtuu helposti asennettavissa.
Käsittääkseni on jälkiasennettavissa kohtuukustannuksin, koska valmius on olemassa?
Mutta kuten sanottu, ei tuon puute kovin monta yksilöä eliminoi Nettiautosta. Istuinlämmitys on paljon pahempi rasti, runsaan yksityistuonnon vuoksi.
2008 ja 2009 BE-dieselien välillä on ainakin EU-normilukemissa merkittävä ero, mutta en osaa sanoa miten käytännön lukemat menevät. Meillä vanhalla OM646-koneella ja manuaalina ajettiin ensimmäisen vuoden keskiarvoksi desin yli normilukeman. Kanoottia, suksilaatikkoa ja perävaunua ei kuljeteta millään muulla kuin Ceellä, joten mielestäni ei paha.
Aiheesta lisää merkkifoorumilla, mm. nimimerkin 740 GLE autontuontihistoria.
AkiK:
Ei voi olla totta?! Akik on myöntänyt virheensä! Muistatko kuinka väitit, että minä en osaa lukea ja kehotit minua opettelemaan lukemaan tilastoja jne? Nyt kuitenkin kävi niin, että itse et osaa lukea.
AkiK:
Kyllä, rattijuopumus ja sairaudet. Jos osaisit lukea tilastoja, niin kyseiset riskitekijät ovat hyvin usein myös ylinopeudella ajettujen kolarien taustalla.
AkiK:
Kyllä. Silti kuolonkolarien taustalta löytyy ihan samat riskitekijät joka vuosi.
AkiK:
Paljon idioottimaisempaa on jättää taustalla vaikuttaneet riskit huomioimatta, kun tarkastelee ylinopeuksien aiheuttamaa riskiä. Poistamalla taustariskeistä rattijuopumukset, poistat samalla valtaosan ylinopeuksista.
Opelixi:
Minä myönnän mielelläni virheeni. Muutan myös mielipiteeni, jos faktat osoittavat minun olleen väärässä. Sinulle se näyttää olevan ylivoimaista. toistaiseksi et ole kertonut mitään mikä muuttaisi käsitykseni nopeuden vaikutuksista.
Viimeinen juttusi sisältää olennaisen asian. Poistamalla ylinopeuksia poistetaan tehokkaasti myös muita ongelmia. Rattijuopot eivät tokinsilläkään katoa, mutta ylinopeusvalvonta on hyvin tehokas keino niidenkin tavoittamiseen.
Rattijuoppojen suhteen kiinnittäisin itse enemmän huomiota alkoholikulttuuriin ja kulutuksen kokonaismäärään. Sieltä löytyy syyt siihen miksi kännissä ajellaan.
AkiK:
Älä yritä leikkiä marttyyriä, vuosien kinaamisen jälkeen on turha väittää että myönnät mielelläsi mitään mikä poikkeaa vähänkään vakaumuksestasi, faktat ei siinä paina yhtään mitään.
AkiK:
No et sitten näköjään oivaltanut! Ilmeisesti yliarvioin lukemisen ymmärtämisesi ja päättelykykysi.
ritsa:
Ja mikähän se vakaumus on jonka olet keksinyt minulla olevan?
Kumppani:
Jos sinäkin olet sitä mieltä, että todennäköisyyden merkitystä tässä asiassa on vaikea ymmärtää, niin lakkaa väittämästä vastaan.
AkiK:
Tässä on yksi syy, miksi pelkästään tikkariin vertaamalla ei saada selville sitä, minkä kuljettajan + ajoneuvon yhdistelmän tilannenopeus on pahiten pielessä. Huomaathan, että väitin vastaan vain todennäköisyyslaskelmallesi.
Eri nopeuksien riski on eri asia kuin sopivan tilannenopeuden ylityksen todennäköisyys.
AkiK:
Ei tietenkään, enkä minä niin väittänytkään. Jos tilanne sattuu olemaan sellainen, että ko. kuljettajalle sopiva tilannenopeus on enintään rajoituksen suuruinen, ei hän voi mitenkään parantaa tilannenopeuttaan ylinopeudella.
AkiK:
En usko ettet ymmärrä tätä käsitettä, et vain tullut ajatelleeksi sitä tässä keskustelussa, vaikka todellisuudessa ajat varmaan juuri sen mukaan?
