Sillä minä tässä kyselen kokemuksia, että TM testin perusteella autoni mukana tulleet Michelin nastarenkaat ovat olleet uutena pidoltaan aika lailla tasoissa Nokianin ja Goodyearin parhaiden kitkarenkaiden kanssa kaikissa talviolosuhteissa. Ellen ole tyytyväinen edellisen omistajan valitsemiin nastarenkaisiin, minulla näyttäisi siis olevan mahdollisuus ostaa yhden talven kokeilun jälkeen niiden tilalle hiljaisuus, vakaus ja pienempi talvikulutus pidosta tinkimättä?
Vai onko, sen haluaisin ymmärtää?
Goodyear UGI2 TM17/2014
"Goodyearin uusi kitkarengas otti heti jaetun testivoiton. Sen pito on jäällä hyvä ja ajo helppoa, eikä ominaisuuksissa lumellakaan ole valittamista. Poikkeuksellista Goodyearissa on sen hyvä suorituskyky myös märällä asfaltilla, samalla kun jääpitokin on kunnossa."
Joku haluaa renkaat, jotka ovat mahdollisimman turvalliset kaikkein hankalimmissa olosuhteissa. Tämä on nastojen selkeä etu, enkä itse ainakaan ketään syytä tällaisen edun haluamisesta.
Itse olen sitä mieltä, että suurin ongelma talviliikenteessä on älytön suolaus ja hiekoitus. Jos nastat kiellettäisiin, tai niille laitettaisiin haittavero, niin luultavasti suolausta ja hiekoitusta lisättäisiin entisestään. Tässä on suurin syy, miksi itse vastustan nastakieltoa.
Siinä ei ole mitään vikaa että muutama prosentti haluaa ja pystyy hankkimaan parhaat mahdolliset renkaat mitä on saatavilla, ongelma on siinä että jo yhden talven jälkeen nastarenkaista on kadonnut iso osa pidosta, niin suuri osa että seuraavana talvena uusi hyvä kitkarengas on jo parempi joka osa-alueella. Vielä suurempi ongelma on siinä että kovin moni ei tätä usko vaan luottaa nastojen ylivoimaiseen pitoon ja ajaa sen mukaisesti. Tähän soppaan kun lisätään se valtaosa jotka ajavat halparenkailla, todella vanhoilla renkailla/autolla (vaikka kunto olisi hyvä ) ja erittäin kuluneilla renkailla voi hyvällä syyllä kysyä onko ihmisillä realistista käsitystä siitä miten oma kalusto huonoissa olosuhteissa todella käyttäytyy, väitän että ei ole.
Ja suola, en tiedä miten tästä voisi kirjoittaa ilman suurempia tunteenpurkauksia kuin sanomalla että se on 90 prosenttisesti täysin järjetöntä toimintaa. Eiköhän sen pitäisi riittää että tiet aurataan ja mäet ja risteykset suolataan.
"Goodyearin uusi kitkarengas otti heti jaetun testivoiton. Sen pito on jäällä hyvä ja ajo helppoa, eikä ominaisuuksissa lumellakaan ole valittamista. Poikkeuksellista Goodyearissa on sen hyvä suorituskyky myös märällä asfaltilla, samalla kun jääpitokin on kunnossa."
Tuo kuulostaa jopa kontrollifriikille sopivalta, eikö totta. En ole itse saanut tilaisuutta ajaa noin hyvin toimivaa kitkarengasta ja sillä minä tässä kyselenkin.
Ymmärrän miksi sulan kelin mittaukset ovat mukana arvostelussa ja että joku pitää niitä merkittävinä omassa käyttötilanteessaan. Minulle sula tie on helpoin talvikeli, joten valitsen talvirenkaani pelkästään talviominaisuuksien pohjalta. Siksi tämä kiinnostaa vielä enemmän:
"Nokian oli talvipidoltaan testin paras kitkarengas. Se on helppo ajettava jäällä, ja lumella renkaan pito on erinomainen ja ajo erityisen varmaa ja rauhallista ... hiljainen ja sen vierinvastus oli testin alhaisin"
ongelma on siinä että jo yhden talven jälkeen nastarenkaista on kadonnut iso osa pidosta, niin suuri osa että seuraavana talvena uusi hyvä kitkarengas on jo parempi joka osa-alueella. Vielä suurempi ongelma on siinä että kovin moni ei tätä usko vaan luottaa nastojen ylivoimaiseen pitoon ja ajaa sen mukaisesti.
Tuo on juuri sitä ulosmittaamista, jota ei saisi tapahtua.
Talviajo ei tietenkään ole pelkkää ojien välissä pysymistä, mutta pidon suhteen tavoitteeni on pitää riittävä marginaali ajonopeuteni ja hallinnan menetyksen välillä. Ensimmäinen sutaisu on selkeä varoitusmerkki, jonka etsin tietoisesti jo liukkaan näköiselle tielle kiihdyttäessäni. Se antaa palautteen näköhavainnon pohjalta tekemästäni tilannearviosta.
Kulunut rengas antaa saman varoituksen tietenkin pienemmällä G-voimalla kuin samanlainen uusi, mutta jos siitä varoituksesta on edelleen riittävä marginaali hallinnan menetykseen, niin kelpaa minulle, oli nastoja tai ei.
Suolasta samaa mieltä. Suola nostaa verenpainetta, joten sen käyttöä pitää vähentää, ei ajoneuvojen konservoinnin vaan ihmisten terveyden vuoksi.
Uskon noihin tutkimuksiin enemmän kuin sinun mielipiteeseen. Juuri nastarenkaiden pölyongelman takia niitä on kielletty tai laitettu verolle maailmalla.
On aivan varmaa, että nastarenkaat irrottavat tiestä enemmän pölyä kuin kitkarenkaat. Mutta kuinka paljon enemmän? Tätäkään ei tiedä kukaan, vaikka erilaisia tutkimuksia on aiheesta julkaistu. On erittäin vaikeata mitata, kuinka suuri osa pölystä irtoaa tiestä ja nimenomaan nastojen
eikä esimerkiksi hiekoituksen vaikutuksesta, ja kuinka suuri osa pölystä
on peräisin muusta lähteestä. Vielä vaikeampaa on määritellä, mikä
vaikutus pölyllä ja erityisesti nastarenkaiden aikaansaamalla on kansanterveydelle.Kun turvallisuushyötyjen ja -haittojen määrittely on vaikeaa tai jopa mahdotonta, tuntuu nastarenkaiden käytön mahdollinen rajoittaminen yhteikunnan toimesta perusteettomalta.
Ehkä on parempi antaa kansalaisten valita kulutustuotteensa ja antaa yhteiskunnan keskittymään haittojen pooistamiseen muilla keinoin.
Teksti lainattu TM 17/12. Eli joku muukin on samaa mieltä.....
Siinä ei ole mitään vikaa että muutama prosentti haluaa ja pystyy hankkimaan parhaat mahdolliset renkaat mitä on saatavilla, ongelma on siinä että jo yhden talven jälkeen nastarenkaista on kadonnut iso osa pidosta, niin suuri osa että seuraavana talvena uusi hyvä kitkarengas on jo parempi joka osa-alueella.
