«123»
Toisaalla hirviä käsiteltiin siihen malliin, että aiheesta on syytä avata oma ketjunsa.
Opelixi:
Toukokuu 2009:
Humalainen ei huomannut hirveä
Mies, 22, ajoi yöllä Renault Meganella yhdystietä noin 100 km/h -nopeudella. Pitkän, loivasti laskevan suoran loppuosalla tielle tuli oikealta sivuojasta hirvi. Renault törmäsi hirveen. Kuljettaja kuoli.
Tapahtumahetkellä oli hämärää. Sää oli pilvipoutainen ja lämpötila +8. Öljysorapäällysteisen tien pinta oli kuiva. Nopeusrajoitus oli 80 km/h.
Tlk
Kuljettaja oli alkoholin vaikutuksen alainen ja ajoi todennäköisesti ylinopeutta. Metsän ja tien taustaväri sekä hämäryys vaikeuttivat havainnointia. Sivuojassa ja takaluiskassa kasvoi pajukkoa, joka peitti näkyvyyttä ja tarjosi ruokaa hirville. Alueella on tapahtunut viime vuosina keskimääräistä enemmän hirvikolareita.
Suositukset
Alkolukko. Automaattinen nopeusrajoituksen valvontalaite. Valistusta tutun liikenneympäristön ja riistaeläinten riskeistä. Teiden luiskien raivaus näkemän parantamiseksi ja riistaeläinten tienvierellä ruokailun estämiseksi. Poliisille ja metsästysseuralle joustavat valtuudet kaataa liikenteelle vaaralliset hirvet. Valistusta hirviriskistä ja oikeasta toiminnasta hirven väistämisessä. Autojen turvakorien kehittäminen. Uusi toimintamalli hirvilupien perusteeksi
Hirvikolari
Mies, 41, ajoi illalla moottoripyörällä valtatietä yli 100 km/h -nopeudella. Moottoripyörä törmäsi hirveen. Motoristi kuoli.
Tapahtumahetkellä oli kuiva kesäkeli. Sää oli kirkas. Nopeusrajoitus oli 100 km/h.
Tlk
Motoristi ajoi ylinopeutta. On mahdollista, että aurinko häikäisi häntä. Tutkinta on kesken.
Kesäkuu 2009:
Hirvi aiheutti peräänajon
Mies, 53, ajoi aamulla moottoripyörällä valtatietä. Hänen perässään ajoi moottoripyörällä mies, 58. Molemmat ajoivat nopeusrajoituksen mukaan. Tielle tuli hirvi. Ensimmäisenä ajanut motoristi jarrutti, väisti ja kaatui. Perässä ajanut törmäsi edellä ajaneen moottoripyörään. 58-vuotias kuoli. Tapahtumassa oli osallisena myös miehen, 58, ajama henkilöauto.
Tapahtumahetkellä oli kuiva kesäkeli. Sää oli pilvipoutainen. Nopeusrajoitus oli 120 km/h. Tutkinta on kesken.
Heinäkuu 2009:
Hirvi tiellä
Mies, 54, ajoi myöhään illalla valtatietä Volkswagen Passatilla noin 100 km/h -nopeudella. Autossa oli etuistuimella matkustajana nainen, 53. Molemmat käyttivät turvavyötä. Suoralla tiellä kuljettaja havaitsi vastakkaisesta suunnasta autonvalot. Lähestyessään autoa kuljettaja havaitsi auton olevan pysähdyksissä. Sivuutettuaan auton Volkswagenin kuljettaja vaihtoi lähivalot kaukovaloille. Välittömästi tämän jälkeen Volkswagen törmäsi tiellä seisseeseen hirveen. Volkswagenin matkustaja kuoli ja kuljettaja loukkaantui lievästi.
Tapahtumahetkellä oli pimeää. Sää oli kirkas ja lämpötila +18. Tien pinta oli paljas ja kuiva. Nopeusrajoitus oli 100 km/h.
Tlk
Volkswagenin kuljettaja ei havainnut ajoissa tiellä ollutta hirveä. Kuljettaja ajoi liian suurella tilannenopeudella. Turvavyö pelasti Volkswagenin kuljettajan hengen.
Suositukset
Nopeusrajoituksen alentaminen 80 km/h:ssa paikoissa, joissa on sattunut useita hirvionnettomuuksia. Hätävilkkujen käyttö onnettomuuspaikalla. Hirvikannan pienentäminen. Pimeänäköavustin. Autojen katon etureunan törmäyskestävyyden parantaminen.
Syyskuu 2009:
"Hirvi kokemattoman tielle
Mies, 18, ajoi yöllä Honda Civicillä maantietä noin 100 km/h -nopeudella. Autossa oli matkustajina edessä nainen, 16, sekä takana vasemmalla nainen, 17, ja oikealla mies, 18. Suoralla tiellä auton eteen loikkasi hirvi. Auto törmäsi hirveen ajonopeudellaan. Törmäyksen jälkeen auto suistui tien luiskaan. Edessä matkustanut nainen kuoli ja takana vasemmalla matkustanut nainen loukkaantui.
Tapahtumahetkellä oli pimeää. Sää oli pilvipoutainen ja lämpötila +12. Kestopäällysteisen tien pinta oli kuiva. Nopeusrajoitus oli 80 km/h.
Tlk
Hirvi tuli yllättäen tielle, eikä kuljettajalle jäänyt aikaa reagoida. Kokematon kuljettaja ajoi ylinopeutta. Autoon oli tehty rakennemuutoksia, jotka saattoivat heikentää kuljettajan näkemää. Rakennemuutoksia ei ollut hyväksytty muutoskatsastuksessa. Autossa soi kovaääninen musiikki, joka heikensi kuljettajan suorituskykyä. Vanhan auton koritekniikka ei suojannut matkustamon päälle kaatuvan hirven ruholta. Turvavyö suojasi takana vasemmalla matkustanutta naista pahemmalta loukkaantumiselta.
