Voiko ohituksen riskiä muuten arvioida, kuin vapaalla näkyvällä tieosuudella?
Voi ja pitää arvioida. Mutta vapaa näkyvä tieosuus on olellinen osa tuota prosessia.
Annoinko? Laitetaanpa tähän uudestaan, mitä ne oli, kun näyttää Herbertinkin muisti olevan samaa tasoa Kumppanin kanssa. Ei tuossa nyt kovin paljoa ole katsomaan kehotettu:
"annoit vain neuvoja tyyliin..."
Laki sanoo ihan saman, pitää olla varovainen, eikä saa ajaa kännissä. Vitsi onkin siinä, että osaa katsoa kaikkiin merkittäviin suuntiin, tehdä niistä riittävät havainnot ja käsitellä tiedot pääkopassa niin, että paluupostissa käsiin ja jalkoihin lähtee oikeanlainen käsky ohjata autoa.
Usko tai älä, minulle sattuu yllättäviä tilanteita todella vähän. Johtuisiko siitä, että keskityn ajamiseen enkä jatkuvasti laskeskele päässäni kaikenlaisia kuvioita.
En tiedä, johtuuko määrä ajotaidostasi, siitä minkä luokittelet todella vähäiseksi vai jostain muusta. Voi se siitäkin johtua, että olet saavuttanut ajotaidossasi tason, jota ei enää tarvitse parantaa.
Maantieajossa on aivan turha pohtia pystyykö jarruttamaan, jos jotain yllättävää sattuu. Minulle se yllättävä olisi jonkin eläimen hyppääminen täysin näkymättömistä tielle tai vastaantulevan autoilijan "yllättävä ajautuminen" minun eteeni.
Riippuu täysin siitä, onko sinulla aikaa reagoida 1 vai 5 sekuntia tai jotain siltä väliltä.
En kumpaakaan. Käsitykseni perustuu niihin havaintoihin, mitä muiden ajamisesta olen tehnyt.
Näet siis usein tilanteita, kuinka sivutieltä joku kääntyy oikealle ohittajan eteen? Mielenkiintoista, koska omalle kohdalleni tuollaisia ei ole sattunut, vaikka tunnetusti ohittelen moninkertaisesti enemmän, kuin sinä.
En näe. Vuosien mittaan olen havainnut useamman kerran, että tuossa tilanteessa ei taatusti ole varmistettu tien olevan vapaa. Sillä, että juuri kyseisellä hetkellä tie on ollut vapaa, ei ole mitään tekemistä puutteellisen havainnoinnin kanssa. Ja se, että sinun kohdallesi ei kukaan ole kääntynyt, johtuu siitä, että todennäköisyys jonkun toisen kääntymisestä juuri ohituksesi aikana eteesi on aika pieni. Tarvitaan melkoinen yhteensattuma, että juuri sinun kohdallesi osuu tilanne, jossa pieneltä sivutieltä on tulossa joku ja on kääntymässä oikealle, ei huomaa sinua ja sinä ohitat samaan aikaan.
Niin, sinustahan tuo tietysti tuntuu aivan uskomattomalta, että joku oikeasti seuraa liikennettä, vaikka joustaakin vähän nopeusrajoituksien noudattamisessa.
Tuo ei tunnu uskomattomalta. Aika harva kuitenkin aktiivisesti kehittää omaa ajotaitoansa analysoimalla omia puutteitansa, joten omat käsitykset ajamisesta eivät välttämättä vastaa todellisuutta.
Oletko koskaan harrastanut jotain taitolajia, esim. urheilussa ja tavoitteellisesti treenannut sen takia tekniikkaa valmentajan kanssa? Tai jos et itse ole, oletko seuranut läheltä jonkun toisen harrastusta?
Ihmettelet, miten tämä liittyy liikenteeseen, mutta se liittyy hyvinkin läheisesti liikenteessä tämän ketjun aiheeseen. Valmentajan käyttö perustuu siihen, että suorittaja (esim. urheilija) ei itse millään voi havaita omia puutteitaan yhtä hyvin kuin sivullinen. Eikös vain, että liikenteessäkin ne muut ovat niitä, jotka töppäilevat, et sinä? Ja urheilusta löytyy niitä, jotka kuvittelevat omaavansa hyvän tekniikan, mutta itse sivullisena näet sen olevan tämän kuvitelmin verrattuna yllättävän huono. Siitä huolimatta, että lajia on harrastettu vuosia, jopa kymmeniä vuosia.
Koska ajamisessa ei ole realistista käyttää valmentajaa autokoulun jälkeen, homma pitää hoitaa itse. Aivan helppoa se ei ole, mutta esittämäni asiat ovat minusta välttämättömiä, jos haluaa onnistua edes jollain tasolla. Toisaalta, jos ei aseta kovin kunnianhimoisia tavoitteita, vähäänkin voi olla tyytyväinen. Esimerkiksi, että ei kuulu törkeän rattijuopon, tuoreen ajokortin omaavan tms. ryhmän kanssa samaan riskisarjaan, vaan on rinnastettavissa ihan tavallisen keskivertokuskin kanssa. Kun vuosia kuluu ilman sen suurempia tapahtumia, joista syytä ottaa omalle kontolleen, on asiat kunnossa.
Hyvä esimerkki! Hankala tuollaista on isolla autolla kiertääkään, joten kuorma-auton kuljettajan kannalta esimerkkisi on minustakin force major tapaus, jolta ei voi luotettavasti suojautua:
"henkilöautoa kuljettaneen miehen auto ajautui Treksiläntiellä viime hetkellä kuorma-auton keulaan."
Henkilöautoilijan kannalta en pidä tämän kolarin välttämistä ollenkaan mahdottomana:.
"henkilöauto ei ollut lähtenyt heittelehtimään ennen törmäystä."
Heittelehtimään pyrkivällekin henkilöautolle saa kurin asentamalla ESP:n joko autoon tai ratin taakse tai molempiin.
Heittelehtimättömän auton paimentaminen omalla kaistalla on vieläkin helpompaa ja onnistunee kohtuullisen hyvin noudattamalla aiemmin jo tähän threadiin kopioidut Opelixin 10 käskyä.
Kerran olen joutunut pakenemaan keskiviivan yli päin minua ajautuvaa ja sillä kertaa oli vaistomainen ajatukseni "yrittää voit, mutta et osu, koska olen moottoripyörällä liikkeellä".
Otin hieman vauhtia pois ja törmäyskurssin keskelle keulaa valmiina väistämään siltä puolelta minne jää tilaa. Kaveri kuitenkin heräsi tuplavalojen ja äänitorven häiritessä päiväunia.
Autolla jäisellä tiellä en silti tiedä kuinka kävisi. Ja millä tahansa rakkineella kylki edellä kohti tulevan väistäminen ahtaassa tilanteessa olisi todennäköisesti paljon vaikeampi haaste.
Lähtöoletuksena kaikki normaalit varotoimenpiteet näkemän, taustan mahdollisten ohituskieltojen jne. tarkistamisesta ensin.
Ja sitten muistetaan tuo fault-tolerant kohta jättää muille mahdollisuus korjata omia (havainto)virheitä. Eli vilkkua ajoissa ja ehkä jopa pieni väläys kaukovalovilkulla että muut tietävät mitä on tekeillä.