Kommenttiesi perusteella nimittäin en usko, että sinä olisit se tonttu, joka tunkee sisäänmenorampista kuuttakymppiä hieman yli satasen keskinopeudella liikkuvan moottoritien liikenteen sekaan?
Tuossa kohtuuttoman alhainen tilannenopeus aiheuttaa suuren riskin ja se toistuu päivittäin.
AkiK:
Tarkistetaanpa käsitteet. Ylinopeus on useimmiten laitonta. Vain hyvin harvoin se lisää turvallisuutta.
Siitä huolimatta käytännössä tulee jatkuvasti tilanteita, joissa joutuu valitsemaan muiden toimintaan sopeutumisen ja lain kirjaimen noudattamisen välillä.
Myös oma valintani näiden välillä vaihtelee tilanteesta riippuen. Joskus sopeudun, joskus en suostu enemmistön valintaan.
740 GLE:
Mitä tarkoitat? Mihin viittaat?? Ihan kuin olisit laittamassa ajatuksia päähäni!
Kumppani:
Jos ajatus tuntuu oudolta, se saattaa johtua siitä, että postini josta aloit purnata vastaan oli vastaus Akille?
Viittaus oli kyllä siteerattuna jo aiemmin niissä posteissa, joihin itse väitit vastaan.
Tiivistelmä (lihavoinnit omiani):
AkiK:
740 GLE:
Kumppani:
740 GLE:
Minusta sinä poimit sanan "todennäköisyys" nyt jotenkin niin irti jostakin, etten valitettavasti pysy perässä. Minä kun en ole mielestäni takertunut siihen niin mitenkään!
Sen pitäisi käydä tasan tarkkaan ilmi niistä vastauksista, joita annoin kysymyslistaasi.
740 GLE:
Niin, mitä sitten?
Autoilijoina meidän tulee huomioida myös hitaammat tiellä liikkujat.
jos joku ajaa hitaammin, voihan kyseessä olla vanhempi ikäihminen, jolla reaktiot ovat paljon huonommat kuin nuoremmilla. myös heillä on oikeus liikkua ja käyttää tietä.
mitä tulee rekkojen ohittamisiin, nämä ohittavat rajoitinta vasten ajavat rekkakuskit ovat väärällä alalla.
t:ammatikseen ajava.
Quu...:
Senkun vain. Onpahan helpompi ohittaa.
Kumppani:
Todennäköisyys, jonka asiaankuuluvuudelle väitin vastaan ei ole koskaan ollutkaan tässä keskustelussa kiinni.
Sinä kuulostat olevan samaa mieltä, kuten postistasi ymmärsinkin.
diipadiduu:
Editoriaalinen korjaus.
740 GLE:
Siltä osin nyt ainakin, mitä kysymyksiisi vastailin, kyllä.
SO2001:
Niinpä. Ainakaan minä en näe tässä mitään ongelmaa.
Palataksemme vielä ketjun aloitukseen, henkilöt, jotka ajavat selvästi alle rajoitusten, ovat vielä helpompia ohittaa.
Tämä siis mikäli toimivat muutenkin kuten kuuluu. Eli eivät estä ohitusta, vaan mieluummin osallistuvat ohitukseen helpottamalla sitä. Tämä ei valitettavasti kaikilta onnistu.
Ehkä hitaasti ajaminen ei ole nopeuden puolesta merkittävä riski turvallisuudelle, vaan riskit ovat muualla.
Hitaasti ajaminen voi olla merkki siitä, että kuljettaja on kokematon ja ehkä taitamatonkin, tai hänellä on jokin muu ongelma. Jos hitaasti ajavat ovat yliedustettuina onnettomuustilastoissa, se ei välttämättä tarkoita, että hitaasti ajaminen itsessään olisi ratkaiseva syy. Hitaasti ajaminen voi olla vain yksi tietyn tyyppisten kuljettajien ominaisuuksista, ja joku muu noista "ominaisuuksista" on ehkä varsinaisesti se tekijä, joka saa nämä kuljettajat esiintymään tavallista enemmän onnettomuustilastoissa.
