Nastojen ja suolauksen haitat ovat tiedossa, nastat suurempana syyllisenä, mutta ei kertaluokkaa suurempana, vaan toinen tekee "yli puolet" tuhoista ja toinen "vajaa puolet". Valitettavasti molemmat yhtä aikaa käytettyinä ne vielä tehostavat toistenhan haittavaikutuksia. Hakee kotimaiset tutkimukset netistä, joka jaksaa.
FARwd:ta kompaten, haitat ovat tiedossa, mutta omalla rengasvalinnallani en pysty vaikuttamaan omaan ajoympäristööni tasan yhtään.
Omalla autovalinnallani sen sijaan voin, jo edellisen autoni satunnaiset matkustajat suoraan totesivat korvakuulolta kyydissä istuessaan asiaa edes kysymättä ja alla pyöriviä ContiIce nastarenkaita vilkaisemattakaan, että "olet sitten vaihtanut kitkarenkaisiin". Minä todella vaihdoin ContiIce nastarenkaista kesärenkaisiin palattuani talvirenkaita matalammat ja leveämmät Michelin Primacyt vanteineen myyntiin, kun meteli kasvoi kuluneilla kesärenkailla sietämättömälle tasolle.
Testien mukaan näyttää realistiselta asenteelta myöntää kitkarengas pidoltaan huonommaksi oikeasti liukkaalla, eli silloin kun talvirengasta eniten tarvitaan. Aiheesta kokemusta omaavien, vaikkapa Hankin kommentit kuulostavat samansuuntaisilta. Puhutaan siitä, kuinka kitkoillakin "pärjää", mutta asiaa tarkemmin pohtiessa huomataan, että välillä tulee kelejä, jolloin joutuu himmaamaan renkaiden vuoksi. Eipäs-juupas väittely paremmuudesta on vähän turhaa, kun oikeasti pitäisi keskittyä siihen, mikä olisi nastakiellon hinta? Minulle talvella heikompi pito olisi hyväksyttävä uhraus, jos sillä saisin paremman tien seuraavaksi kesäksi.
Odotan tosin kentien epärealistisesti, ettei suolan käyttöä ainakaan lisättäisi nastojen poistuessa?
Verotuksen korjaavaan voimaan en usko, koska luotto suomalaisiin politrukkeihin on mennyt puoluekannasta riippumatta. Minusta valinta on siis nykyisen olotilan jatkumo nastojen pistovoiman jatkuvan vähentämisen ja nastakiellon välillä. 5 vuoden kuluttua voimaan astuvan nastakiellon voi minun puolestani säätää vaikka nyt heti.
Mutta yhtään suolakärriä ei sen nojalla sitten lisätä...
Nopeus asetetaan kulloistenkin kelien mukaisesti siinä kai se paras ohje on, kun lähdetään autolla liikenteeseen. Ennakoiva ajo on riskien tunnistamista etukäteen ja se toimii. Olen ajanut 30 vuotta ilman kolareita ja ylinopeusakkoja. Hyvä ajotaito on opittu jo nuorena. Aloin ajamaan autoa, kun yletyin polkimille noin 12 vuotiaana. Liikenteessä ei ole koskaan tarvinnut näyttää miten BMW kulkee. Näitä haastajiakaan en ole havainnut ongelmaksi, kun en ole provosoitunut jos joku menee ohi niin sitten menee. BMW M5:lla ajellessa tein usein sen huomion, että takaa kovasti ohitelleet alkoivat jostain syystä noudattamaan nopeusrajoituksia tulessaan autoni perään. Menohalut tuntuivat loppuneen siihen jotain hyvää siis tehokkaasta autosta oli kaiken muun kivan lisäksi.
Suolaa levitetään Suomen teille vuosittain noin 200 000 tonnia. Tähän päälle hiekotus niin kyllä niin sanotusti suolapaska lentää kun kelit ovat olleet pitkään sopivat suolaukseen. Onneksi nyt on saatu koko Suomeen pakkasia joten suolaus vähenee pakosti sitä myötä. Uusia menetelmiä on kaiketi kehitetty kun suolausta on ollut havaittavissa vielä -3 asteen paikkeilla. Viiden asteen ja siitä kovemman pakkasen kohdalla vallitsee sitten se normaali talvikeli jota pidän parhaana niin autojen kuin kuljettajan näkökulmasta katsoen.
Talvien leutous aiheuttaa eniten rasitusta teiden kunnolle kun suolataan nollan molemmin puolin ja teillä lilluu suolavesi pilaten autot ja tien. Pahimmat vaaratekijät syntyvät siitä kun teiden pinnat puhkeavat vaarallisille kuopille jotka vuosittain rikkovat autojen jousia, iskunvaimentimia ja niveliä. Lapissa kaiketi ajetaan vielä siinä normaalissa talvikelissä koko talvi, kun pakkasia on lokakuusta lähtien. Näin oli ennen myös etelässä, mutta siitä on jo aikaa elettiin 80-lukua.
Valojen likaantumista ei aiheuta taivaalta satava "mustalumi" vaan yletön suolaus hiekotus ja ne parjatut nastarenkaat. Nastarenkaat hyvät sellaiset ovat halpa henkivakuutus ja tämä sama pätee kesäkeleissä kun puhutaan hyvistä kesärenkaista jossa pintaa on jäljellä vähintään 5 milliä. Alle tuon mitan ei pitäisi kumpiakaan renkaita auton alle enää laittaa vaan hankkia uudet. Nastarenkaita en kieltäisi koska on paljon kelejä talven aikana etelässä jossa mennään nollan molemmin puolin pitkään ja on usein tiet jäässä ennen kuin suolauskalusto on tehnyt tehtävänsä. Lapissa varmasti pärjää kitkoilla hyvinkin, kun mennään pakkaskeleissä läpi talven. Kitrenkaat kun ovat parhaimmillaan juuri pakkaskelissä lumisilla teillä.
tracktest: "Nopeus asetetaan kulloistenkin kelien mukaisesti siinä kai se paras ohje on, kun lähdetään autolla liikenteeseen. Ennakoiva ajo on riskien tunnistamista etukäteen ja se toimii."
Varsinkin päätieverkosto on pidettävä mahdollisimman sulana käytettävissä olevilla menetelmillä, yhteiskunnan toiminta on niin tiukkaan aikataulutettu.
Se olisi kaaos jos suolaus lopetettaisiin, se ei riitä perusteluksi että bmwee kuski on rimpuillut pientareella 30v, eikä kukaan ole rohjennut ohittaa tätä tehopakettia.
Se tilanne on vaikeasti ennakoitavissa kun rekan perävaunu tulee poikittain vastaan.
Sen verran piipahdan kommentoimassa että talvi 2017/2018 on eteläisessä Suomessa ollut kovin lauha. Suola on pitänyt tiet paljaina ja märkinä, joten keli olisi ollut "Keski-Eurooppa-kitkoille" sopiva.
Nyt minulla on meneillään seitsemäs talvi ilman nastoja, ja ainoa harmitus on se etten uskaltanut aiemmin kokeilla itse minkälaiset erot rengastyyppien välillä on. Oletin että erot olisivat olleet merkittävät.
Turvallisuuden kannalta merkittävin tekijä on se miten lähellä edelläajavaa ajaa, eli ajaako siten että ottaa peräänajoriskin - sellaisen mikä voi toteutua kesällä kesärenkaillakin.