Onko sinulla väitteillesi jotain todiste aineistoa?
Muutoinhan tämä nasta/kitka keskustelu ei ole vuosiin tuonnut mitään uutta.
Siinä ei ole mitään vikaa että muutama prosentti haluaa ja pystyy hankkimaan parhaat mahdolliset renkaat mitä on saatavilla, ongelma on siinä että jo yhden talven jälkeen nastarenkaista on kadonnut iso osa pidosta, niin suuri osa että seuraavana talvena uusi hyvä kitkarengas on jo parempi joka osa-alueella.
Onko sinulla väitteillesi jotain todiste aineistoa?
Muutoinhan tämä nasta/kitka keskustelu ei ole vuosiin tuonnut mitään uutta.
On. Asiaa on käsitelty sekä Tuulilasissa että Tekniikanmaailmassa, muistaakseni kolme vuotta vanha testivoittaja menettää pidostaan noin 30 prosenttia, hyvä sarja jossa oli kaikki nastat tallella. Viisi vuotta vanha nasta pysähtyi huonommin jäällä kuin saman ikäinen kitka. Eiköhän joku jaksa kaivaa vanhat testit esille, viimeisin taitaa olla vuodelta 2012.
Toisin tähän jumiutuneeseen keskusteluun vähän toisen näkökulman, nimittäin liikenteen sujuvuuden näkökulman.
Olennaista silloin ruuhkassa on se, kuinka liukkaasti risteyksestä päästään liikkeelle, ja kuinka lyhyttä (ajassa mitattuna) ajoneuvoväliä on mahdollista pitää ruuhkaisella tiellä. Faktahan on se, ettei jossain kehäykkösellä tien välityskyky salli mitään kolmen sekunnin välejä. Ja jos Mannerheimintien liikennevaloissa joku suttaa tyhjää muutaman sekunnin, sillä on iso vaikutus risteyksen välityskykyyn.
Näin ajateltuna ainoa merkittävä tekijä on renkaiden kitkakerroin huonoimmassa yleisesti esiintyvässä tapauksessa, koska juuri se määrittää risteyksestä lähtemisen tai mahdollisen ajoneuvovälin ruuhkassa. (Harvinaisimmat tapaukset taas pitää vain sietää.) Ilmeisesti tämä viittaa myös siihen, että nimenomaan pitkittäispito on tärkeä.
Tämä on siis sikäli toinen näkökulma, että pienemmän kitkakertoimen tuomaa turvallisuuseroa voi kompensoida pitämällä pidempiä välejä ja ajamalla hitaammin. Sujuvuuseroa ei kuitenkaan voi kompensoida millään.
Minulla ei ole toisaalta vastata siihen, mitä tämä oikeasti tarkoittaa renkailta. Yleensä ruuhkaisissa paikoissa tiet ovat kohtuukunnossa. Lähinnä ongelmia tulee sohjokelillä ja kiillottuneissa risteyksissä. Jääpolannetta harvemmin pahimmissa ruuhkapaikoissa isoissa kaupungeissa ja niiden liepeillä on.
Kitkakalle siis voisi esimerkiksi kertoa vähän lisää siiät, miten risteyksistä lähtemiset sujuvat Sapporossa. Päästäänkö siellä elektroniikan avulla reippaasti liikkeelle, vai tuleeko täysin nastattomasta liikenteestä jotain komplikaatiota.
Nastarenkaat pysähtyvät jäällä selkeästi kitkoja paremmin.
Uudet parhaat nastarenkaat pysähtyvät kyllä lyhyemmällä matkalla. Mikä on tilanne, kun on ajettu monta kuukautta asfaltilla? TM:n taannoisesta testistä voi katsoa kuluneen nastarenkaan jarrutusmatkaa ja verrata sitä kuluneen kitkarenkaan jarrutusmatkaan.
Nastarenkaat pysähtyvät jäällä selkeästi kitkoja paremmin.
Uudet parhaat nastarenkaat pysähtyvät kyllä lyhyemmällä matkalla. Mikä on tilanne, kun on ajettu monta kuukautta asfaltilla? TM:n taannoisesta testistä voi katsoa kuluneen nastarenkaan jarrutusmatkaa ja verrata sitä kuluneen kitkarenkaan jarrutusmatkaan.
Toki olisi kiva saada uusia testituloksia.
Lehdessä luki, että asiaa testataan parhaillaan. Renkaiden kuluttaminen on vain hyvin hankalaa, mutta pian saamme asiasta jotain tuloksia.
Ei tuo liity mitenkään siihen, että kitkojen puolustamisessa omituinen argumentti on "varovainen ajotyyli". Kuten jo useaan kertaan totesin, mitä tahansa liikennettä "vaarantavaa" asiaa voidaan puolustaa tuolla selityksellä.
No nyt kuntunnustit, että et pyri maksimaalisen lyhyeen jarrutusmatkaan, niin miten perustelet sen? Onko jotaintutkimusta siitä, että huomioit kalustosi heikkoudet ajotyylissäsi? Voimmeko luottaa lupaukseesi siitä, että huomioit nuo jarrutusmatkaa pidentävät tekijät? Miten puolustat noita noita liikennettä vaarantavia valintojasi?
Sinä asetat ennakoinnin ja eri tekijöiden jotenkin negatiiviseen valoon. Itse näen asian niin, että niillä voi minimoida riskit lähes minkä tahansa liikennettä vaarantavan tekijän suhteen. Hullua vai ei - en tiedä. Minulle riittää se, että ensi talvenkin yli pysyy pellit suorina ja kyytiläiset ehjinä.
"Goodyearin uusi kitkarengas otti heti jaetun testivoiton. Sen pito on jäällä hyvä ja ajo helppoa, eikä ominaisuuksissa lumellakaan ole valittamista. Poikkeuksellista Goodyearissa on sen hyvä suorituskyky myös märällä asfaltilla, samalla kun jääpitokin on kunnossa."
Tuo kuulostaa jopa kontrollifriikille sopivalta, eikö totta. En ole itse saanut tilaisuutta ajaa noin hyvin toimivaa kitkarengasta ja sillä minä tässä kyselenkin.
Ymmärrän miksi sulan kelin mittaukset ovat mukana arvostelussa ja että joku pitää niitä merkittävinä omassa käyttötilanteessaan. Minulle sula tie on helpoin talvikeli, joten valitsen talvirenkaani pelkästään talviominaisuuksien pohjalta. Siksi tämä kiinnostaa vielä enemmän:
"Nokian oli talvipidoltaan testin paras kitkarengas. Se on helppo ajettava jäällä, ja lumella renkaan pito on erinomainen ja ajo erityisen varmaa ja rauhallista ... hiljainen ja sen vierinvastus oli testin alhaisin"
(Lähde: TM 17/2014 Talvirengastesti )
Aion kokeilla noita Goodyeareja tulevana kautena. R2:t pitivät kyllä hyvin, mutta Hakkapeliitta 8:n tavoin sopivat huonosti autooni. Liian pehmeä kontakti tiehen syö tuntumaa ja suuntavakavuutta. TM:n testin perusteella Goodyear on askel oikeaan suuntaan. Tuntuma paranee ilman että mikään ominaisuus dramaattisesti heikkenisi.