Tietysti hitaasti ajamiseen liittyy suoriakin riskejä eli ainakin se, että hitaasti ajava on jatkuvasti tapahtumien keskipisteenä liikenteessä. Perässä roikkuu autoja, ja ympärillä pyörii jatkuva ohitussirkus. Hitaasti ajava ajaa lähes jatkuvasti vilkkaassa liikenteessä, vaikka tiellä ei muuten olisikaan vilkasta liikennettä. Hitaasti ajava on kuin kivi koskessa. Ympärillä pyörii ja kuohuu. Joskus voi jotain tapahtuakin.
Olen kokeillut parina viime päivänä hitaasti ajamista ensiksi pelkästään testailumielessä (otin aikoja) ja eilen käytännön syistä. Yksi syy oli se, kun kuljetin erästä arvovaltaista henkilöä, jolle halusin antaa vääristelevän kuva itsestäni mukamas rauhallisena ja sääntöjä noudattavana kuljettajana (kyseessä ei ollut sukulainen vaan eräs aatemaailmaltaan minusta täysin poikkeava henkilö, reservin kapteeni etc.). Köröttelin niin hitaasti, että kaikki ajoivat edelle.
Toinen hitaasti ajamisen tilanne oli kahden auton siirtäminen paikkakunnalta toiselle. Edellistä ajoi nopeusrajoituksia noudattanut kuljettaja ja minä seurailin häntä toisella autolla. Vaikka liikennettä oli melko vähän, takaa lähestyi koko ajan autoja, joita päästelin edelle, tai jotka menivät edelle päästelemättä. Ajaminen oli epämukavaa, kun taustapeileistä heijastuivat koko ajan takana ajavan kirkkaat valot. Siksi väistinkin joskus sivuun, jotta auto ajaisi ohi. Mutta pian ilmestyi taas uusi auto.
Ajaminen oli niin tylsää, että kulutin aikaa eväiden parissa radiota rassaten (etsin asemia keskipitkiltä aalloilta). Ohjaillessani polvella ja kaivellessani pähkinöitä pussista mietin mielessäni, että tällainen ei-ajaminenko on muka olevinaan turvallista. En tarkoita pähkinöiden kaivamista tai polvella ohjaamista vaan sitä, että auton liikuttaminen on niin tylsää ja pitkäveteistä, että kuljettaja alkaa etsiä viihdettä ja ajankulua kaiken maailman muista asioista. Kun panin pähkinäpussin penkille, se kaatui, ja pähkinät levisivät pitkin auton lattioita. Yritin kaivella niitä sieltä.
Jossakin amerikkalaisessa tutkimuksessa todettiin, että suurin riski liikenteessä on se, kun kuljettajan huomio keskittyy muuhun kuin ajamiseen. Hän puuhailee yhtä sun toista autossa eikä huomaa vaaratilanteen kehittymistä. Kun jotain tapahtuu, hän reagoi hitaasti usein liian myöhään.
Kun ajaa sen verran vauhdikkaasti, että maantietä on seurattava, ja auton ohjaamiseen on keskityttävä (en tarkoita mitään rallivauhtia vaan 20-25 km/h ylinopeutta), vaaratilanteet huomaa aikaisemmin ja niihin reagoi nopeammin. Vaikka asiantuntijat muuta väittävätkin, ylinopeudesta johtuva lisääntynyt valppaus kompensoi mielestäni ainakin jonkin verran sitä vaaraa, minkä korkeampi nopeus aiheuttaa.
Reagoiminen johonkin tilanteeseen koostuu mielestäni kahdesta vaiheesta. Ensimmäinen on valpastumisen tila ja toinen on varsinainen reagointi. Kun kuljettaja on valpastumisen tilassa, hän reagoi varsinaiseen tilanteeseen nopeammin kuin sellainen kuljettaja, jonka on reagoitava siihen suoraan tylsyyden ja keskittymättömyyden tilasta. Ylinopeutta ajava kuljettaja on huomattavasti suuremman osan ajasta valpastumisen tilassa kuin hitaammin ajava, nopeusrajoituksia noudattava kuljettaja.
Ihan hauskoja perusteluja SO2001. Kiva, että täällä vielä jotkut perustelevat näkemyksiään turvallisesta ajamisesta.
