Uusissa autoissa huonommat valot kuin vanhoissa

218 kommenttia
123457
  • Se on totta, että lähes aina huippuhyvät pitkä ja lyhyet valot eivät löydy samasta autosta. Kehitys on kuitenkin parantanut varsinkin lyhyitä valoja ja se puoli on lähes poikkeuksetta paljon paremmassa kunnossa kuin ennen. Nykyvalot eivät myöskään ikäänny ja menetä tehoaan vanhaan malliin.

      
  • Samaa katselin talvitestissä, että Hyundain ja Mazdan valoissa on todella hyvä rakennusaihio, koska lähivaloa ei ihan helposti saa laillisesti lisää.

    Voisiko TM ottaa tuon Reetan yllä olevan arvostelun käyttöön ajovalojen arvostelussa? Kuulostaisi siltä, että jo ysin valot olisivat minunkin autossani tosi helppoja pestä (=ei lisäkannuja).

      
  • Mitenkähän talvitestissä tai valotesteissä yleensäkään mitataan ns. matriisivalotjen kantama.
    Omassa autossa vnuo todella tekee lähivaloista käyttökelpoiset tai eihän ne silloi oikeastaan ole lähivalot jos tarkkaan katsotaan.

    En ole nähnyt valaistustheokkuuspiirustuksissa mitenkään esitetyn miten valot menee omalla kaistalla on kaukovaloa ja vataantulijoiden kaistaa himmmennetään.
    Tällaisella tekniikalla on aika sama mikä on varsinaisten lähivalojen kantama.

      
  • 740GLE:

    "Voisiko TM ottaa tuon Reetan yllä olevan arvostelun käyttöön ajovalojen arvostelussa?"

    Näissä ajovalojutuissa ja monessa muussakin asiassa luottasin kyllä enemmän sinun ammattitaitoon. Jos kuitenkin saat keskusteluyhteyden avattua TM:n toimitukseen, niin kehtaakko vinkata? Olisi pari muutakin kehitysehdotusta mielessä.

      
  • Osaisiko palstan valoasiantuntijat arvioida, onko 2018 Volvo XC90 Inscription mallin LED high level mukautuvat ajovalot hyvät, keskinkertaiset vai huonot? Jos on aiheesta tietoa, niin millä perusteella arvio tuli? En toki odota mitään syväanalyysiä, kiinnostaisi vain tietää, jos jollakulla on asiasta vinkkiä.

      
  • Löytyskö tuolta mitattua faktaa arvioiden pohjaksi:

    http://www.vibilagare.se/test/ljus?make=152

      
  • ViBilägaren testeissä V90:n kohdalla sanottiin, että Volvossa LED on standardi, mutta XC60 testissä sanottiin, että oli lisävarusteiset LED-valot. Katselin XC90 hinnastoa Volvon sivuilta ja ainakin T8 Inscriptionin kohdalla standardivarusteissa on LED, mutta sitten on lisävarusteiden puolella LED high level mukautuvat valot. Sitä ihmettelen, että kannattaisiko tuo lisävaruste ottaa. Noista testituloksista ei ilmene, millä LED-valoilla ne on tehty. Hyvä tulos näkyy olevan joka tapauksessa, mutta paranisiko peräti, jos olisi high level mukautuvat vai onko testi tehty jo niillä???

      
  • Nämä lisävaruste-LEDit on yksi tapa millä automyyjät säätävät katteen sopivaksi. VW:n T-Roc on hyvä esimerkki tästä. LED-pakettiin on ympätty automaatti-ilmastointi ja piiloon kääntyvät taustapeilit. Näin on saatu perusteltua 1.300€:n lisähinta. Itse perusauto on jopa halpa, mutta näillä lisävarusteilla yritetään loihtia myyjän hillopurkkiin täytettä.
    Valitettavasti TM:n talvitestissä kävi ilmi että nuo LEDit eivät ole kovinkaan hyvät -varsinkaan kaukovalojen osalta. Myöskään Hondan LED-valot eivät auta autolla ajavaa, vaan kohentavat lähinnä myyjän katetta (ainakin Civic ja HR-V malleissa).