TM testasi ABS-jarruja talvirenkailla eri alustoilla. Jäällä vauhtia 80 km/t. Kitkat pysähtyi 4oom jälkeen ja nastat 240m kohdalla. Eli kitkoilla ajavalla oli vielä vauhtia 30km/t kun nastoilla oltiin seis.
Teksti lainattu TM 17/12. Eli joku muukin on samaa mieltä.....
TM on asiasta myös tätä mieltä.
Tiet kuluvat nastojen vaikutuksesta. Se on kiistaton tosiasia, ja ongelma on tiedostettu jo siitä alkaen kun nastat keksittiin. Itse asiassa käytännössä mikään muu kuin nasta ei päällystettä kulutakaan.
TM 21/2008
Mutta hyvähän sitä kitkarengastakin on syttää, kun se nostaa sitä pölyä ilmaan. Pölyä jota ei edes olisi ilman nastarengasta.
Itse asun maassa, jossa nastat on kielletty. Täällä on kaikkea sitä mitä tämän palstan nastakuskit syyttävät pölystä enemmän kuin Suomessa - pölyä ei vain ole. Mikä sitten on erilaista? No, nastat puuttuvat! Tässä asiassa uskon omiin silmiin (ja keuhkoihin).
PS. Jos lainaat minun tekstitä, älä upota omaasi lainatun sisään.
Kitkakalle siis voisi esimerkiksi kertoa vähän lisää siiät, miten risteyksistä lähtemiset sujuvat Sapporossa. Päästäänkö siellä elektroniikan avulla reippaasti liikkeelle, vai tuleeko täysin nastattomasta liikenteestä jotain komplikaatiota.
Tasaisissa risteyksissä lähtö ei ole ongelmana. Vaikka Suomessa yleisesti luullaan, että Japanissa on vain uusia autoja on Hokkaidolla paljon vanhempia ilman eletroniikkaa. Lisäksi kei-autoja on paljon. Niillä pitää vain lähteä varovaisesti kaasulla painaen. Aika taitavasti Sapporolaiset kuitenkin osaavat lähteä valoista. Uusilla autoilla elektroniikan kanssa lähtee tietysti vaivattomammin. Vilkkaimmat risteykset on yleensä suolattu. Kaikkein vikkaimmat ja jotkin mäkeen lähtevät on lämmitetty, joten jää sulaa itsestään.
Yleensä silmään pistää hiekoitushiekan puuttuminen. Sitä voisi mielestäni käyttää risteyksissä enemmän. Ei tarvitsisi edes käyttää yhtä paljon kuin Suomessa, mutta vähänkin auttaisi - varsinkin jalankulkijoita. Ilmeisesti 80-luvun pölylaskeumat aiheuttivat sellaisen kammon kaikkea pölyä tuottavaa kohtaan, että se näkyy yhä.
Aion kokeilla noita Goodyeareja tulevana kautena. R2:t pitivät kyllä hyvin, mutta Hakkapeliitta 8:n tavoin sopivat huonosti autooni. Liian pehmeä kontakti tiehen syö tuntumaa ja suuntavakavuutta. TM:n testin perusteella Goodyear on askel oikeaan suuntaan. Tuntuma paranee ilman että mikään ominaisuus dramaattisesti heikkenisi.
Hyvä pointti myös minun valintaani, vaikka olenkin perinteisesti painottanut talviominaisuuksia valinnassani.
Suuntavakavuus on testissä arvioitu sulan kelin ominaisuutena, mutta sen erot tuntuvat myös jääpolanteella.
Köh köh, voihan nenä tätä yskää. Onneksi ei tarvitse nousta töihin kehnoksi jääneen yöunen jälkeen.
Itse asun maassa, jossa nastat on kielletty. Täällä on kaikkea sitä mitä tämän palstan nastakuskit syyttävät pölystä enemmän kuin Suomessa - pölyä ei vain ole. Mikä sitten on erilaista? No, nastat puuttuvat! Tässä asiassa uskon omiin silmiin (ja keuhkoihin).
Ja heti seuraavassa kirjoituksessa Kitkakalle:
Yleensä silmään pistää hiekoitushiekan puuttuminen.
Nimenomaan hiekoitusta on syytetty pölystä!!. Eli ei ole hiekkaa, joten ei ole pölyä. Yllättävää!
Et muuten missään vaiheessa vastannut siihen, että paljonko nastat ovat muuttuneet vuodesta 89. Voidaanko aikaisemmin antamiasi tuloksiasi siltäkään pohjalta pitää vertailukelpoisina nykypäivään?
Toisin tähän jumiutuneeseen keskusteluun vähän toisen näkökulman, nimittäin liikenteen sujuvuuden näkökulman.
Äläs nyt, on täällä yksi, joka on muuttamassa mielipidettään. Pitäisin silti valinnan vapaana ilman syyllistämistä. Tienpito on falski peruste kitkarenkaille, koska oman valinnan vaikutus häviää kohinaan ja aikanaan tienpidon kustannuksilla perusteltu liikenteen verotuotto suunnataan 90% muualle kuin tienpitoon. Tien kuntoon vaikuttaisi enemmän poliitikkojen kuin renkaiden vaihto. Tosin myös oma ääni häviää kohinaan, joten parasta vain ajaa sellaisilla renkailla kuin katsoo itselleen sopivaksi ja antaa muiden tehdä samoin.
Silti tällä kerralla sekä TM testin mittaustulokset että tämänkertainen keskustelu saattaa hyvinkin vaikuttaa omaan seuraavaan rengasvalintaani.
Hiilipäästö:
Olennaista silloin ruuhkassa on se, kuinka liukkaasti risteyksestä päästään liikkeelle, ja kuinka lyhyttä (ajassa mitattuna) ajoneuvoväliä on mahdollista pitää ruuhkaisella tiellä. Faktahan on se, ettei jossain kehäykkösellä tien välityskyky salli mitään kolmen sekunnin välejä. Ja jos Mannerheimintien liikennevaloissa joku suttaa tyhjää muutaman sekunnin, sillä on iso vaikutus risteyksen välityskykyyn.
Enpä ole tuota ajatellutkaan. Mutta kontrollifriikkinä käytän liikkeellelähdössä liukkaalta kaiken kitkan, minkä saan jäästä kynsityksi irti.
Ulosmittaan tosin sen yhteisölle tuoman edun itsekkään suureen turvaväliini.
Nimenomaan hiekoitusta on syytetty pölystä!!. Eli ei ole hiekkaa, joten ei ole pölyä. Yllättävää!
Ennen nastakieltoa ei hiekoitettu yhtään. Silti pölylaskeumat olivat 135 t/km2/kk. Muutaman vuoden päästä, kun nastoja ei enää ollut olivat laskeumat pudonneet 10 t/km2/kk vaikka hiekkaa kylvettiin 20 000 t/talvessa. Nykyään Hokkaidolla kylvetään hiekkaa 60 000 t/talvessa. Eli kyllä sitä kylvetään, mutta pihistellään risteyksissä.