Suositukset
Hirvikannan vähentäminen. Autojen turvarakenteiden kehittäminen. Pimeässä ajamisen riskien korostaminen kuljettajakoulutuksessa. Äkillisten tilanteiden mielikuvaharjoituksien sekä ennakoivan ajon opetuksen sisällyttäminen autokouluopetukseen. Hirvivaara valistuksen lisääminen. Valvonnan kohdistaminen myös vilkasliikenteisille pikkuteille. Aktiivisten turvajärjestelmien kehittäminen."
http://plaza.fi/moottori/kuolemankolarit/liikaa-ajattelemattomuutta
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Hirvet ja hirvieläimet ovat liikenteessä erikoinen tapaus. Ruumiita tulee suhteellisen vähän, mutta henkilö- ja etenkin omaisuusvahinkoja sitäkin enemmän.
http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tilastot/liitetiedostot/Hirvionnettomuudet.pdf
Onnettomuuksien määrä seuraa varsin suoraan kannan suuruutta. Muut tekijät vaikuttavat olevan marginaalisia. Tehokkain tapa vaikuttaa onnettomuuksiin on alentaa hirvi(eläin)kantaa reippaasti.
Hirvien talvikanta (tilanne metsästyksen jälkeen) oli Suomessa 70-luvun alussa n. 20 000 yksilöä. Tuosta alkoi nopea kasvu ja 80-luvun lopussa oltiin jo lähellä 100 000 yksilöä. 90-luvun alussa kanta hiukan laski, kunnes alkoi Liikenneturvan julkaisussakin näkyvä uusi räjähdysmäinen kasvu. Se pysäytettiin vasta 2003 ja nyt ollaan lähellä tätä edeltävää tilannetta eli n. 85 000 yksilössä. Halua kannan alentamiseen ei enää löydy, koska tälle vuodelle kaatolupia leikattiin noin kolmanneksen viimevuotisesta. Muiden vahinkojen ohella meille on syntynyt hirvikannan runsastumisen myötä jokavuotinen riesa hirvikärpäsistä yms. hyönteisistä.
Hirvikolareita tapahtuu nykyisellä tasolla vuosittain yli 1000, huippuvuosina 2000-luvun taitteessa niitä oli jopa 3000. Tämän lisäksi tulee muut hirvieläinkolarit, joista en ole kaivanut esiin lukuja. Kaikki nämä vahingot aiheutuvat siitä huolimatta, että onnettomuuksia pyritään vähentämään rakentamalla hirviaitoja, alentamalla ajonopeuksia pahimmilla hirvivaara-alueilla, tien varsien raivauksilla yms. toimenpiteillä.
Valtiontalouden tarkastuvirasto teki jokunen vuosi sitten mielenkiintoisen selvityksen aiheesta.
http://www.vtv.fi/files/439/1002005_netti.pdf
Sen mukaan hirvikanta aiheuttaa meille vuosittain 127-175 miljoonan euron vahingot. Suurin maksaja on liikenne. Toisena on maa- ja metsätaloudelle aiheutuneet vahingot, joiden ongelmallisuudesta voisi aloittaa kokonaan uuden keskustelun. Totean nyt kuitenkin vain, että kyseessä on ylisukupolvisia vahinkoja aiheuttava asia, joita torjutaan epätarkoituksenmukaisella tuotannolla. Tällöin tilastoitavaa vahinkoa ei edes synny, vaikka tuottaja kärsiikin menetyksiä. Arvio vahinkomääristä ja sen arvosta on siis reippaasti alakanttiin. Samoin havainnot tilastoiduista vahingoista ovat VMI:n (valtion metsien inventointi) tilastointimenetelmistä johtuen alakantissa. Tämä todetaan ko. julkaisuissa.
Hirvikannan hyöty on 30-120 miljoonaa euroa. Laskelmassa on abstrakti metsästyksen virkistysarvo on oletettu yhtä suureksi kuin konkreettinen lihan arvo. Haittapuolella on pelkästään rahaa vaativia nimikkeitä.
Rahaa siis palaa raportin mukaan vuosittain kymmeniä miljoonia inhimillisten haittojen lisäksi. Toki raportin luvut on laskettu nykyistä suuremman kannan mukaan, mutta ongelma ei ole poistunut.
Mistä on kyse?
VTV:n raportissa todetaan, että hirvikannan säätelyjärjestelmä ei toimi. Sitä hallitsee metsästäjät, joiden omat intressit jyräävät muut yhteiskunnalliset edut. Jopa metsästyslaki on rakennettu metsästäjien ehdoilla, eikä vaikutusvaltaa tässä asiassa ole esimerkiksi liikenneministeriöllä, maa- ja metsätalouden harjoittajilla tai ympäristöministeriöllä. Lisäksi kannan laskenta ei ole luotettavaa, joten kaatolupien määrä ei perustu riittävään tietoon. Tämä pienen piirin harrastus aiheuttaa siis vuosittain em. vahingot, eikä asialle kukaan tee mitään.
Metsästäjät ovat asettaneet hirvikannan tavoitteeksi tiheyden 2-4 hirveä/1000 ha, jota he julistavat yhteisesti sovittuna asiana. Tällä hetkellä tuossa tavoitteessa ollaan. Mutta jälleen on erikoista, että metsästäjillä on valta noita tavoitteita asetella. Lain mukaan metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle, joka hirvikarjaa ruokkii ja joka vahingoista kärsii, mutta tällä ei ole vaikutusvaltaa kannan koon suhteen. Sama pätee liikenne-ja ympäristöministeriöön, joilla on ainoastaan oikeus tulla kuulluksi. Ympäristölle nykyisen suuruinen hirvi(eläin)kanta aiheuttaa luonnottoman suuren monimuotoisuutta rasittavan kuormituksen.
Liikenteen nollavision (kennekään ei tarvitse kuolla tai loukkantua vakavasti) tueksi laadittuun suunnitelmaan 2006-2010 kirjattiin seuraava lause: "Eläinonnettomuuksien vähentämiseksi tulee hirvieläinkanta pitää suunnitelmallisesti niin pienenä kuin luonnon kannalta on mahdollista."
Ei ihan ole toteutunut tuo tavoite, koska edelleen hirvikanta on nelinkertainen 70-luvun alun tasoon nähden. Mutta eipä tavoitteen toteutumiselle ole edes teoriassa edellytyksiä, koska metsästäjien organisaatiota ei ole laissa tavoitteeseen sitoutettu. Liikenneturvan julkaisusta on kuitenkin laskettavissa, että reilun 10 vuoden jakson aikana tapahtui noin 10 000 ylimääräistä hirvikolaria, joissa kuoli n. 40-50 ihmistä verrattuna tilanteeseen ennen ja jälkeen tuota jaksoa. Ottaako metsästäjät asiasta jotain vastuuta? Eivät. Löytyykö eduskunnasta tahtoa muuttaa käytäntöjä? Ei.