      
  • Yllättävän hyviä kaukovaloja osuu näihin TM:n koeajoihin, vaikka sama julkaisu julisti hyvien kaukovalojen jo olevan katoavaa kansaperinnettä. Uusimman numenron Skodan pikkucittarin valot ovat samalla tasolla parhaiden TM:n koskaan mittaamien kanssa uutenakin ja käytössä LEDien teho säilyy paljon paremmin kuin edeltävien teknologioiden.

      
  • Tuli sitten myös inspiraatio osallistua tähän valoja koskevaan keskusteluun uusimman numeron (8/18)myötä.
    Kansilehteen pääkuvaksi on päässyt uusi XC40, josta todetaan samassa, että auto vakuuttaa, valot eivät.
    Itse koeajossa moititaan Volvon valoja. S.39 valokuviosta piirrettyä kuvaa kun katselee, niin kovin keskinkertaisilta näyttävät. Artikkelissa todetaan myös, että viime aikoina jopa pikkuautoissa perushalogeenein on nähty parempia valoja. Toisaalta, kun kääntää kymmenen sivua taaksepäin, niin 60tkm käyttötestiraportista Toyota C-HR:ää koskien voi vastaavaa piirrosta tutkimalla todeta, että Toyotan kaksoishalogeenit ainakin ovat suorastaan surkeat. Ledejä artikkelissa kehotettiin vakavasti harkitsemaan, jos tuollaista on ostamassa, olkoonkin, että ei poista perusongelmaa kaukovalojen kantaman suhteen.
    Itsellä ajossa on ledivaloilla varustettu tuore VW, jonka valot ovat mielestäni lähinnä kelvolliset. Kirkkaat kylläkin ja kiitettävän leveältä valaisevat, mutta varsinkin lähivalojen lyhyt kantama ja terävä rajaus ärsyttää. Ei nuo silmämääräisesti edes 50 metriä näytä ja valo loppuu kuin veitsellä leikaten. Kaukovaloilla tilanne on parempi, näkökentän luonteva hakeutuminen kauemmaksi kuin valojen näyttämä pyytäisi kyllä semmoiset mielellään semmoiset 50-100 metriä lisää kantamaa. Suuntaukset on kunnossa. Lisävaloilla tämäkin kaukovalojen osalta ratkeaisi, mutta asiaa kysyttyäni jo pelkälle asennukselle ilman laadukkaita valojakaan tulee sen verran tunteja eli hintaa, etten ainakaan vielä tähän ratkennut. Lisäksi nuo ylimääräiset valot keulassa harvaa autoa oikeasti koristavat.
    Edellisessä autossa, viime vuosikymmenen puolivälin E-Mersussa, oli kääntyvät bi-xenonit ja niiden lisäksi sisemmissä pikku-umpioissa parkkien ohelle ylimääräiset halogen-lisäpitkät. Valon väri ei ollut (enää?) uusista laadukkaista polttimoistakaan huolimatta samaa tasoa ledien kanssa, mutta muutoin! Kantama, leveys ja näkyvän valon tasaisuus niin puoli- kuin kaukovaloillakin niin hyvät, että mitään lisävalojen asentamista ei edes tullut mieleen. Tiedän, että jotkut ovat kyseisissä autoissa noihin halogen-lisäpitkiin rakennelleet jälkiasennusxenoneja. Auton ulkonäkö ei muutu, mutta valoa on kuulemma tullut vielä rutkasti lisää.
    Ei taida auton valmistajilla nykyään kovin olla tarvetta oikeasti hyvien valojen tekemiseen, vaikka juuri nykytekniikalla tähän olisi kaikki edellytykset aika pienelläkin panostuksella auton valmistusprosessin aikana. Suomalaisten kokemat olosuhteet taitavat olla aika marginaalia. Mutta, että jopa ruotsalaiseksi edelleen miellettävässä uudessa premiumiksi ymmärrettävässä Volvossa sorrutaan tässä tärkeässä turvallisuusasiassa keskinkertaisuuksiin.

      
  • Ruotsissa Volvoissa onkin hyvin yleisesti kolme apupitkää keulalla. Ja toki muissakin merkeissä. Siellä pimeä lienee pimeämpää kuin täällä.