Mutta mitä, jos kuitenkin laittaisin vähän omaa näkemystä. Jos riittävän kauan, siis vuosien ajan, käytät aina tuota esim. 20-25 km/h ylinopeutta, niin eikö siihen turru? Tarkoitan, että eikö ajaminen lopulta taas ala tuntua tylsältä ja vauhtia pitäisi lisätä ennestään saavuttaakseen saman vireystilan? Entä, jos ajaisi niin huonolla autolla, että jo 80km/h tuntuisi jännittävältä nopeudelta. Minulla oli joskus sellainen. Se oli 123 korinen mersu, jonka ohjauksessa oli puoli kierrosta väljää, perä ulvoi ja kone möykkäsi sietämättömällä äänellä. Lisäksi auto oli ura ja sivutuuliherkkä. Kyllähän sitä ajaessa piti olla skarppina. Sillä autolla sain kuitenkin tähän astisen elämäni ainoan ylinopeussakon. 98km/h kahdeksankympin alueella. Nopeusmittari ei toiminut.
Nykyään ajaminen on minusta aina tylsää, mutta tunnen kuitenkin olevani hyvinkin hereillä ja tietoinen tapahtumista autoni ympärillä. Ajan siis rajoitusten mukaan ja myönnän, että en uskalla ajaa ylinopeutta. 1. Pelkään hirviä. 2. Pelkään poliiseja. Tai paremminkin heidän kirjoittamiaan sakkoja. 3. Tiedän että suurempi nopeus aiheuttaa suuremmat vammat, jos kolaroin. Lisäksi kovaa ajaminen näyttää hölmöltä. Tämä on tietysti vain minun ajatus asiasta, jonkun muun mielestä se voi näyttää upealta.
En kuitenkaan pidä itseäni huonona kuljettajana. En tosin osaa ajaa näyttävissä sivuluisuissa, enkä osaa tehdä edes kässärikäännöstä, mutta osaan peruuttaa kärryn kanssa ja ajaa taskuparkkiin. Tähän mennessä olen "ajanut" kaksi kolaria. Lainausmerkit sen takia, että olin molemmilla kerroilla pysähdyksissä. Ensimmäisellä kerralla lähikaupan pihassa kauppias ajoi kylkeeni, kun istuin autossa kaupan parkkipaikalla. Hän luki jotain papereita ja ajoi samalla. Toisella kertaa odotin punaisissa valoissa, kun perääni ajoi auto.
SO2001 esitti varsin mielenkiintoisia perusteluja pienelle ylinopeudelle.
Ihmettelen, että 20km/h ylinopeus auttaisi pysymään hereillä muutoin kuin hiukan lyhenevän matka-ajan osalta. Luulisin, että nykyaikaisella autolla tuollainen nopeuden lisäys ei vaadi kovin kummoista lisäpanostusta ajamiseen ohjaamisen tai havainnoinninkaan osalta. Lisäksi SO2001 kertoi, että hitaammin ajamalla on koko ajan enemmän liikennettä ympärillään tarkkailtavaksi.
Itse puolestani kokeilin ajaa tutun 50km nelikaistapätkän vähintään suurinta sallittua 100km/h. Vanhalla autollani eniten taisi lisääntyä melu. Polttoaineenkulutus lisääntyi yli litran, mutta alle puolitoista litraa sadalle. Matka-aika lyheni 7-8 minuuttia.
Mielestäni ajaminen oli huomattavasti stressaavampaa lisääntyneen ohitustarpeen takia. Koko ajan sai arvioida, että kannattaako ohi lähteä ja pyöriikö sitä sisäkaistalla vielä vauhdikkaampien tiellä, jos nopeusero jää kovin pieneksi enkä halua ylittää rikesakkorajaa. Matkan teko alkoi typiä 25km kohdilla kuten hitaamminkin ajellessa, enkä saanut mitään lisähuvia tai kokenut tarkkaavaisuusboostia suuremmasta vauhdista tai ohittamisesta johtuen.
Matkan teko on vanhalla kotterollani miellyttävämpää ja taloudellisempaa hieman hitaammin ajaessa. Lisäksi tunnen olevani vähemmän tiellä rekkavauhtia ajaessani, kun en ole tukkimassa sisäkaistaa, jota pitkin minusta pääsee heittämällä ohi.
dpi:
Hirvet eivät lue nopeusrajoituksia, joten niitä sietääkin pelätä. Minäkin ajan hirvivaaran takia tavallista hitaammin jollakin tieosuudella, jos on pimeää, tai näkyvyys on muuten rajoitettu.