Taloudellisuus on hyvä asia, ja sen sivutuotteena tulee mukava, tasainen kyyti. Sitäkin tärkeämpänä seikkana pidän sitä että mikäli ei näe mitä edelläajavan ajoneuvon edessä tapahtuu voi aiheuttaa itselleen yllättäviä liikennetilanteita. Edessä voi joku pysähtyä ajokaistalle kääntyäkseen vasemmalle tms.
Vuonna 2015 ajettiin 13886 peräänajoa, ja vuonna 2012 törmäyksiä oli 16722.
Olen tunnistanut omassa ajossani sen että hyvältäkin tuntuva turvaväli onkin joskus liian lyhyt, eikä silloin ole ollut kyse edes siitä että olisi liukasta.
Vaikka tiedän mikä rengas saa testissä eniten pisteitä, niin olen pisteyttänyt tulokset omalla kohdallani siten etteivät harvinaiset luistelurataolosuhteet saa liian suurta painoarvoa. Ajoneuvojen ohiajomeluja (liikennemelu) ei ilmoiteta nastarenkaiden osalta eikä sitä mitata testeissä, ja kun opin erottamaan tuon ominaisuuden vaikutuksen on siitä tullut yksi merkittävistä tekijöistä mitkä vaikuttavat minun rengasvalintaani.
Nastat kun eivät ole haitattomia passiivisia turvavälineitä, vaan ne iskevät asfalttiin viikko toisensa jälkeen useamman kuukauden vuodesta.
Karrette: " Sitäkin tärkeämpänä seikkana pidän sitä että mikäli ei näe mitä edelläajavan ajoneuvon edessä tapahtuu voi aiheuttaa itselleen yllättäviä liikennetilanteita."
Minulle tämä on tarttunut mukaan moottoripyörä-EAK:lta. Autolla ajaessa kulutuksen lasku on vain lisäbonus. Tärkeämpi etu on vapaan pelitilan turvin suuremmalla todennäköisyydellä terveenä kotiin palaava motoristi.
EAK:lla esitettiin haasteena nähdä este tai liikenteen tukkopaikka ennen edellä ajavaa. Tämä on siitä hyvä mielikuva, että tavoitetta ei voi saavuttaa, ellei näe kunnolla.
Karrette: "Nastat kun eivät ole haitattomia passiivisia turvavälineitä, vaan ne iskevät asfalttiin viikko toisensa jälkeen useamman kuukauden vuodesta."
Nastat JA suola. Kummankin käyttöä perustellaan oletuksella paremmasta turvallisuudesta, mutta en ole huomannut arviota kummankaan suoranaisesta kustannuksesta rahanmenona, enkä taloustermiä soveltaen "vaihtoehtoiskustannusta" nastojen ja/tai suolan puuttuessa aiheutuvista haavereista.
Nuo tiedot olisivat aika olennaisia rationaalisen päätöksen tekemiseksi (mihin suuntaan tahansa).
Hannu: "Jo pienelläkin nastaverolla on suotuisa vaikutus."
Jos verotuksella voisi korjata virheitä, Suomi olisi jo nyt universumin yleispätevä mallimaa kaikessa. Nastaveron tuotto ei todennäköisesti riittäisi edes suomalaiseen tapaan rakennettavan uuden politbyroon kustannuksien kattamiseen.
Veroja pitää pikemminkin vähentää kuin lisätä. Jos siihen liittyy verotulojen säästäminen nastakiellolla, niin olkoon sitten niin.
Jossakin vaiheessa totesin että suolaa tullaan levittämään huolimatta siitä mitä minä yksilönä teen. Tein sen mitä pystyin, eli luovuin nastoista - ja se on ollut minua itseäni miellyttävä päätös.
Suolauksessa on mielestäni liioiteltu. Sekin voisi riittää että liittymät pidettäisiin sulana sen sijaan että valtatiet suolataan koko pituudeltaan. Nyt enemmistö ajaa nastarenkailla märillä tai kuivahtaneilla paljailla teillä, joten tilanne on koominen.
Kesärenkaiden käyttö on kielletty 1.12.-28.2 välisenä aikana, joten paikoittainen liukkaus ei ole varsinaisesti vaarallista vaikka nastoja ei talvirenkaassa olisikaan. Nastattomuudella tulee samalla vältettyä ensilumien tai -liukkauksien, sekä takatalvien tuomat ongelmat.
Nyt te keskitytte itsekkäästi henkilöautoliikenteeseen.
Muistakaa Konginkangas kun liukkaudentorjunta oli laiminlyöty.
Teiden mahdollisen kulumisen on autoilijat maksaneet välittömissä ja välillisissä veroissa.
Konginkankaan tapauksesta kerrotaan seuraavaa: "Tietä oli edellisenä iltana suolattu, jotta autojen renkaat purisivat sen peilipintaan. Suola oli kuitenkin tehnyt tien pinnasta entistä arvaamattomamman." (Wikipedia)
Suolahan ensin sulattaa pois kaiken karheuden tienpinnasta vedeksi, ja sitten kun se jäätyy pakkasen kiristyessä on tuloksena luistinrataolosuhteet.
Ei tämä asia helppo ole. Minun ajoprofiiliini nastat ovat täysin turhat, toisille niistä voi olosuhteista johtuen olla hyötyä lähes päivittäin.
FARwd:ta kompaten, haitat ovat tiedossa, mutta omalla rengasvalinnallani en pysty vaikuttamaan omaan ajoympäristööni tasan yhtään.
Oma valinta on kaikki mitä yksilöllä on käytössä.
Puhutaan siitä, kuinka kitkoillakin ”pärjää”, mutta asiaa tarkemmin pohtiessa huomataan, että välillä tulee kelejä, jolloin joutuu himmaamaan renkaiden vuoksi. Eipäs-juupas väittely paremmuudesta on vähän turhaa, kun oikeasti pitäisi keskittyä siihen, mikä olisi nastakiellon hinta?
Mitä tulee kitkarenkailla hidasteluun, niin tänä talvena omalle kohdalle on osunut yksi ilta, jolloin nastarenkailla olisi voinut ajaa vamaankin vähän nopeampaa noin pidon puolesta. Muut liikkujat toki vetivät niin varovasti, ettei silloinkin liikenteen mukana ajaessa ei hidastelulle ollut mitään tarvetta. Toki on olemassa olosuhteita, joissa kitkat ovat liukkaat, niin ei vain ole miesmuistiin eteen osunut. Siksi ainakin näissä olosuhteissa moni asia menee liukkaimpien jäiden pidon edelle listallani.
Olen ajellut nyt taas pienen nastahairahduksen jälkeen usean vuoden kitkoilla talvikaudet. Oma työmatka on suurelta osin
talvikunnossapitoluokaltaan II-luokiteltua seututietä. Eli en ole mitenkään parasta kohderyhmää nastattomia ajatellen.
Ajomukavuuden taso on ylivoimaisesti suurin syy valintaani. Tiedostan liukkaat kiertoliittymät ja risteykset. Niissäkään en silti ikävöi nastoja.
Talven aikana on kylläkin aina päiviä jolloin nuo seututiet ovat ihan saatanan liukkaita. Tällöin ajan talouden toisella autolla (nastoilla) tai jätän reissun väliin. Yksi oljenkorsi on vielä siirtyä hoitoluokaltaan paremmalle baanalle. Itseä ei kyrsi toisten rengasvalinnat vaan se , että talvikunnossapito on pienemmillä teillä tarkoituksella päästetty säästöjen nimissä retuperälle.
