Kädettömälle sopii mielestäni parhaiten "suora sähkölämmitys" eli patterit ikkunoiden alle. Ne ei vaadi muuta huoltoa kuin joskus imurilla vetäisee pölyt ympäriltä pois.
Maalämpö on periaatteessa melko huoltovapaa, mutta pienenkin ongelman sattuessa kaikki "mattimeikäläiset" joutuvat tilaamaan huoltoliikkeen paikalle.
Maalämpöä monesti kehutaan edulliseksi, mutta investointikustannusten ansiosta takaisinmaksuaika on pitkä, 50 vuotta tai enemmän. Kaverit joskus kehuu, että takaisinmaksuaika olisi 5 vuotta, mutta silloin verokki on samainen vesikeskuslämmitys tai -lattialämmitys ja lämpö tehdään öljyllä.
Ei tarvitse pattereita laittaa, vastukset saa lattiaankin.
Ottakaa myös huomioon, ettei alle 180m2 saa maalämpöä kannattamaan oikein ikinä.
150-180m2 taloon saa sähkökattilan 1700 ja lattialämmitys putkiston tarvikkeineen 3500. Sähkön kulutus käyttövesineen ja käyttösähköineen tuon kokoisessa talossa on n.16-18500kWh vuodessa eli 1600-1850.
Maalämpö laitteisto maksaa n.7000-8000 ja lattiaputkisto on sama. Lisäksi tulee vielä porauskustannukset 5000-8000. Eli perustamsikustannukset maksaa 11000-15000 enemmän.
Myös maalämpö kuluttaa sähköä ja vastaavaa maalämpötalo vien käyttösähköineen sen 8-10000kWh eli 800-1000. Eli maksimi säästö vuodessa olisi 900-1000. Eli "kuolletus" aika 15-20000 olisi 16-22 vuotta, siinä ajassa molemmat laitteet saatetaan jo joutua uusimaan/korjamaan laajasti.
Kuten Ryne kirjoittaa,niin tosiaankin monelta unohtuu nuo kokonaiskustannukset,joita tosin on vaikea ennustaa tulevaisuudessa.Pellettilämmitykseen meidän taloakin(öljy/puu kattila vesipattereilla)"painostettiin",mutta onneksi ei tullut vaihdettua.Naapureilla on niista huonoja kokemuksia,ja ei todellakaaan huoltovapaita.On nokipaloja,vaikka nuohous hoidettu(vakuutus maksoi),kairan jumiutumisia,huonolaatuista pellettiä ja mikä pahinta,hinta noussut joka kerta kun pellettiä on tullut.Tuo hinta näyttää nousevan raaka-aine pulan takia nykyään reippaasti.Niin ja öljylämmitys on kallista vain verotuksesta johtuen.Perkkele!
Rakennettiin 2000-2001 134 m2 torppa ja silloin sähköenergian hinta oli jotain 1,3 c/kWh (reilu 8p/kWh). Laskettiin tarkkaan eri vaihtoehdot ja kun vielä korkokulutkin yritin huomioida, niin halvimmaksi ja huolettomimmiksi katsottiin kaapelit pintalaattaan. Huolettomampaa tuskin on. Suunnittelija sanoi vanhimpien toimivien systeemien olevan menneen vuosisadan alkukymmeniltä. Varaava takka on ja lisäksi ilmalämpöpumpun voisi hankkia.
Rakennettiin 2000-2001 134 m2 torppa ja silloin sähköenergian hinta oli jotain 1,3 c/kWh (reilu 8p/kWh). Laskettiin tarkkaan eri vaihtoehdot ja kun vielä korkokulutkin yritin huomioida, niin halvimmaksi ja huolettomimmiksi katsottiin kaapelit pintalaattaan.
Miten hyvin onnistuitte sähkön hintakehityksen arvioinnissa?
Vielä suurempaa tuhlausta on polttaa sitä moottorin sylintereissä.
Voitko perustella väitettesi? Ajoneuvoissa oljyn suuri energiatiheys pääsee oikeuksiinsa. Taloja voi lämmittää ongelmitta monilla muillakin polttoaineilla.
Jos uutta taloa teette, niin eristäkää se kunnolla, tehkää tiiviiksi ja laittakaan kunnon ovet ja ikkunat. Lämmitysmuodoksi sitten suora sähkölämmitys joka on halvin perustaa. Myös vanhemman torpan voi lisäeristää ja säästää lämmityskuluissa.
Aivan turha investoida esim. maalämpöön, joka vaatii huoltoa ja varaosia myöhemmin.
Vielä suurempaa tuhlausta on polttaa sitä moottorin sylintereissä.
Voitko perustella väitettesi? Ajoneuvoissa oljyn suuri energiatiheys pääsee oikeuksiinsa. Taloja voi lämmittää ongelmitta monilla muillakin polttoaineilla.
Voin, hyötysuhteella. Ajoneuvoissa ne vähäiset öljyvarat muuttuvat lähinnä lämmöksi ja ääneksi.
Jos uutta taloa teette, niin eristäkää se kunnolla, tehkää tiiviiksi ja laittakaan kunnon ovet ja ikkunat. Lämmitysmuodoksi sitten suora sähkölämmitys joka on halvin perustaa. Myös vanhemman torpan voi lisäeristää ja säästää lämmityskuluissa.
Aivan turha investoida esim. maalämpöön, joka vaatii huoltoa ja varaosia myöhemmin.