Mitä tulee rajoitusten mukaan ajamiseen tai nopeusrajoitusten noudattamiseen tai en aja koskaan ylinopeutta -periaatteeseen, mitä nimeä nyt milloinkin käytetään, se pitäisi oikeastaan määritellä, niin että kaikki puhuisivat samasta asiasta. En viittaa nyt millään tavalla dpi:n kirjoitukseen vaan käsittelen asiaa yleisellä tasolla.
Tein viime torstaina kokeen, jossa aivan oikeasti ja asiaan sataprosenttisesti keskittyen yritin ajaa noin 80 kilometrin matkaosuuden nopeusrajoituksia noudattaen. Olin ajanut saman reitin aamulla toiseen suuntaan ja ottanut ajan sekuntiajastimella (Lidlistä ostettu parin euron laite). Halusin nähdä, kuinka paljon enemmän aikaa kuluu, kun reitin ajaa...öhm. eri tavalla.
Ensimmäisellä matkalla aikaa kului aikaa 52 minuuttia ja 38 sekuntia. Liikennettä oli erittäin vähän, joten ohituksia ei tarvinnut juurikaan tehdä. Loppumatkan ajoin hitaassa jonossa.
Jälkimmäisellä matkalla aikaa kului 64 minuuttia ja 24 sekuntia. Silloin oli vielä vähemmän liikennettä, joten en ollut kenenkään tientukkona. En luonnollisestikaan ohittanut ketään, mutta myöskään minua ei juuri ohiteltu.
Koe osoitti sen, minkä olin tiennyt jo etukäteen eli että ainakin minun on yli-inhimillisen vaikea ylläpitää tasaista hieman alle 80 kilometrin tuntinopeutta eli ajaa nopeusrajoitusta noudattaen. Katsoin nopeutta paitsi nopeusmittarista myös navigaattorista. Nopeus seilasi jatkuvasti joko huomattavasti alle 80:ssä kilometrissä tunnissa tai meni vahingossa sen yli, kun en muistanut seurata sitä. Ylitystilanteiden jälkeen ajoin hetken aikaa hieman keskimääräistä hitaammin, jotta keskinopeus alenisi. Kokeen tarkoituksena oli nimittäin ajan mittaaminen eikä sen tutkiminen, kuinka hyvin saan auton nopeuden pysymään nopeusrajoituksen puitteissa. Se, että aikaa kului vain 64 minuuttia ja 24 sekuntia, oli yllättävää. En laskenut, kuinka monta kertaa mittari näytti ylinopeutta, mutta näitä tilanteita oli todennäköisesti kymmeniä.
Joku muut tietenkin saa autonsa nopeuden pysymään paremmin kahdeksan kympin tuntumassa ja nimenomaan alle sen kuin minä, joka ei ole tottunut tuollaiseen.
Seuraavassa on karkea piirros siitä, miten nopeuden aaltoileminen aiheuttaa tahattomia ylinopeuksia. Veikkaan, että tämä on tilanne monien niiden kohdalla, jotka eivät aja ylinopeutta.
http://www.lataakuva.fi/di/0DZ9/taulukko.jpg
Jos aikoo kuljettaa autoa siten, että ei oikeasti aja ylinopeutta, keskinopeus on säädettävä niin alhaiseksi, että satunnaiset nopeuden karkaamisetkaan eivät vielä mene ylinopeuden puolelle. Jos nopeusrajoitus on 80 km/h, autoa on ajettava aivan kuin nopeusrajoitus olisi 70 km/h. Jos lähtee urheilemaan ja antaa nopeuden nousta lähelle kahdeksaa kymppiä, lähes sataprosenttisen varmasti ylittää joskus myös tämän rajan. Ellei ylitä, on aikamoinen taituri ja akrobaatti.