Vaikka hiekoitus lisääntyi nastojen vähetessä, pienenivät pölylaskeumat. Kyllä pääsyyllinen oli nastarengas.
Ajattelija2013:
Et muuten missään vaiheessa vastannut siihen, että paljonko nastat ovat muuttuneet vuodesta 89. Voidaanko aikaisemmin antamiasi tuloksiasi siltäkään pohjalta pitää vertailukelpoisina nykypäivään?
En tiedä millaiset nastat Hokkaidolla oli tuolloin. Luultavati samanlaiset kuin Suomessa eli hieman isommat kuin nyt. Se oli aikaa ennen Webbiä, joten tietoja on vaikea kaivaa. Japanilaisetkaan eivät osaa sanoa tarkkoja lukuja. Siitä on jo neljännesvuosisata.
TM testasi ABS-jarruja talvirenkailla eri alustoilla. Jäällä vauhtia 80 km/t. Kitkat pysähtyi 4oom jälkeen ja nastat 240m kohdalla. Eli kitkoilla ajavalla oli vielä vauhtia 30km/t kun nastoilla oltiin seis.
Mikä lienee tulos nykyään?
En tiedä, mutta arvaan molempien parantavan ABSien kehittymisen vuoksi?
Jarrutusmatkojen eroja voi suhteuttaa vielä siihen, että talvirenkailla ajetaan aika paljon pimeässä. Silloin kun tarjolla oleva törmäyskohde ei ole edellä ajava auto vaan vaikkapa yksinäinen hirvi, mahdollistaa auton omien valojen rinnalle asennettu hyvä lisävalopari aika monessa autossa jarrutuksen aloittamisen sata metriä aiemmin kuin vakiovaloilla.
Pitkittäispito oli kyllä kunnossa Nokian uudenkarheilla nastattomilla R2:lla kun niillä viime talvena Pololla ajelin. Monenmoisissa tilanteissa oli renkaita pakko testata, mutta aina tuntui että kuskilta loppuu usko ennemmin kuin renkaasta pito! Tätä ennen Polossa oli Hakkapeliitta 7:t alla kaksi talvea. Jarrutusmatkat kitkoilla olisin silmämääräisesti arvioinut aina huomattavasti pitemmiksi kuin mihin auto sitten pysähtyi. Jotenkin vaan selkärangassa kummitteli luulo että eivät nastattomat voi pysähtyä näin nopeasti. Valoista lähtiessä ihmetystä herätti vieressä ja takana ruopivat autoilijat nastoineen (äänistä pystyi päättelemään) kun itse lähti äänettömästi ja ihmetteli etäisyyttä muihin autoilijoihin mikä ehti siinä muutaman sekunnin aikana syntyä. Rengastestien mukaanhan kitkarenkaat pitäisi olla kiihdyspidoltaan jonkin verran nastoja huonommat...
Poikittaispito R2:ssa tuntui olevan saman tyypinen kuin Hakkapeliitta 7:ssa, hieman "leijuva" tuntuma niin kuivalla kuin liukkaallakin. Ainoa ero mustalla jäällä tuntui olevan se että nastoista lähti ääntä kun mentiin hienoisessa sivuluistossa. Hallittavuus pidon rajalla tuntui olevan molemilla yhtä hyvä.
Nyt kun sitten auto vaihtui keväällä niin pääsen testaamaan tänä talvena kolme talvea käytettyjä Continentalin VikingContact 5:a joissa näytti oleva nyt reilut 5 mm pintaa kaikissa pyörissä. Saa nähdä kuinka Auriksella pärjäillään sitten ensi talvena.
Et muuten missään vaiheessa vastannut siihen, että paljonko nastat ovat muuttuneet vuodesta 89. Voidaanko aikaisemmin antamiasi tuloksiasi siltäkään pohjalta pitää vertailukelpoisina nykypäivään?
Vuonna 1990 nastan maksipaino oli 1,8 g. Nykyään se on 1,1 g. Vaikka massa on pienentynyt ovat muut seikat lisänneet nastan kuluttavuutta. Näitä on mm. renkaiden paineiden kasvaminen, autojen massojen kasvu ja ajonopeuksien kasvu. Lopputulos on etteivät nykynastat kuluta asfalttia juurikaan vähempää kuin 1990.
Pari vuotta sitten voimaan tulleella nastamääräyksellä vain rajoitettiin nastojen lukumäärä 50 kpl/m. Tai saa olla enemmänkin, mutta pitää todistaa ettei kuluta asfalttia enempää. Nastojen määrä pääsi kuin varkain kasvamaan 2000-luvulla renkaiden profiilisihteen madaltuessa. Nastojen lukumäärä oli ennen sidottu vanteen kokoon. Uudella rajoituksella vain palattiin 90-luvun tasoon.
Valoista lähtiessä ihmetystä herätti vieressä ja takana ruopivat autoilijat nastoineen (äänistä pystyi päättelemään) kun itse lähti äänettömästi ja ihmetteli etäisyyttä muihin autoilijoihin mikä ehti siinä muutaman sekunnin aikana syntyä. Rengastestien mukaanhan kitkarenkaat pitäisi olla kiihdyspidoltaan jonkin verran nastoja huonommat...
Ovat hieman uusia nastoja huonommat. Kuinka monella mahtoi olla uudet nastat?
Valoista lähtiessä ihmetystä herätti vieressä ja takana ruopivat autoilijat nastoineen (äänistä pystyi päättelemään) kun itse lähti äänettömästi ja ihmetteli etäisyyttä muihin autoilijoihin mikä ehti siinä muutaman sekunnin aikana syntyä. Rengastestien mukaanhan kitkarenkaat pitäisi olla kiihdyspidoltaan jonkin verran nastoja huonommat...
Ovat hieman uusia nastoja huonommat. Kuinka monella mahtoi olla uudet nastat?
Sitähän emme saa koskaan selville . Toki liikkeelle lähtöön vaikuttaa myös kuljettajan kaasujalka, luistoneston toiminta ja vetävien pyörien määrä. Lähtökohtaisesti sitä vaan olettaisi kitkojen luistavan jäiseksi kiillottuneessa risteyksessä nastan purevan lähdössä paremmin...
Mielenkiinnolla odotan nyt kokemuksia jatkossa huomattavasti kuluneemmalla ja vanhemmalla kitkarenkaalla. Toki auto nyt muuttunut hieman isompaan ja painavempaan. Myöskin manuaalivahtoisto vaihtuu nyt hybridin e-CVT-voimalinjaan ja bensamoottoriin samalla. Vetävät pyörät ovat edelleen edessä mutta tehoja on nyt 55 kW sijaan 100 kW. Voin silti kertoa kokemuksistani jatkossa kun niitä kertyy tulevien liukkaiden myötä lisää.
Tähän mennessä minulla on ollut kokemusta ainoastaan nastarenkaista, mutta viime talvi sai minut ihmettelemään että mikä on saanut minut aina pitämään mitä tahansa nastarenkaita parempina kuin nastattomia.
Ja jos Mannerheimintien liikennevaloissa joku suttaa tyhjää muutaman sekunnin, sillä on iso vaikutus risteyksen välityskykyyn.