Yleensä neuvotaan nostamaan nopeutta, mutta aika usein minä hidastan. Traktorin ohituksessa traktorille mahdollisten peltoteiden hallinta vasemmalla puolella on niin hankalaa, että parempi mennä vähän varovaisemmin sen traktorin ohitse. Sillä on muita enemmän mahdollisia vasemmalle kääntymispaikkoja.
Jonoa ei voi ohittaa kerralla, koska jos taaimpana oleva näkee mahdollisuuden koko jonon ohittamiseen, on aika todennäköistä, että joku siellä jonossa näkee myös mahdollisuuden ohittaa edellään ajava. Eli yksi kerrallaan ja joka ohitus erikseen varmistaen.
Ja vielä kolmioristeyksen yhteydessä mainittu liikkuva näköeste.
Ohitettava auto on liikkuva näköeste, joka blokkaa näkyvyyden mahdollisesti oikealla olevaan risteykseen.
Mitäs vielä...ai niin, joskus hurjaa katsoa takaa päin kun ohittajaa ei näytä kiinnostavan vähääkään, miksi ohitettava yht'äkkiä hyppää jarrulle...ja raskaasti. Mitähän se näki
Ja sama toisin päin on myös oma motiivi jättää kohtelias väli ohitettavaan omalle kaistalle palatessa. Ohittaja voi aivan hyvin olla myös itse se, joka bongaa sarvipään tien penkalla ja silloin on parasta olla tilaa tehojarrutukselle ettei ohitettu tule päälle.
Pikkukaupungin asukas on viime aikoina törmännyt ilmiöön, jossa ohituskaistalla takana suuremmalla vauhdilla tuleva vilkuttaa kaukovaloja. Perustuuko tämä Suomen tai EU:n lakiin tai Keski-Eurooppalaiseen liikenneturvallisuuskäytäntöön ilmoittaa takana muuttuneesta tilanteesta vai onko sillä jokin muu merkitys, tyyliin "etanat alta pois"?
Ajan itse nopeusrajoitusten mukaisesti kelin ehdoilla ja ensimmäistä talvea kitkoilla.
En löytänyt kysymykselleni vastausta aiemmista viesteistä, joten kysyn sitä nyt tässä asiallisemman keskustelun ketjussa.
Pikkukaupungin asukas on viime aikoina törmännyt ilmiöön, jossa ohituskaistalla takana suuremmalla vauhdilla tuleva vilkuttaa kaukovaloja. Perustuuko tämä Suomen tai EU:n lakiin tai Keski-Eurooppalaiseen liikenneturvallisuuskäytäntöön ilmoittaa takana muuttuneesta tilanteesta vai onko sillä jokin muu merkitys, tyyliin "etanat alta pois"?
Ajan itse nopeusrajoitusten mukaisesti kelin ehdoilla ja ensimmäistä talvea kitkoilla.
En löytänyt kysymykselleni vastausta aiemmista viesteistä, joten kysyn sitä nyt tässä asiallisemman keskustelun ketjussa.
Miten nyt kukin vaaran välttämisen sitten tulkitsee, mutta TLL sallii myös valomerkkien käytön huomion herättämiseksi:
Ääni- ja valomerkit
Milloin vaaran välttämiseksi on tarpeen, kuljettajan on annettava ääni- tai valomerkki taikka jarruvaloa käyttämällä tai muulla tavalla kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota. Muutoin äänimerkin saa antaa vain taajaman ulkopuolella valoisana aikana ohitettaessa.
Äänimerkki ei saa olla pitempi kuin on välttämätöntä. Valomerkki on annettava ajovaloja vilkuttamalla.
Pikkukaupungin asukas on viime aikoina törmännyt ilmiöön, jossa ohituskaistalla takana suuremmalla vauhdilla tuleva vilkuttaa kaukovaloja. Perustuuko tämä Suomen tai EU:n lakiin tai Keski-Eurooppalaiseen liikenneturvallisuuskäytäntöön ilmoittaa takana muuttuneesta tilanteesta vai onko sillä jokin muu merkitys, tyyliin "etanat alta pois"?
Itse ajoittain vilkautan kaukovaloja ennen ohitusta, jos epäilen, ettei edellä ajava ole tilanteen tasalla.
Kertomaasi valojen vilkuttelua ohituskaistalla en ole useasti nähnyt, mutta en pidä sitä ollenkaan huonona tapana, jos nopeuseroa on normaalia enemmän. Liikenteessä, kun näkee monenlaista kaistanvaihtajaa, sekä ohittajaa jotka eivät kaikki selvästikään katso peilejä.
Miten nyt kukin vaaran välttämisen sitten tulkitsee, mutta TLL sallii myös valomerkkien käytön huomion herättämiseksi:
Ääni- ja valomerkit
Milloin vaaran välttämiseksi on tarpeen, kuljettajan on annettava ääni- tai valomerkki taikka jarruvaloa käyttämällä tai muulla tavalla kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota. Muutoin äänimerkin saa antaa vain taajaman ulkopuolella valoisana aikana ohitettaessa.
Äänimerkki ei saa olla pitempi kuin on välttämätöntä. Valomerkki on annettava ajovaloja vilkuttamalla.
Eipä ole tarvinnut vielä kertaakaan käyttää sen enempää valo- kuin äänimerkkiäkään vaaran välttämiseksi tai muuhunkaan tarkoitukseen. Eikä näitä merkkejä yleensä käytetäkään muuhun kuin öykkäyröintiin ja protestointiin - yleensä siinä vaiheessa, kun vaara on ohi, jos sellainen on ollut.
Jarruvaloja olen joskus hieman vilkutellut joutuessani jarruttamaan nopeasti esimerkiksi jossakin autononossa. Olen halunnut varmistaa, että takana ajava varmasti huomaa minun jarruttavan. Perään ajon kohteeksi joutuminen on nimittäin todella inhottava juttu. Ja vaarallinen, jos vauhtia on vähänkään enemmän.
Pikkukaupungin asukas on viime aikoina törmännyt ilmiöön, jossa ohituskaistalla takana suuremmalla vauhdilla tuleva vilkuttaa kaukovaloja. Perustuuko tämä Suomen tai EU:n lakiin tai Keski-Eurooppalaiseen liikenneturvallisuuskäytäntöön ilmoittaa takana muuttuneesta tilanteesta vai onko sillä jokin muu merkitys, tyyliin "etanat alta pois"?
Ajan itse nopeusrajoitusten mukaisesti kelin ehdoilla ja ensimmäistä talvea kitkoilla.
En löytänyt kysymykselleni vastausta aiemmista viesteistä, joten kysyn sitä nyt tässä asiallisemman keskustelun ketjussa.
En tiedä vastausta, mutta olennaisempaa onkin, että esittämäsi tilanne saattaa toistua jonkun muunkin kohdalla.
Tämän threadin hengessä olisi rakentavampaa, jos kertoisit meille muillekin millaisen menetelmän olet kehittänyt pelastuaksesi uhkaavasta tilanteesta?
Kerrataanpa vielä säännöt ensimmäistä postia siteeraten:
"muiden ajamiseen en voi vaikuttaa, vaan ehjänä selvitäkseni minun pitää sopeutua muiden tekemisiin, olipa se laillista tai ei."