http://www.lataakuva.fi/di/IF02/taulukko2.jpg
Minä voisin märitellä rajoitusten mukaan ajamiseni niin, että yritän ajaa rajoitusten mukaan. Toisin sanoen en yritä ajaa ylinopeutta, mutta tottakai nopeus vaeltaa jonkin verran ja käy välilä rajoituksen ylä tai alapuolella. Mutta niinhän se on kaikilla, jotka ajavat ilman vakkaria. Ei siitä minulle kuitenkaan ikinä mitään suurta ongelmaa ole päässyt muodostumaan. Esimerkiksi kahdeksankympin alueella ajan yleensä, tai siis yritän ajaa mittarin mukaan noin 85km/h, jolloin todellinen nopeus on noin 81-82km/h. Olen huomannut, että satasen alueella tarkka nopeuden pitäminen on helpompaa, sillä ilmanvastuksen kasvaessa nopeus ei ainakaan minuan autossani enää pääse kovin helposti vahingossa karkaamaan laittomuuksien puolelle. Puhumattakaan moottoritienopeuksista. Edellisessä autossani oli tuplasti enemmän tehoa ja sillä tuollaiset nopeuden karkailut olivat aluksi enemmänkin sääntö kuin poikkeus, mutta sinä oli vakkari ja vieläpä "nopeuden rajoitin". Eli pystyin valitsemaan nopeuden, jota auto ei antanut ylittää.
dpi:
Onnittelut! Ensimmäisen kerran luen tästä asiasta jonkun muun kuin itseni kirjoittamana. Olen maininnut siitä monta kertaa eri yhteyksissä, ja tähän mennessä ajatus on joka kerta torjuttu mielikuvituksellisena tekosyynä nopeusrajoituksen ylittämiselle. Ilmanvastusko muka, pöh.
Perusteluihini on yleensä kuulunut myös se, että nykyaikaisen auton kaasupoljin on rakenteeltaan sellainen, että kahdeksan kympin nopeudessa poljinta painetaan vain hyvin pieni osa sen kokonaisliikeradasta. Nopeuden säätäminen välillä 60-90 km/h tapahtuu kaasupolkimen liikkeenä mitaten muutaman millin alueella. Ei ihmisen jalkaterää ole suunniteltu näin tarkkaan hienomotoriikkaan. Asiaa pahentaa se, jos auton jalkatila on liian lyhyt, jolloin jalkaterään joutuu pitämään ylöspäin kipristettynä kaasupolkimen yläpuolella koska polvikin on koukussa, eikä sitä voi tilan puutteen takia oikaista. Kaikki nämä ongelmat helpottuvat, jos nostetaan nopeus kahdeksasta kymmenestä kilometristä tunnissa sataan kilometriin tunnissa.
Olen piirtänyt tästä asiasta kuvia ja tehnyt jopa Youtube-videon, jossa kamera kuvasi kaasujalan asentoa eri nopeuksissa. Joillekin ihmisille nämä ovat kuitenkin tekosyitä, enkä jaksa enää väitellä aiheesta.
Tarkoitukseni oli kirjoittaa aivan eri aiheesta. Tuon piti olla vain johdanto siihen. No, ehkä joskus myöhemmin.
Tavallinenkin vakionopeudensäädin on mukava härpäke.
Mutta totta on, että vieläkin myydään autoja, joissa sitä ei ole. Esim. uuteen C-sarjan manuaalivaihteiseen Mersuun täytyy se ruksata lisävarustelistalta.
Jos ei ensiostaja sitä ruksaa, niin siinä sitä ollaan jatkossakin.
Kyseinen varuste ei ole pakollinen, ilmankin pärjää.
Myöskään sen puuttuminen ei oikeuta ylinopeuteen.
Mutta aivan varma on ilman SO2001:n kaavioitakin, että tasaisen nopeuden ylläpitäminen edes kohtuullisella toleransilla on vaikeampaa, jos sitä ei ole.
Onko nykyaikaisen auton hallintalaitteet täysin väärin suunniteltu?
Pitäisikö nopeutta hoidella käsin, käsikaasulla?
(Onneksi on olemassa ajoneuvotyyppi, jossa niin toimitaan.)
Vai pitäisikö olla playstation-tyyppiset ohjaimet?