Meemi missä todetaan eniten olevan ikävä omana elinaikana sukupuuttoon kuolleista lajeista Tiekarhua osuu maaliinsa.
Aurausta ja polanteiden poistoa parantamalla olosuhteet kitkarenkaille parantuisivat huomattavasti. Vaikka täällä Lounais-Suomessa onkin lauhaa ja vähälumista se vähäkin satanut lumi ehditään ajamaan aina pienemmille teille piukkaan ennen aurausta. Sen jälkeen tielle aika nopeasti tulee "spoorit". Tieliikennetraktorilla näitä sitten koitetaan nykyään höylätä.
Silti tykkään ajella ylivoimaisesti enimmät ajoni talvella kitkoilla.
Jokeri osui siihen suurimpaan ongelmaan mikä vallitsee myös täällä periferiassa jossa luntakin vielä satelee. Ja on myös mielestäni oikeassa siinä että onhan kitkat paljon miellyttävämmät ajella ja hyvin pärjää ennakoimalla vähän liukkaammallakin jäällä. Itse ajelin pari talvea maasturilla jossa oli M+S renkaat ja hyvin pärjäsi niilläkin kun osasi vähän lukea keliä ja tien pintaa. Se mitä näissä väittelyissä ei useinkaan oteta huomioon ja mihin itsekin aikoinaan jouduin on kuitenkin tilanne missä ei tuota ennakoinnin mahdollisuutta olekaan käytettävissä. Eli kun kanssaliikkuja, metsän eläin, joku muu ulkopuolinen tekijä tai itse aiheutettu keskittymisen herpaantuminen luo tilanteen jossa pito joutuu äärirajoille niin mitä silloin tapahtuu? Tästä syystä ja kun vielä se on usein rouva lasten kanssa joka liikkuu ykkösautolla on siinä nastat toistaiseksi talvisin. Ei, en väheksy naisten ajotaitoja ja meidänkin rouva tulee rallisuvusta mutta tietenkin sitä haluaa luoda rakkailleen turvallisimmat mahdolliset olosuhteet. Me miehethän joka tapauksessa osataan ajaa vaikka slikseillä kesät talvet
On eletty nekin ajat kun ajettiin takamoottorisella (2) autolla kesät talvet kesärenkailla. Aikansa kutakin sanotaan
Nyt pannaan parasta pitoa (nastoilla) alle vaikka hiukan mukavuudesta tinkien.
Kiitos kommenteista, viimeiset 3 kirjoittajaa. Eipä ole ollut kovin kummoisia autot, joilla on joskus aikoinaan ajettu, mutta vielä huonompia oli usein renkaat. Mutta suurin syy tällä hetkellä nastarenkaisiin on se, että autoilla ajaa muutkin ja kelejä ja teiden kuntoa ei voi useimmiten valita. Ja jos itse ei mokaa, sen voi tehdä joku muu- asia joka on syytä aina huomioida liikuit sitten millä vain.
Helsingin alueella on nyt liukasta, radiossa sanoivat että pelti rytisee kun nelivetoautojen kuljettajat ei tiedosta ettei hyvä vetopito lyhennä jarrutusmatkaa.
Noin 10-vuotta sitten erään väli-Suomalaisen moottoritien uusimman ja (yllättävän)jyrkän tielletulorampin osalta oli taksikuskeilla veikkaus, mikä auto ajaa ensimmäisenä ulos kun tulee kunnon liukkaat. No hyvin moni ammattikuski osasi veikata että nelivetoinen auto aivan varmasti- "voittaja" ajoi neliveto Audilla (olisi voinut olla mikä tahansa muukin neliveto).
Jokusen nelivedon kokemuksella parilta vuosikymmeneltä voi todeta, että neliveto on mukavuutta ja turvallisuutta, mutta kokenutkin kuski hämääntyy luulemaan, että se mahtava vetopito jotenkin korreloisi pysähtymisen kanssa. JA kun otsikko on nastarenkaat verolle, niin suurin "heitto" vetopidon ja pysähtymisen kesken tulee jäisillä kaduilla juuri sille, joka osti siihen nelivetoonsa kitkat alle.
Ei, kun se tulee juuri sille, joka osti nelivetoonsa nastarenkaat.
Katso TM:n mittauksia. Kitkarenkaan pito on selvästi toispuoleinen. Kiihdytyksessä jäällä kitka jää selvästi nastalle. Jarrutuksessa ero kapenee. Liukkaalla kelillä kitkoilla on hankalempi kiihdyttää kuin nastoilla. Se pätee myös nelivetoon. Jarrutus onkin sitten yllättävän hyvä verrattuna kiihtyvyyteen. Nastat alla nelivedolla kiihdytys sujuu todella hyvin. Jarrutuksen heikkous tulee sitten yllätyksenä.
inspektor: "Mutta suurin syy tällä hetkellä nastarenkaisiin on se, että autoilla ajaa muutkin ja kelejä ja teiden kuntoa ei voi useimmiten valita."
Minulla tärkein syy nastarenkaisiin oli se että sellaiset tulivat aina käytetyn auton mukana. Toisena syynä oli tuo sama, se etten voinut edellyttää vaimoltani sellaista ajotaitoa mitä tarvitaan suomalaisissa talviolosuhteissa kun talvirenkaissa ei ole nastoja. No, kerran sitten suutuksissani ostin nastattomat talvirenkaat ajatuksella että vaimo kulkekoot bussilla tai ostakoon itselleen oman auton jos ei pärjää.
Nyt kun meillä on kaksi autoa on niissä molemmissa kitkarenkaat, eikä ole käynyt mielessäkään että nastoja olisi niihin kumpaankaan tarvittu. Toki silloin kun rengas sutaisee käy mielessä että on liukasta, mutta niin taisi nastarenkaillakin samanlaisessa paikassa käydä että pito ei riittänyt niissäkään...
Äkkitilanteita ei jäisissä olosuhteissa ole esiintynyt oikeastaan koskaan (yli 20 vuotta), mutta siihen tietty vaikuttaa se missä itse kukin ajelee.
Pihistelijä:"Ei, kun se tulee juuri sille, joka osti nelivetoonsa nastarenkaat. Katso TM:n mittauksia."
En tiedä mihin vertailuun viittaat- en muista nähneeni rengasvertailua, jossa nelivetoisella autolla olisi vertailtu nasta- ja kitkarenkaita toisiinsa. Voi olla, että tuo kaksivetoisilla tehty vertailu antaa ihan oikean suunnan kiihdytyksen ja jarrutuksen eroista myös (erityyppisillä)nelikoilla. Mutta oli alla sitten lumi tai jää tai sitten nasta tai kitka, vetopidon hyvyys hämää kokeneenkin autoilijan luulemaan liikaa alla olevien renkaiden jarrutus- ja sivuttaispidosta. Oman kokemuksen mukaan kitkoilla ja jäisellä tiellä tämä yllättää kokemattoman ja varomattoman nelikkokuskin. Kitkarenkaalla sortokulman kasvaessa sivuttaispito muuttuu tai oikeastaan pettää nopeasti. Ja useimmiten tilannenopeudet ovat nelivedolla korkeammalla lähes huomaamatta. Sama tilanne tulee loppuun ajetulla nastarenkaalla- pitää tiedostaa mitä alla pyörii.