Pikkukaupungin asukas on viime aikoina törmännyt ilmiöön, jossa ohituskaistalla takana suuremmalla vauhdilla tuleva vilkuttaa kaukovaloja. Perustuuko tämä Suomen tai EU:n lakiin tai Keski-Eurooppalaiseen liikenneturvallisuuskäytäntöön ilmoittaa takana muuttuneesta tilanteesta vai onko sillä jokin muu merkitys, tyyliin "etanat alta pois"?
Ajan itse nopeusrajoitusten mukaisesti kelin ehdoilla ja ensimmäistä talvea kitkoilla.
En löytänyt kysymykselleni vastausta aiemmista viesteistä, joten kysyn sitä nyt tässä asiallisemman keskustelun ketjussa.
Kyllähän jos sinne ohituskaistalle lähtee seikkailemaan, niin olisi toivottavaa että se ohitus myös tapahtuu. Eli ei jurnuuteta kilometrikaupalla rinnakkain vain koska nopeusrajoitus olevinaan niin määrää.
Toiset noudattavat rajoituksia ja sääntöjä tarkemmin kuin toiset, mutta rinnakkainajelusta tai vasemmalla nukkumisesta ei ole kenellekään mitään hyötyä.
Kerrataanpa vielä säännöt ensimmäistä postia siteeraten:
"muiden ajamiseen en voi vaikuttaa, vaan ehjänä selvitäkseni minun pitää sopeutua muiden tekemisiin, olipa se laillista tai ei."
Muiden ajamiseen voi jossakin määrin vaikuttaa. Jos esimerkiksi ajaa päin toista autoa, toisen auton kuljettaja todennäköisesti yrittää väistää, jolloin hänen ajamiseensa on vaikutettu. Tämä oli kuvitteellinen ääriesimerkki, mutta lievempiä tapauksiakin on olemassa. Sekin on vaikuttamista, että ajaa toisen edessä hitaasti, jolloin toinen joutuu ajamaan myös hitaasti tai ohittamaan. Ja taas on vaikutettu. Vaikuttamiset ovat kuitenkin tilannekohtaisia, joten muiden ajamiseen ei voi vaikuttaa, jos ajamista ajatellaan kokonaisvaltaisesti (ajotyyli, ajotapavirheet, auton ominaisuudet, kuljettajan ominaisuudet jne.).
Pikkukaupungin asukas on viime aikoina törmännyt ilmiöön, jossa ohituskaistalla takana suuremmalla vauhdilla tuleva vilkuttaa kaukovaloja. Perustuuko tämä Suomen tai EU:n lakiin tai Keski-Eurooppalaiseen liikenneturvallisuuskäytäntöön ilmoittaa takana muuttuneesta tilanteesta vai onko sillä jokin muu merkitys, tyyliin "etanat alta pois"?
Ajan itse nopeusrajoitusten mukaisesti kelin ehdoilla ja ensimmäistä talvea kitkoilla.
En löytänyt kysymykselleni vastausta aiemmista viesteistä, joten kysyn sitä nyt tässä asiallisemman keskustelun ketjussa.
Jos takana ajava ajaa korostetun lähellä niin valojen vilkuttelu tarkoittaa yksiselitteisesti "etanat alta pois". Valvonta painottuu alkometriin puhalluttamiseen, eli nämä ajotapaongelmaiset saavat rellestää aika vapaasti.
Ylinopeus on "tuhmaa", mutta jos siitä aiheutuu vaaraa toiselle on se rikosnimikkeeltään liikenneturvallisuuden vaarantamista josta pitäisi seurata jopa vankeutta.
Jos takana ajava ajaa korostetun lähellä niin valojen vilkuttelu tarkoittaa yksiselitteisesti "etanat alta pois". Valvonta painottuu alkometriin puhalluttamiseen, eli nämä ajotapaongelmaiset saavat rellestää aika vapaasti.
Samaa mieltä paitsi alkometristä mitä ei näe juuri koskaan, se valojen vilkuttelu myös voi johtua monesta syystä, jotkut vilkuttelee aiheetta heti kun heidän mielestään ajetaan liian hitaasti, toisaalta se voi myös johtua siitä että joku toinen kuvittelee omistavansa koko kaistan ja ajaa tahallaan pitkiä matkoja samaa nopeutta toisen rinnalla provosoiden tilanteen.
Turvaväli lieventää monta riskiä. Mitä epävarmempi tai tohelompi kuski edellä menee, sen pidempi väli siihen pidetään, etenkin moottoritien sisäänmenorampilla.
Sakeassa sumussa, lumisateessa tai pakkaslumen pöllytessä ei edelläajavan ohitse näe. Edessä näkyy vain lumiseinä, josta erottuu ehkä vain yksi sumuvalo, vaikka edellä on useiden autojen tiukka klimppi samassa lumipilvessä.
Ei taida olla muuta keinoa kuin pitää riittävä etäisyys siihen lumiseinään että ehtii pysähtyä tai ainakin löytää varalaskupaikan jos se ainoa sumuvalo muuttuukin valkoiseksi pöllähdykseksi? Ellei edellämeneviä näe kunnolla, oma takasumuvalo päälle, tietenkin.
Tuossa kelissä vasemmalle kääntyjä on alttiina takaatulevien päälleajolle. Peräänajaja ei useinkaan ole se kääntyjän takana tuleva, vaan joku sitä seuraavista.
Vilkut korostetun ajoissa ja herätellään takanatulevat jarruvaloilla, vaikka tarkoitus olisikin paeta hetkeksi hiemen edemmäs kääntymään alta pois jättämättä takaatuleville edes mahdollisuutta ajaa päälle.
Vasemmalle kääntyjähän ei missään olosuhteissa pidä rattia valmiiksi vasemmalle käännettynä. Tuohonkin kuolee muutama suomalainen joka vuosi, tavallisesti ajattelemattoman kuljettajan vieressä istuneita.
Sakeassa sumussa, lumisateessa tai pakkaslumen pöllytessä ei edelläajavan ohitse näe. Edessä näkyy vain lumiseinä, josta erottuu ehkä vain yksi sumuvalo, vaikka edellä on useiden autojen tiukka klimppi samassa lumipilvessä.
Olen huomannut foorumeilla kirjoitellessani, että olen mielipiteineni yksinäinen susi vähän asiassa kuin asiassa. Koska enemmistö on oikeassa, minun täytyy siis olla väärässä.
Muutamia esimerkkejä tämän foorumin aihepiiristä eli liikenteestä.
Jos vastaan tuleva auto vaihtaa pitkät valot vähän ennen kohtaamista, ehdin häikäistyä valon välähdyksestä. Se tuntuu epämiellyttävältä. Virallisen selityksen mukaan lyhytaikainen altistuminen kirkkaalle valolle ei aiheuta minkäänlaista häikäistymistä tai epämukavaa tunnetta, joten minun on pakko kuvitella kaikki. Kuvittelu jatkuu vielä puoli minuuttia välähdyksen jälkeenkin. Koska lyhytaikainen välähdys ei ehdi häikäistä, ilmeisesti silmiin suunnattu salamavalokaan ei ehdi häikäistä. Vai onko virallisessa opissa jokin raja-arvo valon kirkkaudelle.
(Nyt pitää vetää verkkojohto irti ja luovuttaa nettiyhteys toiselle koneen käyttäjälle, joten tämä tarina loppuu tällä kerralla tähän yhteen esimerkkiin. Muutama muu esimerkki on vielä jäljellä. Aloitin kevyemmästä päästä.)
Koska enemmistö on oikeassa, minun täytyy siis olla väärässä.
Puhutaanko mielipiteistä vaiko tosiseikoista? Mielipiteitä saa olla, mutta useista lähteistä löytyvien tosiseikkojen pitäisi muokata mielipiteitäkin.
Mutta vaikka on muitakin jotka kannattavat anarkiaa niin minä en ainakaan halua muuttaa ajotapaani sellaiseksi kuin mitä ehdotat. Riippumatta edes siitä onko se laillista vaiko ei.
Jos vastaan tuleva auto vaihtaa pitkät valot vähän ennen kohtaamista, ehdin häikäistyä valon välähdyksestä. Se tuntuu epämiellyttävältä.
Varhaisesta pitkien valojen vaihtamisesta keskusteltaessa et jäänyt yksin.
En ole tutkinut kuinka paljon tuo lyhyt kaukovalojen välähdys juuri ennen kohtaamista heikentää minun hämäränäköäni. Minulle riittää, että se häiritsee minua, joten pyrin minimoimaan sen vaikutukset katsomalla tien oikeaan laitaan juuri ennen kohtaamista.
Oma koordinaationi valokatkaisimen käytössä on sen verran kohdillaan, ettei minun tarvitse vaihtaa kaukovaloille ennakolta. Vastaantulija näki jo kaukovaloni ennen valokeilojen kohtaamista, joten ei minulla ole enää mitään syytä esitellä niitä lähietäisyydeltä.
Oma koordinaationi valokatkaisimen käytössä on sen verran kohdillaan, ettei minun tarvitse vaihtaa kaukovaloille ennakolta. Vastaantulija näki jo kaukovaloni ennen valokeilojen kohtaamista, joten ei minulla ole enää mitään syytä esitellä niitä lähietäisyydeltä.
Ai ai ai! Ajat siis korvakuulolta vastaantulijan kohtaamisessasi sekä sen alussa ja lopussa.
Ai ai ai! Ajat siis korvakuulolta vastaantulijan kohtaamisessasi sekä sen alussa ja lopussa.
Vaihdan lähivaloille valokeilojen kohdatessa. Talvirajoituksilla näkemäni putoaa 8 sekunnista neljään, mutta tässä vaiheessa olen jo nähnyt kohtaamispaikkaan saakka oikein hyvin.
Kuten valokommenteistani uusien autojen puolella näkee, tämä tarkoittaa näkemää ojien ulkopuolelta koko tieaukon leveydeltä.
Mutta aivan kuten sanot, vastaantulijan ollessa enää muutaman auton mitan päässä juuri ennen kaukovaloille vaihtamista en tosiaankaan näe hänen lähivalojensa taakse, mistä seuraa joskus lisätoimenpiteitä.
Ennen kuin jatkamme niihin kuulisin mielelläni parannusohjeesi?
Ylipitkistä kaukovaloista on lähinnä haittaa,kun niiden jälkeen tulee piitkä pimeys. Joillakin näyttää myös olevan tapana vaihtaa lähivaloille aivan liian aikaisin.
Ylipitkistä kaukovaloista on lähinnä haittaa,kun niiden jälkeen tulee piitkä pimeys
Ilman muuta hirmuiset kaukovalot olemattomien lähivalojen parina on huono yhdistelmä. Uuteen 740 GLE:hen en edes harkinnut muita kuin Bosch Touring valoja, mutta sen jälkeen olen asentanut lyhemmänkin valokuvion antavia valoja uudempiin autoihin. Asun edelleen samalla seudulla, mutta liikennemäärä on lisääntynyt.
Eriparivalot voi tehdä myös toisin päin. Esim. Volvo S80 aivan hyvien lähivalojen valokeilan loppupää menee kaukovalojen alkupään kanssa päällekkäin, eikä huonossa kelissä tuon kirkkaan läiskän ylitse paljon näykään. Korkeussuuntaus on molemmille yhteinen, joten ratkaisu on lisää kaukovaloa suhteen korjaamiseksi.
Yli 8 vuotta sitten uudessa S80:ssa kokeiltu Bosch Rallye 225 -pari lähti vaihtoon ensimmäisen talven jälkeen juuri mainitsemastasi syystä. Mahtavat kaukovalot, mutta vielä Oulun korkeudellakin vähän epäkäytännölliset ja kovin iso ero lähivaloihin.
Tässä on minusta xenonien etu, koska hyvien lähivalojen pariksi on helppo lisätä kunnon kaukovalot suhteen korjaamiseksi.
mikahe:
Joillakin näyttää myös olevan tapana vaihtaa lähivaloille aivan liian aikaisin.
Tuo on yksi mainitsemiani säätöjuttuja. Kohtaamispaikkahan on lähivaloille vaihtamisen hetkellä autojen puolivälissä jos valot ja ajonopeudet ovat samaa tasoa.
Kaukaa lähivaloille vaihtavan tulkitsen haluavan nähdä kaukovaloni lähempää, joten varaudun vaihtamaan edelleen perusohjeen mukaan valokeilojen kohdatessa. Tilanteesta riippuen tuosta tosin joutuu tinkimään.
Ja se on ärsyttävää! Ensin joku tattikäpälä vaihtaa lähivaloille kilometrin päässä. Sitten hänellä on mukanaan niin säälittävät lähivalot, etten katso voivani aivan noudattaa sopivaksi ohjeistettua vaihtokohtaa, koska lähes valottoman vastaantulijan tapauksessa kaukovaloni yltäisivät lähes hänen keulaansa saakka ennen "tasatilannetta". Silloin ei auta kuin vaihtaa itsekin liian aikaisin ja sen seurauksena joutuu myös pudottamaan nopeutta.
On ärsyttävää joutua hidastamaan pelkästään sen vuoksi, että joku ulosmittaa täysimääräisenä oikeutensa ajaa saunalyhdyillä, mutta en minä ole tuohon tilanteeseen muutakaan keinoa keksinyt?
Toinen säädettävä tilanne tulee, jos vastaantulija ajaa selvästi minua hitaammin, joten ennen kohtaamista alan jo rullata ulos aiemmin katsomaltani alueelta. Taas joudun hiiviskelemään vain sen vuoksi että joku muu hiiviskelee, aiheesta tai aiheetta.
Kun nyt valojen käyttöön päästiin, niin lisätään vielä yksi juttu, jota Konginkankaan bussikuski ei tiennyt.
Nelivilkulla tai kaukovalovilkulla annettua varoitusta on syytä noudattaa pudottamalla vauhtia saman tien vaikkei näkisikään mistä kaveri on huolissaan.
Hiippaillaan sitten varovasti katsomaan mitä on tekeillä.
Sitä en osaa ohjeistaa mistä asioisa oikeasti kannattaisi varoittaa. Mutta jos joku muu varoittaa, hyödynnetään se.
Sitä en osaa ohjeistaa mistä asioisa oikeasti kannattaisi varoittaa. Mutta jos joku muu varoittaa, hyödynnetään se.
Itselläni on tapana varoittaa tiellä liikkuneista eläimistä, koirista, hirvistä jne. Joskus myös, kun lapset ovat leikkineet lähellä ajorataa ja yleensäkin jos tiellä on/on ollut jotain sellaista, mistä vastaantulija saattaisi yllättyä.
Aika harvoin on kuitenkin mitään varoitettavaa ja joskus vastaantulijat eivät näytä ymmärtävän, miksi pitkiä vilautin. Hätävilkkujen käyttö voisi tässä mielessä olla parempi tapa.
Aika harvoin on kuitenkin mitään varoitettavaa ja joskus vastaantulijat eivät näytä ymmärtävän, miksi pitkiä vilautin. Hätävilkkujen käyttö voisi tässä mielessä olla parempi tapa.
Olen itsekin pähkäillyt samaa, mutta kun hätävilkkuja ei tule juuri käytettyä, niin tuollaisen tarpeen tullen tilanne on jo aikapäiviä sitten ohi kun se katkaisin löytyy (esim. ratin kehän takaa). Vaatii siis säännöllistä mielikuvaharjoittelua.
EDIT: Ehkä kaukovalovilkku on lähempänä perinteitä Suomessa, mutta mahdollisesta vaaratilanteesta varoittaessa sen ei tarvitse olla ihan pliisu yksi vilkautus, vaan vaikkapa vilautusten purske. Valoisaan aikaan Vetelä-Eurooppalainen hätävilkku on toki huomiota herättävämpi.
Oma koordinaationi valokatkaisimen käytössä on sen verran kohdillaan, ettei minun tarvitse vaihtaa kaukovaloille ennakolta. Vastaantulija näki jo kaukovaloni ennen valokeilojen kohtaamista, joten ei minulla ole enää mitään syytä esitellä niitä lähietäisyydeltä.
Kaukovalot on syytä kytkeä takaisin jo ennen kohtaamista, jolloin ne eivät enää häiritse muita kuin joitain valofriikkejä valoon tuijottelijoita. Valaisevatpahan taas sitä pimeää tietä, minkä takia ne on sinne asennettukin, joka on ollut siihen saakka täysin näkymättömissä.
Minulla on aika surkeat valot, ja ehkä tämän avustuksella unohdan aivan liian usein kytkeä kohtaamisessa lähivaloja lainkaan. Protestien täydellisen puutteen takia oletan, että keskivertoautoilija ei kärsi valofobiasta, ja osaa suunnata katseensa hämäriin kohteisiin.
Kun kehitys kehittyy koko ajan, olettaisin autojen valojen automatiikan kehittyvän siten, että vanhojen "kauko" ja "lähi" -valojen sijasta näiden välillä siirtymä on portaaton ja minimoi vastaantulijan häikäistymisen samalla kun maksimoi tien valaisutehokkuuden. Ilman kuljettajan toimenpiteitä.
Kaukovalot on syytä kytkeä takaisin jo ennen kohtaamista
En suosittele ellei sitten tahallaan halua tehdä vastaantulijaa sokeaksi ja ajattaa tätä ulos tieltä. Kuvittele olevasi pimeässä huoneessa kun joku kytkee parinsadanwatin työvalon päälle suoraan kohti, puoleen minuuttiin et näe mitään.
Tähän ilmiöön onneksi hyvin harvoin törmää, viimeksi pari vuotta sitten.
Kaukovalot on syytä kytkeä takaisin jo ennen kohtaamista
En suosittele ellei sitten tahallaan halua tehdä vastaantulijaa sokeaksi ja ajattaa tätä ulos tieltä. Kuvittele olevasi pimeässä huoneessa kun joku kytkee parinsadanwatin työvalon päälle suoraan kohti, puoleen minuuttiin et näe mitään.
Tähän ilmiöön onneksi hyvin harvoin törmää, viimeksi pari vuotta sitten.
Opelixi:
Voi ja pitää arvioida. Mutta vapaa näkyvä tieosuus on olellinen osa tuota prosessia.
"annoit vain neuvoja tyyliin..."
Laki sanoo ihan saman, pitää olla varovainen, eikä saa ajaa kännissä. Vitsi onkin siinä, että osaa katsoa kaikkiin merkittäviin suuntiin, tehdä niistä riittävät havainnot ja käsitellä tiedot pääkopassa niin, että paluupostissa käsiin ja jalkoihin lähtee oikeanlainen käsky ohjata autoa.
En tiedä, johtuuko määrä ajotaidostasi, siitä minkä luokittelet todella vähäiseksi vai jostain muusta. Voi se siitäkin johtua, että olet saavuttanut ajotaidossasi tason, jota ei enää tarvitse parantaa.
Riippuu täysin siitä, onko sinulla aikaa reagoida 1 vai 5 sekuntia tai jotain siltä väliltä.
Opelixi:
En näe. Vuosien mittaan olen havainnut useamman kerran, että tuossa tilanteessa ei taatusti ole varmistettu tien olevan vapaa. Sillä, että juuri kyseisellä hetkellä tie on ollut vapaa, ei ole mitään tekemistä puutteellisen havainnoinnin kanssa. Ja se, että sinun kohdallesi ei kukaan ole kääntynyt, johtuu siitä, että todennäköisyys jonkun toisen kääntymisestä juuri ohituksesi aikana eteesi on aika pieni. Tarvitaan melkoinen yhteensattuma, että juuri sinun kohdallesi osuu tilanne, jossa pieneltä sivutieltä on tulossa joku ja on kääntymässä oikealle, ei huomaa sinua ja sinä ohitat samaan aikaan.
Tuo ei tunnu uskomattomalta. Aika harva kuitenkin aktiivisesti kehittää omaa ajotaitoansa analysoimalla omia puutteitansa, joten omat käsitykset ajamisesta eivät välttämättä vastaa todellisuutta.
Oletko koskaan harrastanut jotain taitolajia, esim. urheilussa ja tavoitteellisesti treenannut sen takia tekniikkaa valmentajan kanssa? Tai jos et itse ole, oletko seuranut läheltä jonkun toisen harrastusta?
Ihmettelet, miten tämä liittyy liikenteeseen, mutta se liittyy hyvinkin läheisesti liikenteessä tämän ketjun aiheeseen. Valmentajan käyttö perustuu siihen, että suorittaja (esim. urheilija) ei itse millään voi havaita omia puutteitaan yhtä hyvin kuin sivullinen. Eikös vain, että liikenteessäkin ne muut ovat niitä, jotka töppäilevat, et sinä? Ja urheilusta löytyy niitä, jotka kuvittelevat omaavansa hyvän tekniikan, mutta itse sivullisena näet sen olevan tämän kuvitelmin verrattuna yllättävän huono. Siitä huolimatta, että lajia on harrastettu vuosia, jopa kymmeniä vuosia.
Koska ajamisessa ei ole realistista käyttää valmentajaa autokoulun jälkeen, homma pitää hoitaa itse. Aivan helppoa se ei ole, mutta esittämäni asiat ovat minusta välttämättömiä, jos haluaa onnistua edes jollain tasolla. Toisaalta, jos ei aseta kovin kunnianhimoisia tavoitteita, vähäänkin voi olla tyytyväinen. Esimerkiksi, että ei kuulu törkeän rattijuopon, tuoreen ajokortin omaavan tms. ryhmän kanssa samaan riskisarjaan, vaan on rinnastettavissa ihan tavallisen keskivertokuskin kanssa. Kun vuosia kuluu ilman sen suurempia tapahtumia, joista syytä ottaa omalle kontolleen, on asiat kunnossa.
ritsa:
Hyvä esimerkki! Hankala tuollaista on isolla autolla kiertääkään, joten kuorma-auton kuljettajan kannalta esimerkkisi on minustakin force major tapaus, jolta ei voi luotettavasti suojautua:
"henkilöautoa kuljettaneen miehen auto ajautui Treksiläntiellä viime hetkellä kuorma-auton keulaan."
Henkilöautoilijan kannalta en pidä tämän kolarin välttämistä ollenkaan mahdottomana:.
"henkilöauto ei ollut lähtenyt heittelehtimään ennen törmäystä."
Heittelehtimään pyrkivällekin henkilöautolle saa kurin asentamalla ESP:n joko autoon tai ratin taakse tai molempiin.
Heittelehtimättömän auton paimentaminen omalla kaistalla on vieläkin helpompaa ja onnistunee kohtuullisen hyvin noudattamalla aiemmin jo tähän threadiin kopioidut Opelixin 10 käskyä.
Kerran olen joutunut pakenemaan keskiviivan yli päin minua ajautuvaa ja sillä kertaa oli vaistomainen ajatukseni "yrittää voit, mutta et osu, koska olen moottoripyörällä liikkeellä".
Otin hieman vauhtia pois ja törmäyskurssin keskelle keulaa valmiina väistämään siltä puolelta minne jää tilaa. Kaveri kuitenkin heräsi tuplavalojen ja äänitorven häiritessä päiväunia.
Autolla jäisellä tiellä en silti tiedä kuinka kävisi. Ja millä tahansa rakkineella kylki edellä kohti tulevan väistäminen ahtaassa tilanteessa olisi todennäköisesti paljon vaikeampi haaste.
Lisää mahdottomia tilanteita, kiitos?
740 GLE:
Pelkästään se olisi riittänyt että olisi jättänyt itsemurhan tekemisen vaikka huomiselle.
Lähtöoletuksena kaikki normaalit varotoimenpiteet näkemän, taustan mahdollisten ohituskieltojen jne. tarkistamisesta ensin.
Ja sitten muistetaan tuo fault-tolerant kohta jättää muille mahdollisuus korjata omia (havainto)virheitä. Eli vilkkua ajoissa ja ehkä jopa pieni väläys kaukovalovilkulla että muut tietävät mitä on tekeillä.
Yleensä neuvotaan nostamaan nopeutta, mutta aika usein minä hidastan. Traktorin ohituksessa traktorille mahdollisten peltoteiden hallinta vasemmalla puolella on niin hankalaa, että parempi mennä vähän varovaisemmin sen traktorin ohitse. Sillä on muita enemmän mahdollisia vasemmalle kääntymispaikkoja.
Jonoa ei voi ohittaa kerralla, koska jos taaimpana oleva näkee mahdollisuuden koko jonon ohittamiseen, on aika todennäköistä, että joku siellä jonossa näkee myös mahdollisuuden ohittaa edellään ajava. Eli yksi kerrallaan ja joka ohitus erikseen varmistaen.
Ja vielä kolmioristeyksen yhteydessä mainittu liikkuva näköeste.
Ohitettava auto on liikkuva näköeste, joka blokkaa näkyvyyden mahdollisesti oikealla olevaan risteykseen.
Mitäs vielä...ai niin, joskus hurjaa katsoa takaa päin kun ohittajaa ei näytä kiinnostavan vähääkään, miksi ohitettava yht'äkkiä hyppää jarrulle...ja raskaasti. Mitähän se näki
Ja sama toisin päin on myös oma motiivi jättää kohtelias väli ohitettavaan omalle kaistalle palatessa. Ohittaja voi aivan hyvin olla myös itse se, joka bongaa sarvipään tien penkalla ja silloin on parasta olla tilaa tehojarrutukselle ettei ohitettu tule päälle.
Mitäs muuta?
Pikkukaupungin asukas on viime aikoina törmännyt ilmiöön, jossa ohituskaistalla takana suuremmalla vauhdilla tuleva vilkuttaa kaukovaloja. Perustuuko tämä Suomen tai EU:n lakiin tai Keski-Eurooppalaiseen liikenneturvallisuuskäytäntöön ilmoittaa takana muuttuneesta tilanteesta vai onko sillä jokin muu merkitys, tyyliin "etanat alta pois"?
Ajan itse nopeusrajoitusten mukaisesti kelin ehdoilla ja ensimmäistä talvea kitkoilla.
En löytänyt kysymykselleni vastausta aiemmista viesteistä, joten kysyn sitä nyt tässä asiallisemman keskustelun ketjussa.
mianmatt:
Miten nyt kukin vaaran välttämisen sitten tulkitsee, mutta TLL sallii myös valomerkkien käytön huomion herättämiseksi:
Ääni- ja valomerkit
Milloin vaaran välttämiseksi on tarpeen, kuljettajan on annettava ääni- tai valomerkki taikka jarruvaloa käyttämällä tai muulla tavalla kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota. Muutoin äänimerkin saa antaa vain taajaman ulkopuolella valoisana aikana ohitettaessa.
Äänimerkki ei saa olla pitempi kuin on välttämätöntä. Valomerkki on annettava ajovaloja vilkuttamalla.
mianmatt:
Itse ajoittain vilkautan kaukovaloja ennen ohitusta, jos epäilen, ettei edellä ajava ole tilanteen tasalla.
Kertomaasi valojen vilkuttelua ohituskaistalla en ole useasti nähnyt, mutta en pidä sitä ollenkaan huonona tapana, jos nopeuseroa on normaalia enemmän. Liikenteessä, kun näkee monenlaista kaistanvaihtajaa, sekä ohittajaa jotka eivät kaikki selvästikään katso peilejä.
JEV2:
Eipä ole tarvinnut vielä kertaakaan käyttää sen enempää valo- kuin äänimerkkiäkään vaaran välttämiseksi tai muuhunkaan tarkoitukseen. Eikä näitä merkkejä yleensä käytetäkään muuhun kuin öykkäyröintiin ja protestointiin - yleensä siinä vaiheessa, kun vaara on ohi, jos sellainen on ollut.
Jarruvaloja olen joskus hieman vilkutellut joutuessani jarruttamaan nopeasti esimerkiksi jossakin autononossa. Olen halunnut varmistaa, että takana ajava varmasti huomaa minun jarruttavan. Perään ajon kohteeksi joutuminen on nimittäin todella inhottava juttu. Ja vaarallinen, jos vauhtia on vähänkään enemmän.
mianmatt:
En tiedä vastausta, mutta olennaisempaa onkin, että esittämäsi tilanne saattaa toistua jonkun muunkin kohdalla.
Tämän threadin hengessä olisi rakentavampaa, jos kertoisit meille muillekin millaisen menetelmän olet kehittänyt pelastuaksesi uhkaavasta tilanteesta?
Kerrataanpa vielä säännöt ensimmäistä postia siteeraten:
"muiden ajamiseen en voi vaikuttaa, vaan ehjänä selvitäkseni minun pitää sopeutua muiden tekemisiin, olipa se laillista tai ei."
Mikä on toimintaohjeesi?
mianmatt:
Kyllähän jos sinne ohituskaistalle lähtee seikkailemaan, niin olisi toivottavaa että se ohitus myös tapahtuu. Eli ei jurnuuteta kilometrikaupalla rinnakkain vain koska nopeusrajoitus olevinaan niin määrää.
Toiset noudattavat rajoituksia ja sääntöjä tarkemmin kuin toiset, mutta rinnakkainajelusta tai vasemmalla nukkumisesta ei ole kenellekään mitään hyötyä.
740 GLE:
Muiden ajamiseen voi jossakin määrin vaikuttaa. Jos esimerkiksi ajaa päin toista autoa, toisen auton kuljettaja todennäköisesti yrittää väistää, jolloin hänen ajamiseensa on vaikutettu. Tämä oli kuvitteellinen ääriesimerkki, mutta lievempiä tapauksiakin on olemassa. Sekin on vaikuttamista, että ajaa toisen edessä hitaasti, jolloin toinen joutuu ajamaan myös hitaasti tai ohittamaan. Ja taas on vaikutettu. Vaikuttamiset ovat kuitenkin tilannekohtaisia, joten muiden ajamiseen ei voi vaikuttaa, jos ajamista ajatellaan kokonaisvaltaisesti (ajotyyli, ajotapavirheet, auton ominaisuudet, kuljettajan ominaisuudet jne.).
mianmatt:
Jos takana ajava ajaa korostetun lähellä niin valojen vilkuttelu tarkoittaa yksiselitteisesti "etanat alta pois". Valvonta painottuu alkometriin puhalluttamiseen, eli nämä ajotapaongelmaiset saavat rellestää aika vapaasti.
Ylinopeus on "tuhmaa", mutta jos siitä aiheutuu vaaraa toiselle on se rikosnimikkeeltään liikenneturvallisuuden vaarantamista josta pitäisi seurata jopa vankeutta.
CS2800:
Samaa mieltä paitsi alkometristä mitä ei näe juuri koskaan, se valojen vilkuttelu myös voi johtua monesta syystä, jotkut vilkuttelee aiheetta heti kun heidän mielestään ajetaan liian hitaasti, toisaalta se voi myös johtua siitä että joku toinen kuvittelee omistavansa koko kaistan ja ajaa tahallaan pitkiä matkoja samaa nopeutta toisen rinnalla provosoiden tilanteen.
Ihan siltä varalta, että paheksuntanne ei poista kaikkia valojen vilkuttelijoita peilistänne,
onko kellään ideoita miten riskitilanteeseen joutunut valojen vilkuttelun kohde voisi minimoida oman riskinsä?
740 GLE:
On, siirtymällä pois edestä.
Turvaväli lieventää monta riskiä. Mitä epävarmempi tai tohelompi kuski edellä menee, sen pidempi väli siihen pidetään, etenkin moottoritien sisäänmenorampilla.
Sakeassa sumussa, lumisateessa tai pakkaslumen pöllytessä ei edelläajavan ohitse näe. Edessä näkyy vain lumiseinä, josta erottuu ehkä vain yksi sumuvalo, vaikka edellä on useiden autojen tiukka klimppi samassa lumipilvessä.
Ei taida olla muuta keinoa kuin pitää riittävä etäisyys siihen lumiseinään että ehtii pysähtyä tai ainakin löytää varalaskupaikan jos se ainoa sumuvalo muuttuukin valkoiseksi pöllähdykseksi? Ellei edellämeneviä näe kunnolla, oma takasumuvalo päälle, tietenkin.
Tuossa kelissä vasemmalle kääntyjä on alttiina takaatulevien päälleajolle. Peräänajaja ei useinkaan ole se kääntyjän takana tuleva, vaan joku sitä seuraavista.
Vilkut korostetun ajoissa ja herätellään takanatulevat jarruvaloilla, vaikka tarkoitus olisikin paeta hetkeksi hiemen edemmäs kääntymään alta pois jättämättä takaatuleville edes mahdollisuutta ajaa päälle.
Vasemmalle kääntyjähän ei missään olosuhteissa pidä rattia valmiiksi vasemmalle käännettynä. Tuohonkin kuolee muutama suomalainen joka vuosi, tavallisesti ajattelemattoman kuljettajan vieressä istuneita.
740 GLE:
Olen huomannut foorumeilla kirjoitellessani, että olen mielipiteineni yksinäinen susi vähän asiassa kuin asiassa. Koska enemmistö on oikeassa, minun täytyy siis olla väärässä.
Muutamia esimerkkejä tämän foorumin aihepiiristä eli liikenteestä.
Jos vastaan tuleva auto vaihtaa pitkät valot vähän ennen kohtaamista, ehdin häikäistyä valon välähdyksestä. Se tuntuu epämiellyttävältä. Virallisen selityksen mukaan lyhytaikainen altistuminen kirkkaalle valolle ei aiheuta minkäänlaista häikäistymistä tai epämukavaa tunnetta, joten minun on pakko kuvitella kaikki. Kuvittelu jatkuu vielä puoli minuuttia välähdyksen jälkeenkin. Koska lyhytaikainen välähdys ei ehdi häikäistä, ilmeisesti silmiin suunnattu salamavalokaan ei ehdi häikäistä. Vai onko virallisessa opissa jokin raja-arvo valon kirkkaudelle.
(Nyt pitää vetää verkkojohto irti ja luovuttaa nettiyhteys toiselle koneen käyttäjälle, joten tämä tarina loppuu tällä kerralla tähän yhteen esimerkkiin. Muutama muu esimerkki on vielä jäljellä. Aloitin kevyemmästä päästä.)
SO2001:
Puhutaanko mielipiteistä vaiko tosiseikoista? Mielipiteitä saa olla, mutta useista lähteistä löytyvien tosiseikkojen pitäisi muokata mielipiteitäkin.
Mutta vaikka on muitakin jotka kannattavat anarkiaa niin minä en ainakaan halua muuttaa ajotapaani sellaiseksi kuin mitä ehdotat. Riippumatta edes siitä onko se laillista vaiko ei.
SO2001:
Varhaisesta pitkien valojen vaihtamisesta keskusteltaessa et jäänyt yksin.
En ole tutkinut kuinka paljon tuo lyhyt kaukovalojen välähdys juuri ennen kohtaamista heikentää minun hämäränäköäni. Minulle riittää, että se häiritsee minua, joten pyrin minimoimaan sen vaikutukset katsomalla tien oikeaan laitaan juuri ennen kohtaamista.
Oma koordinaationi valokatkaisimen käytössä on sen verran kohdillaan, ettei minun tarvitse vaihtaa kaukovaloille ennakolta. Vastaantulija näki jo kaukovaloni ennen valokeilojen kohtaamista, joten ei minulla ole enää mitään syytä esitellä niitä lähietäisyydeltä.
740 GLE:
Ai ai ai! Ajat siis korvakuulolta vastaantulijan kohtaamisessasi sekä sen alussa ja lopussa.
mikahe:
Vaihdan lähivaloille valokeilojen kohdatessa. Talvirajoituksilla näkemäni putoaa 8 sekunnista neljään, mutta tässä vaiheessa olen jo nähnyt kohtaamispaikkaan saakka oikein hyvin.