Jos pyritään eristämällä maalämmön enrgiansäästoihin niin joudutaan kolminkertaistamaan ikkunoiden, ovien, ilmanvaihdon, seinien, katon, lattian suorituskyky! Tämänkin jälkeen suihkussa voi käydä vain joka kolmas päivä jos haluaa päästä maalämmon kulutuksin...
Jos uutta taloa teette, niin eristäkää se kunnolla, tehkää tiiviiksi ja laittakaan kunnon ovet ja ikkunat. Lämmitysmuodoksi sitten suora sähkölämmitys joka on halvin perustaa. Myös vanhemman torpan voi lisäeristää ja säästää lämmityskuluissa.
Aivan turha investoida esim. maalämpöön, joka vaatii huoltoa ja varaosia myöhemmin.
Jos pyritään eristämällä maalämmön enrgiansäästoihin niin joudutaan kolminkertaistamaan ikkunoiden, ovien, ilmanvaihdon, seinien, katon, lattian suorituskyky! Tämänkin jälkeen suihkussa voi käydä vain joka kolmas päivä jos haluaa päästä maalämmon kulutuksin...
Kale_tm taitaa myydä maalämpöpumppuja tai huoltaa niitä kunhan pumput menee vaihtoon.
Monesti investointikustannukset unohtuu laskelmista kun mietitään vain kulutuslukuja. 15000 euron ylimääräiset perustamiskustannukset hämärtyvät kun talon rakentaminen maksaa 500.000 eur. Toista se oli ennen kun maalämmön lisäkustannukset oli samat 15 tonnia, mutta talon tontteineen sai alle 100 000 euroa. Tämä oli esim. vuonna 1996 kun minä ostin talon puolella miljoonalla markalla, alle 30 min Kehä III.
15 000 euron nettotuloihin useimpien meistä pitää käydä aika pitkään töissä, 6-12kk.
Tietysti kokonaiskustannukset on laskettava huolella. Kannattaa kuitenkin muistaa että laskuissa on aina arvattu sähkonhinan kehitys. Minusta vaikka maalämpö ei säästäisikään yhtään euroa niin pelkkä sähkon säästo on tarpeeksi painava syy valita se.
Ja en myy enkä huolla maalämpöpumppuja, mutta onneksi alan ammattilaisia löytyy jos tarvetta on.
Kaikissa energialaskelmissa kauemmas tulevaisuuteen on varminta lähteä siitä, että energia kallistuu roimasti. Esimerkiksi eri uusiutuville energianlähteille maksettavat tukiaiset siirretään tavalla tai toisella kaikkien sähkönkuluttajien maksettavaiksi. Pelkästään tuulivoiman syöttötariffin kustannus noussee vuodessa noin pariin sataan miljoonaan euroon. Se on 40 euroa per nokka eli nelihenkisessä perheessä 160 euroa, jos siis kulu jakautuisi tasan kaikille. Koska se kuitenkin menee kaiken sähkön hintoihin, kulu eijakaudu tasan. Sitä maksavat enemmän ne, jotka kuluttavat enemmän - ja päinvastoin. Eli pelkkä tuulisähkön tukeminen tuottanee runsaasti sähköä kuluttaville talouksille useiden satojen eurojen lisälaskun vuoteen 2020 mennessä.
Lisäksi sitten kaikki muut uusiutuvan energian tuet. Joku nekin maksaa, luultavimmin energian hinnoissa. Esimakuahan on nyt tulossa ensi vuoden alussa energiaverojen korotuksina. Mutta se on vasta alkua.
Pohjalla olevissa sähkön tukkumarkkinahinnoissakin paine on yksiselitteisesti ylöspäin. Euroopan sähkömarkkinat yhdentyvät ja se tarkoittaa hintojen nousua täällä, missä sähkö on halvempaa. Kaikki sähkön uudet tuotantotavat tai vanhojen tapojen uudet laitokset tekevät entistä kalliimmalla sähkön(esim uudet ydinvoimalat ovat tähtitieteellisen kalliita rakentaa verrattuna nykykalustoon). Tämänkään vuoksi tukkuhinnat eivät voi laskea vaan nousta.
Pientalon lämmitystapavaihtoehtoja laskettaessa kannattaa ehdottomasti tehdä stressitesti esimerkiksi nykyiseen verrattuna kaksinkertaisella sähkön hinnalla. Sähkön hinnan kaksinkertaistuminen on hyvinkin realistinen skenaario jo vuoteen 2020 mennessä, ja se on rakennuksen ja sen lämmitystavan elinkaarta ajatellen ihan kohta.
Itse hakisin uutta taloa tehtäessä mahdollisimman pientä kulutusta ja mahdollisimman energiatehokasta lämmitystapaa, vaikka investointi kasvaisikin. Luultavasti päätyisin johonkin passiivitaloon, jossa hätävarana olisi varaava takka tosikylmiä kelejä varten.
Lisäyksenä edelliseen se, että tuo tuulisähkön syöttötariffin kustannusten jakotapa laskuissani on toki yksinkertaistus eikä mene nykyisen sähkönkulutuksen suhteessa, koska puolet sähköstähän menee teollisuuteen. Epäilen energiaintensiivisen vientiteollisuuden kuitenkin selviävän selvästi alennetulla rasituksella.
Pientalon lämmitystapavaihtoehtoja laskettaessa kannattaa ehdottomasti tehdä stressitesti esimerkiksi nykyiseen verrattuna kaksinkertaisella sähkön hinnalla. Sähkön hinnan kaksinkertaistuminen on hyvinkin realistinen skenaario jo vuoteen 2020 mennessä, ja se on rakennuksen ja sen lämmitystavan elinkaarta ajatellen ihan kohta.
