Yksi esimerkki ei luo yleispätevyyttä, mutta yksikin päinvastainen esimerkki kumoaa yleiseksi esitetyn väitteen yleispätevyyden. Tässä keskustelussa Kumppani on sen kestämättömän laajalle venytettyjen yleistysten tekijä. Minä korjailen yleistyksiäni tarjoamatta esimerkkejäni ainoana totuutena.
Toinen ongelmasi on siinä, että vastaat taas omiin kuvitelmiisi etkä siihen mitä muut kirjoittavat. Kas näin:
Kumppani: Tuossa edellisessä kommentissani oli suora sitaatti sinun kirjoituksistasi. Sillä viittaan edelliseen omaani, eli saamaani mielikuvaan, että yrität tuolla edellisen sivun alussa tuputtaa omaa kokemustasi jonakin yleisenä, melkeinpä stereotyyppisenä (se yksityinen sektori) ikäänkuin totuutena
Minä en edelleenkään näe sanoneeni sellaista, mitä väität.
Kumppani: Autoetuhan myönnetään jo työsuhteen alkaessa
Tämän yleistyksen osoitin pätemättömäksi silloin kun työsuhdeauto saadaan työsuhteen aikana.
Sen jälkeen kerroin esimerkkini vain yhdeksi käytännöksi, jota ei voi yleistää sanoen: "käytännöt vaihtelevat"
Kumppani: Firma päättää tasan yksin miten se autoetunsa tarjoaa
Tämänkin yleistyksen osoitin olevan todellisissa esimerkkitapauksissa "tuo on vain osatotuus"
Sen jälkeen ilmaisin esimerkkini vai yhdeksi käytännöksi näillä sanoilla: "riippuu alasta, firmasta ja työntekijöistä, millainen vipuvarsi työntekijöillä on muuttaa normia, tai poiketa siitä esimiehen kanssa neuvoteltuaan"
Näiden jälkeen sinä väitit minun tuputtavan omia kokemuksiani ainoana totuutena: Kumppani: Yritit taas tuolla edellisen sivun alussa tuputtaa omaa kokemustasi jonakin yleisenä totuutena
Edellisen sitaatit sekä Kumppanin että GLE:n tekstistä ovat mainitsemastasi edellisen sivun postista.
Sinä olet se yleistäjä, minä vain yritän korjata karmeimpia ylilyöntejäsi. Se, että vastaat korjauksiin hyökkäämällä henkilöä vastaan ei muuta asiaa.
740GLE: Yksi esimerkki ei luo yleispätevyyttä, mutta yksikin päinvastainen esimerkki kumoaa yleiseksi esitetyn väitteen yleispätevyyden.
Näin on.
Minä korjailen yleistyksiäni tarjoamatta esimerkkejäni ainoana totuutena.
Tulkintani on ollut eri.
Minä en edelleenkään näe sanoneeni sellaista, mitä väität. ...kun kirjoitit siis että ehkä virkamiehelle voi näin käydäkin, mutta tuo on vain osatotuus. Yksityisellä sektorilla halutun työntekijän kanssa ollaan valmiita neuvottelemaan.
Minusta tuo on edelleen yleistys.
riippuu alasta, firmasta ja työntekijöistä, millainen vipuvarsi työntekijöillä on muuttaa normia, tai poiketa siitä esimiehen kanssa neuvoteltuaan
No tuon voi tulkita yleiseksi kyllä, irralleen otettuna. Mutta kun tuot minun oman alani kokemuksen mukaan lähes övereiltä kuulostavat esimerkkisi samassa kirjoituksessa, niin vähintäänkin hämärtyy, mikä on käsityksesi.
Esimerkeilläni kerroin nimenomaan siitä ettei yksityinen sektori takaa tuollaisia mahdollisuuksia kuin harvoille, poikkeuksina. Ja sitä, ettei yhden alan ottaminen esimerkiksi kerro oikeastaan mitään alan käytännöistä, jos se on kapea. Samalla alalla ne voivat vaihdella laajasti, niinkuin tällä minun. Enkä ole kuullut siis sinne päinkään kuin legendoja. Sitä vastapainoa toin vaakaan, vaikka jaksatkin hehkuttaa jotakin.
Sinä olet se yleistäjä, minä vain yritän korjata karmeimpia ylilyöntejäsi.
Mitähän ne olisivat?
Se, että vastaat korjauksiin hyökkäämällä henkilöä vastaan ei muuta asiaa.
Jos tulkitset vastakommentoinnit omille ylilyönneillesi sinua vastaan hyökkäämiseksi, niin enpä voi sille mitään. Yhtä lailla voisin väittää sitten omista kirjoituksista samaa.
Kumppani: kirjoitit siis että ehkä virkamiehelle voi näin käydäkin, mutta tuo on vain osatotuus. Yksityisellä sektorilla halutun työntekijän kanssa ollaan valmiita neuvottelemaan.
Minusta tuo on edelleen yleistys.
Eli kuten jo sanoinkin, siteeraamani väite kumoaa sinun yleispätevästi ja ehdoitta tekemäsi väitteen, ettei työn hakijalla ole mitään neuvottelumahdollisuutta työnantajan määräysvaltaa vastaan.
Sinun yleistyksesi kumoavaa esimerkkiäni seurasi myös ehto, jonka jätit lukematta ja syytät siitä nyt minua:
"riippuu alasta, firmasta ja työntekijöistä, millainen vipuvarsi työntekijöillä on muuttaa normia, tai poiketa siitä esimiehen kanssa neuvoteltuaan"
Kumppani: No tuon voi tulkita yleiseksi kyllä, irralleen otettuna.
Niin olisi voinut, jos se olisi ollut irrallaan. Mutta kun ei ollut.
Miksi irrotit tämän asiayhteydestään, kun olit sentään muun osan samaa vastaustani jo lukenut?
Kumppani: Mitähän ne olisivat?
Sinä itse väitit:
"Autoetuhan myönnetään jo työsuhteen alkaessa"
"Firma päättää tasan yksin miten se autoetunsa tarjoaa"
Kuten jo osoitin, kumpikaan väitteesi ei ole yleispätevä. Sitä en toki kuvittele myöskään omista esimerkeistäni, vaikka toisin väitätkin.
Kumppani: Jos tulkitset vastakommentoinnit omille ylilyönneillesi sinua vastaan hyökkäämiseksi, niin enpä voi sille mitään
Antaa tulla dataa niin paljon kuin löytyy, kiitos? Vastaväitteet kannatta kohdistaa aiheeseen eikä henkilön halveksimiseen: Kumppani: tuntuu että istut jossakin norsunluutornissasi! Kumppani: tai sitten tosiaan luulet niin olevan Kumppani: 740GL
Ellei viimeisen, ehkä töykeimmän heittosi röyhkeys avaudu, niin voin kertoa mitä tulit sanoneeksi. Sinä syytät yli 31 vuotta vähäpäästöisen normin (juuri ja juuri) täyttävällä ajanutta ilman pilaamisesta kaasutinta ja ryyppyvipua räpeltämällä.
Hukkaamasi E tarkoittaa Bosch KE-Jetronicia, PulsAiria ja EGR:aa, jotka ovat myös kaikki yhä toiminnassa. Tästä aiheutuu joka kesä katsastuksessa selittämistä kun pakokaasujen HAPPIPITOISUUS on häkellyttävän korkea.
Sinulle yhden kirjaimen ero ei ehkä ole merkittävää, mutta henkilökohtaisen nimimerkin vääntely saattaa silti kuulostaa nimimerkin käyttäjästä ikävältä. Et sinäkään varmaan haluaisi meidän puhuttelevan sinua Kumppariksi?
