Sähköauto BMW i4 M50 Super Charged

Ja kuten huomataan niin sähköautoissa muotoilulla ulko- ja sisäpuolella ei ole konservatiivisten valmistajien, kuten BMW, keskuudessa mitään merkitystä. Munuaisetkin ihan niinkuin 2010-luvulla ja kojelaudassakin on kaikki nupit tutuilla paikoil.... tjaah.... curved display....

Tähän sitä kuulunee verrata?
https://loyda.bmw.fi/r/G30-5-sarjan-Sedan/530e-Sedan-WBA11AG01MCE95679?referralPage=allVehicles

i4:sta jotakin kuvaa täällä:
https://www.bmw.fi/fi/mallisto/i-yhteenveto/i4/2021/bmw-i4-yleisesittely.html#muotoilu-lisaevarusteet

Keskusteluun taisi kuulua se, minkä verran toimintoja siirtyy näyttöön ohjattavaksi vs. jää nupeilla jne.

Minulle jäi tuo hinnoittelu vähän epäselväksi.
Jutun alussa kerrotaan:
"Koeajoon valikoitui kaksikosta tehokkaampi, eli BMW i4 M50. Autossa on 400 kilowatin teho ja neliveto. WLTP-toimintamatka on 513 kilometriä ja hinta alkaa 68 640 eurosta."

Lopussa annetaan hintatietoja:
Hinta: 83 430 €, koeauton hinta lisävarustein 92 400 €

Olisi ollut minusta ihan paikallaan vähän valaista mitä koeajoautossa oli muuta kuin hinnat alkaen mallissa jos hintalapussa oli extraa 15 tonnia "jotain" ja kuitenkin 9000€ lisävarusteet oli erikseen mainittu.
Äkkiseltään voisi luulla, että koeajon kulkuun ja tuntumaan jollakin paketilla on voinut olla merkitystä.
Koeajoauton hinta on 5000€ kalliimpi kuin M440i xDrive Gran Coupé ja siinä on sentään 22 tonnilla autoveroa mukana. Eikös M440i polttomoottorin pitäisi olla selvästi kalliimpi kuin sähkömoottorin?

@Lukija36529 kirjoitti:
Muuten hieno koeajoraportti, mutta hinnoittelua käsiteltiin varsin huolimattomasti.

Hinnat alkaen i4 eDrive juuri alle 60 tuhannen osuu varsin kilpailtuun hintaluokkaan.

Nuo charged-paketit sisältävät useimmille aivan turhia varusteita kuten vetokoukkua ja laservaloja.

Näitä tarvitsevalle on melko yhdentekevää mitä varusteita muut haluavat jättää pois. Pääasia on, että itselle tarpeelliset ovat saatavana.

Toimivista automaattivaloista on vaikea luopua kun on hetken ajanut kunnon kaukovaloilla varustetuilla matriisiledeillä. En näe laservalojen kytkeytymisen rajanopeutta ongelmana, koska eikös sen rajan alapuolellakin ole käytössä kaukovalot ilman laseria?

Laservalo ei tietenkään ole arvo sinänsä, kunhan valoa on riittävästi siellä missä pitääkin.

Auto on aivan loistava ajaa, vaikka vain tunnin pääsin kokeilemaan. Oli varsin hiljainen myös nastakumeilla. Minulla meni sekalaisessa ajossa nollakelillä vain noin 20,5kWh/100km eli 400km range realismia ja se on lähellä jenkkien uskottavaa EPA-lukemaa.

Kesäkelissä siis 20 kWh alitus pitäisi sujua varsin helposti. Lisätään koeajolistalle sitten kun latentti autokuume yltyy akuuttiin vaiheeseen.

Sähköisesti esiin ja piiloon liikkuva vetokoukku olisi kätevä.

Minulla oli Discoissa samantapainen irrotettava vetokoukku kuin nyt on Teslassa. Siinä välissä oli XC90T8, jossa oli puoliautomaattinen koukku ja se on jo ihan kätevä. Vetokoukkua ei viitsi pitää esillä muuten kuin silloin, kun sitä tarvitsee. Discon kanssa tapahtui useamman kerran, että olin lastannut tavaraa tai koirat autoon ja vasta sitten muistin, että koukku pitää kaivaa tavaratilan pohjan alta esiin ja eikun purkamaan kamat pois takakontista. Teslassapa on etukontti, jossa säilytän koukkua. Sieltä sen saa kätevästi esiin. Mutta onhan se pieni vaiva, että pitää sovitella se paikoilleen. Varsinkin kurakelillä tai lumessa. Silti mieluummin irrotettava kuin kiinteä koukku.