      
  • Olisi jo aika lamppujen syttyä Volvon pilttuussa, kun uusilla ei pääse edes yli 10-vuotiaitten sisarten tasolle. Niissä autoissa (merkkiin katsomatta), joissa oli bi-xenonien yhteydessä vielä halogeeni lisäpitkät, oli yleensä (riittävän)hyvät valot. Jotenkin on tullut mieleen, että onko Volvon puolella jo menty niin pitkälle, että luotetaan turvajärjestelmien toimivuuteen (kuten hirvieläinten osalta) eikä valoihin satsata? Kuulostaa typerältä, koska en jaksa uskoa, että yhdenkään tuon hintaluokan (XC40)auton valmistuskustannuksissa paremmat ledivalot olisi kokonaisuudessa juuri missään roolissa.

    Voisiko TM:n toimitus kohteliaasti kysyä Göteborgin suunnalta, täyttääkö nuo valot Volvon uusimman mainoslauseen "designed around you" täällä pohjolan perukoilla ?

      
  • Niin ja sitten jos vastaus on huono, se muuttuu helposti "darkness around you" :)

      
  • NHB: Yllättävän hyviä kaukovaloja osuu näihin TM:n koeajoihin, vaikka sama julkaisu julisti hyvien kaukovalojen jo olevan katoavaa kansaperinnettä.
    Olet vähään tyytyväinen. Pari sataa metriä on Liikenneturvan mallinnuksen mukaan jo 80 km/h talvirajoituksella aivan ehdoton minimi, silti edes tien laidasta laitaan 200 metrin kaukovaloja saa hakemalla hakea, riittävän leveästä valokuviosta puhumattakaan.

    Ristiriita valotehon ja käytettävissä olevan tekniikan välillä vain pahenee, kun katsotaan mitä nyt olisi tehtävissä, jos joku viitisi vaivautua.

      
  • Lukija5911: Tiedän, että jotkut ovat kyseisissä autoissa noihin halogen-lisäpitkiin rakennelleet jälkiasennusxenoneja. Auton ulkonäkö ei muutu, mutta valoa on kuulemma tullut vielä rutkasti lisää.
    Edellisessä S204 Ceessäni oli juuri tuo quad-xenon setti ja se on ainoa auto, jolla olen 40 vuoteen ajanut talven ilman lisävaloja. Nuo W204 Ceen xenonit ovat vielä hieman paremmat kuin W211:n vastaavat, joilla tosiaan on taipumus tummua iän myötä.

    Nykyisessä W212:ssa olisi ollut jo aikoja sitten vaikkapa Hella DE mini-xenon lisäkaukovalot pienempien salmiakkien sisällä, ellei siellä olisi parkkivalon lisäksi myös muuta tekniikkaa, jota ei voi raivata pois auton huomaamatta jotain puuttuvan.

      
  • Olet vähään tyytyväinen. Pari sataa metriä on Liikenneturvan mallinnuksen mukaan jo 80 km/h talvirajoituksella aivan ehdoton minimi, silti edes tien laidasta laitaan 200 metrin kaukovaloja saa hakemalla hakea, riittävän leveästä valokuviosta puhumattakaan.
    
    Ristiriita valotehon ja käytettävissä olevan tekniikan välillä vain pahenee, kun katsotaan mitä nyt olisi tehtävissä, jos joku viitisi vaivautua.
    

    Joo no, tuota luokkaa ne historian parhaat toteutukset ovat olleet, enkä koe tuollaista kaukovalojen näyttämää turvallisuusriskinä. Moni ajaa autoilla, joissa sama raja on vain 100 metrin päässä. Ennen kuin saadaan tuota pidemmälle tarkasti mukautuvia valoja, niin eipä pidemmästä kantamasta paljoa iloa ole.

    Uuden TM:n farkkujen ja maasturien vertailussa olleessa 5er:ssä oli oikein hyvät valot. kantamaa 195 metriin ja mukautuvina nuo valot ovat turvalliset myös silloin, kun samaa tietä käyttävät muutkin. Jotenkin tuntuu, että TM:n "katoavaa kansanperinnettä" -arviota olisi syytä päivittää. Ainakaan kyseisen lehden omien mittausten mukaan hyviä kaukovaloja ei ole koskaan ollut paremmin tarjolla.

      
  • NHB: tuota luokkaa ne historian parhaat toteutukset ovat olleet, enkä koe tuollaista kaukovalojen näyttämää turvallisuusriskinä.
    Täsmälleen samaa mieltä. Itse asiassa tätä huonommatkaan valot eivät ole riski, jos kuljettaja ei aja enempää kuin näkee.