740GLE Eli kuten jo sanoinkin, siteeraamani väite kumoaa sinun yleispätevästi ja ehdoitta tekemäsi väitteen, ettei työn hakijalla ole mitään neuvottelumahdollisuutta työnantajan määräysvaltaa vastaan.
Tuossa on sinulta juuri sellainen karmea ylilyönti esimerkiksi. Oikein kovasti yrittämälläkö tuollainen piti keksiä?
Sinä itse väitit: ”Autoetuhan myönnetään jo työsuhteen alkaessa”, ”Firma päättää tasan yksin miten se autoetunsa tarjoaa”. Kuten jo osoitin, kumpikaan väitteesi ei ole yleispätevä.
Ahaa, sinä siis tulkitset nuokin tarkoitetuksi kiveen löydyiksi. No minä korjaan: ehei tietenkään. Yrität vääntää nyt kyllä hyvin teennäisesti väitteitä.
Tuo ensimmäinen kohta tarkoittaa kyllä oletuksella "yleensä", voi olla myös "usein". Jos samassa työsuhteessa autoedun saa, niin aika yleisesti myös tehtävänkuvaa vaihdettaessa vasta - jos saa. Poikkeukset ovat juuri niitä itseään, tietysti ja tarkoittaa, ettei sellaiset ole poissuljettuja.
Tuon toisen väitteen pointti on luonnollisesti se, että firma tosiaankin tasan viime kädessä päättää, lähteekö se mukaan työntekijän pyyntöön. Saahan sitä nimittäin käydä kerjuulla palkankorotuksista ja autoeduista, mutta työtekijän saneluna sopimusta ei synny: firma siis päättää suostuuko työntekijän aloitteeseen suoraan, vai tinkiikö, tai jättää väliin. Työntekijä saa tehdä omat johtopäätöksensä siitä, ihan miten vain.
Sitä en toki kuvittele myöskään omista esimerkeistäni, vaikka toisin väitätkin.
Tuohan kuulostaa jo hyvältä.
Vastaväitteet kannattaa kohdistaa aiheeseen eikä henkilön halveksimiseen
Dataksi omasta toiminnastasi, ole hyvä vaan: tähän vois poimia vaikka sen väitteesi, "etten osaisi", varmaan tarkoitit palkkaneuvottelutaitoja tms. Halveksimista aiheesta, josta sinulla ei ole pienintäkään hajua.
Sinulle yhden kirjaimen ero ei ehkä ole merkittävää, mutta henkilökohtaisen nimimerkin vääntely saattaa silti kuulostaa nimimerkin käyttäjästä ikävältä. Et sinäkään varmaan haluaisi meidän puhuttelevan sinua Kumppariksi?
No mutta sellaista on jo tapahtunutkin!
Pahoittelen viimeisen E:n puuttumista, tuohan oli minulta puhdas typo, miten nyt sattuikin tähän kohtaan.
Minusta tuntuu, että toinen puhuu seipäästä ja toinen aidasta, tai mikä sanonta tässä nyt olisi kohdillaan. Ainoa päätelmäni on, että kummallakin meistä on hankaluuksia tulkita toistemme kirjoituksia - eikä varmastikaan ensimmäinen kerta. Mitäs tehtäisiin? Jatketaanko, vai mennäänkö ns. eteenpäin.
Kumppani on kyllä malliesimerkki trollista, joka kuvittelee toisten kirjoittavan muuta, kuin he todellisuudessa kirjoittavat ja sitten yrittää vastata omiin harhakuvitelmiinsa entistä sekopäisemmillä kommenteillaan. Ei ihme, että kukaan ei ymmärrä!
Ei näitä keskusteluja kivijalkaan hakata.
Tosikot älkää vaivautuko jos teidän totuus on ainoa totuus.
Nämä merkkiuskovaiset BMW ja volkkarin palvojat on omalukunsa seurata heidän kamppailua merkin paremmuudesta, vaikka heillä ei ole mitään vertailukelpoista kokemusta merkin ulkopuolelta.
Kumppani: Oikein kovasti yrittämälläkö tuollainen piti keksiä?
Itse asia on ollut täysin selvää minulle koko ajan, mutta sen kommunikointi sinulle on kieltämättä haaste. Luepa nykyisen tiedon valossa uudelleen postini 19.5.2018 kello 12:36, josta lähtien olen yrittänyt vääntää sinulle tätä samaa rautalankaa. Siellä ne perustelut olivat jo alun perin.
Mutta hyvä että lopulta meni perille. Jos tarkoitat sanoa "yleensä" tai "ehkä" tai "joissain tapauksissa", olisi varmaan hyvä kirjoittaa nuo ajatuksensa muidenkin nähtäväksi?
Luin tuon juttusi nyt tauon jälkeen ja ilman värilaseja. Runsaiden omien kokemusten esittelyjen seasta oli todella hankala löytää jotakin yleistävää. Olisiko suhde voinut olla toisin päin parempi? Mutta taisin onnistua suodattamaan.
740GLE: Jos tarkoitat sanoa ”yleensä” tai ”ehkä” tai ”joissain tapauksissa”, olisi varmaan hyvä kirjoittaa nuo ajatuksensa muidenkin nähtäväksi?
Heh, noita kirjoituksiani tarkistaessani olen kyllä tuollaiset ajatukset mielestäni löytänytkin niistä. Kommunikointina sinulle on ollut ehkä haastetta. Otatko sinäkin värilasit pois?
Kumppani: Runsaiden omien kokemusten esittelyjen seasta oli todella hankala löytää jotakin yleistävää.
Juuri näin.
Käytäntöjen vaihtelevuuden tuntien ei tarkoitukseni ollutkaan yleistää yhtään mitään, vaan ainoastaan ampua alas perusteettomat yleistykset, joihin vastasin. Tämän myös mielestäni ilmaisin kertomalla käytäntöjen vaihtelevan.
Autoveroa on alennettu, mutta autoveron tuotto nousi kuitenkin 65 miljoonalla eurolla.
Timo Soinin blogi 29.5.2018.
"Tämä on populismia.
Antti Rinne ja SDP vastustivat raivokkaasti tämän hallituksen aloittaessa autoveron alennusta, joka ohjelmaan vaatimuksestani tuli.
Tänään hallituksen täyttäessä kolme vuotta , hyväksyimme lisätalousarvion ja kas… autoveron tuotto on jälleen kasvanut aiemmista arvioista 65 miljoonaa euroa. Siis 65 000 000€.
Moni duunari ajelee uudenkarhealla autolla ja verotulot lisääntyy. Autokanta uusiutuu.
Soini on kyllä kuvottavuudessaan aivan oma lukunsa. Ehkä automyynnin kasvulla on enemmän tekemistä yleisen taloustilanteen kanssa, kuin Soinin junaileman parin satalappusen alennuksella uuden auton hinnassa. Kukahan auton ostaja on odottanut kuumeisesti, että uuden toipotan tms. saisi vuoden päästä 300€ halvemmalla? Ainiin ja vastapainoksi toki ajoneuvoveron tuotto nousi 8% ja sitähän maksetaan vuosittain auton "hautaan" asti.
Mua kiinnostaisi tietää, että mikä vaikutus autojen parantuneella kestävyydellä on autokannan vanhenemiseen. Aina vingutaan ja kauhistellaan, että autokanta se vain jatkaa vanhenemistaan ja autovero on ikuinen syypää tähän. Varmaan sekin vaikuttaa, mutta entäs se fakta, että nykyautot kestävät ruostumatta ja yleensä teknisestikin 200-300+ tkm ilman välttämättä mitään sen kummempaa. Kerran ruostesuojaamalla moni nykyauto kestäisi useita vuosikymmeniä varsinkin jos se on vähällä käytöllä.
TM:n käyttötestitkin ovat aika kuivaa luettavaa, kun ei koko matkalla tapahdu yhtään mitään, ja purettaessa kaikki on kuin tuotantolinjalta tullutta.
Ihan sama trendi näkyy myös Saksassa, jossa autojen keski-ikä vanhenee myös.
Joillekin kuulostaa olevan kestämätön ongelma, että suomalaisten autot ovat keskimäärin 2007 mallia, kun Saksassa ajetaan jo 2009 vuosimallilla. Siis keskimäärin. Minusta molemmat ovat tekniikaltaan jo vanhoja, mutta käyttöarvoltaan aivan käypäisiä kulkineita.
Autojen keski-ikään vaikuttaa ratkaisevasti ajokilometrit, käyttöolosuhteet räntää suolaa hiekkateitä männynkäpyjä ym.
Autolla ajetaan keskimäärin 17 000 kilometriä vuodessa. Eniten eli 21 675 kilometriä vuodessa ajetaan Keski-Pohjanmaalla, vähiten, 15 690 kilometriä vuodessa, Satakunnassa.
Saksan poliisin mukaan jopa joka kolmannessa maassa myydyssä käytetyssä autossa matkamittarin lukemaa on peukaloitu todellista pienemmäksi
Petoksen uhreja ovat ennen kaikkea yksityiset käytettyjen autojen ostajat.
Matkamittarin rukkaaminen onnistuu helppokäyttöisellä, noin 7000 euroa maksavalla laitteella, joka ADACin mukaan on laillisesti saatavissa. Kiinalaisen piraattilaitteen saattaa saada jo parilla sadalla eurolla.
Olisiko tuossa syy Saksalaisten autojen hiukan alempaan keski-ikään.
Katsastuskin taitaa olla Suomeen verrattuna kehnompi.
En hoksaa, kuinka samoilla menetelmillä tehtävät mittarin asetukset vaikuttavat autojen keski-ikään yhdessä maassa mutta ei toisessa?
Pätevä väärentäjä voi muuttaa lukemat niin, ettei väärennöstä näe autosta asiantuntijakaan, mutta ihmettelen miksi ostajaa ei lainkaan epäilytä, kun auton mittarissa ja muillakin kontrollereilla ajomäärä on 175.000 km, mutta tehtaan huoltotietokannan mukaan 350.000 km huolto on tehty toissa vuonna?
Minä en hoksaa miksi Saksalaiset romuttaisivat käyttökelpoista kalustoa.
Kyllä ne on aikaisemmin loppuun ajettuja jos heillä on autojenkäyttöikä lyhyempi kuin meillä KOVAN VEROTUKSEN uhreilla.
Kyllä se on ympäristöteko luonnonvarojenkannalta mitä vähemmän uutta roinaa pukataan tuotantolinjalta kaduille mätänemään.
Naapuri on ajanut 10v samalla bmw 318 kun minä olen sinä aikana ostanut neljä uutta luonnontuholaista, oikein hävettää.
Saksalaiset eivät romuta käyttökelpoista kalustoa, he myyvät ne edelleen - esim. Suomeen, mutta myös muualle.
Matkamittarin väärentäminen on aikaisemmin ollut Saksassa laillista (kuten Suomessakin), mutta se on nykyisin laitonta, joten epäilen, että enää ei 30% mittareista ole väärennettyjä.
Saksassa myydään 3,5 - 4 000 000 autoa vuosittain, käytettynä Suomeen tukevilla ei ole puolikkaan pilkun merkitystä.
Suomessa matkamittarin lukeman väärentäminen ei ole laitonta, eivätkä laitteet sen tekemiseen maksa enää paljon.
Rikokseksi kilometrimäärän peukalointi kuitenkin muuttuu siinä vaiheessa, jos auto myydään eteenpäin, eikä ostajalle kerrota, etteivät kilometrit pidä paikkaansa
Jos Saksan autokaupan volyymi on 3 - 4 miljoonaa, silloinhan noin 1 % tulee Suomeen käytettynä, eikä Suomi ole suinkaan ainoa maa, mihin Saksasta rahdataan käytettyjä. Tällä perusteella arvioisin, että käytettyjen viennillä on jonkin verran vaikutusta saksalaisvaunujen keski-ikään.
Olennaisempi pointti on kuitenkin se, että 1950-luvun reilusta 3 vuodesta tähän päivään saakka näkyy selvä keski-iän kasvutrendi, jota ei käytettyjen viennin aiheuttama pieni offset pysty poistamaan.
Viime vuosikymmeneltä lähtien mittarinväärennöksien tekniikka on muuttunut ja eri ikäiset käsitellään eri tavoin. Uudehkojen autojen halvoista väärennyksistä jää kiinni jo minun tarkastuksessani, vaikken mikään asiantuntija olekaan. Halvin tapa on muuttaa vain mittarilukema ja estää lukeman tallentavia muita kontrollereita päivittämästä oikeaa lukemaa takaisin ja se paljastuu heti kun joku tökkää testerin kiinni autoon. Elleivät kaikki lukeman tallentavat kontrollerit vastaa livedatakyselyyn kiltisti, tehdään hintatarjous oletuksellä "vähintään miljoona ajettu ja historia hukassa".
Koko auton väärentäminen niin ettei sitä asiantuntijakaan huomaa on asiantuntijan hommia ja vaatii paremmat välineet ja osaavan käyttäjän.
Käytetyn ostaja voisi tosin miettiä asiaa myös siltä kantilta, että nykyautojen huoltaminen vaatii käytännössä tietokoneyhteyden tehtaan järjestelmiin. Minkä tasoista huoltoa voi tarjota korjaamo, joka ei pysty edes täyttämään sähköistä huoltokirjaa?
Oma valintani on valita vain täydellisellä huoltohistorialla olevien kesken ja pitää ostamani yksilö sellaisena, etten joudu myydessä selittelemään epämääräisen tuontiauton historiaa. Tämä itse asiassa helpottaa käytetyn myyntiä sitten kun myös toiselle puolelle pöytää osuu asiasta perillä oleva kaveri. Hänellä on nimittäin autoa katsomaan tullessaan jo koko huoltohistoria selvitettynä ja huoltolokin jo tiedossa oleviin tapahtumiin tehdään vain tarkentavia kysymyksiä tyyliin mitäs varten se puskuri vaihdettiin toissa vuonna.
Saksan poliisin mukaan jopa joka kolmannessa maassa myydyssä käytetyssä autossa matkamittarin lukemaa on peukaloitu todellista pienemmäksi
Petoksen uhreja ovat ennen kaikkea yksityiset käytettyjen autojen ostajat.
Kyllä 740 GLE tietää, Saksan polliisi varoitukset on keksitty hatusta.
Tuokaa vaan huoletta "vähänajettuja" Saksalaisia.
Enhän suinkaan väittänyt, etteikö väärennöksiä olisi, vaan puhuin siitä, millä väärennökset otetaan kiinni. Aiemmin kertomani esimerkki yli puolet todellista alemmista kilometreistä oli muuten autokauppiastuttavani kommunikointihaaste asiakkaalleen. Kuinka kertoa muualta "yllättävän edullisesti ostamansa" tuontiauton merkkiliikkeeseen remonttiin tuoneelle, että yllättävän vaurion selittää auton huima ajomäärä, josta lisäksi puuttuu pari viimeistä vuotta kokonaan?
Muutamien merkkien osalta väärentäminen on suorastaan maan tapa, maasta riippumatta. Katsokaas muuten C-Mersun ajokilometrikertymää katsastustilastoissa. Uudesta vuosimalliin 2008 saakka keskiarvo kasvaa hämmästyttävän tasaisesti vuosittain. Sitä vanhempien osalta ajomäärän kehitys iän myötä lakkaa, ja muutaman mallivuoden osalta jopa peruuttaa siten että vanhempi vuosimalli on keskimäärin saman auton uudempaa mallia vähemmän ajettu. Syitä voi arvailla, mutta yllättävän kaunis korrelaatio 2008 käyttöön otetun sähköisen DSB huoltokirjan kanssa.
Jos kolmasosa käytetyistä on väärennöksiä, niiden suhtellisesta osuudesta väittelemistä kiinnostavampi kysymys on miksi niin moni on valmis valitsemaan omansa noiden väärennettyjen 1/3 joukosta, kun enemmistö vaihdokeista on kuitenkin rehellisiä?
Välillä tuntuu, että suomalaiset oikein hakeutuvat kusetettavaksi, kunhan vain riittävän halvalla saa. En ymmärrä tätä logiikkaa?
Silti autokaupassa näkee vain harvoin ostajan, joka pyytää lupaa kytkeä testerinsä OBD-porttiin? En minä ole yli 10 vuoteen uskaltanut ostaa käytettyä haastattelematta auton kaikkia kontrollereita ensin. Vaikka ajomäärä ei kiinnostaisi vähääkään, eihän ilman testeriä saa mitään järjellistä käsitystä auton kunnosta.
Jotkut rohkeat vaan ajavat korttelin ympäri, ja lyövät rahat pöytään kun kympin maksavista raidetangonpäistä ei kuulu kolinaa. Sen sijaan tonnin kappaleelta maksavat kontrollerit jätetään tarkistamatta, kun autokauppias vakuuttaa niiden olevan kunnossa.
Uhkana on että suuripäästöisten autojen autovero kohoaa merkittävästi 1.9.2018 lukien. Ei näitä noin 200 grammaa päästäviä autoja sinänsä myydä kovin paljon, mutta ikävä juttu kuitenkin.
Kun Ruotsissa myydään väkimäärään nähden selvästi enemmän autoja kuin Suomessa, niin suomalaisten kannattaisi ehkä ostaa ruotsalaisilta pois tuoreita vaihdokkeja mitkä Suomessa täydellä autoverolla ovat liian kalliita ostaa uutena. Ongelmana tässä on oman vaihtoauton poismyynti ja ehkä lainatarjouksetkin.
Autoveron progresiivisen CO2-painotuksen on tarkoitus voimakkaasti vähentää autonostohalukkuutta ja -kykyä. CO2-autovero ei ole kiinteä euromäärä, vaan se riippuu auton hinnasta. Halvemmalla "kotterolla" saa päästää enemmän CO2:ta halvemmalla autoverolla kuin mitä valitessaan pienempipäästöisemmän, mutta autoverottomalta hinnaltaan kalliimman auton.
Yleensä puhutaan että autoja kannattaa hakea Saksasta, mutta Tanskaa lukuun ottamatta useimmissa maissa autot ovat verotuksesta johtuen halvempia kuin Suomessa. Käytettynä Suomeen tuotaessa CO2-autovero on halvempi kuin silloin kun on uutta ostamassa.
Käytetyn tuonti ei ole aina huono asia päästöjen kannalta. Euro 5 -pakokaasunormi astui voimaan syyskuussa 2009, ja sillä on vaikutusta lähinnä dieseleissä. Bensiinimoottoreissa Euro 4 tuli vuonna 2003.
Melkolailla järki-ihmisiä Suomalaiset! Sitäpaitsi, autojen keski-ikää voitaisiin vieläkin nostaa reippaasti ja silti päästöjen määrä laskisi jos uudet olisivat vähäpäästöisiä eikä mitään herra-autoja 150-250g:n päästöillä eli yli 50-70.000 euron hinnoilla!
Nykyisin liikenteessä olevista vähän vanhemmistakinkin autoista monet kuluttavat ajotavasta riippuen, kohtuullisen vähän polttoainetta ja päästötkin ovat useasti lähellä nykyistä vähäpäästöisen auton rajaa...
Itsellä on 16 vuotias auto, päästöt 116g, ajokilometrit 280.000, mennyt hyvin katsastuksesta läpi, keskikulutus tankkaus kirjanpidon mukaan on 4,2-4,8 litraa/100km.
Olisi järjetöntä viedä tällaista kunnossa olevaa toimivaa autoa romutuspalkkion toivossa romuttamolle! Tilallehan hankittaisiin uusi auto, jonka hinta on 25-30.000 euron huitteilla ja päästöt 98-110g. Yksioikoisesti ajateltuna voi todeta; vain pieni parannus vanhaan päästöissä. Näillä autokannan uusimiseen kannustavalla romutuspalkkiolla, ja sähköautohysterialla on kukoonaisuutta laskettaessa, selkeästi negatiiviset seuraukset yhteiskunnallemme! Lähes koko yhteiskunta "kärsii" hallituksen eli Bernerin raakileina esille tuomista autoveropolitiikan muutosehdotuksista ja toteutuksista!
Autovero on toki suomessa korkeampi kuin vaikkapa saksassa, mutta ei tuota hintaeroa pidä valtion pussista uusien autojen ostajille tilittää. Varsinkin kun hinnat eivät tukipolitiikan lopettamisenkaan seurauksena juurikaan laskisi tai ainakaan jäisi pitkään olemaan alemmalla tasolla. Jos vaikka jonkilainen veron alennus tehtäisiin kertarysäyksellä, esim. 50 pros. "lähes yhdessä yössä," autoliikkeet nostaisivat hinnan melko nopeasti hintojaan. Kun samalla vielä maahantuotavien hinnat nousisivat mukana pari tonnia, voitaiin todeta; Autojen valmistajat voitti, Suomi hävisi, 2.000-5.000 euroa per myyty uusi auto!
Autovero on toki suomessa korkeampi kuin vaikkapa saksassa, mutta ei tuota hintaeroa pidä valtion pussista uusien autojen ostajille tilittää. Varsinkin kun hinnat eivät tukipolitiikan lopettamisenkaan seurauksena juurikaan laskisi tai ainakaan jäisi pitkään olemaan alemmalla tasolla. Jos vaikka jonkilainen veron alennus tehtäisiin kertarysäyksellä, esim. 50 pros. ”lähes yhdessä yössä,” autoliikkeet nostaisivat hinnan melko nopeasti hintojaan. Kun samalla vielä maahantuotavien hinnat nousisivat mukana pari tonnia, voitaiin todeta; Autojen valmistajat voitti, Suomi hävisi, 2.000-5.000 euroa per myyty uusi auto!
Tuota samaa satua on kuultu jo kymmeniä vuosia, eikä se edelleenkään pidä paikkaansa. Tämän voi jokainen todeta esimerkiksi siitä, että autot ovat halventuneet veron alenemisen myötä ja uusien autojen verottomat hinnat eivät ole veron ansiosta Suomesssa sen helvempia kuin muualla autoverottomissa maissa. Kilpailu tekee mahdottomaksi koko ajatuksen. Jos tuollaisia nostoja tehtäisiin, niin autot käytäisiin ostamassa suurelta osin ulkomailta. Helsigistä vain lautalla Eestiin ja suomikauppa jäisi nuolemaan näppejään.
Yksi esimerkki ei luo yleispätevyyttä, mutta yksikin päinvastainen esimerkki kumoaa yleiseksi esitetyn väitteen yleispätevyyden. Tässä keskustelussa Kumppani on sen kestämättömän laajalle venytettyjen yleistysten tekijä. Minä korjailen yleistyksiäni tarjoamatta esimerkkejäni ainoana totuutena.
Toinen ongelmasi on siinä, että vastaat taas omiin kuvitelmiisi etkä siihen mitä muut kirjoittavat. Kas näin:
Kumppani: Tuossa edellisessä kommentissani oli suora sitaatti sinun kirjoituksistasi. Sillä viittaan edelliseen omaani, eli saamaani mielikuvaan, että yrität tuolla edellisen sivun alussa tuputtaa omaa kokemustasi jonakin yleisenä, melkeinpä stereotyyppisenä (se yksityinen sektori) ikäänkuin totuutena
Minä en edelleenkään näe sanoneeni sellaista, mitä väität.
Kumppani: Autoetuhan myönnetään jo työsuhteen alkaessa
Tämän yleistyksen osoitin pätemättömäksi silloin kun työsuhdeauto saadaan työsuhteen aikana.
Sen jälkeen kerroin esimerkkini vain yhdeksi käytännöksi, jota ei voi yleistää sanoen: "käytännöt vaihtelevat"
Kumppani: Firma päättää tasan yksin miten se autoetunsa tarjoaa
Tämänkin yleistyksen osoitin olevan todellisissa esimerkkitapauksissa "tuo on vain osatotuus"
Sen jälkeen ilmaisin esimerkkini vai yhdeksi käytännöksi näillä sanoilla: "riippuu alasta, firmasta ja työntekijöistä, millainen vipuvarsi työntekijöillä on muuttaa normia, tai poiketa siitä esimiehen kanssa neuvoteltuaan"
Näiden jälkeen sinä väitit minun tuputtavan omia kokemuksiani ainoana totuutena:
Kumppani: Yritit taas tuolla edellisen sivun alussa tuputtaa omaa kokemustasi jonakin yleisenä totuutena
Edellisen sitaatit sekä Kumppanin että GLE:n tekstistä ovat mainitsemastasi edellisen sivun postista.
Sinä olet se yleistäjä, minä vain yritän korjata karmeimpia ylilyöntejäsi. Se, että vastaat korjauksiin hyökkäämällä henkilöä vastaan ei muuta asiaa.
740GLE:
Yksi esimerkki ei luo yleispätevyyttä, mutta yksikin päinvastainen esimerkki kumoaa yleiseksi esitetyn väitteen yleispätevyyden.
Näin on.
Minä korjailen yleistyksiäni tarjoamatta esimerkkejäni ainoana totuutena.
Tulkintani on ollut eri.
Minä en edelleenkään näe sanoneeni sellaista, mitä väität. ...kun kirjoitit siis että ehkä virkamiehelle voi näin käydäkin, mutta tuo on vain osatotuus. Yksityisellä sektorilla halutun työntekijän kanssa ollaan valmiita neuvottelemaan.
Minusta tuo on edelleen yleistys.
riippuu alasta, firmasta ja työntekijöistä, millainen vipuvarsi työntekijöillä on muuttaa normia, tai poiketa siitä esimiehen kanssa neuvoteltuaan
No tuon voi tulkita yleiseksi kyllä, irralleen otettuna. Mutta kun tuot minun oman alani kokemuksen mukaan lähes övereiltä kuulostavat esimerkkisi samassa kirjoituksessa, niin vähintäänkin hämärtyy, mikä on käsityksesi.
Esimerkeilläni kerroin nimenomaan siitä ettei yksityinen sektori takaa tuollaisia mahdollisuuksia kuin harvoille, poikkeuksina. Ja sitä, ettei yhden alan ottaminen esimerkiksi kerro oikeastaan mitään alan käytännöistä, jos se on kapea. Samalla alalla ne voivat vaihdella laajasti, niinkuin tällä minun. Enkä ole kuullut siis sinne päinkään kuin legendoja. Sitä vastapainoa toin vaakaan, vaikka jaksatkin hehkuttaa jotakin.
Sinä olet se yleistäjä, minä vain yritän korjata karmeimpia ylilyöntejäsi.
Mitähän ne olisivat?
Se, että vastaat korjauksiin hyökkäämällä henkilöä vastaan ei muuta asiaa.
Jos tulkitset vastakommentoinnit omille ylilyönneillesi sinua vastaan hyökkäämiseksi, niin enpä voi sille mitään. Yhtä lailla voisin väittää sitten omista kirjoituksista samaa.
Kumppani: kirjoitit siis että ehkä virkamiehelle voi näin käydäkin, mutta tuo on vain osatotuus. Yksityisellä sektorilla halutun työntekijän kanssa ollaan valmiita neuvottelemaan.
Minusta tuo on edelleen yleistys.
Eli kuten jo sanoinkin, siteeraamani väite kumoaa sinun yleispätevästi ja ehdoitta tekemäsi väitteen, ettei työn hakijalla ole mitään neuvottelumahdollisuutta työnantajan määräysvaltaa vastaan.
Sinun yleistyksesi kumoavaa esimerkkiäni seurasi myös ehto, jonka jätit lukematta ja syytät siitä nyt minua:
"riippuu alasta, firmasta ja työntekijöistä, millainen vipuvarsi työntekijöillä on muuttaa normia, tai poiketa siitä esimiehen kanssa neuvoteltuaan"
Kumppani: No tuon voi tulkita yleiseksi kyllä, irralleen otettuna.
Niin olisi voinut, jos se olisi ollut irrallaan. Mutta kun ei ollut.
Miksi irrotit tämän asiayhteydestään, kun olit sentään muun osan samaa vastaustani jo lukenut?
Kumppani: Mitähän ne olisivat?
Sinä itse väitit:
"Autoetuhan myönnetään jo työsuhteen alkaessa"
"Firma päättää tasan yksin miten se autoetunsa tarjoaa"
Kuten jo osoitin, kumpikaan väitteesi ei ole yleispätevä. Sitä en toki kuvittele myöskään omista esimerkeistäni, vaikka toisin väitätkin.
Kumppani: Jos tulkitset vastakommentoinnit omille ylilyönneillesi sinua vastaan hyökkäämiseksi, niin enpä voi sille mitään
Antaa tulla dataa niin paljon kuin löytyy, kiitos? Vastaväitteet kannatta kohdistaa aiheeseen eikä henkilön halveksimiseen:
Kumppani: tuntuu että istut jossakin norsunluutornissasi!
Kumppani: tai sitten tosiaan luulet niin olevan
Kumppani: 740GL
Ellei viimeisen, ehkä töykeimmän heittosi röyhkeys avaudu, niin voin kertoa mitä tulit sanoneeksi. Sinä syytät yli 31 vuotta vähäpäästöisen normin (juuri ja juuri) täyttävällä ajanutta ilman pilaamisesta kaasutinta ja ryyppyvipua räpeltämällä.
Hukkaamasi E tarkoittaa Bosch KE-Jetronicia, PulsAiria ja EGR:aa, jotka ovat myös kaikki yhä toiminnassa. Tästä aiheutuu joka kesä katsastuksessa selittämistä kun pakokaasujen HAPPIPITOISUUS on häkellyttävän korkea.
Sinulle yhden kirjaimen ero ei ehkä ole merkittävää, mutta henkilökohtaisen nimimerkin vääntely saattaa silti kuulostaa nimimerkin käyttäjästä ikävältä. Et sinäkään varmaan haluaisi meidän puhuttelevan sinua Kumppariksi?
740GLE
Eli kuten jo sanoinkin, siteeraamani väite kumoaa sinun yleispätevästi ja ehdoitta tekemäsi väitteen, ettei työn hakijalla ole mitään neuvottelumahdollisuutta työnantajan määräysvaltaa vastaan.
Tuossa on sinulta juuri sellainen karmea ylilyönti esimerkiksi. Oikein kovasti yrittämälläkö tuollainen piti keksiä?
Sinä itse väitit: ”Autoetuhan myönnetään jo työsuhteen alkaessa”, ”Firma päättää tasan yksin miten se autoetunsa tarjoaa”. Kuten jo osoitin, kumpikaan väitteesi ei ole yleispätevä.
Ahaa, sinä siis tulkitset nuokin tarkoitetuksi kiveen löydyiksi. No minä korjaan: ehei tietenkään. Yrität vääntää nyt kyllä hyvin teennäisesti väitteitä.
Tuo ensimmäinen kohta tarkoittaa kyllä oletuksella "yleensä", voi olla myös "usein". Jos samassa työsuhteessa autoedun saa, niin aika yleisesti myös tehtävänkuvaa vaihdettaessa vasta - jos saa. Poikkeukset ovat juuri niitä itseään, tietysti ja tarkoittaa, ettei sellaiset ole poissuljettuja.
Tuon toisen väitteen pointti on luonnollisesti se, että firma tosiaankin tasan viime kädessä päättää, lähteekö se mukaan työntekijän pyyntöön. Saahan sitä nimittäin käydä kerjuulla palkankorotuksista ja autoeduista, mutta työtekijän saneluna sopimusta ei synny: firma siis päättää suostuuko työntekijän aloitteeseen suoraan, vai tinkiikö, tai jättää väliin. Työntekijä saa tehdä omat johtopäätöksensä siitä, ihan miten vain.
Sitä en toki kuvittele myöskään omista esimerkeistäni, vaikka toisin väitätkin.
Tuohan kuulostaa jo hyvältä.
Vastaväitteet kannattaa kohdistaa aiheeseen eikä henkilön halveksimiseen
Dataksi omasta toiminnastasi, ole hyvä vaan: tähän vois poimia vaikka sen väitteesi, "etten osaisi", varmaan tarkoitit palkkaneuvottelutaitoja tms. Halveksimista aiheesta, josta sinulla ei ole pienintäkään hajua.
Sinulle yhden kirjaimen ero ei ehkä ole merkittävää, mutta henkilökohtaisen nimimerkin vääntely saattaa silti kuulostaa nimimerkin käyttäjästä ikävältä. Et sinäkään varmaan haluaisi meidän puhuttelevan sinua Kumppariksi?
No mutta sellaista on jo tapahtunutkin!
Pahoittelen viimeisen E:n puuttumista, tuohan oli minulta puhdas typo, miten nyt sattuikin tähän kohtaan.
Minusta tuntuu, että toinen puhuu seipäästä ja toinen aidasta, tai mikä sanonta tässä nyt olisi kohdillaan. Ainoa päätelmäni on, että kummallakin meistä on hankaluuksia tulkita toistemme kirjoituksia - eikä varmastikaan ensimmäinen kerta. Mitäs tehtäisiin? Jatketaanko, vai mennäänkö ns. eteenpäin.
Kumppani on kyllä malliesimerkki trollista, joka kuvittelee toisten kirjoittavan muuta, kuin he todellisuudessa kirjoittavat ja sitten yrittää vastata omiin harhakuvitelmiinsa entistä sekopäisemmillä kommenteillaan. Ei ihme, että kukaan ei ymmärrä!
Ei näitä keskusteluja kivijalkaan hakata.
Tosikot älkää vaivautuko jos teidän totuus on ainoa totuus.
Nämä merkkiuskovaiset BMW ja volkkarin palvojat on omalukunsa seurata heidän kamppailua merkin paremmuudesta, vaikka heillä ei ole mitään vertailukelpoista kokemusta merkin ulkopuolelta.
Kumppani: Oikein kovasti yrittämälläkö tuollainen piti keksiä?
Itse asia on ollut täysin selvää minulle koko ajan, mutta sen kommunikointi sinulle on kieltämättä haaste. Luepa nykyisen tiedon valossa uudelleen postini 19.5.2018 kello 12:36, josta lähtien olen yrittänyt vääntää sinulle tätä samaa rautalankaa. Siellä ne perustelut olivat jo alun perin.
Mutta hyvä että lopulta meni perille. Jos tarkoitat sanoa "yleensä" tai "ehkä" tai "joissain tapauksissa", olisi varmaan hyvä kirjoittaa nuo ajatuksensa muidenkin nähtäväksi?
Luin tuon juttusi nyt tauon jälkeen ja ilman värilaseja. Runsaiden omien kokemusten esittelyjen seasta oli todella hankala löytää jotakin yleistävää. Olisiko suhde voinut olla toisin päin parempi? Mutta taisin onnistua suodattamaan.
740GLE:
Jos tarkoitat sanoa ”yleensä” tai ”ehkä” tai ”joissain tapauksissa”, olisi varmaan hyvä kirjoittaa nuo ajatuksensa muidenkin nähtäväksi?
Heh, noita kirjoituksiani tarkistaessani olen kyllä tuollaiset ajatukset mielestäni löytänytkin niistä. Kommunikointina sinulle on ollut ehkä haastetta. Otatko sinäkin värilasit pois?
Kumppani: Runsaiden omien kokemusten esittelyjen seasta oli todella hankala löytää jotakin yleistävää.
Juuri näin.
Käytäntöjen vaihtelevuuden tuntien ei tarkoitukseni ollutkaan yleistää yhtään mitään, vaan ainoastaan ampua alas perusteettomat yleistykset, joihin vastasin. Tämän myös mielestäni ilmaisin kertomalla käytäntöjen vaihtelevan.
Autoveroa on alennettu, mutta autoveron tuotto nousi kuitenkin 65 miljoonalla eurolla.
Timo Soinin blogi 29.5.2018.
"Tämä on populismia.
Antti Rinne ja SDP vastustivat raivokkaasti tämän hallituksen aloittaessa autoveron alennusta, joka ohjelmaan vaatimuksestani tuli.
Tänään hallituksen täyttäessä kolme vuotta , hyväksyimme lisätalousarvion ja kas… autoveron tuotto on jälleen kasvanut aiemmista arvioista 65 miljoonaa euroa. Siis 65 000 000€.
Moni duunari ajelee uudenkarhealla autolla ja verotulot lisääntyy. Autokanta uusiutuu.
Antti, olin oikeassa.
Duunarit kiittää, ehkä sinäkin."
Autovero ei ole edes ainoa vero, joka Verottajan Paratiisissa ylittää Lafferin käyrän lakipisteen.
Soini on kyllä kuvottavuudessaan aivan oma lukunsa. Ehkä automyynnin kasvulla on enemmän tekemistä yleisen taloustilanteen kanssa, kuin Soinin junaileman parin satalappusen alennuksella uuden auton hinnassa. Kukahan auton ostaja on odottanut kuumeisesti, että uuden toipotan tms. saisi vuoden päästä 300€ halvemmalla? Ainiin ja vastapainoksi toki ajoneuvoveron tuotto nousi 8% ja sitähän maksetaan vuosittain auton "hautaan" asti.
Mua kiinnostaisi tietää, että mikä vaikutus autojen parantuneella kestävyydellä on autokannan vanhenemiseen. Aina vingutaan ja kauhistellaan, että autokanta se vain jatkaa vanhenemistaan ja autovero on ikuinen syypää tähän. Varmaan sekin vaikuttaa, mutta entäs se fakta, että nykyautot kestävät ruostumatta ja yleensä teknisestikin 200-300+ tkm ilman välttämättä mitään sen kummempaa. Kerran ruostesuojaamalla moni nykyauto kestäisi useita vuosikymmeniä varsinkin jos se on vähällä käytöllä.
TM:n käyttötestitkin ovat aika kuivaa luettavaa, kun ei koko matkalla tapahdu yhtään mitään, ja purettaessa kaikki on kuin tuotantolinjalta tullutta.
Suomen autokantakin oli itä autojen varassa ja ne ei todellakaan edes korinpuolesta kestäneen isältä pojalle.
Ihan sama trendi näkyy myös Saksassa, jossa autojen keski-ikä vanhenee myös.
Joillekin kuulostaa olevan kestämätön ongelma, että suomalaisten autot ovat keskimäärin 2007 mallia, kun Saksassa ajetaan jo 2009 vuosimallilla. Siis keskimäärin. Minusta molemmat ovat tekniikaltaan jo vanhoja, mutta käyttöarvoltaan aivan käypäisiä kulkineita.
Autojen keski-ikään vaikuttaa ratkaisevasti ajokilometrit, käyttöolosuhteet räntää suolaa hiekkateitä männynkäpyjä ym.
Autolla ajetaan keskimäärin 17 000 kilometriä vuodessa. Eniten eli 21 675 kilometriä vuodessa ajetaan Keski-Pohjanmaalla, vähiten, 15 690 kilometriä vuodessa, Satakunnassa.
Saksan poliisin mukaan jopa joka kolmannessa maassa myydyssä käytetyssä autossa matkamittarin lukemaa on peukaloitu todellista pienemmäksi
Petoksen uhreja ovat ennen kaikkea yksityiset käytettyjen autojen ostajat.
Matkamittarin rukkaaminen onnistuu helppokäyttöisellä, noin 7000 euroa maksavalla laitteella, joka ADACin mukaan on laillisesti saatavissa. Kiinalaisen piraattilaitteen saattaa saada jo parilla sadalla eurolla.
Olisiko tuossa syy Saksalaisten autojen hiukan alempaan keski-ikään.
Katsastuskin taitaa olla Suomeen verrattuna kehnompi.
En hoksaa, kuinka samoilla menetelmillä tehtävät mittarin asetukset vaikuttavat autojen keski-ikään yhdessä maassa mutta ei toisessa?
Pätevä väärentäjä voi muuttaa lukemat niin, ettei väärennöstä näe autosta asiantuntijakaan, mutta ihmettelen miksi ostajaa ei lainkaan epäilytä, kun auton mittarissa ja muillakin kontrollereilla ajomäärä on 175.000 km, mutta tehtaan huoltotietokannan mukaan 350.000 km huolto on tehty toissa vuonna?
Minä en hoksaa miksi Saksalaiset romuttaisivat käyttökelpoista kalustoa.
Kyllä ne on aikaisemmin loppuun ajettuja jos heillä on autojenkäyttöikä lyhyempi kuin meillä KOVAN VEROTUKSEN uhreilla.
Kyllä se on ympäristöteko luonnonvarojenkannalta mitä vähemmän uutta roinaa pukataan tuotantolinjalta kaduille mätänemään.
Naapuri on ajanut 10v samalla bmw 318 kun minä olen sinä aikana ostanut neljä uutta luonnontuholaista, oikein hävettää.
Saksalaiset eivät romuta käyttökelpoista kalustoa, he myyvät ne edelleen - esim. Suomeen, mutta myös muualle.
Matkamittarin väärentäminen on aikaisemmin ollut Saksassa laillista (kuten Suomessakin), mutta se on nykyisin laitonta, joten epäilen, että enää ei 30% mittareista ole väärennettyjä.
Saksassa myydään 3,5 - 4 000 000 autoa vuosittain, käytettynä Suomeen tukevilla ei ole puolikkaan pilkun merkitystä.
Suomessa matkamittarin lukeman väärentäminen ei ole laitonta, eivätkä laitteet sen tekemiseen maksa enää paljon.
Rikokseksi kilometrimäärän peukalointi kuitenkin muuttuu siinä vaiheessa, jos auto myydään eteenpäin, eikä ostajalle kerrota, etteivät kilometrit pidä paikkaansa
Jos Saksan autokaupan volyymi on 3 - 4 miljoonaa, silloinhan noin 1 % tulee Suomeen käytettynä, eikä Suomi ole suinkaan ainoa maa, mihin Saksasta rahdataan käytettyjä. Tällä perusteella arvioisin, että käytettyjen viennillä on jonkin verran vaikutusta saksalaisvaunujen keski-ikään.
Olennaisempi pointti on kuitenkin se, että 1950-luvun reilusta 3 vuodesta tähän päivään saakka näkyy selvä keski-iän kasvutrendi, jota ei käytettyjen viennin aiheuttama pieni offset pysty poistamaan.
Viime vuosikymmeneltä lähtien mittarinväärennöksien tekniikka on muuttunut ja eri ikäiset käsitellään eri tavoin. Uudehkojen autojen halvoista väärennyksistä jää kiinni jo minun tarkastuksessani, vaikken mikään asiantuntija olekaan. Halvin tapa on muuttaa vain mittarilukema ja estää lukeman tallentavia muita kontrollereita päivittämästä oikeaa lukemaa takaisin ja se paljastuu heti kun joku tökkää testerin kiinni autoon. Elleivät kaikki lukeman tallentavat kontrollerit vastaa livedatakyselyyn kiltisti, tehdään hintatarjous oletuksellä "vähintään miljoona ajettu ja historia hukassa".
Koko auton väärentäminen niin ettei sitä asiantuntijakaan huomaa on asiantuntijan hommia ja vaatii paremmat välineet ja osaavan käyttäjän.
Käytetyn ostaja voisi tosin miettiä asiaa myös siltä kantilta, että nykyautojen huoltaminen vaatii käytännössä tietokoneyhteyden tehtaan järjestelmiin. Minkä tasoista huoltoa voi tarjota korjaamo, joka ei pysty edes täyttämään sähköistä huoltokirjaa?
Oma valintani on valita vain täydellisellä huoltohistorialla olevien kesken ja pitää ostamani yksilö sellaisena, etten joudu myydessä selittelemään epämääräisen tuontiauton historiaa. Tämä itse asiassa helpottaa käytetyn myyntiä sitten kun myös toiselle puolelle pöytää osuu asiasta perillä oleva kaveri. Hänellä on nimittäin autoa katsomaan tullessaan jo koko huoltohistoria selvitettynä ja huoltolokin jo tiedossa oleviin tapahtumiin tehdään vain tarkentavia kysymyksiä tyyliin mitäs varten se puskuri vaihdettiin toissa vuonna.
Saksan poliisin mukaan jopa joka kolmannessa maassa myydyssä käytetyssä autossa matkamittarin lukemaa on peukaloitu todellista pienemmäksi
Petoksen uhreja ovat ennen kaikkea yksityiset käytettyjen autojen ostajat.
Kyllä 740 GLE tietää, Saksan polliisi varoitukset on keksitty hatusta.
Tuokaa vaan huoletta "vähänajettuja" Saksalaisia.
Enhän suinkaan väittänyt, etteikö väärennöksiä olisi, vaan puhuin siitä, millä väärennökset otetaan kiinni. Aiemmin kertomani esimerkki yli puolet todellista alemmista kilometreistä oli muuten autokauppiastuttavani kommunikointihaaste asiakkaalleen. Kuinka kertoa muualta "yllättävän edullisesti ostamansa" tuontiauton merkkiliikkeeseen remonttiin tuoneelle, että yllättävän vaurion selittää auton huima ajomäärä, josta lisäksi puuttuu pari viimeistä vuotta kokonaan?
Muutamien merkkien osalta väärentäminen on suorastaan maan tapa, maasta riippumatta. Katsokaas muuten C-Mersun ajokilometrikertymää katsastustilastoissa. Uudesta vuosimalliin 2008 saakka keskiarvo kasvaa hämmästyttävän tasaisesti vuosittain. Sitä vanhempien osalta ajomäärän kehitys iän myötä lakkaa, ja muutaman mallivuoden osalta jopa peruuttaa siten että vanhempi vuosimalli on keskimäärin saman auton uudempaa mallia vähemmän ajettu. Syitä voi arvailla, mutta yllättävän kaunis korrelaatio 2008 käyttöön otetun sähköisen DSB huoltokirjan kanssa.
Jos kolmasosa käytetyistä on väärennöksiä, niiden suhtellisesta osuudesta väittelemistä kiinnostavampi kysymys on miksi niin moni on valmis valitsemaan omansa noiden väärennettyjen 1/3 joukosta, kun enemmistö vaihdokeista on kuitenkin rehellisiä?
Välillä tuntuu, että suomalaiset oikein hakeutuvat kusetettavaksi, kunhan vain riittävän halvalla saa. En ymmärrä tätä logiikkaa?
Silti autokaupassa näkee vain harvoin ostajan, joka pyytää lupaa kytkeä testerinsä OBD-porttiin? En minä ole yli 10 vuoteen uskaltanut ostaa käytettyä haastattelematta auton kaikkia kontrollereita ensin. Vaikka ajomäärä ei kiinnostaisi vähääkään, eihän ilman testeriä saa mitään järjellistä käsitystä auton kunnosta.
Jotkut rohkeat vaan ajavat korttelin ympäri, ja lyövät rahat pöytään kun kympin maksavista raidetangonpäistä ei kuulu kolinaa. Sen sijaan tonnin kappaleelta maksavat kontrollerit jätetään tarkistamatta, kun autokauppias vakuuttaa niiden olevan kunnossa.
En uskaltaisi.
Katsoin entisen golfini katsastustiedoista ajokilometrit. Mistä ne luvut on sinne saatu?
Uhkana on että suuripäästöisten autojen autovero kohoaa merkittävästi 1.9.2018 lukien. Ei näitä noin 200 grammaa päästäviä autoja sinänsä myydä kovin paljon, mutta ikävä juttu kuitenkin.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/oletko-ostamassa-isopaastoista-premiumia-syyskuussa-se-voi-tulla-todella-kalliiksi/p8fgsBC6
"Vår årsprognos på 360.000 nya personbilar ligger fast", säger Mattias Bergman, vd för BIL Sweden."
Eli Ruotsissa tullaan myymään 360.000 uutta autoa tänä vuonna kun taas Suomessa myydään uusia autoja huimat 120.000 kpl.
Kun Ruotsissa myydään väkimäärään nähden selvästi enemmän autoja kuin Suomessa, niin suomalaisten kannattaisi ehkä ostaa ruotsalaisilta pois tuoreita vaihdokkeja mitkä Suomessa täydellä autoverolla ovat liian kalliita ostaa uutena. Ongelmana tässä on oman vaihtoauton poismyynti ja ehkä lainatarjouksetkin.
Autoveron progresiivisen CO2-painotuksen on tarkoitus voimakkaasti vähentää autonostohalukkuutta ja -kykyä. CO2-autovero ei ole kiinteä euromäärä, vaan se riippuu auton hinnasta. Halvemmalla "kotterolla" saa päästää enemmän CO2:ta halvemmalla autoverolla kuin mitä valitessaan pienempipäästöisemmän, mutta autoverottomalta hinnaltaan kalliimman auton.
Yleensä puhutaan että autoja kannattaa hakea Saksasta, mutta Tanskaa lukuun ottamatta useimmissa maissa autot ovat verotuksesta johtuen halvempia kuin Suomessa. Käytettynä Suomeen tuotaessa CO2-autovero on halvempi kuin silloin kun on uutta ostamassa.
Käytetyn tuonti ei ole aina huono asia päästöjen kannalta. Euro 5 -pakokaasunormi astui voimaan syyskuussa 2009, ja sillä on vaikutusta lähinnä dieseleissä. Bensiinimoottoreissa Euro 4 tuli vuonna 2003.
Niinhän me teemmekin. Ruotsista on tullut hyvin varteenotettava vaihtoehto autonostomaana.
Melkolailla järki-ihmisiä Suomalaiset! Sitäpaitsi, autojen keski-ikää voitaisiin vieläkin nostaa reippaasti ja silti päästöjen määrä laskisi jos uudet olisivat vähäpäästöisiä eikä mitään herra-autoja 150-250g:n päästöillä eli yli 50-70.000 euron hinnoilla!
Nykyisin liikenteessä olevista vähän vanhemmistakinkin autoista monet kuluttavat ajotavasta riippuen, kohtuullisen vähän polttoainetta ja päästötkin ovat useasti lähellä nykyistä vähäpäästöisen auton rajaa...
Itsellä on 16 vuotias auto, päästöt 116g, ajokilometrit 280.000, mennyt hyvin katsastuksesta läpi, keskikulutus tankkaus kirjanpidon mukaan on 4,2-4,8 litraa/100km.
Olisi järjetöntä viedä tällaista kunnossa olevaa toimivaa autoa romutuspalkkion toivossa romuttamolle! Tilallehan hankittaisiin uusi auto, jonka hinta on 25-30.000 euron huitteilla ja päästöt 98-110g. Yksioikoisesti ajateltuna voi todeta; vain pieni parannus vanhaan päästöissä. Näillä autokannan uusimiseen kannustavalla romutuspalkkiolla, ja sähköautohysterialla on kukoonaisuutta laskettaessa, selkeästi negatiiviset seuraukset yhteiskunnallemme! Lähes koko yhteiskunta "kärsii" hallituksen eli Bernerin raakileina esille tuomista autoveropolitiikan muutosehdotuksista ja toteutuksista!
Autovero on toki suomessa korkeampi kuin vaikkapa saksassa, mutta ei tuota hintaeroa pidä valtion pussista uusien autojen ostajille tilittää. Varsinkin kun hinnat eivät tukipolitiikan lopettamisenkaan seurauksena juurikaan laskisi tai ainakaan jäisi pitkään olemaan alemmalla tasolla. Jos vaikka jonkilainen veron alennus tehtäisiin kertarysäyksellä, esim. 50 pros. "lähes yhdessä yössä," autoliikkeet nostaisivat hinnan melko nopeasti hintojaan. Kun samalla vielä maahantuotavien hinnat nousisivat mukana pari tonnia, voitaiin todeta; Autojen valmistajat voitti, Suomi hävisi, 2.000-5.000 euroa per myyty uusi auto!
Tuota samaa satua on kuultu jo kymmeniä vuosia, eikä se edelleenkään pidä paikkaansa. Tämän voi jokainen todeta esimerkiksi siitä, että autot ovat halventuneet veron alenemisen myötä ja uusien autojen verottomat hinnat eivät ole veron ansiosta Suomesssa sen helvempia kuin muualla autoverottomissa maissa. Kilpailu tekee mahdottomaksi koko ajatuksen. Jos tuollaisia nostoja tehtäisiin, niin autot käytäisiin ostamassa suurelta osin ulkomailta. Helsigistä vain lautalla Eestiin ja suomikauppa jäisi nuolemaan näppejään.