Jostain syystä monikin perustelee nelivetoa ja kitkarengasta ainoanan oikeana yhdistelmänä. Minusta se on ainoastaan kokeneen kuljettajan yhdistelmä. Sitten otsikon aiheessa pysyen senkin voi todeta, että neliveto (etenkin autom. momentinmuuntimella) ei syö renkaita eikä hävitä nastoja nastarenkaista samaan tahtiin kuin kaksivetoiset. Tämän kokemuksen jakaa moni nelivedon kuljettaja (joukossa niin Haldex kuin jatkuvan nelikon kuskeja). Eli tyhjänjauhantaa ja nastojen irtoamisia selkeästi vähemmän.
Niin ja lainaten erästä tuttua- miksi ihmeessä pitää satsata hyvään nelivetoiseen autoon, jos sitten siihen ei osta parhaita mahdollisia renkaita? Tähän taitaa olla aika monella syykin- kitkoissa on paremmat valikoimat leveitä näyttäviä renkaita(näyttäville vanteille). Siinä sitten Bling Bling ajaa mukavuuden ja turvallisuuden edelle. Vai mitä?
inspektor70: Sitten otsikon aiheessa pysyen senkin voi todeta, että neliveto (etenkin autom. momentinmuuntimella) ei syö renkaita eikä hävitä nastoja nastarenkaista samaan tahtiin kuin kaksivetoiset.
Sutimisen esto ajovakauden kanssa on jo vuosikausia pitänyt normaalilla kuskilla nastat renkaissa. Kaikilla vetotavoilla. Vajaavetoisella vetävät renkaat kuluvat enemmän, varsinkin etuvetoisessa, mutta nastat pysyvät hyvin. Tämä korostaa kuluneella nastarenkaalla nastojen ropinaa.
Jos nastat ovat irtoilleet tai katkenneet kannatta ennemmin katsella peiliin kuin syyttää rengasta.
Quu:Jakelu, joukkoliikenne ja raskasliikenne tarvitsee liukkauden torjuntaan käytettäviä kemikaaleja.
Raskaan liikenteen sanotaan tarvitsevan myrkkyjä turvallisuuden vuoksi. Silti raskas liikenne ei pysähdy myrkytetyn tieosuuden päähän, eikä yleensä edes hidasta vähääkään, vaan jatkaa samalla marssivauhdilla kuin aiemminkin. Tässä on minusta jotain hyvin arveluttavaa - joko väitteessä tai sen käytännön sovelluksessa.
Quu: Muistakaa Konginkangas kun liukkaudentorjunta oli laiminlyöty.
Muistamme. Olen yksi harvoista tämän keskustelun osanottajista, joka on oikeasti ajanut kuorma-autoa talvikelissä ja sen vuoksi mielenkiinnosta myös lukenut tutkijalautakunnan raportin "Raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton yhteentörmäys valtatiellä 4 Äänekosken Konginkankaalla 19.3.2004", kaikki 117 sivua ennen liitteitä ja lähdeluetteloa.
Raportin perusteella oma käsitykseni tapahtumista on sellainen, että rahtari teki huonon tilannearvion, jonka korjaamiseen ei ollut enää tilaa sitten kun hän näki seuraukset. Hänellä ei tosin ollut tarkkaa lämpötilaa tiedossaan, koska vetäjän kojetaulusta puuttui ulkoilman lämpömittari. Lämpömittarin puuttuminen ei vapauta vastuusta, joten hänen vastuulleenhan tuo kaatui. Olisi pitänyt tietää. Jälkeenpäin spekuloitiin nopeudenrajoittimen vaarallisuudesta, koska lähes rajoitinnopeutta ajaneella rahtarilla ei ollut enää varaa vetää yhdistelmää suoraan kaasulla.
Onnettomuudessa kuollutta Bussikuskia ei muistaakseni syytettykään, eikä hän varmaan olisi ollut juridisesti kolarin aiheuttaja? Mutta hän olisi ollut avainasemassa lieventämään tuhoja tai estämään ne kokonaan.
Bussikuski tiesi ajavansa pitkää reittiä yön läpi aikataululla, joka täysine taukoineen ja täysin laillisin nopeuksin olisi ollut joko ihan rajatapaus, eikä välttämättä edes teoriassa mahdollinen. Kiire perille.
Bussikuski tiesi tien olevan jäätymässä, koska bussin kojetaulussa miinusasteita näyttävässä lämpömittarissa loisti jäätymisvaroitus.
Bussikuski näki tuulilasiin pakkaskelissä putoilevat alijäähtyneet pisarat.
Bussikuski oli ajanut koko matkan systemaattisesti lievää ylinopeutta. Myös ennen törmäystä hän painoi jäistä märkää tietä samaa hieman toista sataa, minkä siihenkin saakka.
Toistakymmentä sekuntia ennen törmäystä kelin yllättämä varomatta pahaan paikkaan ajanut rahtari huomasi vehkeiden lähtevän lapasista. Nähdessään vastaantulevan hän antoi varoituksen kaukovalovilkulla. Tätä varoitusta ei voinut olla huomaamatta, koska vetäjän katolla oli tehokkaat kattovalot.
Bussikuskilla ei pitkästä kokemuksesta huolimatta joko data riittänyt ymmärtämään varoitusta tai hänellä ei ollut aikaa siihen reagoida yhtään mitenkään. Hän jatkoi piirturi toisella sadalla, ja nosti vain hetki ennen törmäystä, kun oli enää myöhäistä tehdä yhtään mitään.
Juuri tuo kaukovalojen välähdys on se juttu, jota ei jäädä miettimään, vaan cruise putoaa pois HETI!!! ja sitten hiippaillaan varovaisesti katsomaan, mikä siellä edempänä on hätänä. Yleensä se on vain sarvipää suolaa lipomassa, koska joidenkin mielestä niitä pitää oikein erikseen suolalla tielle houkutella. Joskus on sitten vähän suurempikin este, eli kannattaa varoa, jos aikataulu sen sallii.
Jos raskas liikenne tarvitsee suolaa meidän muiden turvaksi, on aika epäilyttävää, kuinka se reagoi suolauksen päättymiseen (=ei mitenkään, koska aikataulu).
Nastojen ja suolauksen haitat ovat tiedossa, nastat suurempana syyllisenä, mutta ei kertaluokkaa suurempana, vaan toinen tekee "yli puolet" tuhoista ja toinen "vajaa puolet". Valitettavasti molemmat yhtä aikaa käytettyinä ne vielä tehostavat toistenhan haittavaikutuksia. Hakee kotimaiset tutkimukset netistä, joka jaksaa.
FARwd:ta kompaten, haitat ovat tiedossa, mutta omalla rengasvalinnallani en pysty vaikuttamaan omaan ajoympäristööni tasan yhtään.
Omalla autovalinnallani sen sijaan voin, jo edellisen autoni satunnaiset matkustajat suoraan totesivat korvakuulolta kyydissä istuessaan asiaa edes kysymättä ja alla pyöriviä ContiIce nastarenkaita vilkaisemattakaan, että "olet sitten vaihtanut kitkarenkaisiin". Minä todella vaihdoin ContiIce nastarenkaista kesärenkaisiin palattuani talvirenkaita matalammat ja leveämmät Michelin Primacyt vanteineen myyntiin, kun meteli kasvoi kuluneilla kesärenkailla sietämättömälle tasolle.