    Minimi 200 m + parin sekunnin reservi on jo ihan käyttökelpoinen. Useimmat eivät kaipaa kovin paljon yli 250 metrin ylittävää kaukovaloa. En minä ainakaan tällaisiin valoihin asentaisi mitään lisää

    Omaa nykyistä mitoitustani en edes tarjoa yleisohjeeksi, ja pärjäisin kyllä vähemmälläkin. Mutta kun lisävalot joudun asentamaan, en vaan osannut perustella itselleni huonoja ja kalliita, kun halpoja ja hyviäkin saa.

    NHB: Moni ajaa autoilla, joissa sama raja on vain 100 metrin päässä.
    Tässä se ongelma on, tai oikeastaan kaksikin. Yllä sovittu talvikelissä riittävä näkemä vaatii suunnilleen maailmanennätysvalot.

    Ennen tuo oli luonnon laki, koska halogeenivalon valovirta ei vaan riitä kuin juuri ja juuri tuohon minimiin, ellei toteutuksessa mokata yhtään. Nyt maksimissaan siedettävä valoteho ei johdu vehkeistä, vaan tekijöistä.

    Koska niitä ei useimmilla ole, aika moni ajaa puolivaloilla maaiimanennätysvaloja vaativilla nopeuksilla.

    NHB: Ennen kuin saadaan tuota pidemmälle tarkasti mukautuvia valoja, niin eipä pidemmästä kantamasta paljoa iloa ole.
    Mitäpä se nakkikioskin kiertäjä valoilla tekisikään. Joutaa ajaa sen verran hitaammin, että näkee vaikka parkeillakin. Pidempää matkaa ei Pohjoismaissa mahdu ajamaan liikenteessä, jossa kunnolliset 200+ metrin kaukovaloista olisi ongelmaa.

    Moitteellani nykyajan valaisinten suunnittelusta siteeraamassasi postissa tarkoitin sitä, että ennenkin valaisimet suunniteltiin kaupallisin rajoituksin. Silti tavoitteena oli hyvät valot hinnan ja käytettävissä olevan valovirran sallimissa rajoissa.

    Nykytekniikka tarjoaa mahdollisuuden reilusti riittävän tason ylittäväänkin valotehoon ja nopeaan ja tarkkaan säädettävyyteen kohtuukustannuksin. Kaikkiin tarpeisiin riittävät ajovalot eivät vaatisi mitään erityistä onnistumista, vaan tekniikan puolesta täysin rutiinisuorituksella koko ala voisi siirtää henkilöautojen lisävalot tekniikan museoon vuosimallista 2019 alkaen.

    Se että ala vastaa tähän mahdollisuuteen asemoimalla itsensä vuoden 1979 Hella 186 H4 valoilla tuplatun Taunuksen kilpailijaksi on säälittävää räpeltämistä.

    En valitettavasti liioittele, vaan valovirran lumenit ovat samat, lähi- ja kaukovalot suunnilleen samat ja pesurit puuttuvat kummastakin.

    Hyvä juttu silti, että parhaat alkavat jo lähestyä käytännön minimivaatimusta.

      
  • Minimi 200 m + parin sekunnin reservi on jo ihan käyttökelpoinen. Useimmat eivät kaipaa kovin paljon yli 250 metrin ylittävää kaukovaloa.
    

    Mitä muuten teet siinä tilanteessa, jos joudut muiden liikkujien vuoksi joskus sammuttamaan kauas näyttävät lisävalot? Tiputatko nopeuden vastaamaan valojen näyttämää samalla kaavalla?`

    Nykyisin näyttää siltä, että hyvin usein koeajoissa ja vertailuissa näkee sellaisia valoja, joiden TM julisti olevan jo sukupuuton partaalla. Uusimman koeajon A-Klassen perusleditkin näyttivät leveällä keilalla 185 metriin. Uusin ViB käytti S-Klassen valojen pitkistä kuvausta extremt långt. Vib:n mittauksen mukaista 320 metrin näyttämää voisi verrata vaikka V90:n 241 metriin, joka sekin sai jo lehden vertailussa arvosanan 5/5 ja E-Klassen multibeameihin, joille Vib mittari 220 metrin kantaman. Taitaa olla parhaat koskaan mitatut valot tuossa S-Klassessa, mikä ei oikein istu TM:n propagandaan.