Suosittelen kokeilemaan nastattomia (studless ) talvirenkaita, eli yleisemmin kitkarenkaan nimellä tunnettuja renkaita - ja siitä suuremmalla syyllä jos päästöt kiinnostavat.
Nuo suttaajat saattavat yhtä hyvin olla niitä jotka ajavat vielä Hakkapeliitta 2 -malleilla. Talvirenkaan sakkoraja (= syyllistyy rikokseen /rikkeeseen ) on 3 mm (ei ikä- tai laaturajaa muutoin kuin nastojen irtoamisprosentin osalta ), eli eivät suinkaan kaikki aja uudehkoilla Nokianin Hakkapeliitta 8, Continentalin tai Pirellin nastarenkailla (testivoittajakolmikko ).
En suosittelisi kokeilemaan ellen itse olisi vakuuttunut siitä etteikö kitkarengas olisi turvallinen ja hyvä valinta. Nastoja suositellaan maaseudulle missä aura-auton tuloa saa odottaa ja lumi tamppaantuu jääksi ja se on märkänä liukasta. Toisaalta nastat eivät siellä syrjemmässä hakkaa suolattua asfalttia samalla tavoin kuin Mannerheimintien asutusalueella.
Sitähän emme saa koskaan selville . Toki liikkeelle lähtöön vaikuttaa myös kuljettajan kaasujalka, luistoneston toiminta ja vetävien pyörien määrä. Lähtökohtaisesti sitä vaan olettaisi kitkojen luistavan jäiseksi kiillottuneessa risteyksessä nastan purevan lähdössä paremmin...
Niin useimmat olettavat eivätkä pelkästään oleta, vaan ovat asiasta täydellisen vakuuttuneita. Itselläni on täsmälleen samat kokemukset kiihdytyspidosta risteyksissä: nasta- ja kitkarenkain varustetut autot kiihtyvät tasatahtiin, jos molemmissa on yhtä etevät luistonestojärjestelmät. Tämäkin johtuu siitä, että jääkerros risteyksissä (kuten myös ajourien pohjalla ja pääteillä silloin, kun ne jäässä ovat) ei ole niin paksu, että nastat siihen pureutuisivat. Sekä nasta- että kitkarengas toimivat silloin jäisen tien ja renkaan kumipinnan välisen kitkan varassa.
Misar tuolla taannoin ihmetteli näin:
"Asfaltin pinta on mustassa jäässä, ja nasta ei pureudu jäähän koska se toimii väin järvenjäällä, ja siitä ei näinollen ole mitään hyötyä kun taas kitka on näissä olosuhteissa parhaimmillaan. Onko siis näin että kun jäätä on olematon paksuus, niin nasta ikäänkuin kulkee ilmassa ja ei pureudu asfalttiin vaikea uskoa kun toisaalta väitetään että ne rouhivat tiet pilalle."
Ensinnäkään kitkarengas ei ole ohuella jäällä parhaimmillaan, pikemminkin nastarengas on silloin huonoimmillaan ja molemmat rengastyypit ovat yhtä heikoilla. Ei nasta tietenkään kulje ilmassa, vaan uppoaa suunnitellusti renkaan pinnan tasalle nastareiän pohjan joustaessa. Nasta ei missään olosuhteissa pureudu asvaltiin pitoa lisäten. Jos se niin tekisi, olisivat nastarenkaat ylivoimaisia myös kesäisellä asvaltilla. Nastojen kuluttavuus perustuu iskuvaikutukseen ja luiston yhteydessä pinnan raapimiseen. Isku aiheutuu joka kerran nastan osuessa asvalttiin ja upotessa renkaan pinnan tasalle. Uponneenakin nastan kärjellä on pistovoima tallella ja se raapii asvalttia renkaan luistaessa, vaikkei lisäpitoa tarjoakaan. Hyvin yksinkertaista, hyvin maalaisjärkeen käyvää ja silti omien uskonkappaleiden vastaisena monien kieltämää.
Ei tuo liity mitenkään siihen, että kitkojen puolustamisessa omituinen argumentti on "varovainen ajotyyli". Kuten jo useaan kertaan totesin, mitä tahansa liikennettä "vaarantavaa" asiaa voidaan puolustaa tuolla selityksellä.
No nyt kuntunnustit, että et pyri maksimaalisen lyhyeen jarrutusmatkaan, niin miten perustelet sen? Onko jotaintutkimusta siitä, että huomioit kalustosi heikkoudet ajotyylissäsi? Voimmeko luottaa lupaukseesi siitä, että huomioit nuo jarrutusmatkaa pidentävät tekijät? Miten puolustat noita noita liikennettä vaarantavia valintojasi?
Sinä asetat ennakoinnin ja eri tekijöiden jotenkin negatiiviseen valoon. Itse näen asian niin, että niillä voi minimoida riskit lähes minkä tahansa liikennettä vaarantavan tekijän suhteen. Hullua vai ei - en tiedä. Minulle riittää se, että ensi talvenkin yli pysyy pellit suorina ja kyytiläiset ehjinä.
Kannattaisi ehkä lukea uudelleen mitä olen kirjoittanut.
Milloin olen asentanut ennakoinnin negatiiviseen valoon?
Miksi minun pitäisi puolustaa mitään valintaa? Minähän nimenomaan totesin, että "varovaisella" ajotyylillä ei voida puolustella jotain liikennettä vaarantavaa tapaa tai auton ominaisuutta. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö liikenteessä kannattaisi aina ennakoida, ajaa varoen ja huomioida mahdolliset riskitekijät.
740 GLE:
Goodyear UGI2 TM17/2014
"Goodyearin uusi kitkarengas otti heti jaetun testivoiton. Sen pito on jäällä hyvä ja ajo helppoa, eikä ominaisuuksissa lumellakaan ole valittamista. Poikkeuksellista Goodyearissa on sen hyvä suorituskyky myös märällä asfaltilla, samalla kun jääpitokin on kunnossa."
Ajattelija2013:
Siinä ei ole mitään vikaa että muutama prosentti haluaa ja pystyy hankkimaan parhaat mahdolliset renkaat mitä on saatavilla, ongelma on siinä että jo yhden talven jälkeen nastarenkaista on kadonnut iso osa pidosta, niin suuri osa että seuraavana talvena uusi hyvä kitkarengas on jo parempi joka osa-alueella. Vielä suurempi ongelma on siinä että kovin moni ei tätä usko vaan luottaa nastojen ylivoimaiseen pitoon ja ajaa sen mukaisesti. Tähän soppaan kun lisätään se valtaosa jotka ajavat halparenkailla, todella vanhoilla renkailla/autolla (vaikka kunto olisi hyvä ) ja erittäin kuluneilla renkailla voi hyvällä syyllä kysyä onko ihmisillä realistista käsitystä siitä miten oma kalusto huonoissa olosuhteissa todella käyttäytyy, väitän että ei ole.
