@Quu kirjoitti:
Ei polttomoottori peruuttaessa edes aina käynnisty. Mitä virkaa on ylläpitolaturista jos ei ole parkissa ulkopuolista virtaa.
Meillä nyt kyllä on, vaikka sähköauton lataukseen, tiedän että monella ei ole.
Juu, jos ei ole sähköjä, niin silloin sähkölaitteella ei ole virkaa. Minä ainakin muistelin sinun kirjoittaneen että sinulla on nyt sähköllinen tallipaikka/hallipaikka.
On meillä osakkeena ostettu 14m2 purkkiruutu, siihen sisältyy myös sähköauton hidaslataus, on kerran käytetty imurointiin, kyllä siellä sähköä on. Itselataavaa ei voi tolpasta ladata.
Sinulla ei siis ole mitään käytännön esteitä sähköauton käytölle. Paitsi, että ei ole sähköautoa ja se onkin melko iso este.
Se on iso etu, ettei tarvitse ladata.
Jos haluat käyttää bensiiniautoa siksi, ettei tarvitse ladata, niin köykäiset on valintaperusteet. Pitäähän sinun siksi toisekseen tankata, joten missä on mielestäsi homman juju?
Juuri siinä tankkaamisessa.
Sinun olisi syytä tarkastella asennettasi asiaan. Hyppää laatikon ulkopuolelle ja katso asioita kauempaa, niin huomaat, ettei sinun tämän pidempää kannata lukittautua menneeseen maailmaan. Harmittaa vain sitten myöhemmin, kun joudut ihmettelemään, miten osasitkin olla niin kauan kehitystä vastaan. Hommaa sähköpurkki purkkiruutuusi ja anna asioiden mennä parempaan.
Laatikon ulkopuolella kävin istuskelemassa 74 vuotiaassa sähköbussissa ja 113 vuotiaassa sähköjunassa. Molemmat olivat vuosia käytössä ihan Suomalaisessa liikenteessä aikanaan.
Siis akkubussissako? Trolley-busseissa minäkin olen aikoinaan matkustellut Helsingissä.
Ei akkubussissa vaan juuri tuollaisessa 74 v. trollibussissa eli sarvijaakossa eli.... no, bussissa joka otti virran yläpuolella kulkeneista johdoista. https://www.ess.fi/paikalliset/740510
Ei se vaan kaikilta onnistu. Huomasin yllätyksekseni erään tutun vanhuksen joka kalkkeutunut -50 ajatteluun vastustavan niin kiivaasti sähköautoja, ettei mitään järkevää ajatusta asiaan liittynyt ja keskustelu aiheesta nosti kovan metelin. Pidemmän keskustelun jälkeen kaveri kertoi, ettei hänellä ole koskaan varaa uuteen sähköautoon. Eihän tuossa mitään ja raha on ymmärrettävä este, mutta kun kaveri on kaupungin hallituksessa ja vastustaa siellä asiaa henkeen ja vereen kun muutenkaan kaupunki ei ole täyttänyt edes minimi vaatimuksia co2 päästöissä kuljetuksen osalta tulee raskas lasku jossain vaiheessa eteen.
Nyky nuoret joutuvat tosi kuseen kalkkeutuneiden boomereiden takia.
@Quu kirjoitti:
Ei polttomoottori peruuttaessa edes aina käynnisty. Mitä virkaa on ylläpitolaturista jos ei ole parkissa ulkopuolista virtaa.
Meillä nyt kyllä on, vaikka sähköauton lataukseen, tiedän että monella ei ole.
Juu, jos ei ole sähköjä, niin silloin sähkölaitteella ei ole virkaa. Minä ainakin muistelin sinun kirjoittaneen että sinulla on nyt sähköllinen tallipaikka/hallipaikka.
On meillä osakkeena ostettu 14m2 purkkiruutu, siihen sisältyy myös sähköauton hidaslataus, on kerran käytetty imurointiin, kyllä siellä sähköä on. Itselataavaa ei voi tolpasta ladata.
Sinulla ei siis ole mitään käytännön esteitä sähköauton käytölle. Paitsi, että ei ole sähköautoa ja se onkin melko iso este.