Metsästäjien soluttautumista päättäviin elimiin voi vain hämmästellä. Tietyissä piireissä puhutaan jopa mafian kaltaisesta toiminnasta. Kun hirvikannan säätely tapahtuu tiettyjen tietojen perusteella, eikä metsästäjien suorittamana toiminta ole osoittautunut hallituksi, silti käytäntöjä ei saada muutettua. Tämä takaa sen, että Opelixi saa jatkossakin linkittää tiivistelmiä hirvikolareista.
Aiheesta metsäalan profesorin vartin mittainen haastattelu radiossa, kannattaa kuunnella:
http://areena.yle.fi/radio/1732060
Aiheesta lisää:
http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20110003/urn_nbn_fi_uef-20110003.pdf
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-314-8/urn_isbn_978-952-219-314-8.pdf
Kantani hirvien määrään on hieman vuosien saatossa muuttunut. Olen edelleen sitä mieltä, että hirvet kuuluvat luontoon ja metsästys on erittäin tärkeä harrastus maaseudulla, mutta tällä hetkellä olen kannan harventamisen kannalla ja siten, että kantaa harvennettaisiin tiheämmin liikennöidyillä seuduilla eli painottuen etelä-Suomeen.
Minäkään en jaksa kaivaa tuoreita tilastoja, mutta muistelisin niin, että muita hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu yhtä paljon. Henkilövahingot ovat vain vähäisemmät.
Hirvieläinten määrää pitäisi siis vähentää siellä missä se aiheuttaa eniten kolareita.
Suomen luonto ei hirviä kaipaa! Helpoin tapa lisätä autoilun turvallisuutta on metsästää ne parissa vuodessa nolla-tilanteeseen...kun ei taida Suomessa kaikilla riittää rahat isojen maastoautojen hankkimiseen? Lottovoittajana ostaisin MB GL:n, siinä sitten veri vain roiskuisi, kun hirvet maskiin kolahtelisi
Joku väittää että onhan niitä turvallisia autoja henkilöautoissakin, mutta kun ei ole hirviä ajatellen - silloin kun se 600-700 kg uroshirvi osuu keskelle tuulilasia, niin siinä sekä kuljettajan että matkustajan pääkallot lähtee aika vauhdilla!!
Minun iso tila-auto on maailman turvallsimpia automalleja, mutta hyvin senkin tuulilasista tuo metsän eläin syliin sopii tulemaan. Kunnon xenon-valot sentään auttavat hiukan näillä keleillä, kun malttaa ajella pikkusen alle "satasta".
Myös luonto, eli metsiemme nuoret taimikot kiittäisivät, kun nuo elukat eivät olisi taimia syömässä. Tiedän että parhaimmillaan isännät ovat istuttaneet saman alueen kolme kertaa!!
Hirvet kuuluvat luontoon, eikä niitä pidäkään hävittää. Mutta tällä hetkellä kanta on ilmeisesti viisinkertainen luontaiseen tasoon verrattuna. Tietenkään luontommekaan ei ole luonnontilassa, vaan enemmän tai vähemmän ihmisen sorkkima. Metsätalous tuottaa luontaista enemmän ravintoa hirville ja petojen määrä on luontaista alhaisempi, joten kannan huikea kasvu on mahdollista. Lisäksi metsästyksessä pyritään maksimoimaan hirvikannan tuottavuus, kuten linkittämässäni väitöskirjassa todetaan. Siten luonnontilaisuuteen ei ehkä ole reilua hirvikannan nykytilaa suoraan verrata. Kuitenkin olen sitä mieltä, että nykyinen taso on sairas kaikkien muiden paitsi metsästyksen harrastajien näkökulmasta.
Tätä tämä sitten on. Liikenneturvallisuusinsinöörikaan ei voi kuin toivoa lisää kaatolupia, kun metsästyslaissa evätään mahdollisuudet vaikuttaa asiaan.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/397831/Peurakolarien+maara+lahti+uudelleen+kasvuun
Herbert:
Minä en lainkaan usko "luontaisen tason" määrittelyihin. Ainoa mikä määrittelee "luontaisen tason" on luonto itse. Hirvien kohdalla se voitaisiin testata lopettamalla metsästys. Sen jälkeen nähtäisiin mikä on kannan luontainen taso. Johonkin (hyvin vaihtelevalle) tasolle se asettuu, ja se on se luontainen taso nykyisessä ympäristössä. Todennäköisesti historiassakin kanta on vaidellut merkittävästi, kuten kaikki populaatiot yleensä luonnossa vaihtelevat.
Asiaa voi pohtia myös historian näkökulmasta: Jos hirvien (ja muiden metsästettävien elukoiden) luontainen taso olisi ollut noin pieni, niin miten ihmeessä metsästäjä-keräilijät olisivat aikanaan pystyneet täällä elämään ja alkeellisilla keinoilla metsästämään yhtään elukkaa? Tai miten suurempi petokanta olisi voinut elää, jos hirviä olisi ollut niin vähän?
Minusta luonnollisen kannan on täytynyt olla aika suuri, mitenkään muuten ei voi selittää esim. sitä että Suomen alueella oli esim. merkittävä susipopulaatio samaan aikaan kun täällä oltiin varsin riippuvaisia metsästyksestä.
Hirvet tosiaan ovat osallisina suuressa joukossa kolareita ja kannan koko vaikuttaa luonnollisestikin kolarien todennäköisyyten. Mutta on niissä aina hirven lisäksi toinenkin osapuoli, ja sitä ehkä kannattaisi enemmänkin miettiä miksi "viisas" ihminen kaikkine laitteineen ei pysty välttämään kolaria tyhmän luontokappaleen kanssa, joka nyt kuitenkin toimii samaan tapaan kuin hirvet ovat aina käyttäytyneet. Ei hirven käytöksessä mitään ylättävää ainakaan pitäisi olla, ihmeellistä on minusta ainoastaan se että vieläkään tuota riskiä ei tunnuta otettavan huomioon kun ajellaan riskialueilla niihin aikoihin jolloin hirvet liikkuvat.
AkiK:
= täysin yllättäen vaarasta välittämättä.
AkiK:
Kuinka hiljaa itse ajat hirvivaara-alueella? Olen sataprosenttisen varma, että se ei ole sellainen, että voit edes suurella todennäköisyydellä välttää kolaroimasta, jos tällainen luontokappale sattuu kohdalle, joten voit lopettaa tuon jeesustelun heti alkuun.