Nykyiseen mallisiin hallintalaitteisiin on jo niin totuttu, ja ne on niin säädeltyjä, että toisenlaisen rakenteen kehittäminen lienee mahdotonta. (Poislukien liikuntaelinrajoitteisille tarkoitetut ajoneuvot ja hallintalaitteet.)
Volvon ja BMW:n kehitelmät itsestään ajavista autoista ovat vielä kaukaisia unelmia.
Aika hyvin jalat toimivat, koordinoivat vaistomaisesti kytkintä, jarrua ja kaasua. Väittäisin, että aika monessa tapauksessa, kun vauhti vaihtelee huomattavan paljon tasaisessa maantieajossa, niin kysymys ei ole vauhdin hallittavuudesta, vaan tavasta ajaa. Ollaan puhelimessa, katsellaan maisemia, jutellaan takapenkille, eikä keskitytä ajamiseen.
Tuskin ketään vakavasti haittaa muutaman tuntikilometrin nopeusvaihtelut. Jos haittaa, niin silloin ajetaan liian lähellä edelläajavaa.
Kiitos onnitteluista SO2001. Autoissa todellakin on olemassa ikään kuin "runkonopeus", jossa vauhdin ylläpitäminen on helpompaa. Joissakin se voi olla 100kmh, toisissa vaikka 80km/h. Laiska ihminen voi käyttää tätä sitten syynä tai tekosyynä ajaa itselleen sopivaa vauhtia. Mutta yhtä kaikki, ei se ylinopeuden ajamista hyväksyttävämmäksi tai laillisemmaksi tee. Vakionopeudensäätimen pystyy asentamaan jälkikäteen, mutta tuskin se ratkaisisi sinun tapauksessasi ylinopeudella ajamista. Olet niin paljon tehnyt erilaisia mittauksia kellon ja videokameran kanssa aiheesta rajoitusnopeus vs ylinopeus. Sen takia kallistun sinun kohdallasi enemmän tekosyyn puolelle tässä ilmanvastusasiassa.
Kaasupolkimen rakenteesta en osaa sanoa muuta kuin, että useissa autoissa se on ärsyttävän kevyttoiminen. Jostain syystä puhun aina entisistä autoistani, mutta omistin joskus Oldsmobilen vuosimallia 79 ja siinä kaasupolkimessa oli mukavan luonnollinen vaste. Tai vastus, kuinka vain. Sitä oli helppo pitää samassa kohdassa pitkiäkin aikoja. Tietysti nopeuteen vaikuttaa moni muukin asia, kuin kaasupolkimen asento, niin kuin tiessä olevat mäet, tuulen suunta ja nopeus ym.
Poni:
Jos Ceehen ON rastitettu vakionopeudensäädin, saako sitten paheksua alamäessä ylinopeutta ajavia, kun heidän vakionopeussäätimensä ei hyppää jarrulle
Eikä Tempomaatti ole oikeasti käytetynkään ostoa rajoittava valinta. Nettiauton tämän hetken tarjonnasta vakkari rajaa nykyisen korimallin 447 autosta pois 74. Paljon hankalampi vaatimus on vaikkapa manuaalivaihteisto, joka pudottaa pois 323 autoa.
Jos siinä pitää vakionopeussäätimen lisäksi olla navi, parkkitutkat, xenonit, täystehoversio moottorista, farmarikori, erikoisnopea ohjausvälitys ja nopeuden mukaan adaptoituva tehostin sekä ortopediset penkit ja Daimlerin tietokannasta verifioitavissa oleva aukoton huoltohistoria, menee Nettiauton valikoima nollille jo varustelistan puolivälissä ellei huoli automaattia. Mutta pointti ei ole tässä, vaan siinä, että käytetynkin saa ostaa täysin omilla valinnoilla uuden tapaan, kunhan ei osta Suomesta. Juuri niin minä teinkin viime kesänä. Vuoden 2008 esitteestä omat valinnat listalle, lista vaimolle täydennettäväksi ja listojen yhdistelmällä auto hakuun.
Ainakin minulle Vehon tarjoamaa varustevalikoimaa suurempi rajoitus käytetyn ostossa on suomalainen uuden auton ostaja.
En tiedä, mitä tekemistä tällä on ruuhkassa ajamisen kanssa, mutta kun otit niin tutun esimerkin
dpi:
Autossa en tunnista tuota ilmiötä, mutta moottoripyörällä kylläkin, ja se on hyvin paljon pyörätyypistä riipuva ilmiö.