Se on iso etu, ettei tarvitse ladata.
Jos haluat käyttää bensiiniautoa siksi, ettei tarvitse ladata, niin köykäiset on valintaperusteet. Pitäähän sinun siksi toisekseen tankata, joten missä on mielestäsi homman juju?
Juuri siinä tankkaamisessa.
Sinun olisi syytä tarkastella asennettasi asiaan. Hyppää laatikon ulkopuolelle ja katso asioita kauempaa, niin huomaat, ettei sinun tämän pidempää kannata lukittautua menneeseen maailmaan. Harmittaa vain sitten myöhemmin, kun joudut ihmettelemään, miten osasitkin olla niin kauan kehitystä vastaan. Hommaa sähköpurkki purkkiruutuusi ja anna asioiden mennä parempaan.
Laatikon ulkopuolella kävin istuskelemassa 74 vuotiaassa sähköbussissa ja 113 vuotiaassa sähköjunassa. Molemmat olivat vuosia käytössä ihan Suomalaisessa liikenteessä aikanaan.
Siis akkubussissako? Trolley-busseissa minäkin olen aikoinaan matkustellut Helsingissä.
Ei akkubussissa vaan juuri tuollaisessa 74 v. trollibussissa eli sarvijaakossa eli.... no, bussissa joka otti virran yläpuolella kulkeneista johdoista. https://www.ess.fi/paikalliset/740510
Miksiköhän sähköbussit poistettiin Helsingistä? Pystyiköhän niillä busseilla ajamaan lyhyitä matkoja akun varassa?
@Quu kirjoitti:
Ei polttomoottori peruuttaessa edes aina käynnisty. Mitä virkaa on ylläpitolaturista jos ei ole parkissa ulkopuolista virtaa.
Meillä nyt kyllä on, vaikka sähköauton lataukseen, tiedän että monella ei ole.
Juu, jos ei ole sähköjä, niin silloin sähkölaitteella ei ole virkaa. Minä ainakin muistelin sinun kirjoittaneen että sinulla on nyt sähköllinen tallipaikka/hallipaikka.
On meillä osakkeena ostettu 14m2 purkkiruutu, siihen sisältyy myös sähköauton hidaslataus, on kerran käytetty imurointiin, kyllä siellä sähköä on. Itselataavaa ei voi tolpasta ladata.
Sinulla ei siis ole mitään käytännön esteitä sähköauton käytölle. Paitsi, että ei ole sähköautoa ja se onkin melko iso este.
Se on iso etu, ettei tarvitse ladata.
Jos haluat käyttää bensiiniautoa siksi, ettei tarvitse ladata, niin köykäiset on valintaperusteet. Pitäähän sinun siksi toisekseen tankata, joten missä on mielestäsi homman juju?
Juuri siinä tankkaamisessa.
Sinun olisi syytä tarkastella asennettasi asiaan. Hyppää laatikon ulkopuolelle ja katso asioita kauempaa, niin huomaat, ettei sinun tämän pidempää kannata lukittautua menneeseen maailmaan. Harmittaa vain sitten myöhemmin, kun joudut ihmettelemään, miten osasitkin olla niin kauan kehitystä vastaan. Hommaa sähköpurkki purkkiruutuusi ja anna asioiden mennä parempaan.
Laatikon ulkopuolella kävin istuskelemassa 74 vuotiaassa sähköbussissa ja 113 vuotiaassa sähköjunassa. Molemmat olivat vuosia käytössä ihan Suomalaisessa liikenteessä aikanaan.
Siis akkubussissako? Trolley-busseissa minäkin olen aikoinaan matkustellut Helsingissä.
Ei akkubussissa vaan juuri tuollaisessa 74 v. trollibussissa eli sarvijaakossa eli.... no, bussissa joka otti virran yläpuolella kulkeneista johdoista. https://www.ess.fi/paikalliset/740510
Miksiköhän sähköbussit poistettiin Helsingistä? Pystyiköhän niillä busseilla ajamaan lyhyitä matkoja akun varassa?