      
  • Ei taida olla samat luximäärät Vi Bilägaren ja TM:n testeissä?

      
  • En tiedä lukseista, mutta ViB:n mittaukset tosiaan antavat pidemmän keilan. Noista verrokeista saa kiinni vähän suuruusluokkaa.

      
  • En lisää valoa nostaakseni nopeutta, vaan saadakseni hieman reserviä näkemääni, ettei minun tarvitse himmata näkemän vuoksi normaalissa talvikelissä niin usein. Toinen syyni on silmien lepuuttaminen jatkuvassa kirkkaassa valossa. Mutta jo kuivalla asfaltilla nopeus putoaa alle satasen pimeässä, vaikka valoa on kolmen nykyauton edestä.

    Yhden tai kahden vastaantulijan vuoksi en joudu hidastamaan. Koska valot vaihtuvat valokeilojen kohdatessa, olen jo nähnyt tien ja ojat kohtaamispaikkaan saakka ennen lähivaloja.

    Hyvällä kelillä noin sadan metrin lähivaloilla voin ajaa talvirajoituksella, mutta se on selvästi rasittavampaa kuin täysillä valoilla.

    Liukkaalla joudun sitten hidastamaan kun alan monen vastaantulijan vuoksi rullata ulos jo näkemältäni alueelta. Olen joskus maininnutkin hieman ärsyttävänä itsekkäitä autoilijoita jotka ulosmittaavat täysimääräisenä oikeutensa ajaa kehnoin valoin. Tullessaan vastaan hän usein tilaa mahdollisimman myöhäisen lähivaloille vaihdon vaihtamalla itse liian aikaisin. Koska vaihtokohta on valokeilojen kohtasminen, sehän on pyyntö nähdä vastaantulijan kaukovalot entistä lähempää, mutta kaikkein onnettomimpien saunalyhtyjen kanssa seikkaileville ei oikein kehtaa tätäkään suoda, kun tietää, miltä kunnon valot näyttävät pupillinsa pimeydessä äärimmilleen venyttäneelle. Pakotettuaan minutkin vaihtamaan liian aikaisin tuo vastaantulija vielä hidastaa vauhtiaan pakottaen minut tekemään lähivaloilla samoin. Valoton siis kuluttaa omaa nuukuuttaan minun polttoainettani. Näiden vuoksi meidän automme saapuu mökin pihaan useimmiten yöllä. Vastaantulevien rahtarien kanssa aina pärjää, jotkut pikkuautojen kuskit häiritsevät enemmän.

    Tavoitteeni ei ole pitää aina vakionopeutta, vaan minimoida tilanteet, joissa joudun hidastamaan huonojen vehkeiden vuoksi.

    Sumussa ja sakeassa lumisateessa olen yksi hitaimmista, koska en tosiaan uskalla ajaa enempää kuin näen.

    S-sarjan Ultra High Beam LEDien mittaustietoja odotan mielenkiinnolla, koska speksit vaikuttavat hyvältä. Ilmoitetusta 1 luksi @650 m lukemasta voi interpoloida 4 luksia yli 300 metrissä, mikä on jopa enemmän kuin tarvitsen, vaikka sattuukin olemaan vähemmän kuin mitä nyt on nokalla. Mutta LEDien säädettävyys kyllä korvaa aika paljon metrejä kaukovalossa, etenkin tässä tapauksessa, jossa valoa on henkilöautoon riittävästi.

    TM propaganda ei ota uytta Ässää huomioon, koska he eivät ole sitä vielä mitanneet. Laskennallisesti Ultra High Beamin pitäisi saada 5 luksia noin 300 metriin, mikä on ilman muuta uusi ennärys ja enemmän kuin tarpeeksi.

    Lakkaan valittamasta, kun siitä yksittäisestä ennätyksestä tehdään normi.

      
  • TM 18/2018 julkaisi hyvän jutun auton valoista.

    Ennen halogeeniaikana kunnon valot oli resurssirajoitteinen haaste, jota suurin osa yrittäjistä ei osannut ratkaista. Nyt tilanne on toinen ja olen itsekin nalkuttanut jo pitkään turhautumistani siitä, kuinka nykytekniikan mahdollisuudet tuhlataan valmistajien tehdessä entistä paremmilla vehkeillä entistä huonompia valoja.