Viimeisen viiden vuoden aikana sähkön hinta on noussut lähes 50%. Minusta tuo 10 vuotta ja 100% hinnan nousu on todennäkoinen skenaario ja stressitesti voisi olla 200% hinnan nousu.
Itse hakisin uutta taloa tehtäessä mahdollisimman pientä kulutusta ja mahdollisimman energiatehokasta lämmitystapaa, vaikka investointi kasvaisikin. Luultavasti päätyisin johonkin passiivitaloon, jossa hätävarana olisi varaava takka tosikylmiä kelejä varten.
Rakensimme juuri tälläisen talon höystettynä aurinkokerääjällä käyttöveden lämmmitykseen.
pystytkö arvioimaan, paljonko se talon "passiivisuus" kasvatti budjettia. Vertailu tietty vaikeaa, kun tasan samanlaisia verrokkejahan ei varmaan helposti löydy, mutta vähän karkeampikin arvio kelpaa.
Tuo aurinkokerääjä on tosiaan fiksu verme, jonka omasta optimilistatani unohdin. Se riittänee tuottamaan tarvittavan lämpimän käyttöveden aika ison osan vuodesta?
pystytkö arvioimaan, paljonko se talon "passiivisuus" kasvatti budjettia. Vertailu tietty vaikeaa, kun tasan samanlaisia verrokkejahan ei varmaan helposti löydy, mutta vähän karkeampikin arvio kelpaa.
Tuo aurinkokerääjä on tosiaan fiksu verme, jonka omasta optimilistatani unohdin. Se riittänee tuottamaan tarvittavan lämpimän käyttöveden aika ison osan vuodesta?
Talo on juuri valmistumassa eikä aivan lopullisia laskelmia ole vielä tehty, mutta kunnon eristys maksaa 30 -40 % lisää normitaloon, tiivistystyö jokusen tonnin ja ikkunat/ovet vielä jotain (kuului pakettiin). Riippuen siitä mihin verrataan, kustannus lienee 5 - 10 % välillä, mutta sitten menoja karsii se ettei tarvitse satsata esim maalämpöön.
Laskeskelin kuinka paljon eristysyä täytyy parantaa jotta päästään maalämpötalon kulutuslukuihin. Motivalta löytyi arvio miten talon energiankulutus jakaantuu 2010 rakennussäädöksillä:
Käyttövesi 19%
Sähkö 25%
Lämmitys 56%
-------------
100%
Standardi maalämpötalossa kulutus on :
Käyttövesi 6%
Sähkö 25%
Lämmitys 19%
-------------
50%
Jotta eristyksellä päästään maalämpötaloon kulutukseen on erisytksiä parannettava 9-kertaiseksi!:
Laskeskelin kuinka paljon eristysyä täytyy parantaa jotta päästään maalämpötalon kulutuslukuihin.
Periaatteessa ihan hyviä laskelmia, mutta niistä puuttuu yksi suuri tekijä. Nimittäin se, että muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (ulkovalaistus, tiski- ja pyykkikoneen vedenlämmitys, kiuas osittain) taloudessa käytetty sähkö päätyy lämmitykseksi.
Joten noilla prosenteilla näyttää siltä, että jos sähkönkulutuksen ja lämmityksen summa (81 % tavallisen talon energiankulutuksesta) summa saadaan pudotettua eristyksellä kolmasosaan (27 % normitalosta), niin sitten koko energiankulutuksen summa jää tuonne maalämpötalon nurkille.
Lämmön karkaamisen pudottaminen kolmannekseen siis riittää. Vaikka ei sekään helppoa ole, koska normisäännötkin taitavat jo vaatia LTO:n ja ihan kohtuulliset eristysratkaisut.
Laskelmissa on toki paljon jossittelun varaa. Ehkä tuota käyttöveden lämmityksen energiankulutusta saadaan vähän alas sitäkin. Toisaalta passiivitalossa voi lämmityskauden ulkopuolella uhata jäähdytyskausi varsin ison osan ajasta. Mutta jos taloa jäähdytetään joka tapauksessa, niin silloin passiivitalon jäähdyttäminen voi kuumemmilla keleillä (jolloin lämpö tulee ulkoa, ei sisältä ) olla helpompaa kuin normitalon.
Ihan pelkällä rakennetujen talojen kulutusvertailullakaan ei päästä lopulliseen totuuteen. Passiivitalon rakentaja on oletettavasti energiatietoinen henkilö, joka muita helpommin antaa vähän periksi asumisviihtyvyydessä (lämpö, ilmanlaatu, veden käyttö ) ja näkee muuten vaivaa (laitteiden valinta, turhan kulutuksen välttäminen) päästäkseen matalampiin energiankulutuksiin.
Tässä on ehkä turha rakentaa kovin isoa vastakkainasettelua maalämmön ja passiivitalon välille. Määräykset kuitenkin sallivat jopa suoralla sähkölämmityksellä olevan ei-passiivitalon rakentamisen, ja siihen verrattuna melkein mikä muu vain on ympäristöteko.
Asumme ei-passiivi talossa, suora sähkölämmitys. Asuttu jo reilut 15v. Eristykset on viime vuosituhannen lopulta, ikkunat on tupla-lämpöelementillä eli yht. kolme lasia. Välikattoon puhallutin lisää villaa.