Ja suola, en tiedä miten tästä voisi kirjoittaa ilman suurempia tunteenpurkauksia kuin sanomalla että se on 90 prosenttisesti täysin järjetöntä toimintaa. Eiköhän sen pitäisi riittää että tiet aurataan ja mäet ja risteykset suolataan.
ritsa:
Tuo kuulostaa jopa kontrollifriikille sopivalta, eikö totta. En ole itse saanut tilaisuutta ajaa noin hyvin toimivaa kitkarengasta ja sillä minä tässä kyselenkin.
Ymmärrän miksi sulan kelin mittaukset ovat mukana arvostelussa ja että joku pitää niitä merkittävinä omassa käyttötilanteessaan. Minulle sula tie on helpoin talvikeli, joten valitsen talvirenkaani pelkästään talviominaisuuksien pohjalta. Siksi tämä kiinnostaa vielä enemmän:
"Nokian oli talvipidoltaan testin paras kitkarengas. Se on helppo ajettava jäällä, ja lumella renkaan pito on erinomainen ja ajo erityisen varmaa ja rauhallista ... hiljainen ja sen vierinvastus oli testin alhaisin"
(Lähde: TM 17/2014 Talvirengastesti )
ritsa:
Tuo on juuri sitä ulosmittaamista, jota ei saisi tapahtua.
Talviajo ei tietenkään ole pelkkää ojien välissä pysymistä, mutta pidon suhteen tavoitteeni on pitää riittävä marginaali ajonopeuteni ja hallinnan menetyksen välillä. Ensimmäinen sutaisu on selkeä varoitusmerkki, jonka etsin tietoisesti jo liukkaan näköiselle tielle kiihdyttäessäni. Se antaa palautteen näköhavainnon pohjalta tekemästäni tilannearviosta.
Kulunut rengas antaa saman varoituksen tietenkin pienemmällä G-voimalla kuin samanlainen uusi, mutta jos siitä varoituksesta on edelleen riittävä marginaali hallinnan menetykseen, niin kelpaa minulle, oli nastoja tai ei.
Suolasta samaa mieltä. Suola nostaa verenpainetta, joten sen käyttöä pitää vähentää, ei ajoneuvojen konservoinnin vaan ihmisten terveyden vuoksi.
Kitkakalle:
ritsa:
Onko sinulla väitteillesi jotain todiste aineistoa?
Muutoinhan tämä nasta/kitka keskustelu ei ole vuosiin tuonnut mitään uutta.
finman:
On. Asiaa on käsitelty sekä Tuulilasissa että Tekniikanmaailmassa, muistaakseni kolme vuotta vanha testivoittaja menettää pidostaan noin 30 prosenttia, hyvä sarja jossa oli kaikki nastat tallella. Viisi vuotta vanha nasta pysähtyi huonommin jäällä kuin saman ikäinen kitka. Eiköhän joku jaksa kaivaa vanhat testit esille, viimeisin taitaa olla vuodelta 2012.
Toisin tähän jumiutuneeseen keskusteluun vähän toisen näkökulman, nimittäin liikenteen sujuvuuden näkökulman.
Olennaista silloin ruuhkassa on se, kuinka liukkaasti risteyksestä päästään liikkeelle, ja kuinka lyhyttä (ajassa mitattuna) ajoneuvoväliä on mahdollista pitää ruuhkaisella tiellä. Faktahan on se, ettei jossain kehäykkösellä tien välityskyky salli mitään kolmen sekunnin välejä. Ja jos Mannerheimintien liikennevaloissa joku suttaa tyhjää muutaman sekunnin, sillä on iso vaikutus risteyksen välityskykyyn.
Näin ajateltuna ainoa merkittävä tekijä on renkaiden kitkakerroin huonoimmassa yleisesti esiintyvässä tapauksessa, koska juuri se määrittää risteyksestä lähtemisen tai mahdollisen ajoneuvovälin ruuhkassa. (Harvinaisimmat tapaukset taas pitää vain sietää.) Ilmeisesti tämä viittaa myös siihen, että nimenomaan pitkittäispito on tärkeä.
Tämä on siis sikäli toinen näkökulma, että pienemmän kitkakertoimen tuomaa turvallisuuseroa voi kompensoida pitämällä pidempiä välejä ja ajamalla hitaammin. Sujuvuuseroa ei kuitenkaan voi kompensoida millään.
Minulla ei ole toisaalta vastata siihen, mitä tämä oikeasti tarkoittaa renkailta. Yleensä ruuhkaisissa paikoissa tiet ovat kohtuukunnossa. Lähinnä ongelmia tulee sohjokelillä ja kiillottuneissa risteyksissä. Jääpolannetta harvemmin pahimmissa ruuhkapaikoissa isoissa kaupungeissa ja niiden liepeillä on.
Kitkakalle siis voisi esimerkiksi kertoa vähän lisää siiät, miten risteyksistä lähtemiset sujuvat Sapporossa. Päästäänkö siellä elektroniikan avulla reippaasti liikkeelle, vai tuleeko täysin nastattomasta liikenteestä jotain komplikaatiota.
Ajattelija2013:
Uudet parhaat nastarenkaat pysähtyvät kyllä lyhyemmällä matkalla. Mikä on tilanne, kun on ajettu monta kuukautta asfaltilla? TM:n taannoisesta testistä voi katsoa kuluneen nastarenkaan jarrutusmatkaa ja verrata sitä kuluneen kitkarenkaan jarrutusmatkaan.
Toki olisi kiva saada uusia testituloksia.
Knight Rider:
Lehdessä luki, että asiaa testataan parhaillaan. Renkaiden kuluttaminen on vain hyvin hankalaa, mutta pian saamme asiasta jotain tuloksia.
Ajattelija2013:
No nyt kuntunnustit, että et pyri maksimaalisen lyhyeen jarrutusmatkaan, niin miten perustelet sen? Onko jotaintutkimusta siitä, että huomioit kalustosi heikkoudet ajotyylissäsi? Voimmeko luottaa lupaukseesi siitä, että huomioit nuo jarrutusmatkaa pidentävät tekijät? Miten puolustat noita noita liikennettä vaarantavia valintojasi?
Sinä asetat ennakoinnin ja eri tekijöiden jotenkin negatiiviseen valoon. Itse näen asian niin, että niillä voi minimoida riskit lähes minkä tahansa liikennettä vaarantavan tekijän suhteen. Hullua vai ei - en tiedä. Minulle riittää se, että ensi talvenkin yli pysyy pellit suorina ja kyytiläiset ehjinä.
740 GLE:
Aion kokeilla noita Goodyeareja tulevana kautena. R2:t pitivät kyllä hyvin, mutta Hakkapeliitta 8:n tavoin sopivat huonosti autooni. Liian pehmeä kontakti tiehen syö tuntumaa ja suuntavakavuutta. TM:n testin perusteella Goodyear on askel oikeaan suuntaan. Tuntuma paranee ilman että mikään ominaisuus dramaattisesti heikkenisi.
TM testasi ABS-jarruja talvirenkailla eri alustoilla. Jäällä vauhtia 80 km/t. Kitkat pysähtyi 4oom jälkeen ja nastat 240m kohdalla. Eli kitkoilla ajavalla oli vielä vauhtia 30km/t kun nastoilla oltiin seis.