Helsingissä päätös johdinautoliikenteen lakkauttamisesta tehtiin 31. lokakuuta 1985. Dieselbusseja pidettiin taloudellisesti kannattavampana hankintana kuin uusia johdinautoja, vaikka nämä olisivatkin olleet äänettömiä ja lähipäästöttömiä. Viimeinen Helsingin johdinautoista oli otettu käyttöön vuonna 1979. Auto oli rakennettu Sisun, Strömbergin ja Wiiman yhteistyönä ja siinä oli myös pieni dieselmoottori.
"Katselin etukäteen latausmahdollisuutta ja paikasta löytyy ruhtinaalliset neljä kappaletta 22 kW latauslaitteita. Ne oli luonnollisesti miehitetty täyteen jo aiemmin, ja tarkastus paljastaa niiden olevan vieläpä plug-in-hybridejä. Tämä on täyssähköautoilijalle silkka keskisormennäyttö."
Siinä onkin turvavälit kohdallaan, kun ajetaan rekanimussa sähköä säästellen, entäs kun on pakkaslumituisku, mikä on yksi pahimmista keleistä, etenkin pimeällä.
@Quu kirjoitti:
Siinä onkin turvavälit kohdallaan, kun ajetaan rekanimussa sähköä säästellen, entäs kun on pakkaslumituisku, mikä on yksi pahimmista keleistä, etenkin pimeällä.
Pakkaslumituiskussa pimeällä voi se imussa ajo onnistuakin, silloin näkee millä kohtaa kuuluu kulkea. Muulloin jäädään liian kauas, siihen pahimpaan turbulenttikohtaan, tuhlaamaan akkusähköä.
Tuo Moottorin juttu kyllä osoitti, mitä sähköautoilu pahimmillaan käytetyllä (edullisella) pienen rangen kulkineella voi olla. Pätevä peli Leaf ja vastaavat ovat urbaaniajeluun tai lyhyisiin työmatkoihin, mutta ei toimi edes lyhyillä kesälomareissuilla. Quun toteamus autojen huonosta saatavuudesta tuleekin häiritsemään automarkkinoita ja niitä paremmalla rangella (+ tiloilla ym) olevien käytettyjen(kin) saatavuutta pitkäksi aikaa. Vaikea on veikata tämän häiriötilan kestoa, joka voi vielä jopa pahentua.
@Inspektori kirjoitti:
Tuo Moottorin juttu kyllä osoitti, mitä sähköautoilu pahimmillaan käytetyllä (edullisella) pienen rangen kulkineella voi olla. Pätevä peli Leaf ja vastaavat ovat urbaaniajeluun tai lyhyisiin työmatkoihin, mutta ei toimi edes lyhyillä kesälomareissuilla. Quun toteamus autojen huonosta saatavuudesta tuleekin häiritsemään automarkkinoita ja niitä paremmalla rangella (+ tiloilla ym) olevien käytettyjen(kin) saatavuutta pitkäksi aikaa. Vaikea on veikata tämän häiriötilan kestoa, joka voi vielä jopa pahentua.
Tottakai on käytännön este, jos ei ollenkaan saa hankittua sähköautoa. Minä olen tässä puhunut käytännön esteistä sähköautoiluun eli sähköauton käyttämiseen olettaen, että inehmolla on sähköauto, jonka käytölle niitä esteitä voisi olla.
Sähköautoihin pätee sama kuin ICE-autoihinkin, että pitää valita auto oman käyttötarpeen mukaan ja toisaalta ei pidä yrittää käyttää mitään autoa sellaiseen, mihin se ei sovellu.
Olin ajatellut, että ihan nämä perusasiat olisivat halussa tänne kirjoittavilla, mutta ei sitten kai voi sellaista olettaa.
@Quu kirjoitti:
Meillä ainakin on auto käyttötarpeiden ja käytönmukavuuden mukaan valittu auto, siinä on polttomoottori ja suoravetoinen sähkömoottori.
Se on hyvä, että olet valinnut autosi niin, että olet siihen tyytyväinen.
@Quu kirjoitti:
Meillä ainakin on auto käyttötarpeiden ja käytönmukavuuden mukaan valittu auto, siinä on polttomoottori ja suoravetoinen sähkömoottori.