Kuten valokommenteistani uusien autojen puolella näkee, tämä tarkoittaa näkemää ojien ulkopuolelta koko tieaukon leveydeltä.
Mutta aivan kuten sanot, vastaantulijan ollessa enää muutaman auton mitan päässä juuri ennen kaukovaloille vaihtamista en tosiaankaan näe hänen lähivalojensa taakse, mistä seuraa joskus lisätoimenpiteitä.
Ennen kuin jatkamme niihin kuulisin mielelläni parannusohjeesi?
Ylipitkistä kaukovaloista on lähinnä haittaa,kun niiden jälkeen tulee piitkä pimeys. Joillakin näyttää myös olevan tapana vaihtaa lähivaloille aivan liian aikaisin.
mikahe:
Ilman muuta hirmuiset kaukovalot olemattomien lähivalojen parina on huono yhdistelmä. Uuteen 740 GLE:hen en edes harkinnut muita kuin Bosch Touring valoja, mutta sen jälkeen olen asentanut lyhemmänkin valokuvion antavia valoja uudempiin autoihin. Asun edelleen samalla seudulla, mutta liikennemäärä on lisääntynyt.
Eriparivalot voi tehdä myös toisin päin. Esim. Volvo S80 aivan hyvien lähivalojen valokeilan loppupää menee kaukovalojen alkupään kanssa päällekkäin, eikä huonossa kelissä tuon kirkkaan läiskän ylitse paljon näykään. Korkeussuuntaus on molemmille yhteinen, joten ratkaisu on lisää kaukovaloa suhteen korjaamiseksi.
Yli 8 vuotta sitten uudessa S80:ssa kokeiltu Bosch Rallye 225 -pari lähti vaihtoon ensimmäisen talven jälkeen juuri mainitsemastasi syystä. Mahtavat kaukovalot, mutta vielä Oulun korkeudellakin vähän epäkäytännölliset ja kovin iso ero lähivaloihin.
Tässä on minusta xenonien etu, koska hyvien lähivalojen pariksi on helppo lisätä kunnon kaukovalot suhteen korjaamiseksi.
mikahe:
Tuo on yksi mainitsemiani säätöjuttuja. Kohtaamispaikkahan on lähivaloille vaihtamisen hetkellä autojen puolivälissä jos valot ja ajonopeudet ovat samaa tasoa.
Kaukaa lähivaloille vaihtavan tulkitsen haluavan nähdä kaukovaloni lähempää, joten varaudun vaihtamaan edelleen perusohjeen mukaan valokeilojen kohdatessa. Tilanteesta riippuen tuosta tosin joutuu tinkimään.
Ja se on ärsyttävää! Ensin joku tattikäpälä vaihtaa lähivaloille kilometrin päässä. Sitten hänellä on mukanaan niin säälittävät lähivalot, etten katso voivani aivan noudattaa sopivaksi ohjeistettua vaihtokohtaa, koska lähes valottoman vastaantulijan tapauksessa kaukovaloni yltäisivät lähes hänen keulaansa saakka ennen "tasatilannetta". Silloin ei auta kuin vaihtaa itsekin liian aikaisin ja sen seurauksena joutuu myös pudottamaan nopeutta.
On ärsyttävää joutua hidastamaan pelkästään sen vuoksi, että joku ulosmittaa täysimääräisenä oikeutensa ajaa saunalyhdyillä, mutta en minä ole tuohon tilanteeseen muutakaan keinoa keksinyt?
Toinen säädettävä tilanne tulee, jos vastaantulija ajaa selvästi minua hitaammin, joten ennen kohtaamista alan jo rullata ulos aiemmin katsomaltani alueelta. Taas joudun hiiviskelemään vain sen vuoksi että joku muu hiiviskelee, aiheesta tai aiheetta.
Kun nyt valojen käyttöön päästiin, niin lisätään vielä yksi juttu, jota Konginkankaan bussikuski ei tiennyt.
Nelivilkulla tai kaukovalovilkulla annettua varoitusta on syytä noudattaa pudottamalla vauhtia saman tien vaikkei näkisikään mistä kaveri on huolissaan.
Hiippaillaan sitten varovasti katsomaan mitä on tekeillä.
Sitä en osaa ohjeistaa mistä asioisa oikeasti kannattaisi varoittaa. Mutta jos joku muu varoittaa, hyödynnetään se.
740 GLE:
Itselläni on tapana varoittaa tiellä liikkuneista eläimistä, koirista, hirvistä jne. Joskus myös, kun lapset ovat leikkineet lähellä ajorataa ja yleensäkin jos tiellä on/on ollut jotain sellaista, mistä vastaantulija saattaisi yllättyä.
Aika harvoin on kuitenkin mitään varoitettavaa ja joskus vastaantulijat eivät näytä ymmärtävän, miksi pitkiä vilautin. Hätävilkkujen käyttö voisi tässä mielessä olla parempi tapa.
Opelixi:
Olen itsekin pähkäillyt samaa, mutta kun hätävilkkuja ei tule juuri käytettyä, niin tuollaisen tarpeen tullen tilanne on jo aikapäiviä sitten ohi kun se katkaisin löytyy (esim. ratin kehän takaa). Vaatii siis säännöllistä mielikuvaharjoittelua.
EDIT: Ehkä kaukovalovilkku on lähempänä perinteitä Suomessa, mutta mahdollisesta vaaratilanteesta varoittaessa sen ei tarvitse olla ihan pliisu yksi vilkautus, vaan vaikkapa vilautusten purske. Valoisaan aikaan Vetelä-Eurooppalainen hätävilkku on toki huomiota herättävämpi.
740 GLE:
Kaukovalot on syytä kytkeä takaisin jo ennen kohtaamista, jolloin ne eivät enää häiritse muita kuin joitain valofriikkejä valoon tuijottelijoita. Valaisevatpahan taas sitä pimeää tietä, minkä takia ne on sinne asennettukin, joka on ollut siihen saakka täysin näkymättömissä.
Minulla on aika surkeat valot, ja ehkä tämän avustuksella unohdan aivan liian usein kytkeä kohtaamisessa lähivaloja lainkaan. Protestien täydellisen puutteen takia oletan, että keskivertoautoilija ei kärsi valofobiasta, ja osaa suunnata katseensa hämäriin kohteisiin.
Kun kehitys kehittyy koko ajan, olettaisin autojen valojen automatiikan kehittyvän siten, että vanhojen "kauko" ja "lähi" -valojen sijasta näiden välillä siirtymä on portaaton ja minimoi vastaantulijan häikäistymisen samalla kun maksimoi tien valaisutehokkuuden. Ilman kuljettajan toimenpiteitä.
mikahe:
En suosittele ellei sitten tahallaan halua tehdä vastaantulijaa sokeaksi ja ajattaa tätä ulos tieltä. Kuvittele olevasi pimeässä huoneessa kun joku kytkee parinsadanwatin työvalon päälle suoraan kohti, puoleen minuuttiin et näe mitään.
Tähän ilmiöön onneksi hyvin harvoin törmää, viimeksi pari vuotta sitten.
ritsa:
Ks. http://www.liikenneturva.fi/www/fi/index.php?we_objectID=5900