Mikä lienee tulos nykyään?
covemar:
TM on asiasta myös tätä mieltä.
Tiet kuluvat nastojen vaikutuksesta. Se on kiistaton tosiasia, ja ongelma on tiedostettu jo siitä alkaen kun nastat keksittiin. Itse asiassa käytännössä mikään muu kuin nasta ei päällystettä kulutakaan.
TM 21/2008
Mutta hyvähän sitä kitkarengastakin on syttää, kun se nostaa sitä pölyä ilmaan. Pölyä jota ei edes olisi ilman nastarengasta.
Itse asun maassa, jossa nastat on kielletty. Täällä on kaikkea sitä mitä tämän palstan nastakuskit syyttävät pölystä enemmän kuin Suomessa - pölyä ei vain ole. Mikä sitten on erilaista? No, nastat puuttuvat! Tässä asiassa uskon omiin silmiin (ja keuhkoihin).
PS. Jos lainaat minun tekstitä, älä upota omaasi lainatun sisään.
Hiilipäästö:
Tasaisissa risteyksissä lähtö ei ole ongelmana. Vaikka Suomessa yleisesti luullaan, että Japanissa on vain uusia autoja on Hokkaidolla paljon vanhempia ilman eletroniikkaa. Lisäksi kei-autoja on paljon. Niillä pitää vain lähteä varovaisesti kaasulla painaen. Aika taitavasti Sapporolaiset kuitenkin osaavat lähteä valoista. Uusilla autoilla elektroniikan kanssa lähtee tietysti vaivattomammin. Vilkkaimmat risteykset on yleensä suolattu. Kaikkein vikkaimmat ja jotkin mäkeen lähtevät on lämmitetty, joten jää sulaa itsestään.
Yleensä silmään pistää hiekoitushiekan puuttuminen. Sitä voisi mielestäni käyttää risteyksissä enemmän. Ei tarvitsisi edes käyttää yhtä paljon kuin Suomessa, mutta vähänkin auttaisi - varsinkin jalankulkijoita. Ilmeisesti 80-luvun pölylaskeumat aiheuttivat sellaisen kammon kaikkea pölyä tuottavaa kohtaan, että se näkyy yhä.
NHB:
Hyvä pointti myös minun valintaani, vaikka olenkin perinteisesti painottanut talviominaisuuksia valinnassani.
Suuntavakavuus on testissä arvioitu sulan kelin ominaisuutena, mutta sen erot tuntuvat myös jääpolanteella.
Köh köh, voihan nenä tätä yskää. Onneksi ei tarvitse nousta töihin kehnoksi jääneen yöunen jälkeen.
Kitkakalle:
Ja heti seuraavassa kirjoituksessa Kitkakalle:
Nimenomaan hiekoitusta on syytetty pölystä!!. Eli ei ole hiekkaa, joten ei ole pölyä. Yllättävää!
Et muuten missään vaiheessa vastannut siihen, että paljonko nastat ovat muuttuneet vuodesta 89. Voidaanko aikaisemmin antamiasi tuloksiasi siltäkään pohjalta pitää vertailukelpoisina nykypäivään?
Hiilipäästö:
Äläs nyt, on täällä yksi, joka on muuttamassa mielipidettään. Pitäisin silti valinnan vapaana ilman syyllistämistä. Tienpito on falski peruste kitkarenkaille, koska oman valinnan vaikutus häviää kohinaan ja aikanaan tienpidon kustannuksilla perusteltu liikenteen verotuotto suunnataan 90% muualle kuin tienpitoon. Tien kuntoon vaikuttaisi enemmän poliitikkojen kuin renkaiden vaihto. Tosin myös oma ääni häviää kohinaan, joten parasta vain ajaa sellaisilla renkailla kuin katsoo itselleen sopivaksi ja antaa muiden tehdä samoin.
Silti tällä kerralla sekä TM testin mittaustulokset että tämänkertainen keskustelu saattaa hyvinkin vaikuttaa omaan seuraavaan rengasvalintaani.
Hiilipäästö:
Enpä ole tuota ajatellutkaan. Mutta kontrollifriikkinä käytän liikkeellelähdössä liukkaalta kaiken kitkan, minkä saan jäästä kynsityksi irti.
Ulosmittaan tosin sen yhteisölle tuoman edun itsekkään suureen turvaväliini.
Ajattelija2013:
Ennen nastakieltoa ei hiekoitettu yhtään. Silti pölylaskeumat olivat 135 t/km2/kk. Muutaman vuoden päästä, kun nastoja ei enää ollut olivat laskeumat pudonneet 10 t/km2/kk vaikka hiekkaa kylvettiin 20 000 t/talvessa. Nykyään Hokkaidolla kylvetään hiekkaa 60 000 t/talvessa. Eli kyllä sitä kylvetään, mutta pihistellään risteyksissä.
Vaikka hiekoitus lisääntyi nastojen vähetessä, pienenivät pölylaskeumat. Kyllä pääsyyllinen oli nastarengas.
Ajattelija2013:
En tiedä millaiset nastat Hokkaidolla oli tuolloin. Luultavati samanlaiset kuin Suomessa eli hieman isommat kuin nyt. Se oli aikaa ennen Webbiä, joten tietoja on vaikea kaivaa. Japanilaisetkaan eivät osaa sanoa tarkkoja lukuja. Siitä on jo neljännesvuosisata.
covemar:
En tiedä, mutta arvaan molempien parantavan ABSien kehittymisen vuoksi?
Jarrutusmatkojen eroja voi suhteuttaa vielä siihen, että talvirenkailla ajetaan aika paljon pimeässä. Silloin kun tarjolla oleva törmäyskohde ei ole edellä ajava auto vaan vaikkapa yksinäinen hirvi, mahdollistaa auton omien valojen rinnalle asennettu hyvä lisävalopari aika monessa autossa jarrutuksen aloittamisen sata metriä aiemmin kuin vakiovaloilla.
Pitkittäispito oli kyllä kunnossa Nokian uudenkarheilla nastattomilla R2:lla kun niillä viime talvena Pololla ajelin. Monenmoisissa tilanteissa oli renkaita pakko testata, mutta aina tuntui että kuskilta loppuu usko ennemmin kuin renkaasta pito! Tätä ennen Polossa oli Hakkapeliitta 7:t alla kaksi talvea. Jarrutusmatkat kitkoilla olisin silmämääräisesti arvioinut aina huomattavasti pitemmiksi kuin mihin auto sitten pysähtyi. Jotenkin vaan selkärangassa kummitteli luulo että eivät nastattomat voi pysähtyä näin nopeasti. Valoista lähtiessä ihmetystä herätti vieressä ja takana ruopivat autoilijat nastoineen (äänistä pystyi päättelemään) kun itse lähti äänettömästi ja ihmetteli etäisyyttä muihin autoilijoihin mikä ehti siinä muutaman sekunnin aikana syntyä. Rengastestien mukaanhan kitkarenkaat pitäisi olla kiihdyspidoltaan jonkin verran nastoja huonommat...