    Niinpä oli jo aikakin siirtää parikymmentä vuotta vanha Saabin halogeenivaloista mitattu ennätys historiaan. Mersun S-sarjan uusi Ultra High Beam LED työntää 5 luksin käyrän 280 metrin päähän, mikä vastaa aika hyvin yllä tehtaan pressimateriaalista arvioitua. Valokuviosta reilut 200 metriä on vielä kohtuullisen leveää.

    Hieman parempiakin lähivaloja on, mutta jos säädettävyys on Mersun halvempien LED valojen tasolla, niin tuollaisilla valoilla voisin ajaa ilman lisävaloja poronhoitoalueellakin. Se olisikin ensimmäinen kerta 40 vuoden ainoan poikkeuksen, eli quad-xenoniksi konvertoitujen bi-xenonien jälkeen.

    S-klasse on kallis, mutta toivottavasti sen esimerkki pakottaa muutkin tarjoamaan samaa lähiaikoina?

      
  • Ennen halogeeniaikana kunnon valot oli resurssirajoitteinen haaste, jota suurin osa yrittäjistä ei osannut ratkaista. Nyt tilanne on toinen ja olen itsekin nalkuttanut jo pitkään turhautumistani siitä, kuinka nykytekniikan mahdollisuudet tuhlataan valmistajien tehdessä entistä paremmilla vehkeillä entistä huonompia valoja.
    

    Valoa ledeistä kyllä sa irti, mutta pitkille etäisyyksille sen suuntaaminen on haaste. Mersuhan on kehitellyt pitkään näitä pitkän kantaman ledejään ja monella muulla valmistajalla on laser-ledejä vastaavassa käytössä. Jälkimarkkinoiden "ledimetri" ei vain ole ratkaisu, jota valmistajat voisivat käyttää.

    Nuo S-Klassen valot ovat jo nyt superit ja kehitysnopeus on sellainen, että seuraava sukupolvi lienee jotain vielä parempaa. Mitään lisävalovirityksiä tai halogeenien kapeita keltaisia keiloja ei voi edes verrata S-Klassen valoihin.

      
  • Jännä huomata tuosta TM:n jutusta, kuinka arvostelu ei ole sama eri autoille. Dusterin valot ovat "ilahduttavan kelvolliset" ja osoittavat halogeenien hyvyyttä. Octavian selvästi paremmissa valoissa "ei vieläkään ole kunnollista tehoa" ja XC40:n valot "eivät vastaa Volvon turvallisuusimagoa", ovat ilkeitä ja häiritsevät.

      
  • TM:hän on nykyisin Mercedeksen mainoslehti, kun A-sarjaa ja GLC:tä nyt valmistetaan Suomessa. Katumaasturitestin jälkeen oli välittömästi Mercedeksen mainos, jossa mainostettiin GLC:n voittoa TM:n testissä. Ensin siis oli katumaasturitesti ja välittömästi seuraavalla sivulla testin jälkeen oli Mercedeksen mainos jossa mainostettiin että GLC oli voittanut TM:n katumaasturivertailun.

      
  • Kommentti oli niin kiintoisa, että se piti käydä tarkistamassa.

    Numerossa 1/2018 on tosiaan Mercedes-Benzin mainos katumaasturivertailun jälkeisellä aukeamalla.

    https://tekniikanmaailma.fi/digilehti/01-2018-nakoislehti/42-58

    Mainoksessa ei ole kuitenkaan mainintaa katumaasturivertailusta.

    Ei voisi ollakaan, koska emme tietenkään kerro ulkopuolisille etukäteen vertailujen voittajia. Muutenkin toimituksellisen sisällön ja mainosten välillä on tiukka palomuuri. Lehdessä olevat mainokset eivät vaikuta millään tavalla vertailujen ja testien eikä muuhunkaan journalistiseen sisältöön.

    ystävällisin terveisin
    Sami Rainisto / Tekniikan Maailma

      
  • Okei, kiitos selvityksestä, taisin muistaa nuo faktat väärin.