Customilla tai endurolla ajamaan tottuneen pitää erityisen tarkasti seurata mittaria suurta matkapyörää koeajaessaan, koska mikään normaali nopeus ei tunnu normaalilta.
Ehkä runkonopeus on vähän huono sana, ja tulee enemmän tuolta venemaailmasta. Tarkoitan sillä, että jos heikkotehoisella autolla, kuten omani, ajaa vaikkapa kahdeksaakymppiä, niin meneminen tuntuu vielä kevyeltä ja nopeus ikään kuin yrittää karkailla ylös päin. Satasen nopeudessa moottori joutuu ilmanvastuksen vuoksi työskentelemään jo ankarammin, eikä nopeuden ylös päin karkailuja enää tapahdu. Moottoritienopeuksilla täytyy jo keskittyä siihen, että nopeus ei putoa vahingossa alas päin. Tehokkaammalla autolla tuo raja on luonnollisesti korkeammissa nopeuksissa.
740 GLE:
Hep.
Minulla ei ole C Mersua. Olen sellaista katsellut ja silloin tuli havaittua tuo vakionopeussäätimen puuttuminen. Automaatin kanssa se tulee vakiona, mutta ei manuaalin kanssa.
Paheksua saa ketä vaan, vaikka mistä syystä. Tuntuu, että tälläkin palstalla ankarasti paheksutaan niitä, ketkä yrittävät noudattaa liikennesääntöjä.
Oli miten oli, jos olen käytettyä ostamassa, niin siinä on joko oltava vakionopeussädiin, tai sen pitää olla kohtuu helposti asennettavissa.
Hiukan ohi ketjun aloituksen tämäkin, mutta liittyi SO2001 kirjoitukseen vauhdin pitämisestä vakiona pelkän oikean jalan voimin.
Poni:
OFF TOPIC:
Tasapainoinen takavetoinen väkisinvaihdettava on todella kiva ajaa talvella, etenkin hyvien sähköapujen kera. ESP tosin on vähän paranoidi, sen ottaisin mieluummin Audista tai BMW:sta.
Mutta ennen manuaalin ostoa kannattaa miettiä, kenelle se Suomessa myöhemmin myy ja viitsiikö oikeasti ajaa kulmikkaan turbodieselin ja 6-v manuaalin yhdistelmää. Polttoainetta ei nimittäin pääse säästämään pelkästään manuaalin ostamalla, vaan sitä pitää myös ajaa koko ajan. Meillä manuaali- ja automaattikuljettajien välillä on selvä kulutusero. Eipä silti, on se niin kulmikas ajaa kaupungissa, että ei tuota automaattikuskit vapaaehtoisesti viekään minnekään.
Tilat ovat mitä ovat, mutta ne ovat myös dieselinä lämpimät talvella, myös takana. T:n takapenkillä istuu pidemmillä matkoilla talvipakkasella mieluummin sukkasillaan kuin talvisaappaissa. Yli kilowatin sähkövastukset ilmakanavissa ovat ainakin teoriassa huoltovapaat, tosin tankista niidenkin lämpö tulee.
Tunnettuja tyyppivikoja W/S204 Ceessä ovat ainakin Avantgarden istuinverhoilu ja jarrukilvet edessä.
Poni:
Käsittääkseni on jälkiasennettavissa kohtuukustannuksin, koska valmius on olemassa?
Mutta kuten sanottu, ei tuon puute kovin monta yksilöä eliminoi Nettiautosta. Istuinlämmitys on paljon pahempi rasti, runsaan yksityistuonnon vuoksi.
2008 ja 2009 BE-dieselien välillä on ainakin EU-normilukemissa merkittävä ero, mutta en osaa sanoa miten käytännön lukemat menevät. Meillä vanhalla OM646-koneella ja manuaalina ajettiin ensimmäisen vuoden keskiarvoksi desin yli normilukeman. Kanoottia, suksilaatikkoa ja perävaunua ei kuljeteta millään muulla kuin Ceellä, joten mielestäni ei paha.
Aiheesta lisää merkkifoorumilla, mm. nimimerkin 740 GLE autontuontihistoria.