Opelixi:
Hirvi tuskin tajuaa asiasta mitään.
Oletin, että esimerkiksi sinä kuljettajana ymmärtäisit hirveä enemmän vaarasta, mutta myönnän avoimesti että olin väärässä.
Sinusta siis hirvialueita ja hirvien aiheuttamia vaaroja ei kannata ajamisessaan huomioida, koska kolaria ei kukaan pysty 100% varmuudella välttämään ja siksi pelkkä riskin pienentäminen on "jeesustelua"?
Ongelma on suomalaiset metsästysseurat, jotka pyrkivät maksimoimaan hirvenlihasaaliiin ja kannan lisääntymisen.
Tutkimusten mukaan ns talvihirvikannasta on 75 % naaraita ja 25 % uroksia, ja tämä johtuu metsästäjien "ahneudesta" hirvisaaliita kohtaan.
Metsästäjät pyrkivät jättämään luonnottoman suuren osan naaraista lisääntymään, ja ampuvat kaksi kertaa enemmän uroshirviä, kuin kannan laadullisen perimän kannalta olisi järkevää.
Koska suomalaiset ovat osoittautuneet kannan säilyttämisen kannalta kyseenalaisiksi, olisi järkevä siirtää hirvenmetsästysoikeus niille, joilla siihen on oikea perimä ja joiden kultturiin metsästys kuuluuu.
Mamme "mamuista" suurin osa tulee kulttuureista, joissa miehet metsästävät ja kalstavat ja naiset hoitavat muut työt.
Annetaan siis hirvikannan hoidosta vastuu mamuille, niin he löytävät mielekästä tekemistä ja pitävät hirvikannan tasolla, jossa liikenneonnettomuuksia sattuu mahdollisiman vähän.
AkiK:
Aiheesta voisi harrastaa kotispekulointia loputtomiin. Itse kuitenkin luotan enemmän alan professorin näkemyksiin.
Kerrotko, millaisilla toimenpiteillä hirvivahingon riski saadaan pidettyä hyväksyttävällä tasolla. Mikä on hyväksyttävä taso kuolleissa, henkilövahingoissa ja omaisuusvahingoissa mitattuna?
Ovatko määrittelemäsi toimenpiteet realistisia, vai olisiko sittenkin järkeväpää pudottaa hirvikantaa reilusti ja samalla vähentää myös muita hirvestä aiheutuvia ongelmia?
Herbert:
En epäile väitettäsi, mutta argumenttisi on niin kiinnostava, että anntatko referenssin, kiitos?
Lähinnä tuohon arvioon luonnontilaisen Suomen hirvikannasta?
AkiK:
Tuo oli vastaus siihen, kun kirjoitit: "ei pysty välttämään kolaria tyhmän luontokappaleen kanssa, joka nyt kuitenkin toimii samaan tapaan kuin hirvet ovat aina käyttäytyneet."
Kyseinen luontokappale siis tulee tielle täysin yllättäen ja vaarasta välittämättä! Kun kolareita sattuu ihmistenkin kesken, niin tarviiko tuota nyt miettiä, että miksi niitä sattuu sääntöjä noudattamattomien puolisokeiden luontokappaleiden kanssa, jotka eivät käytä heijastinta saati edes vaaleaa vaatetusta!
AkiK:
Hirvieläimiä tapaa kyllä vaara-alueiden ulkopuolellakin, mutta tietenkin kannattaa huomioida! Kysehän oli siitä, että vaikka kuinka huomioisi riskin, niin välttyäkseen varmuudella kolarilta on nopeus pudotettava niin alas, että sitä ei tule tapahtumaan koskaan.
Kysyin sinulta, että miten hiljaa itse ajat hirvivaara-alueella ja koska tietoisesti jätit siihen vastaamatta, niin se tarkoittaa sitä, että sinäkään et voi väittää pystyväsi väistämään elukkaa, kun se pimeästä puskasta yllättäen loikkaa eteesi ja siksi pyysin sinua lopettaamaan jeesustelun heti alkuun!
Se mitä kukin voi tehdä on pudottaa nopeutensa sellaiseksi, että mällin sattuessa vältytään henkilövahingoilta ja tähän itse pyrin, mutta siitähän ei nyt ollut koko keskustelussa kysymys, vaan taloudellisesta puolesta.
Herbert:
Kuuntelin tuon pätkän ja olen samaa mieltä, että se kannattaa kuunnella. Vaikka professori ja puuntuottaja Matti Kärkkäisellä on selvästi oma lehmä muita syvemmällä ojassa, niin pidin hänen ehdotustaan kannan säätelyyn erinomaisena ideana.
Sitä en kyllä ymmärrä, että miten hirvikanta on 5x luontaista kantaa suurempi, sillä eiköhän se olisi vieläkin suurempi ilman metsästystä ja varmaan petoeläimiäkin olisi sitten enemmän.
Opelixi:
Kärkkäisen huoli painottuu tietysti hänen elinkeinoonsa ja siten tietysti oma lehmä on ojassa. Kun kuitenkin katsotaan VTV:n raportista hirviin liittyviä kustannuksia, liikenteellä on ylivoimaisesti suurin potti pelissä. Jos siis asiaa tarkastellaan yhteiskunnallisesti, eikä yksittäisten yrittäjien liiketaloudellissta näkökulmasta, käytännössä kaikilla suomalaisilla korkeintaan metsästäjät (n. 300 000 kpl eli 5% väestöstä ) poislukien on syytä olla samaa mieltä. Ja yhteiskunnallinen näkökulmahan näissä asioissa pitäisi olla määräävä.
Jos metsästys lopetettaisiin, kanta räjähtäisi kasvuun ja kuka tietää, missä raja tulisi vastaan. Mutta luontaisella tarkoitin sitä, että muutkin tekijät kuin hirvet olisivat luonnon armoilla. Tällöin myös suurpetojen määrä olisi suurempi, joten se rajoittaisi hirvikantaa. Luontaisessa tilanteessa metsät olisivat erilaisia kuin nyt, joten hirville olisi ravintoakin nykyistä vähemmän tarjolla. Hirvikannan koko luonnontilassa on kuitenkin epäoleellinen asia tässä yhteydessä, koska luontomme ei luonnontilainen ole ollut enää satoihin vuosiin, eikä sellaiseksi muutu ainakaan seuraavien satojen vuosien aikana.
740 GLE:
Sama Kärkkäinen, joka linkissäni mielipiteitä esittää, jossain yhteydessä tuon mainitsi. En kuitenkaan saa päähäni, missä yhteydessä tuo oli. Ja toisaalta, kuten Opelixille totesin, tämän keskustelun kannalta asialla ei ole merkitystä.
Herbert:
Ja mitä olen ymmärtänyt viime vuosien alati kasvavista karhuhavainnoista ja susihysteeriasta, niin tuskin haluemme petojakaan lisää.
Tässä asiassa olen kuitenkin kanssasi täysin samaa mieltä, että hirvituhot maksavat liikaa ja kantaa täytyy harventaa. Samoin kauris/peura kantaa eikä nykyisen kaltainen poronhoitokaan kovin järkevältä tunnu.
Haluatko AkiK vastata 30.11.12 8:42 esittämiini kysymyksiin?
Unohtamatta haittaa hirvikärpäsistä syksyisin.
Hirvien määrässä on pitkään menty metsästäjien ehdoilla. Valtiontalouden tarkastajat ovat useasti todenneet nykyisen hirviharrastuksen olevan valtiolle menoerä. Tarkastusraportit löytyvät netistä.
Viime vuosisadan alussahan Suomessa ei ollut kuin muutama hirvi, 1970 talvikanta oli arvioitu 20.000 hirveen. Silloinkin niitä näki usein. Kautta aikojen metsästäjien hirvimäärän laskenta on ollut arviointia, ja nyt pienillä ilmoitetuilla määrillä kaatolupia on saatu vähennettyä roimasti. Kuitenkin taas lumen tultua hirvien sorkan jälkiä löytyy kuten aiemminkin.
Tämä ei tiedä hyvää liikenteessä eikä taimikoissakaan.
Ajosimulaattorillakin voitaisiin varmaan järjestää tilanne, jossa hirvi pimeässä hyppäisi auton eteen? Oikean kokemuksen perusteella olen sitä mieltä, että törmäystä on vaikea estää, vaikka ei ylinopeutta ajaisikaan.
Kemmo:
Olet aivan oikeassa, valitettavasti vain hirvikuiskaaja AkiK pystyy siihen.
Ehkä me muutkin saamme asiaan helpotusta, kun IR-kamerat yleistyvät autoissa.
Merja Kyllösen eteen hyppäsi peura simulaattorissa. Kolaria ei tullut, mutta nopeutta olikin n. 40 km/h. Kouluttaja kehui oikeaa tilannenopeutta...
http://www.iltalehti.fi/iltvautot/20120921012125515_v1.shtml
Pitäisi laittaa riistahallinnon porukka ajelemaan samalla simulaattorilla. Nopeudet saisi olla niitä, joita normaalistikin käytetään. Samaa mieltä olen Kemmon kanssa kolarin estämisen mahdollisuudesta. Tärkeimmässä roolissa on tuuri eli se, missä vaiheessa hirvi auton eteen loikkaa ja millä nopeudella hirvi tielle tulee. Tummaa otusta ei ajovalojen kuvion reunamilta erota varsinkaan, jos hirvi tulee lähivalojen keilaan vasemmalta. Valoisaan aikaankin tilanne on vaarallinen, jos lähietäisyydellä hirvi tulee auton eteen. Monta sekuntiahan ei kulu siihen, että eläin tulee puskasta näkyviin ja ehtii ajoradalle.
Edelleen kaipaan AkiK:lta kommenttia.
Herbert:
Siis metsäalan professorin. Se on yksi näkemys asiasta, metsästäjillä on omansa, liikenneturvalla omansa, luonnonsuojelijoilla omansa jne jne.
Noilla millään ei minusta ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä on mainittu luonnollinen hirvikanta. Luonnollinen hirvikanta on se, mikä on kannan koko sen jälkeen kun siihen ei puututa yhtään mitenkään.
Minä en määrittele mitään hyväksyttäviä tasoja, se on poliitikkojen tehtävä. Ne joutuvat punnitsemaan muutkin näkökulmat kuin metsätalouden professorin.
Vakavia hirvivahinkoja on, kuten sanoit, hyvin vähän ja ne tosiaan tutkitusti olisi varsin helposti vältettävissä.
Minusta riskin asiallinen huomioonottaminen ei ole mitenkään vaikeaa. Täysin kaikkia vahinkoja ei voida välttää, mutta jo järkevällä nopeudella, valojen käytöllä ym tiedossa olevilla hyvin yksinkertaisilla asioilla voi minimoida vakavan vahingon riskin ja vähentää selvästi aineellisia ym. vahinkoja jos kolari on sittenkin sattuakseen.
Vilkkaammat tiet alkaa jo nykyisin olla varsin kattavasti aidattu, joten isolla osalla liikennettä tuo riski on aika vähäinen.
No aiheuttaako hirvi vahingon vai aiheuttaako sen kuitenkin joku muu? Onko kuljettajalle yllätys, että metsissä on hirviä ja ne ylittävät myös teitä? Minä väitän, että hirvelle auton olemassaolo on todennäköisesti suuri yllätys, auton kujettajalle hirven olemassaolon ei kyllä pitäisi olla. Kuten ei myöskään niiden pääasiallisen liikkumisajan ja -reittien. Auringon laskun ja nousun ajat kun kyllä huomaa eikä varoitusmerkitkään pitäisi olla kovin vaikeasti havaittavia.
Sinä tunnut lähtevän siitä ajatuksesta, että hirvi on syypää (jos nyt näin voi elukasta sanoa) vahinkoihin riippumatta siitä miten teillä ajellaan.
Minusta on lähtökohtaisseti epärealistista lähteä määrittelemään luonnon eläinten määriä. Kaikkien eläinten määrä on luonnossa voimakkaasti vaihteleva, ei ole olemassa mitään kannan kokoa jonka voisi määritellä jollekin ajan hetkelle. Luonto on luontoa ja sen kanssa on vaan opeteltava elämään. Tilaa sille luulisi maailman harviten asuttuihin maihin kuuluvassa takapajulassakin löytyvän. Hirvi kuuluu suomalaiseen luontoon ja minusta sinne kuuluvat myös petoeläimet. Nykymittakaavaisella metsästyksellä taas ei ole mitään tekemistä luonnon kanssa, kuten ei jollain tasaisena pidetyllä elukoiden määrällä, koska luonto ei sellaista tunne.
Opelixi:
Ei asian ymmärtämiseen tarvita mitään muuta tietoa kuin se joka on yleisesti saatavilla. Kyse on vaan siitä haluaako sitä tietoa sisäistää vai ei.
Vakava hirvikolari on melko harvinainen ja yksi helpoiten vältettävissä olevista vakavien onnettomuuksien tyypeistä.
Pienemmät kolarit on silti edelleen hyvinkin mahdollisia, mutta oikea toimintatapa pienentää myös niiden todennäköisyyttä ja ennenkaikkea mahdollisten vahinkojen suuruutta ja kustannuksia.
Vai oletko eri mieltä?
AkiK:
Kuten Opelixille totesin, kyse ei ole sellaisesta kannasta, johon se asettuisi, jos metsästys lopetettaisiin. Luonto ei meillä ole luonnontilanssa, vaan ihmisen sorkkimaa. Siten hirvikantakaan ei voi asettua luontaiselle tasolle. Mutta kuten ehkä pariin otteeseen olen todennut, luontainen kanta ei ole oleellinen asia, kun pohditaan liikenneturvallisuutta.
Ihmettelit, miksi riski otetaan niin huonosti huomioon. Koska sinulla on mielipide siitä, että nykyinen ajotapa on huono, on sinulla varmaan myös mielipide siitä, mikä olisi riittävän hyvä. En minä mitään yhteiskunnallista konsensusta hae, vaan ainoastaan sinun mielipidettäsi.
Kuolemia on vähän, mutta henkilövahinkoja jo enemmän. Osa vakavia, osa lieviä. Inhimillisten haittojen lisäksi taloudellinen vahinko on merkittävä.
Kuinka paljon nykytasosta vahingot noilla opeilla mielestäsi vähenisi ja kuinka realistinen ajatus noiden oppien käyttö on? Millaisia nopeuksia enimmillään voisi käyttää hirvivaara-alueilla hirvien liikkumisaikaan? Noudattako tätä itse?
Samantekevää, kun luvut puhuvat puolestaan. Sivutiellä ajettu kolari on yhtä merkityksellinen kuin päätielläkin.
Ok, sinusta vastuu hirvistä on ainoastaan kuljettajalla. Minusta asia ei ole lainkaan noin yksiselitteinen. Yhteiskunta satsaa valtavia summia liikenneturvallisuuteen. Nimikkeitä ovat mm. talvihoidon tason määrittely, tien suunnittelun vaatimukset, liikenneturvallisuuden takia tehtävät hankkeet kuten liittymien kanavointi, keskisaarekkeet, kevyenliikenteen alikulut, hirviaidat, alan tutkimus jne. Kaikilla näillä pyritään alentamaan tienkäyttäjälle aiheutunutta riskiä.
Minusta hirvikanta kuuluu puhtaasti samaan sarjaan. Se aiheuttaa tien liukkauden, huonon geometrian yms. tekijöiden lailla konkreettisen riskin liikenteelle riippumatta siitä, onko yhteenajoon syyllinen hirvi vai autonkuljettaja.
Valitettavasti asiat on jokseenkin päinvastoin kuin sinä sanot. Yhteiskunnassamme hirvikantaa nimenomaan säädellään metsästyksen avulla, koska ilman metsästystä se räjähtäisi hallitsemattomaan kasvuun. Tämän mahdollistaa nykymuotoinen metsätalous, joka tuottaa hirville runsaasti ravintoa. Lisäksi suurpetojen määrä halutaan ymmärrettävistä syistä pitää alhaisena.
Hirvikannan vaihtelut selittyvät pääosin ihmisen toiminnalla. Ihminen on täällä voimakkaasti muokannut luontoa jo parin sadan vuoden ajan itselleen sopivaksi, joten mitään syytä luopua tuollaisesta ei ole. Vai unohdatko umpivihreän kettutytön lailla metsäteollisuuden merkityksen Suomen taloudelle? Me emme elä siitä, että retkeillään kansallispuistoissa ja vastustetaan taloudellisen toiminnan edellytyksiä. Me elämme siitä, että yritystoiminta on täällä kannattavaa ja sen ehdoilla ympäristöä muokkaamme. Siitä seuraa asioita, joista aiheutuu hankaluuksia, ellei niitä hoideta kuntoon. Yksi tällainen on hirvikanta. Nykyään hintana on tuhat hirvikolaria. Mikäli liikenneturvallisuussuunnitelman ohjelmaa olisi tältä osin toteutettu, vältettäisiin niistä n. 60% ilman, että asiasta aiheutuisi ongelmaa luonnolle. Takapajulaksi kutsumassasi maassa, joka on melkeipä millä merkittävällä mittarilla tahansa mitattuna maailman kärkeä, on tilaa 30-40 tuhannelle hirvelle. Se on arvioitu ekologisesti kestäväksi minimikannaksi, jota liikenneturvallisuussuunnitelmassa edellytetään.
Harrastatko metsästystä?
Ei luonto satoihin vuosiin ole ollut missään vakiintuneessa luonnontilassa. Jos hirvikantaa tai muuta ei säädellä se kyllä varmuudella asettuu luonnontilaan. Luonto se on sekin luonto joka meillä nyt on. Vaikutukset metsiin esim. kaskiaikana ja tervantuotannon aikaan olivat aika suuret ja epäilen että silloisissakin taimikoissa riitti hirville aika paljon popsittavaa toisin kuin proffa väitti.
Riittävän hyvä on minusta se, jos nämä nykyiset yksinkertaiset ohjeetkin otettaisiin huomioon. Niillä ongelma vähenisi jo merkittävästi. Esim. Lapissa ajaessani en näe juuri kenenkään niitä noudattavan, ei ole ihme että porojen kanssa kolahtelee jatkuvasti.
Kerroin, että mahdun autoineni ajelemaan tielle oli hirvikanta sitten vähän suurempi tai pienempi.
Mutta aika peanutseja verrattuna moneen muuhun liikenteen ilmiöön.
Ajan riskialueilla riskiaikaan yleensä 80 tai alle. Kapeilla teillä joissa on pöheikköä hitaamminkin. Hirviaita-alueilla, valaistuilla teillä ym ajan ihan normaalisti. Ennen poltin menemään aina 100-110, muutama läheltä piti tilanne sattui matkaan. Viime vuosina olen kyllä nähnyt useita hirviä, mutta aina on jäänyt hyvin pelivaraa.
Mitkä luvut? Hirvikolarit on toimenpiteillä ja useilla alueilla vähentyneet olennaisesti.
Minusta vastuu auton turvallisesta ajamisesta on aina kuljettajalla. Ei yhteiskunnalla eikä hirvillä.
Näin se tekee. Siitä huolimatta asiasta vain valitetaan.
Sama ajotapa jolla voi välttää hirvikolareita vähentää myös kaikkia muita kolareita. Miksi sitä ei kannattaisi suosia?
Sanoo kuka? Minusta kuulostaa enemmän metsästyslobbareiden puheelta. En tiedä luonnossa mitään eläinkantaa, joka räjähtäisi hallitsemattomaan kasvuun. Kanta pysyy kurissa ruoan, tautien, petojen jne jne toimesta aivan varmasti.
Nykymuotoinen metsätalous tuottaa puuta lähinnä kemialliseen metsäteollisuuteen ja jatkossa ilmeisesti halpa-arvoiseksi polttomassaksi. Onko tämä sinusta oikea suunta, kun tiedämme kuitenkin kaikki mikä on paperin kulutus Euroopassa jatkossa? Uskon kyllä itse vahvasti metsäteollisuuteen, mutta nykyinen metsätalous palvelee suurelta osin sitä vanhaa tuotantomallia jota ei kohta enää ole. Jatkossa tarvitaan laadukasta puutavaraa kilohinnaltaan kalliisiin tuotteisiin ja sitä löytyy Suomesta tällä hetkellä aika vähän.
En unohda, mutta ei pidä unohtaa sen muutoksiakaan. Eikä pidä unohtaa sitä, mihin Suomen asutus ja taloudellinen toiminta vääjäämättä entistä enemmän painottuu ja mitä se vaikuttaa siihen mitä pidetään arvokkaana ja mitä ei. Oma veikkaukseni on, ettei kehitys ainakaan tule korostamaan luonnon alistamista ihmiselle vaan päinvastoin. Suurin osa Suomea on jo nyt ja jatkossa vielä enemmän ns. "loma-Suomea", eikä tuo kehitys ole mihinkään muuttumassa. Pk-seutu kasvaa yhden keskikokoisen kaupungin verran joka vuosi ja muut kasvukeskukset toisen mokoman. Näillä kaupunkilaisilla metsänomistajilla saattaa olla ihan eri käsitys metsän arvosta kuin ns vanhoilla isännillä.
Ja mikä hinta saadaan jatkossa luontoarvoista saadaan, sitä ei pysty kukaan sanomaan.
Eiköhän siihen vaikuta enimmäkseen sellaiset asiat kuin palkat, energianhinta, logistiikkakulut. Puun hintaankin hirvillä on hyvin pieni vaikutus, Esim pelkkä rikkidirektiivi maksaa teollisuudelle 4-7 kertaa sen minkä kerroit hirvien hinnaksi. Voi näitä asioita vähän suhteuttaakin.
Tietääkseni Ruotsissa on merkittävästi edullisempi metsäteollisuuden toimintaympäristö ja samaan aikaan siellä on moninkertainen hirvikanta Suomeen nähden. Mitä olen naapurimaan metsissä käynyt, on metsätalous silminnähden erilaista kuin meillä. Erilaisten metsien kirjo on selvästi suurempi, puuta kasvaa Suomen tapaan enemmän kuin sitä käytetään ja silti puu on halvempaa sen ostajalle.
Edelleen kysyn, millä perusteella voidaan määritellä mistä aiheutuu luonnolle haittaa ja mistä ei? Käsitteenä luonto tuskin itselleen haittaa aiheuttaa, vaan hakee kulloisenkin tasapainon. Ihmisen toimet sotkevat aina tuota tasapainoa.
Naapurimaassa joka on tällä hetkellä vähän edistyksellisempi kaikessa kilpailukykyyn liittyvässä ja myös liikenneturvallisuudessa, on noin neljännesmiljoona hirveä. Pinta-alaan nähden määrä on ainakin kaksinkertainen Suomeen nähden.
En. Jos harrastaisin, en viitsisi harrastaa tällaista nykyisenkaltaista eläinten porukalla ajamista vaan oikeaa metsästystä jossa on mies (ja koira) vastaan elukka ja elukallakin on mahdollisuus.
AkiK:
80km/h vauhdilla et voi mitenkään välttyä hirvikolarilta, jos sellainen päättää hypätä yllättäen tiellesi. Ongelmaa ei siis sinun ajotavallasi ratkaista, joten kuten jo alussa totesin, niin voit lopettaa jeesustelun.
Minäkin pudotan nopeutta ihan kuten sinäkin, mutta en todellakaan kehtaa väittää, että voisin siten välttyä törmäykseltä, kun elukka sattuu riittävän kohdalle. Joka vuosi olen itsekin niitä nähnyt eikä ole vielä kopsahtanut, mutta näin lienee vähintään miljoonan muunkin autoilijan kohdalla vuosittain, mutta silti muutaman tuhannen arpa voittaa joka vuosi.
AkiK:
Metsätalous on meillä ollut nykymuodossaan vasta noin 60 vuotta. Sitä ennen ei juurikaan ollut varsinaisia taimikoita, koska metsiä harsittiin poistamalla vain suurimmat puut. Ja tästä syystä ravinnon määräkin on ollut aivan toista luokkaa kuin nykyään.
Ymmärrän kirjoittamastasi, että mielestäsi hirvikantaa ei ole tarpeen alentaa. Ymmärsinkö oikein?
Entä sitten?
Viime aikojen kirjoituksista päätellen olet kokenut jonkinlaisen herätyksen. Ennen tosiaan 10 km/h ylinopeus oli sinulle osa normaalia ajamista, jossain keskustelussa et edes pitänyt sitä ylinopeutena, koska poliisi ei niihin silloin puuttunut. Mitä sinulle on tapahtunut parin vuoden aikana?
Onnettomuusmäärät. Kolarit tosiaan ovat viime vuosina vähentyneet, koska hirvikantaa on leikattu 2000-luvun alun huipusta n. 40%. Mutta tuolloin kanta olikin ennätyksellisen suuri, koska tilanne karkasi totaalisesti riistahallinnon näpeistä. Nykytilan vertaamisessa tuollaiseen ei ole mitään tolkkua. Onnettomuusmäärät ovat kuitenkin nykyään suuremmat kuin ennen tuon tapahtuman alkua.
Ajamisesta kyllä, mutta silti muillakin osapuolilla on oma vastuunsa liikenteen turvallisuudesta. On aivan älytöntä virkamiesmäiseen tapaan vetäytyä jonkin kuljettajan vastuun taakse, jos olosuhteet ei ole kunnossa. Juuri siksi esimerkiksi teiden hoitourakoitsijoilla on tiukat ehdot kunnossapitoon liittyen, joita hoidon tilaaja eli Liikennevirasto myös seuraa. Miksi hirviasia olisi tässä suhteessa poikkeus?
Mitä tarkoitat? Epäkohdista keskustelu on hankalaa, jos se tulkitaan valittamiseksi tai jos valittaminen ei ole suotavaa.
Ei kukaan ole sanonut, etteikö sitä kannattaisi suosia. Mutta realismi on silti paikallaan. Vuosikymmenien mittainen tilasto kertoo sen, että hirvikolarien määrä korreloi hirvikannan kanssa varsin tarkasti. Sinä voit alkaa siirtää vuoria paikoiltaan, mutta minusta parempiakin keinoja on olemassa.
Minä. Metsästäjät lobbaavat hirvikannan kasvattamisen puolesta, minä olen tuota ajatusta vastaan.
Katsohan nyt Liikenneturvan julkaisusta (linkki tämän ketjun alkupuolella) hirvikannan kehitystä 90-luvun puolivälistä vuoten 2002. Tuolloin riistahallinnossa lupakäytäntöjä muutettiin, jonka seurauksena kaatolupia annettiin liian vähän. Metsästystä kuitenkin harjoitettiin ja joka vuosi kaadettiin kymmeniä tuhansia hirviä. Silti kanta kasvoi noin voimakkaasti. Kuitenkaan edes huippuvuosina hirvikantaa ei vaivannut minkäänlaiset erityiset taudit tms. tekijät, jotka luonnostaan olisi kantaa kurittanut. Ymräristömme siis tarjoaa elinkelpoiset olosuhteet ainakin tuollaiselle kannalle. Ja samalla edellytykset yli 3000 vuosittaiselle hirvikolarille.
Ehkä sinä olet eri mieltä siitä, onko 140000 hirven talvikanta hallittavissa oleva asia. Minä, liikenneministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö ovat kuitenkin eri mieltä. Jopa riistahallinto totesi tuolloin, että on tarvetta alentaa kantaa.
Minä en tiedä, mihin metsätalous kehittyy. Uskon ja toivon, että puulla voidaan korvata tulevaisuudessa yhä enemmän uusiutumattomia raaka-aineita ja energiaa. Mutta tällä hetkellä metsänomistajat saavat vuosittain kantorahatuloja 2 Mrd ja metsäteollisuuden tuotannon arvo on siihen verrattuna kymmenkertainen. Oli luvut suuria tai pieniä, se ei vaikuta siihen, etteikö hirvistä aiheutuvaa ongelmaa pitäsi minimoida.
Metsien inventointitiedot kertovat senkin, että laadukkaan puutavaran tuottaminen on vaikeaa, koska hirvet aiheuttavat merkittävästi vahinkoa. Taimivaiheessa vikaantunesta puusta ei koskaan tulla saamaan laadukasta tukkia.
Millä lailla mahdolliset metsätalouden muutokset ovat syy olla vähentämättä hirviä? Jos nyt joku helsinkiläinen metsänomistaja ei ole huolissaan hirvistä, ei se tarkoita sitä, etteikö tarvetta kannan alentamiseen olisi. Miksi hirviä pitäisi olla näiden mielestä niin paljon, että vahinkoa syntyy niin liikenteessä kuin metsätaloudessakin?
Hirven metsästyksestä? Jos tuolla joskus on rahallista arvoa metsänomistajalle, kantaa voidaan nostaa helposti.
Eli kun isompiakin asioita on olemassa, pienemmistä ei niin ole väliä?
Muutama metsässä käynti ei ole kovin hyvä tapa arvioida näitä asioita. Esimerkiksi linkittämäni väitöskirja antaa jo ihan toisenlaisen kösityksen aiheesta.
Ihmisen toimet ovat sotkeneet sitä jo pitkään, joten vaihtoehtoja tasapainoilun jatkamiselle ei ole.
Paljonko hirvet aiheuttavat Ruotsissa vahinkoa?
Hirven metsästys ei ole tuollaista idealistista toimintaa. Sen tärkein tehtävä on riistakantojen hoito.
AkiK:
Ruotsissa ajetaan vuosittain yli 5000 hirvikolaria. Siihenkö pitäisi pyrkiä Suomessakin? Ehkäpä mielestäsi hirvikanta olisikin "balanssissa", jos hirviä tapettaisiin yhtä paljon autoilla kuin hirvikivääreillä? No, logiikkasi valtion harrastaman hirvieläinten laiduntamisen vilkkaimpien pääteiden varsilla ja liikenneturvallisuuden suhteen on kyllä muutenkin aivan käsittämätöntä.
Perinteisiä pääkaupunkiseudulla asuvan kettutytön juttuja sillä poikkeuksella, että on kuitenkin käynyt ihan Ruotsissa asti puita katsomassa.
Mielelläni kuulisin AkiK mm. sen, kuinka ruotsalaiset hallitsevat meitä suuremman hirvikannan seurauksia ja olinko oikeassa tulkitessani kommenttejasi. Jatkatko keskustelua?
Opelixi:
Ja väitätkö tosiaan että oikealla ajotavalla ongelma ei vähene merkittävästi? Minä jo kerroin sinulle, että oikealla ajotavalla voi vähentää hyvin vakavan kolarin todennäköisyyden lähes olemattomaksi ja lisäksi laskea vähäisempien kolareiden todennäköisyyttä. Minulle se riittää, sinulle ei.
Ilmeisesti sillä tosiasiallakaan ei sinulle ole väliä, että 20.000 hirven kannalla ja nykyisillä ajotavoilla niitä kolareita sattuisi edelleen paljon ja edelleen joku kuolisi silloin tällöin. Oikealla ajotavalla päästään ihan samaan, vaikka luontokin voi silloin olla luontoa hirvineen.