Se on hyvä, että olet valinnut autosi niin, että olet siihen tyytyväinen.
Vaikka olen sitä pyrkinyt välttämään, meille on suuren perheen loppumattomien liikkumistarpeiden takia kertynyt useampi auto. Perheessä on autot kolmelta eri vuosikymmeneltä. Lisäksi käytän töissä autoa neljänneltä vuosikymmeneltä. Suurin ongelma onkin se, ettei uudempaan siirtyminen tarkoita minkäänlaista suurta loikkaa mukavuudessa, ajo-ominaisuuksissa, kulutuksessa tai missään, vaan hinta/laatusuhde (tai paremminkin arvo/laatusuhde) on käytännössä sitä parempi, mitä vanhemmalla autolla ajaa. Hyvänä esimerkkinä on vaikka autojen todellinen kulutus, joka pieneni vuosien varrella vain osan siitä, mitä normilukemasta olisi voinut päätellä. Onneksi uusi mittaustapa korjasi asiaa paljon. Moni voi olla eri mieltä kanssani, mutta kun hyvässä kunnossa olevia eri ikäisiä autoja pääsee ajamaan vuoronperään, niin en millään voi päätyä muuhun johtopäätökseen. Osaltaan tätä taustaa vasten ajattelen, ettei sähköautoon siirtyminenkään ole loikka parempaan, vaan saattaa olla niin, että huolimatta sen joistain selvästi paremmista ominaisuuksista ne huonot ominaisuudet tekevät autonvaihdosta todellisuudessa kalliin loikan huonompaan.
@Quu kirjoitti:
Meillä ainakin on auto käyttötarpeiden ja käytönmukavuuden mukaan valittu auto, siinä on polttomoottori ja suoravetoinen sähkömoottori.
Se on hyvä, että olet valinnut autosi niin, että olet siihen tyytyväinen.
Vaikka olen sitä pyrkinyt välttämään, meille on suuren perheen loppumattomien liikkumistarpeiden takia kertynyt useampi auto. Perheessä on autot kolmelta eri vuosikymmeneltä. Lisäksi käytän töissä autoa neljänneltä vuosikymmeneltä. Suurin ongelma onkin se, ettei uudempaan siirtyminen tarkoita minkäänlaista suurta loikkaa mukavuudessa, ajo-ominaisuuksissa, kulutuksessa tai missään, vaan hinta/laatusuhde (tai paremminkin arvo/laatusuhde) on käytännössä sitä parempi, mitä vanhemmalla autolla ajaa. Hyvänä esimerkkinä on vaikka autojen todellinen kulutus, joka pieneni vuosien varrella vain osan siitä, mitä normilukemasta olisi voinut päätellä. Onneksi uusi mittaustapa korjasi asiaa paljon. Moni voi olla eri mieltä kanssani, mutta kun hyvässä kunnossa olevia eri ikäisiä autoja pääsee ajamaan vuoronperään, niin en millään voi päätyä muuhun johtopäätökseen. Osaltaan tätä taustaa vasten ajattelen, ettei sähköautoon siirtyminenkään ole loikka parempaan, vaan saattaa olla niin, että huolimatta sen joistain selvästi paremmista ominaisuuksista ne huonot ominaisuudet tekevät autonvaihdosta todellisuudessa kalliin loikan huonompaan.
Hyvä, että sinäkin olet löytänyt rauhan autonvalinnoissa. Tulet sitten hissun kissun muiden perässä, kun olet siihen valmis. Ei mitään kiirettä
"Tottakai on käytännön este, jos ei ollenkaan saa hankittua sähköautoa."
Se on este tai vähintäänkin hidaste, jos toimitusajat ovat vuosi+ ja moni vaihtaja ei saa mitään tarkkaa arviota vaihdokin arvosta. Näitä ostajia riittää, eikä monella näistä ole mitään muita esteitä sähkärin vaihdon osalta. Ja aika moni saattaa tehdä epämääräisen vaihtoarvon osalta uuden laskelman, joka jatkaa pomo-auton käyttöä kohti uudempia sähkömalleja.
@Inspektori kirjoitti:
"Tottakai on käytännön este, jos ei ollenkaan saa hankittua sähköautoa."
Se on este tai vähintäänkin hidaste, jos toimitusajat ovat vuosi+ ja moni vaihtaja ei saa mitään tarkkaa arviota vaihdokin arvosta. Näitä ostajia riittää, eikä monella näistä ole mitään muita esteitä sähkärin vaihdon osalta. Ja aika moni saattaa tehdä epämääräisen vaihtoarvon osalta uuden laskelman, joka jatkaa pomo-auton käyttöä kohti uudempia sähkömalleja.
Oletan, että otsikossa tarkoitettiin käytön esteitä eikä hankinnan esteitä. Jos haluaa saivarrella, niin tietysti voi laajentaa käytön esteeksi myös sen, ettei saa hankittua autoa. Minusta se on kuitenkin eri asia.
P.S. Kun tarkemmin luin, niin otsikossa puhutaankin käytännön esteistä. Kai niihin voi sisällyttää myös hankinnan esteet. Mutta silti pätee se, ettei käytölle ole esteitä, jos on saanut sähköauton hommattua.
@Josef kirjoitti:
Millä taktiikalla väliraha sovitaan vuoden päähän?
Mistä automyyjä tietää uuden auton hinnan ja käytetyn vaihtoarvon?
Leasingyhtiöt osaavat arvioida jäännösarvon sopimuskauden lopussa, ehkäpä automyyjätkin voivat. Lisäksi ehkä myyjä saa maahantuojalta/tehtaalta sitovan hinnan nyt tehtävälle kaupalle, vaikka listahinta ehtisi välissä muuttua.
Omalla rahalla ostetuille (vaihto)autoille voidaan toki laskea sinne uuden sähkärin arvioituun tuloaikaan jokin hintahaarukka, mutta arvata saattaa, että kyllä se lopullinen hyvityshinta on tuon lavean haarukan alapäässä lopputilanteessa. Autojen huono saatavuus antaa autokaupoille selvän edun asiassa ja siksi näitä kauppoja jää myös syntymättä- vaikka pihassa olisi jo latauspiste ja uusi sähkäri täyttäisi käyttötarpeet.
Tuo uuden auton sitova hinta onkin sitten vielä toinen liikkuva osa.
Sähköautojen huumassa kannattaa pitää mielessä, että sähkön hinnat tulevat (lähi) tulevaisuudessa olemaan myös merkittävä liikkuva osa. Käyrä menee ylöspäin vaikka joku ajattelee sen pysyvän ennallaan tai jopa laskevan. Omavaraisuuteen pyrkivät voivat miettiä sitä jos ei paista tai tuule mitä tilalle. Kallista sähköä on saatavilla mutta senkin saanti voi olla poikki kuka tietää.
@tracktest kirjoitti:
Sähköautojen huumassa kannattaa pitää mielessä, että sähkön hinnat tulevat (lähi) tulevaisuudessa olemaan myös merkittävä liikkuva osa. Käyrä menee ylöspäin vaikka joku ajattelee sen pysyvän ennallaan tai jopa laskevan. Omavaraisuuteen pyrkivät voivat miettiä sitä jos ei paista tai tuule mitä tilalle. Kallista sähköä on saatavilla mutta senkin saanti voi olla poikki kuka tietää.
Kyllähän se suurin este on hevosmiesten sahanpurujen seassa.
@tracktest kirjoitti:
Sähköautojen huumassa kannattaa pitää mielessä, että sähkön hinnat tulevat (lähi) tulevaisuudessa olemaan myös merkittävä liikkuva osa. Käyrä menee ylöspäin vaikka joku ajattelee sen pysyvän ennallaan tai jopa laskevan. Omavaraisuuteen pyrkivät voivat miettiä sitä jos ei paista tai tuule mitä tilalle. Kallista sähköä on saatavilla mutta senkin saanti voi olla poikki kuka tietää.
Täytyy muistaa sekin vaikka sähkön hinta nelinkertaistuisi niin silti sähköauto kuluttaa vain alle kolmanneksen energiasta fossiilimoottorisiin nähden eli yhteiskunta ja maailma voittaa pienemmän energian kulutuksen takia.
@tracktest kirjoitti:
Sähköautojen huumassa kannattaa pitää mielessä, että sähkön hinnat tulevat (lähi) tulevaisuudessa olemaan myös merkittävä liikkuva osa. Käyrä menee ylöspäin vaikka joku ajattelee sen pysyvän ennallaan tai jopa laskevan. Omavaraisuuteen pyrkivät voivat miettiä sitä jos ei paista tai tuule mitä tilalle. Kallista sähköä on saatavilla mutta senkin saanti voi olla poikki kuka tietää.
Täytyy muistaa sekin vaikka sähkön hinta nelinkertaistuisi niin silti sähköauto kuluttaa vain alle kolmanneksen energiasta fossiilimoottorisiin nähden eli yhteiskunta ja maailma voittaa pienemmän energian kulutuksen takia.
Juuri näin. Yleensä sähköautokeskustelut jumittuvat liikkumisen hintaan, vaikka pääpointti on liikkumiseen käytettävän energian määrässä ja siinä, miten se on tuotettu.
Tapauskohtaisesti komppaan yhtälailla Topi27:aa, tracktestia, Herbertiä, Quuta, kuin jotakuta muuta.
"Läheltä piti" -sähköautoilijana, eli edelleen polttisautoilijana, pidän kaikki linjat avoimina rakentavassa hengessä tapahtuvissa käyttövoimakeskusteluissa. En myöskään fanita mitään merkkiä, enkä toisaalta hauku mitään merkkiä. Kaikille on paikkansa, kunnes markkinat toisin määräävät.
Ei akkubussissa vaan juuri tuollaisessa 74 v. trollibussissa eli sarvijaakossa eli.... no, bussissa joka otti virran yläpuolella kulkeneista johdoista.
https://www.ess.fi/paikalliset/740510
Liito-oravalla on liikaa valtaa, minä ajattelen myyriä, käyttämällä mahdollisimmanvähän kaivosteollisuutta lisääviä akkuja.
Ei se vaan kaikilta onnistu. Huomasin yllätyksekseni erään tutun vanhuksen joka kalkkeutunut -50 ajatteluun vastustavan niin kiivaasti sähköautoja, ettei mitään järkevää ajatusta asiaan liittynyt ja keskustelu aiheesta nosti kovan metelin. Pidemmän keskustelun jälkeen kaveri kertoi, ettei hänellä ole koskaan varaa uuteen sähköautoon. Eihän tuossa mitään ja raha on ymmärrettävä este, mutta kun kaveri on kaupungin hallituksessa ja vastustaa siellä asiaa henkeen ja vereen kun muutenkaan kaupunki ei ole täyttänyt edes minimi vaatimuksia co2 päästöissä kuljetuksen osalta tulee raskas lasku jossain vaiheessa eteen.
Nyky nuoret joutuvat tosi kuseen kalkkeutuneiden boomereiden takia.
Miksiköhän sähköbussit poistettiin Helsingistä? Pystyiköhän niillä busseilla ajamaan lyhyitä matkoja akun varassa?
Helsingissä päätös johdinautoliikenteen lakkauttamisesta tehtiin 31. lokakuuta 1985. Dieselbusseja pidettiin taloudellisesti kannattavampana hankintana kuin uusia johdinautoja, vaikka nämä olisivatkin olleet äänettömiä ja lähipäästöttömiä. Viimeinen Helsingin johdinautoista oli otettu käyttöön vuonna 1979. Auto oli rakennettu Sisun, Strömbergin ja Wiiman yhteistyönä ja siinä oli myös pieni dieselmoottori.
Ja se kusipotta tulee läikkymään yli, tällä velanottotahdilla.
Yksi sähköautoilun käytännön este - blugarit?
"Katselin etukäteen latausmahdollisuutta ja paikasta löytyy ruhtinaalliset neljä kappaletta 22 kW latauslaitteita. Ne oli luonnollisesti miehitetty täyteen jo aiemmin, ja tarkastus paljastaa niiden olevan vieläpä plug-in-hybridejä. Tämä on täyssähköautoilijalle silkka keskisormennäyttö."
https://moottori.fi/matkailu/jutut/lomareissu-kaytetylla-sahkoautolla-pieni-range-pelotti-huvipuistolaitteita-enemman/
Siinä onkin turvavälit kohdallaan, kun ajetaan rekanimussa sähköä säästellen, entäs kun on pakkaslumituisku, mikä on yksi pahimmista keleistä, etenkin pimeällä.
Pakkaslumituiskussa pimeällä voi se imussa ajo onnistuakin, silloin näkee millä kohtaa kuuluu kulkea. Muulloin jäädään liian kauas, siihen pahimpaan turbulenttikohtaan, tuhlaamaan akkusähköä.
Ketjun otsikko on kompa: sähköautoilulle ei ole käytännön esteitä.
Käytännönesteeksi on tullut osien saatavuus autotehtaille. Sähköautoilla on vielä matkaa suomen eniten myytyyn hintatasoon.
Tuo Moottorin juttu kyllä osoitti, mitä sähköautoilu pahimmillaan käytetyllä (edullisella) pienen rangen kulkineella voi olla. Pätevä peli Leaf ja vastaavat ovat urbaaniajeluun tai lyhyisiin työmatkoihin, mutta ei toimi edes lyhyillä kesälomareissuilla. Quun toteamus autojen huonosta saatavuudesta tuleekin häiritsemään automarkkinoita ja niitä paremmalla rangella (+ tiloilla ym) olevien käytettyjen(kin) saatavuutta pitkäksi aikaa. Vaikea on veikata tämän häiriötilan kestoa, joka voi vielä jopa pahentua.
Tottakai on käytännön este, jos ei ollenkaan saa hankittua sähköautoa. Minä olen tässä puhunut käytännön esteistä sähköautoiluun eli sähköauton käyttämiseen olettaen, että inehmolla on sähköauto, jonka käytölle niitä esteitä voisi olla.
Sähköautoihin pätee sama kuin ICE-autoihinkin, että pitää valita auto oman käyttötarpeen mukaan ja toisaalta ei pidä yrittää käyttää mitään autoa sellaiseen, mihin se ei sovellu.
Olin ajatellut, että ihan nämä perusasiat olisivat halussa tänne kirjoittavilla, mutta ei sitten kai voi sellaista olettaa.
Meillä ainakin on auto käyttötarpeiden ja käytönmukavuuden mukaan valittu auto, siinä on polttomoottori ja suoravetoinen sähkömoottori.
Se on hyvä, että olet valinnut autosi niin, että olet siihen tyytyväinen.
Vaikka olen sitä pyrkinyt välttämään, meille on suuren perheen loppumattomien liikkumistarpeiden takia kertynyt useampi auto. Perheessä on autot kolmelta eri vuosikymmeneltä. Lisäksi käytän töissä autoa neljänneltä vuosikymmeneltä. Suurin ongelma onkin se, ettei uudempaan siirtyminen tarkoita minkäänlaista suurta loikkaa mukavuudessa, ajo-ominaisuuksissa, kulutuksessa tai missään, vaan hinta/laatusuhde (tai paremminkin arvo/laatusuhde) on käytännössä sitä parempi, mitä vanhemmalla autolla ajaa. Hyvänä esimerkkinä on vaikka autojen todellinen kulutus, joka pieneni vuosien varrella vain osan siitä, mitä normilukemasta olisi voinut päätellä. Onneksi uusi mittaustapa korjasi asiaa paljon. Moni voi olla eri mieltä kanssani, mutta kun hyvässä kunnossa olevia eri ikäisiä autoja pääsee ajamaan vuoronperään, niin en millään voi päätyä muuhun johtopäätökseen. Osaltaan tätä taustaa vasten ajattelen, ettei sähköautoon siirtyminenkään ole loikka parempaan, vaan saattaa olla niin, että huolimatta sen joistain selvästi paremmista ominaisuuksista ne huonot ominaisuudet tekevät autonvaihdosta todellisuudessa kalliin loikan huonompaan.
Hyvä, että sinäkin olet löytänyt rauhan autonvalinnoissa. Tulet sitten hissun kissun muiden perässä, kun olet siihen valmis. Ei mitään kiirettä
"Tottakai on käytännön este, jos ei ollenkaan saa hankittua sähköautoa."
Se on este tai vähintäänkin hidaste, jos toimitusajat ovat vuosi+ ja moni vaihtaja ei saa mitään tarkkaa arviota vaihdokin arvosta. Näitä ostajia riittää, eikä monella näistä ole mitään muita esteitä sähkärin vaihdon osalta. Ja aika moni saattaa tehdä epämääräisen vaihtoarvon osalta uuden laskelman, joka jatkaa pomo-auton käyttöä kohti uudempia sähkömalleja.
Oletan, että otsikossa tarkoitettiin käytön esteitä eikä hankinnan esteitä. Jos haluaa saivarrella, niin tietysti voi laajentaa käytön esteeksi myös sen, ettei saa hankittua autoa. Minusta se on kuitenkin eri asia.
P.S. Kun tarkemmin luin, niin otsikossa puhutaankin käytännön esteistä. Kai niihin voi sisällyttää myös hankinnan esteet. Mutta silti pätee se, ettei käytölle ole esteitä, jos on saanut sähköauton hommattua.
Millä taktiikalla väliraha sovitaan vuoden päähän?
Mistä automyyjä tietää uuden auton hinnan ja käytetyn vaihtoarvon?
Leasingyhtiöt osaavat arvioida jäännösarvon sopimuskauden lopussa, ehkäpä automyyjätkin voivat. Lisäksi ehkä myyjä saa maahantuojalta/tehtaalta sitovan hinnan nyt tehtävälle kaupalle, vaikka listahinta ehtisi välissä muuttua.
En tiedä tästä asiasta mitään.
Omalla rahalla ostetuille (vaihto)autoille voidaan toki laskea sinne uuden sähkärin arvioituun tuloaikaan jokin hintahaarukka, mutta arvata saattaa, että kyllä se lopullinen hyvityshinta on tuon lavean haarukan alapäässä lopputilanteessa. Autojen huono saatavuus antaa autokaupoille selvän edun asiassa ja siksi näitä kauppoja jää myös syntymättä- vaikka pihassa olisi jo latauspiste ja uusi sähkäri täyttäisi käyttötarpeet.
Tuo uuden auton sitova hinta onkin sitten vielä toinen liikkuva osa.
Sähköautojen huumassa kannattaa pitää mielessä, että sähkön hinnat tulevat (lähi) tulevaisuudessa olemaan myös merkittävä liikkuva osa. Käyrä menee ylöspäin vaikka joku ajattelee sen pysyvän ennallaan tai jopa laskevan. Omavaraisuuteen pyrkivät voivat miettiä sitä jos ei paista tai tuule mitä tilalle. Kallista sähköä on saatavilla mutta senkin saanti voi olla poikki kuka tietää.
Kyllähän se suurin este on hevosmiesten sahanpurujen seassa.
Täytyy muistaa sekin vaikka sähkön hinta nelinkertaistuisi niin silti sähköauto kuluttaa vain alle kolmanneksen energiasta fossiilimoottorisiin nähden eli yhteiskunta ja maailma voittaa pienemmän energian kulutuksen takia.
Juuri näin. Yleensä sähköautokeskustelut jumittuvat liikkumisen hintaan, vaikka pääpointti on liikkumiseen käytettävän energian määrässä ja siinä, miten se on tuotettu.
Koreileva älä ruoki trollia!
Minä en usko sähkön säännöstelyyn, mutta mitä jos kuitenkin.
Tapauskohtaisesti komppaan yhtälailla Topi27:aa, tracktestia, Herbertiä, Quuta, kuin jotakuta muuta.
"Läheltä piti" -sähköautoilijana, eli edelleen polttisautoilijana, pidän kaikki linjat avoimina rakentavassa hengessä tapahtuvissa käyttövoimakeskusteluissa. En myöskään fanita mitään merkkiä, enkä toisaalta hauku mitään merkkiä. Kaikille on paikkansa, kunnes markkinat toisin määräävät.
Jäänee nähtäväksi, ennusmerkit ovat vahvasti säännöstelyn puolella.