Testien mukaan näyttää realistiselta asenteelta myöntää kitkarengas pidoltaan huonommaksi oikeasti liukkaalla, eli silloin kun talvirengasta eniten tarvitaan. Aiheesta kokemusta omaavien, vaikkapa Hankin kommentit kuulostavat samansuuntaisilta. Puhutaan siitä, kuinka kitkoillakin "pärjää", mutta asiaa tarkemmin pohtiessa huomataan, että välillä tulee kelejä, jolloin joutuu himmaamaan renkaiden vuoksi. Eipäs-juupas väittely paremmuudesta on vähän turhaa, kun oikeasti pitäisi keskittyä siihen, mikä olisi nastakiellon hinta? Minulle talvella heikompi pito olisi hyväksyttävä uhraus, jos sillä saisin paremman tien seuraavaksi kesäksi.
Odotan tosin kentien epärealistisesti, ettei suolan käyttöä ainakaan lisättäisi nastojen poistuessa?
Verotuksen korjaavaan voimaan en usko, koska luotto suomalaisiin politrukkeihin on mennyt puoluekannasta riippumatta. Minusta valinta on siis nykyisen olotilan jatkumo nastojen pistovoiman jatkuvan vähentämisen ja nastakiellon välillä. 5 vuoden kuluttua voimaan astuvan nastakiellon voi minun puolestani säätää vaikka nyt heti.
Mutta yhtään suolakärriä ei sen nojalla sitten lisätä...
Jakelu, joukkoliikenne ja raskasliikenne tarvitsee liukkauden torjuntaan käytettäviä kemikaaleja.
Nopeus asetetaan kulloistenkin kelien mukaisesti siinä kai se paras ohje on, kun lähdetään autolla liikenteeseen. Ennakoiva ajo on riskien tunnistamista etukäteen ja se toimii. Olen ajanut 30 vuotta ilman kolareita ja ylinopeusakkoja. Hyvä ajotaito on opittu jo nuorena. Aloin ajamaan autoa, kun yletyin polkimille noin 12 vuotiaana. Liikenteessä ei ole koskaan tarvinnut näyttää miten BMW kulkee. Näitä haastajiakaan en ole havainnut ongelmaksi, kun en ole provosoitunut jos joku menee ohi niin sitten menee. BMW M5:lla ajellessa tein usein sen huomion, että takaa kovasti ohitelleet alkoivat jostain syystä noudattamaan nopeusrajoituksia tulessaan autoni perään. Menohalut tuntuivat loppuneen siihen jotain hyvää siis tehokkaasta autosta oli kaiken muun kivan lisäksi.
Suolaa levitetään Suomen teille vuosittain noin 200 000 tonnia. Tähän päälle hiekotus niin kyllä niin sanotusti suolapaska lentää kun kelit ovat olleet pitkään sopivat suolaukseen. Onneksi nyt on saatu koko Suomeen pakkasia joten suolaus vähenee pakosti sitä myötä. Uusia menetelmiä on kaiketi kehitetty kun suolausta on ollut havaittavissa vielä -3 asteen paikkeilla. Viiden asteen ja siitä kovemman pakkasen kohdalla vallitsee sitten se normaali talvikeli jota pidän parhaana niin autojen kuin kuljettajan näkökulmasta katsoen.
Talvien leutous aiheuttaa eniten rasitusta teiden kunnolle kun suolataan nollan molemmin puolin ja teillä lilluu suolavesi pilaten autot ja tien. Pahimmat vaaratekijät syntyvät siitä kun teiden pinnat puhkeavat vaarallisille kuopille jotka vuosittain rikkovat autojen jousia, iskunvaimentimia ja niveliä. Lapissa kaiketi ajetaan vielä siinä normaalissa talvikelissä koko talvi, kun pakkasia on lokakuusta lähtien. Näin oli ennen myös etelässä, mutta siitä on jo aikaa elettiin 80-lukua.
Valojen likaantumista ei aiheuta taivaalta satava "mustalumi" vaan yletön suolaus hiekotus ja ne parjatut nastarenkaat. Nastarenkaat hyvät sellaiset ovat halpa henkivakuutus ja tämä sama pätee kesäkeleissä kun puhutaan hyvistä kesärenkaista jossa pintaa on jäljellä vähintään 5 milliä. Alle tuon mitan ei pitäisi kumpiakaan renkaita auton alle enää laittaa vaan hankkia uudet. Nastarenkaita en kieltäisi koska on paljon kelejä talven aikana etelässä jossa mennään nollan molemmin puolin pitkään ja on usein tiet jäässä ennen kuin suolauskalusto on tehnyt tehtävänsä. Lapissa varmasti pärjää kitkoilla hyvinkin, kun mennään pakkaskeleissä läpi talven. Kitrenkaat kun ovat parhaimmillaan juuri pakkaskelissä lumisilla teillä.
tracktest: "Nopeus asetetaan kulloistenkin kelien mukaisesti siinä kai se paras ohje on, kun lähdetään autolla liikenteeseen. Ennakoiva ajo on riskien tunnistamista etukäteen ja se toimii."
Varsinkin päätieverkosto on pidettävä mahdollisimman sulana käytettävissä olevilla menetelmillä, yhteiskunnan toiminta on niin tiukkaan aikataulutettu.
Se olisi kaaos jos suolaus lopetettaisiin, se ei riitä perusteluksi että bmwee kuski on rimpuillut pientareella 30v, eikä kukaan ole rohjennut ohittaa tätä tehopakettia.
Se tilanne on vaikeasti ennakoitavissa kun rekan perävaunu tulee poikittain vastaan.
Sen verran piipahdan kommentoimassa että talvi 2017/2018 on eteläisessä Suomessa ollut kovin lauha. Suola on pitänyt tiet paljaina ja märkinä, joten keli olisi ollut "Keski-Eurooppa-kitkoille" sopiva.
Nyt minulla on meneillään seitsemäs talvi ilman nastoja, ja ainoa harmitus on se etten uskaltanut aiemmin kokeilla itse minkälaiset erot rengastyyppien välillä on. Oletin että erot olisivat olleet merkittävät.
Turvallisuuden kannalta merkittävin tekijä on se miten lähellä edelläajavaa ajaa, eli ajaako siten että ottaa peräänajoriskin - sellaisen mikä voi toteutua kesällä kesärenkaillakin.
Karrette: "Turvallisuuden kannalta merkittävin tekijä on se miten lähellä edelläajavaa ajaa"
Tuo on tavoitteena kesälläkin. Edellä ajava saattaa olla pumppujalka, jonka mukaan ei kannata lähteä pumppaamaan omaa polttoainettaan.
Taloudellisuus on hyvä asia, ja sen sivutuotteena tulee mukava, tasainen kyyti. Sitäkin tärkeämpänä seikkana pidän sitä että mikäli ei näe mitä edelläajavan ajoneuvon edessä tapahtuu voi aiheuttaa itselleen yllättäviä liikennetilanteita. Edessä voi joku pysähtyä ajokaistalle kääntyäkseen vasemmalle tms.
Vuonna 2015 ajettiin 13886 peräänajoa, ja vuonna 2012 törmäyksiä oli 16722.
"Peräänajo on yleisin vahinkotyyppi sekä vuoden talvipuoliskolla (27 % vahingoista) että kesäpuoliskolla (24 %)." http://www.lvk.fi/fi/tilastot-ja-raportit/liikennevahinkotilasto/
Olen tunnistanut omassa ajossani sen että hyvältäkin tuntuva turvaväli onkin joskus liian lyhyt, eikä silloin ole ollut kyse edes siitä että olisi liukasta.
Vaikka tiedän mikä rengas saa testissä eniten pisteitä, niin olen pisteyttänyt tulokset omalla kohdallani siten etteivät harvinaiset luistelurataolosuhteet saa liian suurta painoarvoa. Ajoneuvojen ohiajomeluja (liikennemelu) ei ilmoiteta nastarenkaiden osalta eikä sitä mitata testeissä, ja kun opin erottamaan tuon ominaisuuden vaikutuksen on siitä tullut yksi merkittävistä tekijöistä mitkä vaikuttavat minun rengasvalintaani.
Nastat kun eivät ole haitattomia passiivisia turvavälineitä, vaan ne iskevät asfalttiin viikko toisensa jälkeen useamman kuukauden vuodesta.
Jo pienelläkin nastaverolla on suotuisa vaikutus. Me ihmiset kun pyrimme välttämään veroja hinnalla millä hyvänsä :-)
Karrette: " Sitäkin tärkeämpänä seikkana pidän sitä että mikäli ei näe mitä edelläajavan ajoneuvon edessä tapahtuu voi aiheuttaa itselleen yllättäviä liikennetilanteita."
Minulle tämä on tarttunut mukaan moottoripyörä-EAK:lta. Autolla ajaessa kulutuksen lasku on vain lisäbonus. Tärkeämpi etu on vapaan pelitilan turvin suuremmalla todennäköisyydellä terveenä kotiin palaava motoristi.
EAK:lla esitettiin haasteena nähdä este tai liikenteen tukkopaikka ennen edellä ajavaa. Tämä on siitä hyvä mielikuva, että tavoitetta ei voi saavuttaa, ellei näe kunnolla.
Karrette: "Nastat kun eivät ole haitattomia passiivisia turvavälineitä, vaan ne iskevät asfalttiin viikko toisensa jälkeen useamman kuukauden vuodesta."
Nastat JA suola. Kummankin käyttöä perustellaan oletuksella paremmasta turvallisuudesta, mutta en ole huomannut arviota kummankaan suoranaisesta kustannuksesta rahanmenona, enkä taloustermiä soveltaen "vaihtoehtoiskustannusta" nastojen ja/tai suolan puuttuessa aiheutuvista haavereista.
Nuo tiedot olisivat aika olennaisia rationaalisen päätöksen tekemiseksi (mihin suuntaan tahansa).
Norjassa "piggdekkgebyr" on mahdollista hoitaa päiväkohtaisella maksulla, tai kausimaksuna missä rekisterikilpi luetaan elektronisesti.
https://www.oslo.kommune.no/english/street-transport-and-parking/studded-tyre-fee/
Invalidit on vapautettu nastarengasmaksulta.
Hannu: "Jo pienelläkin nastaverolla on suotuisa vaikutus."
Jos verotuksella voisi korjata virheitä, Suomi olisi jo nyt universumin yleispätevä mallimaa kaikessa. Nastaveron tuotto ei todennäköisesti riittäisi edes suomalaiseen tapaan rakennettavan uuden politbyroon kustannuksien kattamiseen.
Veroja pitää pikemminkin vähentää kuin lisätä. Jos siihen liittyy verotulojen säästäminen nastakiellolla, niin olkoon sitten niin.
740 GLE: "Nastat JA suola"
Jossakin vaiheessa totesin että suolaa tullaan levittämään huolimatta siitä mitä minä yksilönä teen. Tein sen mitä pystyin, eli luovuin nastoista - ja se on ollut minua itseäni miellyttävä päätös.
Suolauksessa on mielestäni liioiteltu. Sekin voisi riittää että liittymät pidettäisiin sulana sen sijaan että valtatiet suolataan koko pituudeltaan. Nyt enemmistö ajaa nastarenkailla märillä tai kuivahtaneilla paljailla teillä, joten tilanne on koominen.
Kesärenkaiden käyttö on kielletty 1.12.-28.2 välisenä aikana, joten paikoittainen liukkaus ei ole varsinaisesti vaarallista vaikka nastoja ei talvirenkaassa olisikaan. Nastattomuudella tulee samalla vältettyä ensilumien tai -liukkauksien, sekä takatalvien tuomat ongelmat.
Nyt te keskitytte itsekkäästi henkilöautoliikenteeseen.
Muistakaa Konginkangas kun liukkaudentorjunta oli laiminlyöty.
Teiden mahdollisen kulumisen on autoilijat maksaneet välittömissä ja välillisissä veroissa.
Konginkankaan tapauksesta kerrotaan seuraavaa: "Tietä oli edellisenä iltana suolattu, jotta autojen renkaat purisivat sen peilipintaan. Suola oli kuitenkin tehnyt tien pinnasta entistä arvaamattomamman." (Wikipedia)
Suolahan ensin sulattaa pois kaiken karheuden tienpinnasta vedeksi, ja sitten kun se jäätyy pakkasen kiristyessä on tuloksena luistinrataolosuhteet.
Ei tämä asia helppo ole. Minun ajoprofiiliini nastat ovat täysin turhat, toisille niistä voi olosuhteista johtuen olla hyötyä lähes päivittäin.
FARwd:ta kompaten, haitat ovat tiedossa, mutta omalla rengasvalinnallani en pysty vaikuttamaan omaan ajoympäristööni tasan yhtään.
Oma valinta on kaikki mitä yksilöllä on käytössä.
Puhutaan siitä, kuinka kitkoillakin ”pärjää”, mutta asiaa tarkemmin pohtiessa huomataan, että välillä tulee kelejä, jolloin joutuu himmaamaan renkaiden vuoksi. Eipäs-juupas väittely paremmuudesta on vähän turhaa, kun oikeasti pitäisi keskittyä siihen, mikä olisi nastakiellon hinta?
Mitä tulee kitkarenkailla hidasteluun, niin tänä talvena omalle kohdalle on osunut yksi ilta, jolloin nastarenkailla olisi voinut ajaa vamaankin vähän nopeampaa noin pidon puolesta. Muut liikkujat toki vetivät niin varovasti, ettei silloinkin liikenteen mukana ajaessa ei hidastelulle ollut mitään tarvetta. Toki on olemassa olosuhteita, joissa kitkat ovat liukkaat, niin ei vain ole miesmuistiin eteen osunut. Siksi ainakin näissä olosuhteissa moni asia menee liukkaimpien jäiden pidon edelle listallani.
Olen ajellut nyt taas pienen nastahairahduksen jälkeen usean vuoden kitkoilla talvikaudet. Oma työmatka on suurelta osin
talvikunnossapitoluokaltaan II-luokiteltua seututietä. Eli en ole mitenkään parasta kohderyhmää nastattomia ajatellen.
Ajomukavuuden taso on ylivoimaisesti suurin syy valintaani. Tiedostan liukkaat kiertoliittymät ja risteykset. Niissäkään en silti ikävöi nastoja.