Talo on 185m2, yhdessä kerroksessa. 4hlön perhe, kaksi teiniä. Koko vuoden sähkönkulutus n. 23 000kWh. Heinäkuun kulutus oli 550pv-kWh, 530yö-kWh, vesi lämpiää vain yö-sähköllä.. Talvella pakkasten aikaan kulutus on noin 2300-2500 kWh/kk. (viime talven pakkasten aikaan, tammi-helmikuu). Tammikuun sähkölasku oli 255e, helmikuun 236e, heinäkuun 136e, sisältäen siirron, verot jne.
Lämmitys muodostaa n. 25-30% koko vuoden sähkölaskusta, vedenlämmitys lisäksi. 08/2009-07/2010 sähkö maksoi kokonaisuudessaan 2170e, josta lämmityksen osuus n. 650e.
Jos lämmityksen osuuden voisi pienentää esim. 1/3 osaan, eli vuotuiset säästöt olisi luokkaa 400e, niin kuinka suuren pääoman kannattaisi sijoittaa a) jälkeen päin b) talon rakennusvaiheessa ? Ei ainakaan kymmeniä tuhansia?
Säästöt ei olisi olleet 400e/a -90 luvulla.
En tiedä miten Motivan rakennussäännöksillä 2010 lämmitys muodostaisi yli puolet energiakuluista...
Jos ympäristösyistä haluaa pienentää energiankulutusta, voisi pienempi talo olla hyvä konsti, toiseksi pieni perhe...
Periaatteessa ihan hyviä laskelmia, mutta niistä puuttuu yksi suuri tekijä. Nimittäin se, että muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (ulkovalaistus, tiski- ja pyykkikoneen vedenlämmitys, kiuas osittain) taloudessa käytetty sähkö päätyy lämmitykseksi.
Totta että laskelmani oli ylimalkainen ja ei ihan totuuden mukainen.
Mutta vaikka tehtäisiin kuinka hyvä passiivitalo jossa ei tarvittaisi yhtään sähköä lämmitykseen niin se kuluttaisi 44% "standardi" talon energian kulutuksesta kun taas maalampötalo kuluttaa 50%. Joten ei nämä passiivi talot ole mitään energiasäästön ihmeitä. Tietysti paras on tehdä passiivi maalämpötalo mutta silloin kustannukset tahtoo karata käsistä.
Jos lämmitys suorasähkötalossa on vain 25-30 % sähkön vuosikulutuksesta, niin mihin ihmeeseen se 17 000 kWh vuodessa kuluu. (23000 - 5750 = 17 250 kWh). Tuon kokoisessa pientalossa pitäisi käyttösähköä mennä Helenin kertomien keskiarvojen mukaan 5000 - 6000 kWh (oma samankokoinen taloutemme Helsingissä kuluttaa sähköä reilut 4000 kWh vuodessa, kun lämpö ja lämmin käyttövesi tulevat kaukosta). Siis yli 10 000 kWh teillä pelkkään veden lämmitykseenkö?
Nyt en joko tosiaan ymmärrä jotain tai sitten tuo 25 - 30 % /650 e on ihan metsässä oleva arvio lämmityksestä. Epäilen sitä vahvasti.
Tai sitten taloudessanne on kymmenen 40 tuuman plasmatelkkaria ympäri vuorokauden päällä. Lämmöksihän se käyttösähkökin sitten muuttuu, kuten hiilipäästö totesi...
Pitipä oikein tarkastaa kun tuli puheeksi. Liioittelin edellä hiukan sähkönkulutustamme. Se ei ole yli vaan alle 4000 kWh:n, tarkkaan ottaen viimeisen mittauksen mukaan vuositasolla 3600 kWh.
Jos lämmitys suorasähkötalossa on vain 25-30 % sähkön vuosikulutuksesta, niin mihin ihmeeseen se 17 000 kWh vuodessa kuluu. (23000 - 5750 = 17 250 kWh). Tuon kokoisessa pientalossa pitäisi käyttösähköä mennä Helenin kertomien keskiarvojen mukaan 5000 - 6000 kWh (oma samankokoinen taloutemme Helsingissä kuluttaa sähköä reilut 4000 kWh vuodessa, kun lämpö ja lämmin käyttövesi tulevat kaukosta). Siis yli 10 000 kWh teillä pelkkään veden lämmitykseenkö?
Nyt en joko tosiaan ymmärrä jotain tai sitten tuo 25 - 30 % /650 e on ihan metsässä oleva arvio lämmityksestä. Epäilen sitä vahvasti.
Tai sitten taloudessanne on kymmenen 40 tuuman plasmatelkkaria ympäri vuorokauden päällä. Lämmöksihän se käyttösähkökin sitten muuttuu, kuten hiilipäästö totesi...
En tiedä mittaako Fortum sähköä väärin, mutta faktaa on, että heinäkuun kulutus oli toista tuhatta kWh (lasku 139e), eikä varmasti ole lämmityksiä (paitsi vesi) päällä. Sähkölaskussa on toki kuukausi yms. maksuja, laskin kulutuksen eurojen suhteessa. Käytin muuna kuin lämmityssähkönä 130e/kk ja loppu lämmitystä. Samanlaista kulutusta on saanut kollegani Järvenpäässä, vastaavankokoinen okt, paitsi uudempi. Kulutusta on toki turha verrata rivariin tai kerrostaloon vaikka neliöt/perhe olisi samansuuruinen. Kylmäkoneet on lähes uudet, alle 2v vanhat, tietokone on "aina" päällä n. 140W, 50" TV muutaman tunnin päällä/pv, perhe kotona koko kesän eli ruuanlaittoa 7pv/vk. Tuo Helenin keskiarvo on sikäli erikoinen, että jos lämmitys olisi puolet, koko kulutus olisi vain reilut 10 000kWh/a. Sillä tuskin kukaan sähkölämmitteisen talon omistaja pärjää...