Näin boomerina minä kannatan ehdottomasti toimintojen siirtämistä kosketusnäytölle lukuunottamatta tietysti ajamisessa aktiivisesti käytettäviä toimintoja. Kosketusnäyttö sopii kyllä kalkkis-boomereillekin. Voihan sitä vaikka pysähtyä bussipysäkille sen verran, että saa tökättyä kosketusnäyttöä, jos se ei muuten suju. Kosketusnäyttöjen toteutuksissa on tietysti eroja ja jos joutuu valikkorakenteita tökkimään, niin se ei olisi minustakaan hyvä. Hyvin toteutettu juohevasti toimiva kosketusnäyttö on miellyttävä käyttää. Ja kaikilla automerkeillä kehitys menee kosketusnäyttöjen suuntaan toisilla enemmän takkuamalla ja toisilla sujuvasti

Teslassa ainakin minulla olevassa vuosimallissa internet-selain on kummallisen hidas avaamaan sivustoja. Ja toinen kummallisuus on, että en saanut nettiradion ääntä päälle muuten kuin samaan aikaan radion kanssa. Ajattelin kokeilla (en muista kenen) täällä suosittelemaa internet-radion kanavaa. Hitaan lataantumisen jälkeen se vaikutti toimivan ok, mutta musiikki tuli yhtä aikaa radion äänen kanssa. Spotify ja Tidal toimii omina äänilähteinä, mutta netin kautta tuleva ääni ei löydy mediasoittimesta omana äänilähteenään. Tai sitten en osannut. Näytöllä olisi kiva joskus pitää A Better Route Planner-navigointia, mutta Teslan nettiselain on liian hidas sille. Se saattaa aueta, mutta jumittuu melkein heti vaikka käytän puhelinta mobiilitukiasemana. Teslan oma nettiyhteys on LTE.

Onko muilla millaisia kokemuksia auton nettiselaimen toimivuudesta?

Itselläni oli aikoinaan "irrotettava koukku" joka muuttui kiinteäksi kun en viitsinyt rassata sitä pois riittävän usein eli liitospinnat on pienehkön toleransssin välyksillä joten jo pieni korroosia iskee käyttöön. Varmaan auttaisi, jos muistaisi voidella pintoja säännöllisesti. Foorumeilta kuultuna melko tavallinen ongelma.
Kohtasin toisen ongelman kun muutama viikko sitten satoi vettä ja pakasti. 13-pinnisen liittimen kierto-osa jäätyi useamman kerran niin, ettei ilman sulatusta suostunut kiertymään, ei edes lievää suuremmalla voimalla. Pitäisikö siihen laittaa jotain lukkoöljyä vai miten muut ovat homman hoitaneet? Kärry on vasta pari vuotta vanha, joten liitin ei ole vielä vanhuuttaan hapertunut. Auton rasian päivitin 13-reikäiseksi samalla kun ostin kärryn.

@HybridRules kirjoitti:
Minulla oli Discoissa samantapainen irrotettava vetokoukku kuin nyt on Teslassa. Siinä välissä oli XC90T8, jossa oli puoliautomaattinen koukku ja se on jo ihan kätevä. Vetokoukkua ei viitsi pitää esillä muuten kuin silloin, kun sitä tarvitsee. Discon kanssa tapahtui useamman kerran, että olin lastannut tavaraa tai koirat autoon ja vasta sitten muistin, että koukku pitää kaivaa tavaratilan pohjan alta esiin ja eikun purkamaan kamat pois takakontista. Teslassapa on etukontti, jossa säilytän koukkua. Sieltä sen saa kätevästi esiin. Mutta onhan se pieni vaiva, että pitää sovitella se paikoilleen. Varsinkin kurakelillä tai lumessa. Silti mieluummin irrotettava kuin kiinteä koukku.

Näin boomerina minä kannatan ehdottomasti toimintojen siirtämistä kosketusnäytölle lukuunottamatta tietysti ajamisessa aktiivisesti käytettäviä toimintoja. Kosketusnäyttö sopii kyllä kalkkis-boomereillekin. Voihan sitä vaikka pysähtyä bussipysäkille sen verran, että saa tökättyä kosketusnäyttöä, jos se ei muuten suju. Kosketusnäyttöjen toteutuksissa on tietysti eroja ja jos joutuu valikkorakenteita tökkimään, niin se ei olisi minustakaan hyvä. Hyvin toteutettu juohevasti toimiva kosketusnäyttö on miellyttävä käyttää. Ja kaikilla automerkeillä kehitys menee kosketusnäyttöjen suuntaan toisilla enemmän takkuamalla ja toisilla sujuvasti