Talven aikana on kylläkin aina päiviä jolloin nuo seututiet ovat ihan saatanan liukkaita. Tällöin ajan talouden toisella autolla (nastoilla) tai jätän reissun väliin. Yksi oljenkorsi on vielä siirtyä hoitoluokaltaan paremmalle baanalle. Itseä ei kyrsi toisten rengasvalinnat vaan se , että talvikunnossapito on pienemmillä teillä tarkoituksella päästetty säästöjen nimissä retuperälle.
Meemi missä todetaan eniten olevan ikävä omana elinaikana sukupuuttoon kuolleista lajeista Tiekarhua osuu maaliinsa.
Aurausta ja polanteiden poistoa parantamalla olosuhteet kitkarenkaille parantuisivat huomattavasti. Vaikka täällä Lounais-Suomessa onkin lauhaa ja vähälumista se vähäkin satanut lumi ehditään ajamaan aina pienemmille teille piukkaan ennen aurausta. Sen jälkeen tielle aika nopeasti tulee "spoorit". Tieliikennetraktorilla näitä sitten koitetaan nykyään höylätä.
Silti tykkään ajella ylivoimaisesti enimmät ajoni talvella kitkoilla.
Jokeri osui siihen suurimpaan ongelmaan mikä vallitsee myös täällä periferiassa jossa luntakin vielä satelee. Ja on myös mielestäni oikeassa siinä että onhan kitkat paljon miellyttävämmät ajella ja hyvin pärjää ennakoimalla vähän liukkaammallakin jäällä. Itse ajelin pari talvea maasturilla jossa oli M+S renkaat ja hyvin pärjäsi niilläkin kun osasi vähän lukea keliä ja tien pintaa. Se mitä näissä väittelyissä ei useinkaan oteta huomioon ja mihin itsekin aikoinaan jouduin on kuitenkin tilanne missä ei tuota ennakoinnin mahdollisuutta olekaan käytettävissä. Eli kun kanssaliikkuja, metsän eläin, joku muu ulkopuolinen tekijä tai itse aiheutettu keskittymisen herpaantuminen luo tilanteen jossa pito joutuu äärirajoille niin mitä silloin tapahtuu? Tästä syystä ja kun vielä se on usein rouva lasten kanssa joka liikkuu ykkösautolla on siinä nastat toistaiseksi talvisin. Ei, en väheksy naisten ajotaitoja ja meidänkin rouva tulee rallisuvusta mutta tietenkin sitä haluaa luoda rakkailleen turvallisimmat mahdolliset olosuhteet. Me miehethän joka tapauksessa osataan ajaa vaikka slikseillä kesät talvet
On eletty nekin ajat kun ajettiin takamoottorisella (2) autolla kesät talvet kesärenkailla. Aikansa kutakin sanotaan
Nyt pannaan parasta pitoa (nastoilla) alle vaikka hiukan mukavuudesta tinkien.
Kiitos kommenteista, viimeiset 3 kirjoittajaa. Eipä ole ollut kovin kummoisia autot, joilla on joskus aikoinaan ajettu, mutta vielä huonompia oli usein renkaat. Mutta suurin syy tällä hetkellä nastarenkaisiin on se, että autoilla ajaa muutkin ja kelejä ja teiden kuntoa ei voi useimmiten valita. Ja jos itse ei mokaa, sen voi tehdä joku muu- asia joka on syytä aina huomioida liikuit sitten millä vain.
Helsingin alueella on nyt liukasta, radiossa sanoivat että pelti rytisee kun nelivetoautojen kuljettajat ei tiedosta ettei hyvä vetopito lyhennä jarrutusmatkaa.
Noin 10-vuotta sitten erään väli-Suomalaisen moottoritien uusimman ja (yllättävän)jyrkän tielletulorampin osalta oli taksikuskeilla veikkaus, mikä auto ajaa ensimmäisenä ulos kun tulee kunnon liukkaat. No hyvin moni ammattikuski osasi veikata että nelivetoinen auto aivan varmasti- "voittaja" ajoi neliveto Audilla (olisi voinut olla mikä tahansa muukin neliveto).
Jokusen nelivedon kokemuksella parilta vuosikymmeneltä voi todeta, että neliveto on mukavuutta ja turvallisuutta, mutta kokenutkin kuski hämääntyy luulemaan, että se mahtava vetopito jotenkin korreloisi pysähtymisen kanssa. JA kun otsikko on nastarenkaat verolle, niin suurin "heitto" vetopidon ja pysähtymisen kesken tulee jäisillä kaduilla juuri sille, joka osti siihen nelivetoonsa kitkat alle.
Ei, kun se tulee juuri sille, joka osti nelivetoonsa nastarenkaat.
Katso TM:n mittauksia. Kitkarenkaan pito on selvästi toispuoleinen. Kiihdytyksessä jäällä kitka jää selvästi nastalle. Jarrutuksessa ero kapenee. Liukkaalla kelillä kitkoilla on hankalempi kiihdyttää kuin nastoilla. Se pätee myös nelivetoon. Jarrutus onkin sitten yllättävän hyvä verrattuna kiihtyvyyteen. Nastat alla nelivedolla kiihdytys sujuu todella hyvin. Jarrutuksen heikkous tulee sitten yllätyksenä.
inspektor: "Mutta suurin syy tällä hetkellä nastarenkaisiin on se, että autoilla ajaa muutkin ja kelejä ja teiden kuntoa ei voi useimmiten valita."
Minulla tärkein syy nastarenkaisiin oli se että sellaiset tulivat aina käytetyn auton mukana. Toisena syynä oli tuo sama, se etten voinut edellyttää vaimoltani sellaista ajotaitoa mitä tarvitaan suomalaisissa talviolosuhteissa kun talvirenkaissa ei ole nastoja. No, kerran sitten suutuksissani ostin nastattomat talvirenkaat ajatuksella että vaimo kulkekoot bussilla tai ostakoon itselleen oman auton jos ei pärjää.
Nyt kun meillä on kaksi autoa on niissä molemmissa kitkarenkaat, eikä ole käynyt mielessäkään että nastoja olisi niihin kumpaankaan tarvittu. Toki silloin kun rengas sutaisee käy mielessä että on liukasta, mutta niin taisi nastarenkaillakin samanlaisessa paikassa käydä että pito ei riittänyt niissäkään...
Äkkitilanteita ei jäisissä olosuhteissa ole esiintynyt oikeastaan koskaan (yli 20 vuotta), mutta siihen tietty vaikuttaa se missä itse kukin ajelee.
Pihistelijä:"Ei, kun se tulee juuri sille, joka osti nelivetoonsa nastarenkaat. Katso TM:n mittauksia."
En tiedä mihin vertailuun viittaat- en muista nähneeni rengasvertailua, jossa nelivetoisella autolla olisi vertailtu nasta- ja kitkarenkaita toisiinsa. Voi olla, että tuo kaksivetoisilla tehty vertailu antaa ihan oikean suunnan kiihdytyksen ja jarrutuksen eroista myös (erityyppisillä)nelikoilla. Mutta oli alla sitten lumi tai jää tai sitten nasta tai kitka, vetopidon hyvyys hämää kokeneenkin autoilijan luulemaan liikaa alla olevien renkaiden jarrutus- ja sivuttaispidosta. Oman kokemuksen mukaan kitkoilla ja jäisellä tiellä tämä yllättää kokemattoman ja varomattoman nelikkokuskin. Kitkarenkaalla sortokulman kasvaessa sivuttaispito muuttuu tai oikeastaan pettää nopeasti. Ja useimmiten tilannenopeudet ovat nelivedolla korkeammalla lähes huomaamatta. Sama tilanne tulee loppuun ajetulla nastarenkaalla- pitää tiedostaa mitä alla pyörii.