Todellisuudessa lämmitysenergiasta 1/3 menee lämpimään käyttöveteen (riippuu tietenkin myös asukkaiden määrästä, kotona oloajasta, tavoista yms.) ja lopusta (2/3) yli puolet imanvaihtoon jos ei ole lämmön talteenottoa tai poistoilmalämpöpumppua! Kyse siis "normaalista hyvin tehdystä" talosta!
Lisäeristyksen yms. vaikutus on niin pieni ettei "tienaa" itseään aivan heti?
Pitipä oikein tarkastaa kun tuli puheeksi. Liioittelin edellä hiukan sähkönkulutustamme. Se ei ole yli vaan alle 4000 kWh:n, tarkkaan ottaen viimeisen mittauksen mukaan vuositasolla 3600 kWh.
Minun mummon sähkönkulutus on 1500kWh vuodessa.
Kerro nyt vähän enemmän parametrejä.
- okt - rivitalo - kerrostalo?
- m2?
- henkilöitä taloudessa?
- jos kaukolämpö hoitaa lämmityksen ja veden lämmityksen, niin onko oma mittaus vai maksu vastikkeessa?
- vastike per m2?
- vedestä maksetaan kulutuksen mukaan vai per henkilöiden lukumäärä?
Pelkällä kWh/a luvulla ei oikein voi arvoida onko luku pieni vai iso. Jos asunnossa ei ole kuin pieni jääkaappi ja yksi säästölamppu, kulutus voi olla hyvinkin pieni.
Kädettömälle sopii mielestäni parhaiten "suora sähkölämmitys" eli patterit ikkunoiden alle. Ne ei vaadi muuta huoltoa kuin joskus imurilla vetäisee pölyt ympäriltä pois.
Maalämpö on periaatteessa melko huoltovapaa, mutta pienenkin ongelman sattuessa kaikki "mattimeikäläiset" joutuvat tilaamaan huoltoliikkeen paikalle.
Maalämpöä monesti kehutaan edulliseksi, mutta investointikustannusten ansiosta takaisinmaksuaika on pitkä, 50 vuotta tai enemmän. Kaverit joskus kehuu, että takaisinmaksuaika olisi 5 vuotta, mutta silloin verokki on samainen vesikeskuslämmitys tai -lattialämmitys ja lämpö tehdään öljyllä.
Mullon pellettilämmitys, ja pellettikattilassa on myös 6 kilowatin sähkövastus, mutta en ole kokeillut vielä sähkövastusta.
Pelletin ja maalämmön nuo huoltoliike-kustannukset kieltämättä vähän askarruttaa, jos siis on ihan kädetön käyttäjä.
Ei tarvitse pattereita laittaa, vastukset saa lattiaankin.
Ottakaa myös huomioon, ettei alle 180m2 saa maalämpöä kannattamaan oikein ikinä.
150-180m2 taloon saa sähkökattilan 1700 ja lattialämmitys putkiston tarvikkeineen 3500. Sähkön kulutus käyttövesineen ja käyttösähköineen tuon kokoisessa talossa on n.16-18500kWh vuodessa eli 1600-1850.
Maalämpö laitteisto maksaa n.7000-8000 ja lattiaputkisto on sama. Lisäksi tulee vielä porauskustannukset 5000-8000. Eli perustamsikustannukset maksaa 11000-15000 enemmän.
Myös maalämpö kuluttaa sähköä ja vastaavaa maalämpötalo vien käyttösähköineen sen 8-10000kWh eli 800-1000. Eli maksimi säästö vuodessa olisi 900-1000. Eli "kuolletus" aika 15-20000 olisi 16-22 vuotta, siinä ajassa molemmat laitteet saatetaan jo joutua uusimaan/korjamaan laajasti.
Kuten Ryne kirjoittaa,niin tosiaankin monelta unohtuu nuo kokonaiskustannukset,joita tosin on vaikea ennustaa tulevaisuudessa.Pellettilämmitykseen meidän taloakin(öljy/puu kattila vesipattereilla)"painostettiin",mutta onneksi ei tullut vaihdettua.Naapureilla on niista huonoja kokemuksia,ja ei todellakaaan huoltovapaita.On nokipaloja,vaikka nuohous hoidettu(vakuutus maksoi),kairan jumiutumisia,huonolaatuista pellettiä ja mikä pahinta,hinta noussut joka kerta kun pellettiä on tullut.Tuo hinta näyttää nousevan raaka-aine pulan takia nykyään reippaasti.Niin ja öljylämmitys on kallista vain verotuksesta johtuen.Perkkele!
gestapo:
Noinhan sen kuuluu ollakin. Öljyä on maailmassa rajallinen määrä. On tuhlausta polttaa sitä talon lämmittämiseen.
Rakennettiin 2000-2001 134 m2 torppa ja silloin sähköenergian hinta oli jotain 1,3 c/kWh (reilu 8p/kWh). Laskettiin tarkkaan eri vaihtoehdot ja kun vielä korkokulutkin yritin huomioida, niin halvimmaksi ja huolettomimmiksi katsottiin kaapelit pintalaattaan. Huolettomampaa tuskin on. Suunnittelija sanoi vanhimpien toimivien systeemien olevan menneen vuosisadan alkukymmeniltä. Varaava takka on ja lisäksi ilmalämpöpumpun voisi hankkia.
NHB:
Vielä suurempaa tuhlausta on polttaa sitä moottorin sylintereissä.
Böpi:
Miten hyvin onnistuitte sähkön hintakehityksen arvioinnissa?
juuso01:
Voitko perustella väitettesi? Ajoneuvoissa oljyn suuri energiatiheys pääsee oikeuksiinsa. Taloja voi lämmittää ongelmitta monilla muillakin polttoaineilla.
Jos uutta taloa teette, niin eristäkää se kunnolla, tehkää tiiviiksi ja laittakaan kunnon ovet ja ikkunat. Lämmitysmuodoksi sitten suora sähkölämmitys joka on halvin perustaa. Myös vanhemman torpan voi lisäeristää ja säästää lämmityskuluissa.
Aivan turha investoida esim. maalämpöön, joka vaatii huoltoa ja varaosia myöhemmin.
NHB:
Voin, hyötysuhteella. Ajoneuvoissa ne vähäiset öljyvarat muuttuvat lähinnä lämmöksi ja ääneksi.
EFC:
Jos pyritään eristämällä maalämmön enrgiansäästoihin niin joudutaan kolminkertaistamaan ikkunoiden, ovien, ilmanvaihdon, seinien, katon, lattian suorituskyky! Tämänkin jälkeen suihkussa voi käydä vain joka kolmas päivä jos haluaa päästä maalämmon kulutuksin...
Kale_tm:
Kale_tm taitaa myydä maalämpöpumppuja tai huoltaa niitä kunhan pumput menee vaihtoon.
Monesti investointikustannukset unohtuu laskelmista kun mietitään vain kulutuslukuja. 15000 euron ylimääräiset perustamiskustannukset hämärtyvät kun talon rakentaminen maksaa 500.000 eur. Toista se oli ennen kun maalämmön lisäkustannukset oli samat 15 tonnia, mutta talon tontteineen sai alle 100 000 euroa. Tämä oli esim. vuonna 1996 kun minä ostin talon puolella miljoonalla markalla, alle 30 min Kehä III.
15 000 euron nettotuloihin useimpien meistä pitää käydä aika pitkään töissä, 6-12kk.
Tietysti kokonaiskustannukset on laskettava huolella. Kannattaa kuitenkin muistaa että laskuissa on aina arvattu sähkonhinan kehitys. Minusta vaikka maalämpö ei säästäisikään yhtään euroa niin pelkkä sähkon säästo on tarpeeksi painava syy valita se.
Ja en myy enkä huolla maalämpöpumppuja, mutta onneksi alan ammattilaisia löytyy jos tarvetta on.
Kaikissa energialaskelmissa kauemmas tulevaisuuteen on varminta lähteä siitä, että energia kallistuu roimasti. Esimerkiksi eri uusiutuville energianlähteille maksettavat tukiaiset siirretään tavalla tai toisella kaikkien sähkönkuluttajien maksettavaiksi. Pelkästään tuulivoiman syöttötariffin kustannus noussee vuodessa noin pariin sataan miljoonaan euroon. Se on 40 euroa per nokka eli nelihenkisessä perheessä 160 euroa, jos siis kulu jakautuisi tasan kaikille. Koska se kuitenkin menee kaiken sähkön hintoihin, kulu eijakaudu tasan. Sitä maksavat enemmän ne, jotka kuluttavat enemmän - ja päinvastoin. Eli pelkkä tuulisähkön tukeminen tuottanee runsaasti sähköä kuluttaville talouksille useiden satojen eurojen lisälaskun vuoteen 2020 mennessä.
Lisäksi sitten kaikki muut uusiutuvan energian tuet. Joku nekin maksaa, luultavimmin energian hinnoissa. Esimakuahan on nyt tulossa ensi vuoden alussa energiaverojen korotuksina. Mutta se on vasta alkua.
Pohjalla olevissa sähkön tukkumarkkinahinnoissakin paine on yksiselitteisesti ylöspäin. Euroopan sähkömarkkinat yhdentyvät ja se tarkoittaa hintojen nousua täällä, missä sähkö on halvempaa. Kaikki sähkön uudet tuotantotavat tai vanhojen tapojen uudet laitokset tekevät entistä kalliimmalla sähkön(esim uudet ydinvoimalat ovat tähtitieteellisen kalliita rakentaa verrattuna nykykalustoon). Tämänkään vuoksi tukkuhinnat eivät voi laskea vaan nousta.
Pientalon lämmitystapavaihtoehtoja laskettaessa kannattaa ehdottomasti tehdä stressitesti esimerkiksi nykyiseen verrattuna kaksinkertaisella sähkön hinnalla. Sähkön hinnan kaksinkertaistuminen on hyvinkin realistinen skenaario jo vuoteen 2020 mennessä, ja se on rakennuksen ja sen lämmitystavan elinkaarta ajatellen ihan kohta.
Itse hakisin uutta taloa tehtäessä mahdollisimman pientä kulutusta ja mahdollisimman energiatehokasta lämmitystapaa, vaikka investointi kasvaisikin. Luultavasti päätyisin johonkin passiivitaloon, jossa hätävarana olisi varaava takka tosikylmiä kelejä varten.
Lisäyksenä edelliseen se, että tuo tuulisähkön syöttötariffin kustannusten jakotapa laskuissani on toki yksinkertaistus eikä mene nykyisen sähkönkulutuksen suhteessa, koska puolet sähköstähän menee teollisuuteen. Epäilen energiaintensiivisen vientiteollisuuden kuitenkin selviävän selvästi alennetulla rasituksella.
nelivetoinen:
Viimeisen viiden vuoden aikana sähkön hinta on noussut lähes 50%. Minusta tuo 10 vuotta ja 100% hinnan nousu on todennäkoinen skenaario ja stressitesti voisi olla 200% hinnan nousu.
nelivetoinen:
Rakensimme juuri tälläisen talon höystettynä aurinkokerääjällä käyttöveden lämmmitykseen.
EFC:
pystytkö arvioimaan, paljonko se talon "passiivisuus" kasvatti budjettia. Vertailu tietty vaikeaa, kun tasan samanlaisia verrokkejahan ei varmaan helposti löydy, mutta vähän karkeampikin arvio kelpaa.
Tuo aurinkokerääjä on tosiaan fiksu verme, jonka omasta optimilistatani unohdin. Se riittänee tuottamaan tarvittavan lämpimän käyttöveden aika ison osan vuodesta?
nelivetoinen:
Talo on juuri valmistumassa eikä aivan lopullisia laskelmia ole vielä tehty, mutta kunnon eristys maksaa 30 -40 % lisää normitaloon, tiivistystyö jokusen tonnin ja ikkunat/ovet vielä jotain (kuului pakettiin). Riippuen siitä mihin verrataan, kustannus lienee 5 - 10 % välillä, mutta sitten menoja karsii se ettei tarvitse satsata esim maalämpöön.
Laskeskelin kuinka paljon eristysyä täytyy parantaa jotta päästään maalämpötalon kulutuslukuihin. Motivalta löytyi arvio miten talon energiankulutus jakaantuu 2010 rakennussäädöksillä:
Käyttövesi 19%
Sähkö 25%
Lämmitys 56%
-------------
100%
Standardi maalämpötalossa kulutus on :
Käyttövesi 6%
Sähkö 25%
Lämmitys 19%
-------------
50%
Jotta eristyksellä päästään maalämpötaloon kulutukseen on erisytksiä parannettava 9-kertaiseksi!:
Käyttövesi 19%
Sähkö 25%
Lämmitys 6%
-------------
50%
Kale_tm:
Periaatteessa ihan hyviä laskelmia, mutta niistä puuttuu yksi suuri tekijä. Nimittäin se, että muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (ulkovalaistus, tiski- ja pyykkikoneen vedenlämmitys, kiuas osittain) taloudessa käytetty sähkö päätyy lämmitykseksi.
Joten noilla prosenteilla näyttää siltä, että jos sähkönkulutuksen ja lämmityksen summa (81 % tavallisen talon energiankulutuksesta) summa saadaan pudotettua eristyksellä kolmasosaan (27 % normitalosta), niin sitten koko energiankulutuksen summa jää tuonne maalämpötalon nurkille.
Lämmön karkaamisen pudottaminen kolmannekseen siis riittää. Vaikka ei sekään helppoa ole, koska normisäännötkin taitavat jo vaatia LTO:n ja ihan kohtuulliset eristysratkaisut.
Laskelmissa on toki paljon jossittelun varaa. Ehkä tuota käyttöveden lämmityksen energiankulutusta saadaan vähän alas sitäkin. Toisaalta passiivitalossa voi lämmityskauden ulkopuolella uhata jäähdytyskausi varsin ison osan ajasta. Mutta jos taloa jäähdytetään joka tapauksessa, niin silloin passiivitalon jäähdyttäminen voi kuumemmilla keleillä (jolloin lämpö tulee ulkoa, ei sisältä ) olla helpompaa kuin normitalon.
Ihan pelkällä rakennetujen talojen kulutusvertailullakaan ei päästä lopulliseen totuuteen. Passiivitalon rakentaja on oletettavasti energiatietoinen henkilö, joka muita helpommin antaa vähän periksi asumisviihtyvyydessä (lämpö, ilmanlaatu, veden käyttö ) ja näkee muuten vaivaa (laitteiden valinta, turhan kulutuksen välttäminen) päästäkseen matalampiin energiankulutuksiin.
Tässä on ehkä turha rakentaa kovin isoa vastakkainasettelua maalämmön ja passiivitalon välille. Määräykset kuitenkin sallivat jopa suoralla sähkölämmityksellä olevan ei-passiivitalon rakentamisen, ja siihen verrattuna melkein mikä muu vain on ympäristöteko.
Asumme ei-passiivi talossa, suora sähkölämmitys. Asuttu jo reilut 15v. Eristykset on viime vuosituhannen lopulta, ikkunat on tupla-lämpöelementillä eli yht. kolme lasia. Välikattoon puhallutin lisää villaa.
Talo on 185m2, yhdessä kerroksessa. 4hlön perhe, kaksi teiniä. Koko vuoden sähkönkulutus n. 23 000kWh. Heinäkuun kulutus oli 550pv-kWh, 530yö-kWh, vesi lämpiää vain yö-sähköllä.. Talvella pakkasten aikaan kulutus on noin 2300-2500 kWh/kk. (viime talven pakkasten aikaan, tammi-helmikuu). Tammikuun sähkölasku oli 255e, helmikuun 236e, heinäkuun 136e, sisältäen siirron, verot jne.