Teslassa ainakin minulla olevassa vuosimallissa internet-selain on kummallisen hidas avaamaan sivustoja. Ja toinen kummallisuus on, että en saanut nettiradion ääntä päälle muuten kuin samaan aikaan radion kanssa. Ajattelin kokeilla (en muista kenen) täällä suosittelemaa internet-radion kanavaa. Hitaan lataantumisen jälkeen se vaikutti toimivan ok, mutta musiikki tuli yhtä aikaa radion äänen kanssa. Spotify ja Tidal toimii omina äänilähteinä, mutta netin kautta tuleva ääni ei löydy mediasoittimesta omana äänilähteenään. Tai sitten en osannut. Näytöllä olisi kiva joskus pitää A Better Route Planner-navigointia, mutta Teslan nettiselain on liian hidas sille. Se saattaa aueta, mutta jumittuu melkein heti vaikka käytän puhelinta mobiilitukiasemana. Teslan oma nettiyhteys on LTE.

Onko muilla millaisia kokemuksia auton nettiselaimen toimivuudesta?

Nyt hoksasin, miten nettiradiota saa kuunneltua ilman, että radio kuuluu samaan aikaan. Kun valitsee Bluetoothin äänilähteeksi, mutta avaakin nettiradion, niin se kuuluu ilman muuta ääntä. Täytyypä seuraavalla reissulla kokeilla pysyykö nettiradio päällä pitkällä matkalla, kun tukiasema vaihtuu välillä. Teslassa on äänilähteet: Radio, bluutuutti, Spotify, Caraoke, TuneIn ja TIDAL. Ja siis nettiradioita voi kuunnella, kun valitsee bluutuutin, mutta ei kuitenkaan soita puhelimesta mitään. Edelleen nettiselaimen hidas toiminta harmittaa. Olisi mukava kuulla, onko jollakulla autossa juohevasti toimiva nettiselain käytössä. Kokeilemalla vaikka avata Iltasanomat ja arvioida aukeaako se sujuvasti vai hissun kissun niin kuin ainakin minun Teslassa tapahtuu.

Ympäristön kannalta vanhasta autosta sähköautoon vaihtaminen ei kannata. Päästöjä kertyy vain vuotuisesta ajosta ja aina parempi vaikutus mitä vähemmän ajaa. Tämä on ekoteko siksi koska auton valmistukseen käytetty energia on kuitattu aikoja sitten. Vanhan auton paalin ajaminen on oikeastaan viisas teko. Sähköauton yksittäisistä valmistusvaiheista eniten energiaa kuluu akun valmistamiseen. Ison akun valmistukseen kuluu paljon energiaa, joten ei tämä niin yksinkertaista ole kuin jotkut kuvittelevat. Monelle vanhan auton omistajalle sähköautoon vaihtaminen on täysin mahdotonta jo hintojenkin takia. Käytettyjä ns kansanautoja ei ole vielä riittävästi edes tarjolla. Asioissa on monta muuttujaa, eikä sähköauto tarjoa vielä kaikille toimivaa vaihtoehtoa. Testien perusteella löytyy vielä paljon parannettavaa ennen kuin pohjolan olosuhteiden tuomista ongelmista päästään polttomoottorien tasolle tai edes lähelle sitä.

@Jorma L2 kirjoitti:
Itselläni oli aikoinaan "irrotettava koukku" joka muuttui kiinteäksi kun en viitsinyt rassata sitä pois riittävän usein eli liitospinnat on pienehkön toleransssin välyksillä joten jo pieni korroosia iskee käyttöön. Varmaan auttaisi, jos muistaisi voidella pintoja säännöllisesti. Foorumeilta kuultuna melko tavallinen ongelma.
Kohtasin toisen ongelman kun muutama viikko sitten satoi vettä ja pakasti. 13-pinnisen liittimen kierto-osa jäätyi useamman kerran niin, ettei ilman sulatusta suostunut kiertymään, ei edes lievää suuremmalla voimalla. Pitäisikö siihen laittaa jotain lukkoöljyä vai miten muut ovat homman hoitaneet? Kärry on vasta pari vuotta vanha, joten liitin ei ole vielä vanhuuttaan hapertunut. Auton rasian päivitin 13-reikäiseksi samalla kun ostin kärryn.

Sama vika. Se myös muuttui vielä enemmän kiinteäksi kun jalkakäytävältä kaistalle laskeutuessa kanttari osui koukun "irroitusrullaan" joka vääntyi. Sen jälkeen koukun poistamiseen olisi varmaan tarvinnut rälläkkää.

Sittemmin otin ihan rehellisen kiinteän koukun jos sellainen vain oli saatavilla, ja HRn tavoin Volvon sisään potkittava tuntuu hyvin toimivalta.

@740 GLE kirjoitti:
Ovatko nämä jumittuvat irrotettavat vetokuulat niitä auton takaa päin keulaa kohden kannakkeisiinsa tungettavia versioita? Omassani on saksalaistyylinen Westfalian irrotettaessa alaspäin putoava vetokuula, joka toimii yhä 10 vuoden jälkeenkin kuin uutena. Sarjaan kuuluu vetokuulan kiinnityspisteen suojaava muovisuoja, joka tietenkin napsautetaan paikalleen silloin kun vetokuula on irrotettu, joten kiinnitys pysyy aina siistinä ja kiiltävänä metallipintana joka lukitsee koukun kiinnitettäessä selkeästi kilahtaen. Tätä koukkua on tosin käytettykin aina siten, että koukku on nykäisty saman tien irti silloin kun sitä ei tarvita.

Uudemman auton vetokuula on ollut koko talven auton alla ja peräkärry takapihalla syvässä kinoksessa, mutta kyllä se koukku pyydettäessä ilmestyi esiin pyörätelinettä varten talvilomalle lähtiessä. Koukero näkyy olevan auton takahelmaan sitä varten kaiverretussa kolossa sen verran syvällä piilossa, että 13-napainen pistokekin on pysynyt ihan kuivana ja lumettomana, joten toimii ainakin toistaiseksi. Ilman tätä keskustelua olisin pitänyt sähköllä esiin kääntyvää koukkua vain käyttöä helpottavana asiana, mutta saattaahan se paremmin pysyä puhtaanakin silloin kun ei ole käytössä?

Joo, takaa eteenpäin ja kyllä siihen joku luukku tuli mukaan - merkkiä en muista. Sitä kun piti paikoillaan pari vuotta niin ohjauskahva oli ruostunut jumiin eikä koukkua enää saanut irti.

Minulla itse 13-reikäinen rasia on toiminut hyvin mutta se kärryssä kiinni oleva pistoke, sehän menee paikoilleen siten, että pistokkeen ulkokuorta kierretään, sisus pysyy paikoillaan ja vartin kiertäminen vetää pistokkeen rasiaan sisään, kuin kierteellä. Vaikka johto roikkuu piikit alaspäin kärryssä, sen kiertyvän pääliosan ja sisuksen väliin tiivistynyt kosteus jumittaa sen pakkasella kuin olisi liimattu. Kun ei kierry, pistoke ei mene rasiaan. Lämpöpuhallin lienee paras apu.

Sähköautossa ulkoiset äänet luovat turvallisuutta, kävelijän huomio kiinnittyy peruuttavaan autoon.

Kävin juuri toistamiseen jo ajamassa i4M50:a, ajoin lähes 300km, jossa 30km kaupunkiajoa, 100km motaria (105km/h) ja loput maantieajoa 80-105 km/h. Keskikulutus oli ajotietokoneen mukaan 18 kWh/100km. Eli kyllä sillä pääsee varmaan kesällä lähes 500km, jos ajaa eco-moodilla ja coustaa mahdollisimman paljon. En ajanut missään alle nopeusrajoitusten, tosin ohituksia ei ollut ja sää oli nollan molemmin puolin. Sisälämmön pidin 19 asteessa. Jos ajomoodia vaihtaa lennossa comfortiin, rangearvio tippuu heti 30km. Sport moodin äänitehosteet ovat hiukan karvanoppaosastoa, mutta onneksi ne saa pois. Veikkaan, että moni sähköautoilija keskittyy yhden polkimen ajoon, joka omien kokemusteni mukaan ei ole taloudellisin ajotapa, koska Suomessa ei juuri ole korkeuseroja. Olen kyllä vahvasti harkitsemassa tilausta. Mun spekseillä saisi takavetoisen 430iA:n eli i4 Suomessa on varsin houkuttelevan hintainen.

I4 M50 ollut nyt yli vuoden ajossa. Kulutus asettuu kesällä (lämmintä yli 10 celsiusastetta) 18-21 kWh/100 km ja talvella (alle O) 23-27 kWh/100 km. Ajosta 70 % moottoritienopeuksilla ja loput pyörittelyä taajamissa. Jostain syystä pikalatausta irtoaa tyypillisesti 60 -100 kW, vaikka muita ei samassa tolpassa kiinni, ja nimellinen teho 150 kW.
On upea ajaa, lämpenee nopeasti, mutta takapenkkien jalkatilaa saisi olla 10 cm enemmän. Paras feature on vakionopeussäädin, johon voi asettaa haluamansa ylinopeuden. Oma arvo asetettavissa alle 80 km/h ja toinen arvo 80+ km/h. Ei tartte siis körötellä.