Poikittaispito R2:ssa tuntui olevan saman tyypinen kuin Hakkapeliitta 7:ssa, hieman "leijuva" tuntuma niin kuivalla kuin liukkaallakin. Ainoa ero mustalla jäällä tuntui olevan se että nastoista lähti ääntä kun mentiin hienoisessa sivuluistossa. Hallittavuus pidon rajalla tuntui olevan molemilla yhtä hyvä.
Nyt kun sitten auto vaihtui keväällä niin pääsen testaamaan tänä talvena kolme talvea käytettyjä Continentalin VikingContact 5:a joissa näytti oleva nyt reilut 5 mm pintaa kaikissa pyörissä. Saa nähdä kuinka Auriksella pärjäillään sitten ensi talvena.
Ajattelija2013:
Suomen tiedot on helppo kaivaa.
http://www.lvm.fi/fileserver/Julkaisuja%2072_2004.pdf
Vuonna 1990 nastan maksipaino oli 1,8 g. Nykyään se on 1,1 g. Vaikka massa on pienentynyt ovat muut seikat lisänneet nastan kuluttavuutta. Näitä on mm. renkaiden paineiden kasvaminen, autojen massojen kasvu ja ajonopeuksien kasvu. Lopputulos on etteivät nykynastat kuluta asfalttia juurikaan vähempää kuin 1990.
Pari vuotta sitten voimaan tulleella nastamääräyksellä vain rajoitettiin nastojen lukumäärä 50 kpl/m. Tai saa olla enemmänkin, mutta pitää todistaa ettei kuluta asfalttia enempää. Nastojen määrä pääsi kuin varkain kasvamaan 2000-luvulla renkaiden profiilisihteen madaltuessa. Nastojen lukumäärä oli ennen sidottu vanteen kokoon. Uudella rajoituksella vain palattiin 90-luvun tasoon.
740 GLE:
Nelivedolla saat vielä lisää pitoa.
Foxit:
Ovat hieman uusia nastoja huonommat. Kuinka monella mahtoi olla uudet nastat?
Knight Rider:
Sitähän emme saa koskaan selville
Mielenkiinnolla odotan nyt kokemuksia jatkossa huomattavasti kuluneemmalla ja vanhemmalla kitkarenkaalla. Toki auto nyt muuttunut hieman isompaan ja painavempaan. Myöskin manuaalivahtoisto vaihtuu nyt hybridin e-CVT-voimalinjaan ja bensamoottoriin samalla. Vetävät pyörät ovat edelleen edessä mutta tehoja on nyt 55 kW sijaan 100 kW. Voin silti kertoa kokemuksistani jatkossa kun niitä kertyy tulevien liukkaiden myötä lisää.
Tähän mennessä minulla on ollut kokemusta ainoastaan nastarenkaista, mutta viime talvi sai minut ihmettelemään että mikä on saanut minut aina pitämään mitä tahansa nastarenkaita parempina kuin nastattomia.
Hiilipäästö:
Suosittelen kokeilemaan nastattomia (studless ) talvirenkaita, eli yleisemmin kitkarenkaan nimellä tunnettuja renkaita - ja siitä suuremmalla syyllä jos päästöt kiinnostavat.
Nuo suttaajat saattavat yhtä hyvin olla niitä jotka ajavat vielä Hakkapeliitta 2 -malleilla. Talvirenkaan sakkoraja (= syyllistyy rikokseen /rikkeeseen ) on 3 mm (ei ikä- tai laaturajaa muutoin kuin nastojen irtoamisprosentin osalta ), eli eivät suinkaan kaikki aja uudehkoilla Nokianin Hakkapeliitta 8, Continentalin tai Pirellin nastarenkailla (testivoittajakolmikko ).
En suosittelisi kokeilemaan ellen itse olisi vakuuttunut siitä etteikö kitkarengas olisi turvallinen ja hyvä valinta. Nastoja suositellaan maaseudulle missä aura-auton tuloa saa odottaa ja lumi tamppaantuu jääksi ja se on märkänä liukasta. Toisaalta nastat eivät siellä syrjemmässä hakkaa suolattua asfalttia samalla tavoin kuin Mannerheimintien asutusalueella.
Foxit:
Niin useimmat olettavat eivätkä pelkästään oleta, vaan ovat asiasta täydellisen vakuuttuneita. Itselläni on täsmälleen samat kokemukset kiihdytyspidosta risteyksissä: nasta- ja kitkarenkain varustetut autot kiihtyvät tasatahtiin, jos molemmissa on yhtä etevät luistonestojärjestelmät. Tämäkin johtuu siitä, että jääkerros risteyksissä (kuten myös ajourien pohjalla ja pääteillä silloin, kun ne jäässä ovat) ei ole niin paksu, että nastat siihen pureutuisivat. Sekä nasta- että kitkarengas toimivat silloin jäisen tien ja renkaan kumipinnan välisen kitkan varassa.
Misar tuolla taannoin ihmetteli näin:
"Asfaltin pinta on mustassa jäässä, ja nasta ei pureudu jäähän koska se toimii väin järvenjäällä, ja siitä ei näinollen ole mitään hyötyä kun taas kitka on näissä olosuhteissa parhaimmillaan. Onko siis näin että kun jäätä on olematon paksuus, niin nasta ikäänkuin kulkee ilmassa ja ei pureudu asfalttiin vaikea uskoa kun toisaalta väitetään että ne rouhivat tiet pilalle."
Ensinnäkään kitkarengas ei ole ohuella jäällä parhaimmillaan, pikemminkin nastarengas on silloin huonoimmillaan ja molemmat rengastyypit ovat yhtä heikoilla. Ei nasta tietenkään kulje ilmassa, vaan uppoaa suunnitellusti renkaan pinnan tasalle nastareiän pohjan joustaessa. Nasta ei missään olosuhteissa pureudu asvaltiin pitoa lisäten. Jos se niin tekisi, olisivat nastarenkaat ylivoimaisia myös kesäisellä asvaltilla. Nastojen kuluttavuus perustuu iskuvaikutukseen ja luiston yhteydessä pinnan raapimiseen. Isku aiheutuu joka kerran nastan osuessa asvalttiin ja upotessa renkaan pinnan tasalle. Uponneenakin nastan kärjellä on pistovoima tallella ja se raapii asvalttia renkaan luistaessa, vaikkei lisäpitoa tarjoakaan. Hyvin yksinkertaista, hyvin maalaisjärkeen käyvää ja silti omien uskonkappaleiden vastaisena monien kieltämää.
NHB:
Kannattaisi ehkä lukea uudelleen mitä olen kirjoittanut.
Milloin olen asentanut ennakoinnin negatiiviseen valoon?
Miksi minun pitäisi puolustaa mitään valintaa? Minähän nimenomaan totesin, että "varovaisella" ajotyylillä ei voida puolustella jotain liikennettä vaarantavaa tapaa tai auton ominaisuutta. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö liikenteessä kannattaisi aina ennakoida, ajaa varoen ja huomioida mahdolliset riskitekijät.
Ajattelija2013:
Millä puolustat lukuisia jarrutusmatkaa jossakin tietyssä olosuhteessa pidentäviä valintojasi?
NHB:
En millään. Miksi pitäisi?