Lämmitys muodostaa n. 25-30% koko vuoden sähkölaskusta, vedenlämmitys lisäksi. 08/2009-07/2010 sähkö maksoi kokonaisuudessaan 2170e, josta lämmityksen osuus n. 650e.
Jos lämmityksen osuuden voisi pienentää esim. 1/3 osaan, eli vuotuiset säästöt olisi luokkaa 400e, niin kuinka suuren pääoman kannattaisi sijoittaa a) jälkeen päin b) talon rakennusvaiheessa ? Ei ainakaan kymmeniä tuhansia?
Säästöt ei olisi olleet 400e/a -90 luvulla.
En tiedä miten Motivan rakennussäännöksillä 2010 lämmitys muodostaisi yli puolet energiakuluista...
Jos ympäristösyistä haluaa pienentää energiankulutusta, voisi pienempi talo olla hyvä konsti, toiseksi pieni perhe...
Hiilipäästö:
Totta että laskelmani oli ylimalkainen ja ei ihan totuuden mukainen.
Mutta vaikka tehtäisiin kuinka hyvä passiivitalo jossa ei tarvittaisi yhtään sähköä lämmitykseen niin se kuluttaisi 44% "standardi" talon energian kulutuksesta kun taas maalampötalo kuluttaa 50%. Joten ei nämä passiivi talot ole mitään energiasäästön ihmeitä. Tietysti paras on tehdä passiivi maalämpötalo mutta silloin kustannukset tahtoo karata käsistä.
Nyt ei ymmärrä Jorma L:n laskelmaa.
Jos lämmitys suorasähkötalossa on vain 25-30 % sähkön vuosikulutuksesta, niin mihin ihmeeseen se 17 000 kWh vuodessa kuluu. (23000 - 5750 = 17 250 kWh). Tuon kokoisessa pientalossa pitäisi käyttösähköä mennä Helenin kertomien keskiarvojen mukaan 5000 - 6000 kWh (oma samankokoinen taloutemme Helsingissä kuluttaa sähköä reilut 4000 kWh vuodessa, kun lämpö ja lämmin käyttövesi tulevat kaukosta). Siis yli 10 000 kWh teillä pelkkään veden lämmitykseenkö?
Nyt en joko tosiaan ymmärrä jotain tai sitten tuo 25 - 30 % /650 e on ihan metsässä oleva arvio lämmityksestä. Epäilen sitä vahvasti.
Tai sitten taloudessanne on kymmenen 40 tuuman plasmatelkkaria ympäri vuorokauden päällä. Lämmöksihän se käyttösähkökin sitten muuttuu, kuten hiilipäästö totesi...
Pitipä oikein tarkastaa kun tuli puheeksi. Liioittelin edellä hiukan sähkönkulutustamme. Se ei ole yli vaan alle 4000 kWh:n, tarkkaan ottaen viimeisen mittauksen mukaan vuositasolla 3600 kWh.
nelivetoinen:
En tiedä mittaako Fortum sähköä väärin, mutta faktaa on, että heinäkuun kulutus oli toista tuhatta kWh (lasku 139e), eikä varmasti ole lämmityksiä (paitsi vesi) päällä. Sähkölaskussa on toki kuukausi yms. maksuja, laskin kulutuksen eurojen suhteessa. Käytin muuna kuin lämmityssähkönä 130e/kk ja loppu lämmitystä. Samanlaista kulutusta on saanut kollegani Järvenpäässä, vastaavankokoinen okt, paitsi uudempi. Kulutusta on toki turha verrata rivariin tai kerrostaloon vaikka neliöt/perhe olisi samansuuruinen. Kylmäkoneet on lähes uudet, alle 2v vanhat, tietokone on "aina" päällä n. 140W, 50" TV muutaman tunnin päällä/pv, perhe kotona koko kesän eli ruuanlaittoa 7pv/vk. Tuo Helenin keskiarvo on sikäli erikoinen, että jos lämmitys olisi puolet, koko kulutus olisi vain reilut 10 000kWh/a. Sillä tuskin kukaan sähkölämmitteisen talon omistaja pärjää...
Todellisuudessa lämmitysenergiasta 1/3 menee lämpimään käyttöveteen (riippuu tietenkin myös asukkaiden määrästä, kotona oloajasta, tavoista yms.) ja lopusta (2/3) yli puolet imanvaihtoon jos ei ole lämmön talteenottoa tai poistoilmalämpöpumppua! Kyse siis "normaalista hyvin tehdystä" talosta!
Lisäeristyksen yms. vaikutus on niin pieni ettei "tienaa" itseään aivan heti?
nelivetoinen:
Minun mummon sähkönkulutus on 1500kWh vuodessa.
Kerro nyt vähän enemmän parametrejä.
- okt - rivitalo - kerrostalo?
- m2?
- henkilöitä taloudessa?
- jos kaukolämpö hoitaa lämmityksen ja veden lämmityksen, niin onko oma mittaus vai maksu vastikkeessa?
- vastike per m2?
- vedestä maksetaan kulutuksen mukaan vai per henkilöiden lukumäärä?
Pelkällä kWh/a luvulla ei oikein voi arvoida onko luku pieni vai iso. Jos asunnossa ei ole kuin pieni jääkaappi ja yksi säästölamppu, kulutus voi olla hyvinkin pieni.