Jostain syystä monikin perustelee nelivetoa ja kitkarengasta ainoanan oikeana yhdistelmänä. Minusta se on ainoastaan kokeneen kuljettajan yhdistelmä. Sitten otsikon aiheessa pysyen senkin voi todeta, että neliveto (etenkin autom. momentinmuuntimella) ei syö renkaita eikä hävitä nastoja nastarenkaista samaan tahtiin kuin kaksivetoiset. Tämän kokemuksen jakaa moni nelivedon kuljettaja (joukossa niin Haldex kuin jatkuvan nelikon kuskeja). Eli tyhjänjauhantaa ja nastojen irtoamisia selkeästi vähemmän.
Niin ja lainaten erästä tuttua- miksi ihmeessä pitää satsata hyvään nelivetoiseen autoon, jos sitten siihen ei osta parhaita mahdollisia renkaita? Tähän taitaa olla aika monella syykin- kitkoissa on paremmat valikoimat leveitä näyttäviä renkaita(näyttäville vanteille). Siinä sitten Bling Bling ajaa mukavuuden ja turvallisuuden edelle. Vai mitä?
inspektor70:
Sitten otsikon aiheessa pysyen senkin voi todeta, että neliveto (etenkin autom. momentinmuuntimella) ei syö renkaita eikä hävitä nastoja nastarenkaista samaan tahtiin kuin kaksivetoiset.
Sutimisen esto ajovakauden kanssa on jo vuosikausia pitänyt normaalilla kuskilla nastat renkaissa. Kaikilla vetotavoilla. Vajaavetoisella vetävät renkaat kuluvat enemmän, varsinkin etuvetoisessa, mutta nastat pysyvät hyvin. Tämä korostaa kuluneella nastarenkaalla nastojen ropinaa.
Jos nastat ovat irtoilleet tai katkenneet kannatta ennemmin katsella peiliin kuin syyttää rengasta.
NHB:"Siksi ainakin näissä olosuhteissa moni asia menee liukkaimpien jäiden pidon edelle listallani."
Juuri näin. Myönnetään tosiasiat ja tunnettujen tosiasioiden perusteella jokainen valitsee omaan käyttöönsä sopivat renkaat.
Inspektor: "neliveto (etenkin autom. momentinmuuntimella) ei syö renkaita eikä hävitä nastoja nastarenkaista samaan tahtiin kuin kaksivetoiset"
Nastoja ei sitten kestä 40.000 - 50.000 km jälkeen puuttua kuin enintään 1 - 2 / rengas, koska muuten ollaan vajaavetoisen kanssa tasoissa.
Quu:Jakelu, joukkoliikenne ja raskasliikenne tarvitsee liukkauden torjuntaan käytettäviä kemikaaleja.
Raskaan liikenteen sanotaan tarvitsevan myrkkyjä turvallisuuden vuoksi. Silti raskas liikenne ei pysähdy myrkytetyn tieosuuden päähän, eikä yleensä edes hidasta vähääkään, vaan jatkaa samalla marssivauhdilla kuin aiemminkin. Tässä on minusta jotain hyvin arveluttavaa - joko väitteessä tai sen käytännön sovelluksessa.
Quu: Muistakaa Konginkangas kun liukkaudentorjunta oli laiminlyöty.
Muistamme. Olen yksi harvoista tämän keskustelun osanottajista, joka on oikeasti ajanut kuorma-autoa talvikelissä ja sen vuoksi mielenkiinnosta myös lukenut tutkijalautakunnan raportin "Raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton yhteentörmäys valtatiellä 4 Äänekosken Konginkankaalla 19.3.2004", kaikki 117 sivua ennen liitteitä ja lähdeluetteloa.
Raportin perusteella oma käsitykseni tapahtumista on sellainen, että rahtari teki huonon tilannearvion, jonka korjaamiseen ei ollut enää tilaa sitten kun hän näki seuraukset. Hänellä ei tosin ollut tarkkaa lämpötilaa tiedossaan, koska vetäjän kojetaulusta puuttui ulkoilman lämpömittari. Lämpömittarin puuttuminen ei vapauta vastuusta, joten hänen vastuulleenhan tuo kaatui. Olisi pitänyt tietää. Jälkeenpäin spekuloitiin nopeudenrajoittimen vaarallisuudesta, koska lähes rajoitinnopeutta ajaneella rahtarilla ei ollut enää varaa vetää yhdistelmää suoraan kaasulla.
Onnettomuudessa kuollutta Bussikuskia ei muistaakseni syytettykään, eikä hän varmaan olisi ollut juridisesti kolarin aiheuttaja? Mutta hän olisi ollut avainasemassa lieventämään tuhoja tai estämään ne kokonaan.
Bussikuski tiesi ajavansa pitkää reittiä yön läpi aikataululla, joka täysine taukoineen ja täysin laillisin nopeuksin olisi ollut joko ihan rajatapaus, eikä välttämättä edes teoriassa mahdollinen. Kiire perille.
Bussikuski tiesi tien olevan jäätymässä, koska bussin kojetaulussa miinusasteita näyttävässä lämpömittarissa loisti jäätymisvaroitus.
Bussikuski näki tuulilasiin pakkaskelissä putoilevat alijäähtyneet pisarat.
Bussikuski oli ajanut koko matkan systemaattisesti lievää ylinopeutta. Myös ennen törmäystä hän painoi jäistä märkää tietä samaa hieman toista sataa, minkä siihenkin saakka.
Toistakymmentä sekuntia ennen törmäystä kelin yllättämä varomatta pahaan paikkaan ajanut rahtari huomasi vehkeiden lähtevän lapasista. Nähdessään vastaantulevan hän antoi varoituksen kaukovalovilkulla. Tätä varoitusta ei voinut olla huomaamatta, koska vetäjän katolla oli tehokkaat kattovalot.
Bussikuskilla ei pitkästä kokemuksesta huolimatta joko data riittänyt ymmärtämään varoitusta tai hänellä ei ollut aikaa siihen reagoida yhtään mitenkään. Hän jatkoi piirturi toisella sadalla, ja nosti vain hetki ennen törmäystä, kun oli enää myöhäistä tehdä yhtään mitään.
Juuri tuo kaukovalojen välähdys on se juttu, jota ei jäädä miettimään, vaan cruise putoaa pois HETI!!! ja sitten hiippaillaan varovaisesti katsomaan, mikä siellä edempänä on hätänä. Yleensä se on vain sarvipää suolaa lipomassa, koska joidenkin mielestä niitä pitää oikein erikseen suolalla tielle houkutella. Joskus on sitten vähän suurempikin este, eli kannattaa varoa, jos aikataulu sen sallii.
Jos raskas liikenne tarvitsee suolaa meidän muiden turvaksi, on aika epäilyttävää, kuinka se reagoi suolauksen päättymiseen (=ei mitenkään, koska aikataulu).
Joukkoliikenne ja jakeluliikenne no niin tiukkaan aikataulutettu ettei siitä hyvä seuraa jos liukkaudentorjuntaan ei käytettäisi kemikaaleja.