      
  • Kuitenkin samaan aikaan monet kalpeasävyiset nykyvalot häiritsee silmää pahemmin. Olen pistänyt merkille, että esim. uusimmissa mersuissa tulee
    niitä ääripään pistäviä häikäsijöitä vastaan. Pitää kohta varmaan aurinkolasit päässä ajella pimeällä. Kalpea kelvini varmasti hieman vaikuttaa siihen kuinka pahalta se silmässä tuntuu, mutta liekö kyse sitten vain siitä?

      
  • LED-valojen valokuvio on harvoin yhtä hyvin hallinnassa kuin laadukas heijastimella muotoiltu xenonvalaisimen valokuvio.

    En ole tehnyt kattavaa testaamista, mutta kaikki käsiin osuneet lisävalot olen käynyt mittasuoralla katsomassa luksimittarilla. Teoreettista valovirtaa löytyy LEDeistä vaikka kuinka, mutta sen valotehon tähtääminen tielle auton eteen onkin vaikeampi temppu.

    Syksyn uutuus W-Light Comber on tästä hyvä esimerkki. Banaaniksi väännetty valaisin välttää hyvin monille tehokkaille LEDeille tyypillisen putkinäön ja ylikirkkaan läiskän nokan edessä. Valotehoa on silti auton eteen 200 metriin tehokkaimpien xenonvalojen tapaan.

    Erona tässäkin silti LEDien kaksinkertainen valovirta. Kun LEDivalaisin tekee 13500 lumenin valovirrallaan 200 metriin auton eteen samat luksit kuin 6400 lumenin xenonvalo, niin voi vain arvailla, minne katoaa se osa LEDien valotehosta, jota ei auton edessä polven korkeudelta mitaten löydy?

    Toinen mahdollinen selitys Mersun häiritseville valoille voi olla vähän vanhempien mallien projektorivalaisin, jonka valokuvion äärirajoilla saattaa näkyä värivirheitä.

      
  • NHB kirjoitti toisaalla: Yksi tärkeimpiä kehityksen ilmenemiä on juuri se, että vähemmällä häikäisyllä saadaan enemmän valoa tielle.
    LED valaisimen adaptoituvan ohjauksen kautta tämä on ilman muuta hyvä parannus, kunhan algoritmi vain toimii kunnolla. Ja parempaan suuntaanhan ne ovat menossa softantekijöiden oppiessa aiheesta lisää.

    Mutta itse valaisimen suunnittelun osalta tilanne on joskus jopa päinvastainen. Valaisimien suunnittelijoiden käytössä oleva valovirta on ollut kasvamaan päin halogeenien jälkeen. Sekä xenon- että LED valaisinten valovirta ylittää vakiotehoisen halogeenivalaisimen reilusti, mutta referenssiluvut eivät ole kasvaneet vastaavasti. Jos kasvanut valaistuksen määrä ei osu auton edessä oleviin referenssimittauspisteisiin, niin minnekähän se mahtaa suuntautua?

    Hyvien halogeenivalojen referenssiluvut olivat 30 - 35 tasoa, silti niiden sekaan saapuneita projektorilla toteutettuja xenonvaloja pidettiin häiritsevinä niiden tullessa markkinoille, vaikka referenssiluvut olivat selvästi alemmat.

    LEDeissä on näkyvissä samoja oireita, vaikka älykäs ohjaus lieventääkin hyvin valaisimen epätäydellisyyden haittoja.

    Lisävaloissa on refernssilukujen mittausnormi jäänyt ajastaan jälkeen jo aika pahasti, kun 80 Watin LEDivalaisimen referenssiluku on mukamas 10, tai sekä HR että DR hyväksytyn valaisimen referenssiluku pienenee valoteho kaksinkertaistamalla, eli siis vaihtamalla halogeenipolttimon tilalle xenon. Normi ei nykyisellään tunnista silmän kokemaa häikäisyä kovinkaan tarkasti.

    Juuri sitä olin sanomassakin, että mittausmenetelmän karkeuden vuoksi käytännössä suurempi häikäisy saattaa jopa alentaa referenssilukua, kunhan valaisin hukkaa riittävän suuren osan hurjasta valotehostaan puiden latvoihin referenssimittauspisteiden ohitse. Osin tähän perustuvat häiritsevimmät lisävaloviritykset, joilla saa hirveän paljon valoa sinne, missä sitä ei tarvita. Ja vieläpä ihan laillisesti.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit