Suomessa on paljon vähän paremman näköisiä liittymiä, joissa on liikennemerkissä lisäkilpi "kiihdytyskaista puuttuu". Sitten on vastaavia, mutta lisäkilpi puuttuu. Ja on myös liittymiä, joissa kiihdytyskaista on, vaikka tie on vain kaista suuntaansa. Onko noihin jotain sääntöjä olemassa? Itse en ainakaan osaa luottaa, että kaistaa olisi tai ei ole ennen kuin näkee.
Jotkut vielä käyttävät bussipysäkkejä TSI-kiihdytyskaistoina. Se on mielestäni tööttäämisen arvoinen teko, kun näyttää aika paljon siltä, että toinen tulee kolmion takaa eteen ja/tai bussipysäkin loppuessa tulee kahdelle ahdasta.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Tietääkseni ei ole mitään sääntöä. Itse vieraissa paikoissa ajaessani koitan olla mahdollisimman hyvin hereillä, jotta voin reagoida oikein liittymän rakenteeseen.
Bussipysäkin varaaminen kiihdytyskaistaksi edustaa kai maalaisjärjen käyttöä pyrittäessä sujuvaan liikenteeseen. Lopputulos on, kuten omilla säännöillä yleensä, huono.
Joskus on tullut epäselvien kiihdytyskaistojen kohdalla mietittyä, pitääkö vilkuttaa oikealle vai vasemmalle.
Käsitykseni on, että lisäkilpeä "kiihdytyskaista puuttuu - accelerationsfält saknas" käytetään ainoastaan moottori- ja moottoriliikennetien liittymissä.
Laissa kun on kohta, joka ensi sijassa velvoittaa liittymään kyseisille väylille käyttäen kiihdytyskaistaa. Samaa velvoitetta tavalliselle tielle liittyttäessä kun ei ole.
Näin ollen kyseisille väylille liittyjä voi luottaa, että ennen kiihdytyskaistalta ajokaistalle liittymistä väistettävää liikennettä ei ole, jos liittymä on rakennemääräysten mukainen.
Jos näin ei siis ole, on siitä lisäkilvellä erikseen varoitettava.
Jossain on näkynyt myös Lyhyt kiihdytyskaista -kilpi, se liittynee tähän samaan asiaan.
Tavalliselle tielle ajaessa taitaa siis kiihdytyskaista olla kiva yllätys, sen puuttumisesta tai olemassaolosta ei kerrota.
Olikohan se jo autokoulussa, kun kerrottiin juttua moottoriliikennetiestä. Joku oli väistänyt kiihdytyskaistalta tulevaa ja jäänyt hiljaisessa liikenteessä ajelemaan vastaantulijoiden kaistaa, kuin olisi moottoritiellä ollut. Jostain syystä oli sitten törmännyt suoraan ensimmäiseen vastaantulijaan.
Myönnän käyttäväni bussipysäkkiä, jos sellainen on välittömästi risteyksen jälkeen oikealle kääntyessäni.
Perustelen kantani ennen lynkkayspartion saapumista. KAIKKI kääntymiset pitää tehdä kaikkia väistämisvelvollisuuksiaan noudattaen. Kääntyjästä tulee rikollinen, jos kääntymisen jälkeen taakse jäänyt joutuu edes nostamaan jalan kaasulta jarruun koskematta. Bussipysäkillä ei ole tämän asian kanssa merkitystä.
Näkemän kannalta sen sijaan on. Myös rauhallisesti ja sääntöjen mukaan tehdyt kääntymiset vaihtavat näkökulman hyvin nopeasti. Siksi on tärkeää ottaa uudet näköhavainnot heti kääntymisen jälkeen.
Ryhmittymis- ja kääntymissäännösten tiukan korostetun noudattamisen yksi merkittävä motiivi on jättää tilaa muille. Sekä tilaa liikenteen joustavuuden vuoksi, että tilaa väistää jos kääntyjä tekee virheen.
Kääntymissäännösten mukaisella kääntymisellä oikeaan laitaan ei ole täyttä merkitystä, ellei mahdollisesti A-pilarin katveeseen unohdetulle vasemmalta lähestyvälle jää tilaa väistää kääntyjän ja liikenteenjakajan välistä. Kääntymissäännön noudattamisen jälkeen pitää ottaa uudet havainnot varmistaakseen että voi siirtyä turvallisesti yleissääntöön ajoneuvon paikasta, eli yleensä keskemmälle ajorataa.
Siksi nipistän bussipysäkin reunasta tarvittavan puoli metriä tai metrin taatakseni vapaan tilan autolle tai moottoripyörälle. En laiminlyö väistämisvelvollisuuttani tietoisesti enkä edes pyöristä sitä luottaen toisen hidastavan. Muutaman kerran ajourani aikana jotain jää silti todennäköisesti eri syistä minulta huomaamatta. Ero aloittajan kuvaamaan TSI kiihdytyskaistaan on siinä, että TSI raivaa muilta tilaa itselleen, kun minä jätän muille tilaa korjata oma mahdollinen virheeni.
Taidan rikkoa lain kirjainta, mutta en silti ole oikaisemassa siellä bussipysäkillä vaan omista havaintovirheistäni tietoisena pyrin minimoimaan virheiden määrän lisäksi myös jäljelle jäävien virheiden vaikutuksen, jos pysäkillä on tilaa.
Pysäkille saapuva tai siellä seisova bussi tietenkin muuttaa tilnateen.
Kun ajat kolmion ohi bussipysäkille, luistat väistämisvelvollisuudestasi. Bussipysäkki kuuluu osana etuajo-oikeutettuun tiehen, vaikka normivauhdissa ei sen kautta saakaan koukata. Joka tapauksesta tulet reteesti kolmion ohi, jolloin etuajo-oikeutettua tietä tuleva ei voi olla varma väistämisestäsi.
Mutta jos ajat bussipysäkille siten, ettet näe ketään etuajo-oikeutetulla tiellä, varmistaaksesi turvallisuuden, siitä vain. Tosin silloinkaan bussipysäkkiä ei saisi lain mukaan käyttää normaaliin ajamiseen, mutta se taitaa olla ns. uhriton rike, kun ketään ei ole paikalla.
Piennartahan ei myöskään saa käyttää normaalikulkemiseen. Jotkut käyttävät sitä kiihdytykseen, tien antamiseen ja hidastamiseen. Ja ajavat niin reunaan, että maisema peittyy pölyyn. Kivaa sekin, varsinkin vaikka traktorin ollessa kyseessä. Ohi pääsisi heittämällä, mutta kun ei näe mitään.
Kyllä tällainen risteys varoituksineen on esim. Helsingissä tultaessa Veturitieltä "Helsinki Hallin" suunnalta Hakamäentielle itään. Hakamäentiellä on sillä kohdalla kuudenkympin nopeusrajoitus ja se on itselleni yksi ikävimmistä inhokkiliittymistä.
Siinä joutuu liittymään bussikaistalle, se on sellainen Linnanmäki tulee mistäpäin tahansa.
Jos oikein ymmärsin 740 GLE:n perustelut, tuossa on kyse vähän erilaisesta asiasta kuin se, mitä tien päällä näkee ja mikä on huonoa käytöstä. 740 ei siis tule päätielle ahtaaseen rakoon, siksi käännä pysäkille ja liity sieltä sopivalla hetkellä liikennevirtaan. Kyse on enemmän ajolinjan valinnasta eli jättää muille pelivaraa oman virheen takia. A-pilarin katve ei tosin ole mielestäni kiinnostava asia, koska katse on kauempana eli katsotaan sivulasin läpi. Risteykseen tultaessa A-pilarin takana olevat kohteet ovat niin lähellä, että ne ehtii ohitse, ennen kuin itse ehdin tulla päätielle. Havaintovirhe voi toki syntyä muusta syystä, vaikka näkyvyys katseen suuntaan on esteetön.
En varmuudella osaa sanoa, mitä laki pysäkille kääntymisestä sanoo, eikä se minua varsinaisesti kiinnostakaan. Itse pidän pysäkin käyttöä kiihdytyskaistana ongelmana siksi, että päätietä lähestyvä ei voi tietää, tuleeko sivutieltä tulija eteeni vai kääntyykö pysäkille ja onko tilanne hallinnassa. Kiinnostavaa on siis se, että väistämisvelvollisen pitää osoittaa noudattavansa väistämisvelvollisuuttaan. Ellei 740 GLE ole tehnyt havaintovirhettä, hänen tapauksessaan päätietä ajavalla ei ole tarvetta pohtia väistämiskysymystä, koska päätielle tullaan riittävän väljään rakoon. Ymmärsinkö oikein?
Yksi asia tähän kuitenkin liittyy, mikä tuntuu olevan yleinen virhe ajotavassa. Läheskään kaikki eivät varsinkaan maantiellä ennen oikealle kääntymistään varmista, että tie edessä on vapaa. Väistettävät tulevat vasemmalta, joten huomio on siellä. Kuitenkin joskus oikealta voi tulle vastaan ohittaja, etenkin jos sivutieltä tulija on tulossa pienemmältä tieltä tai kinttupolulta, joka ei muodosta ohituskieltoa päätielle. Pysäkin kohdalla vastaava tilanne onkin pysäkille karttaa lukemaan tai eväs- ja pissataukoa pitämään pysähtynyt seurakunta tai bussia odottelevat ihmiset. Jos nämä huomaa vasta, kun on kääntynyt oikealle, aikaa reagointiin jää turhan vähän. Varsinkin jos aikoo selkeästi käyttää pysäkkiä kiihdytyskaistana, tilanteesta tulee helposti vaarallinen.
Oikealle kääntyjän kannattaa tarkkailla itseään ja selvittää, onko oikealle katsominen ennen kääntymistään refleksi vai kuvitteleeko vaan huomioivansa tuonkin ajosuunnan. Itse narautin aikanaan itseni tästä virheestä ja lähipiirissä on ollut todella vaarallinen tilanne ohittajana, jossa pikkutieltä tultiin eteen.
Hyvä pointti tuo oikealla katsominen ennen liittymästä tielle tuloa. Sama riskinarviointi tietysti tulee mieleen ohittajalle jos näkee, että suoran keskellä on vaikka levähdyspaikka jossa liittymää kohti tulee auto. Nämä kaikki on tietysti kokemuksen tuomaa kykyä tehdä päätöksiä 1-2 sekunnissa.
Liityn silloin tällöin ns Hämeenlinnanväylälle pohjoista kohti Kehä I ulkopuolella ja silloin kiihdytyskaista on 50-80 m joka sinällään riittää hyvin mutta usein ongelma on, että päätie on ihan täynnä 80 km/h menevää autojonoa, seassa monesti täysperävaunuja. Kerran on käynyt, että jouduin pysähtymään kiihdytyskaistalle, pari rekkaa ajoi aivan tappituntumalla eikä ne tee tilaa.
Kerran kävi jännittävä tilanne talvella, jono eteni noin 70 km/h, sen verran kauan sitten, että talvirajoituksia ei ollut, satasen alue. Lähdin ohittamaan hyvällä suoralla kahta autoa, kun olin lähes ohittanut taaimmaisen, etummainen laittoi vilkun vasemmalle. Sen verran oli liukasta, etten uskaltanut kiihdyttää lisää, joten annoin vauhdin hidastua vasemmalla kaistalla ja palasin molempien taakse.
Protestoin tuota bussipysäkin käyttöä silloin, kun päätietä ajava ei voi tietää mitä toinen aikoo. Sillä ei ole väliä kääntyykö toinen pysäkille matkustajan jättämistä varten, pitkään rakoon liittymistä varten vai lyhyeen rakoon kiihdyttämistä varten.
Kirjoitin täällä itsekin tilatieltä tulijasta, joka ei katsonut kuin vasemmalle ja oikealta tuli ohittaja. Aina pitää muistaa se kävelijän katso vasemmalle, oikealle ja vielä kerran vasemmalle. Autossa kannattaa lisätä katselua päätä siirtämällä, ei vain kääntämällä, välillä a-pilarin taakse mahtuu uskomattomia asioita. Sopivasti risteystä lähestyvä täysperävaunuyhdistelmä mahtuu Ducatoon pilarin taakse, kun omakin lähestyminen osuu kohdalleen.
En kyllä ymmärrä noita bussipysäkin kautta koukkijoita, tulee sieltä vasemmalta joku vai ei.
Se, että itselleen ja muille perustelee käyttäytymisensä jollain mahdollisella havaintovirheellä on vain merkki siitä, että:
vauhtia on edelleen liikaa
(vs. "Myös rauhallisesti ja sääntöjen mukaan tehdyt kääntymiset vaihtavat näkökulman hyvin nopeasti.")
kuljettajalla ei ole havainnointikykynsä puolesta edellytyksiä ajaa yleisen liikenteen seassa
ja/tai kyseessä on tämmöinen "pisaralla pisimmälle"-liruttelija, joka ei pysäytä autoa kuin viime tipassa, jos silloinkaan.
Se, että "A-pilari luo katvetta vasemmalle katsoessa" kertoo vain joko:
auton todella poikkeuksellisesta rakenteesta,
kuljettajan virheellisestä tavasta ryhmittäytyä risteykseen ja/tai
ko. risteyksen todella poikkeavasta geometriasta.
Ajatko 740GLE bussipysäkin kautta myös silloin, kun olet ensin joutunut pysähtymään kolmion taakse? Entäs silloin, kun joku muu kääntyy sun perässäsi samaan suuntaan?
Käsitys muuttui tänään. Havainto "tavallisella" tiellä. KT 65 liittyy VT 3:lta tulevaan kaistaan. Paikka Ylöjärvi. Suunta Tampere - Virrat.
Täällä ollaan tulossa kantatielle:
Varsinais-Suomi
https://maps.app.goo.gl/t1Nz9PfSu84y6Wyd8
Noita kilpiä "kiihdytyskaista puuttu" ja "lyhyt kiihdytyskaista" käytetään juuri muiden kuin moottori- ja moottoriliikenneteiden eritasoliittymissä.
EN!
Viimeisten 45 vuoden ja yli miljoonan kilometrin aikana siellä ole vielä ollut ketään väistettävää.
Mutta EAK:lla olen oppinut, että olinpa kuinka huolellinen tahansa, jonain päivänä oman havaintovirheeni vuoksi saattaa olla. Ja silloin fault-tolerant ajolinja jättää minun havaitsematta jättämälleni väistettävälle tilaa korjata minun virheeni.
Juuri tästä on kyse. Enkä silloinkaan mene pysäkin läpi vaan vain sen verran oikean puolen pyörät reunaviivan ylitse, että vasemmalle puolelleni jää tarvittava tila mahdolliselle väistettävälle, joka saattaa jäädä minulta jonain päivänä huomaamatta.
Kyse on siis vyö ja henkselit lähestymistavasta, jossa opetellaan sekä rutiiniksi kääntää koko pää eikä vain silmiä kun omien silmien sokeiden pisteiden suunta on tiedossa ja sen lisäksi mietitään myös mahdollisimman harvinaisen havaintovirheen seurausten minimointi.
Tämän asian pohtiminen palautti minut autokoulumaisen korostettuihin ryhmittymisiin, kääntymisiin ja korostettuun vilkun käyttöön ehdittyäni jo parin vuosikymmenen ajokokemuksella oppia luistamaan näistä vastuista, joiden merkitystä en ymmärtänyt aiemmin.
Lisäksi väistäjän pitää olla varovainen ettei aja itseään ansaan, jossa pientareella loppuukin syystä tai toisesta tila. Toisen ohitukseen tarvitsema tila on vaikea arvioida, mutta tien antaminen on sitoutuminen hoitaa tilanne loppuun saakka vaikka ohitus jostain syystä kestäisikin odotettua pidempään. Silloin ei kevyen liikenteen tai pientareelle jääneen raskaan auton renkaan vuoksi ole varaa perua väistöliikettään kesken ohituksen.
Tämä on tyypillinen MP-EAK:n mielikuva- ja ajoharjoittelukohta. Kuulostaa yksinkertaiselta sanoa "katso minne ajat", mutta vaatii tietoista harjoittelua katsoa väistettävä suunta ensin ja ajamaan lähtiessään katsoa minne ajaa.
Samaa mieltä!
Tämän voisi laajentaa kaikkeen sellaiseen toimintaan, johon päätietä ajava joutuu reagoimaan. Kolmion takaa rehvakkaalla nopeudella risteykseen saakka ajavat ja vasta viime metreillä jarruttavat laukaisevat joka kesä yhden tai kaksi hätäseis-harjoitusta moottoripyörällä.
Autokuski katsoo ihmeissään ja joku avaa oikein ikkunankin huutaakseen "miksi sinä siihen pysäytit?".
No siksi, kun näin auton lähestyvän risteystä, tiesin sen olevan väistämisvelvollinen, mutta en voinut mistään tietää aikooko autoilija noudattaa väistämisvelvollisuuttaan vai ei? Sen joka itse näkee tilanteen kunnolla on parempi varoa kuin ottaa turpaan kuvitellen toisen väistävän. Ja päinvastoin, tietäen ettei itse näe kaikkea, kannattaa jättää muille tilaa ja riittävästi informaatiota omista aikomuksista että he voivat tarpeen tullen paikana minun virheeni.
Tämä ei siis ole oikeutus tinkiä väistämisvelvollisuudestaan vaan Plan B siltä varalta että vilpittömässä mielessä tehty yritys noudattaa väistämisvelvollisuutta ei ihan aina onnistukaan.
Ei sitä ymmärtää tarvitsekaan. Minulle riittää osumien välttäminen.
On ajanut riittävän monessa koulutustilanteessa ja riittävän monta tuhatta ratakilometriä ymmärtääkseen omat rajoituksensa.
Totta kai, koska kyseessä ei ole mikään erikoistoimenpide vaan tilan jättäminen rinnalleni.
Yleisin tilannehan on tietenkin se, että liikenteenjakajan puolittamassa risteyksessä ei ole pysäkkiä. Silloin käännyn oikealle valkoisen viivan päälle osin pientareelle aivan samasta syystä, eli jättäen vasemmalle puolelleni moottoripyörän tai henkilöauton mentävän tilan minun ja korokkeen väliin. Ajolinja on sama vaikka paikalla sattuisi olemaan bussipysäkkikin. En siis aja missään tapauksessa pysäkkikatoksen alta, vaan sen verran piennarviivan ylitse, että viereen jää pari metriä tyhjää.
Jos takanani on toinen auto, näen kyllä peilistäni sen kääntyvän joko keskelta kaistaa tai joskus jopa sen vasemmasta laidasta oikealle ja kääntymisen jälkeen koukkaavan leveästi koko kaistan tukkien. Sillehän minä en mitään mahda, enkä pidä asiaa edes omalta kannaltani ongelmana. Jos me kumpikin teimme arviointivirheen jolta pyrin suojautumaan korostamalla ryhmittymis- ja kääntymissäännöksiä, silloin hän on minun suojakilpeänäni takanani. Kolarin jälkeen takanani väistämisvelvollisuutensa laiminlyönyt perään ajettu selittää, että "ei sille mitään voinut, kun en nähnyt lähestyvää ajoneuvoa jota olisi pitänyt väistää".
Kerropa sinä vastavuoroisesti, missä kohdassa sinun mielestäsi kääntymisen jälkeen TLL 22§ lakkaa vaikuttamasta ja TLL 19§ astuu voimaan?
Kun keksit vastauksen tähän kysymykseen, huomaat samalla miksi kerroin aiempien havaintojen vanhenevan käännyttäessä nopeasti.
Jos nyt millintarkkoja ollaan, ajan minäkin pysäkin kautta joskus. Päätielle kääntyessä ei tule täysin suorakulmaista käännöstä tehtyä, vaan oikean puolen pyörät kulkevat pysäkillä jonkun metrin. On siinä mielessä käynyt myös tilan jääminen mahdolliselle moottoripyörälle, jos sellainen joskus jäisi havaitsematta.
Mutta tarkoitin pysäkkikiihdyttäjällä sellaista autoilijaa, jonka auton kaikki pyörät ovat tukevasti pysäkillä. Ja todellakin sellaisen näkee eikä autoilija ole liittymässä tyhjälle tielle.
Missä koulutetaan ajamaan tieliikennelain vastaisesti?
Käännyt bussipysäkille nähdäksesi peilistä puolet sun takana kääntyneen keulasta? To be honest, aiheutat vaan hämmennystä.
Kumpikaan noista pykälistä ei tee noista sun ajolinjoista laillisia. Kait sentään olet opettanut vaimos/lapses ajamaan vastaavalla tavalla?
Tästä minäkin puhuin. Saatamme silti olla lain rikkojia, vaikka tarkoitus onkin hyvä ja mielestäni perusteltu?
Tätä paheksun itsekin.
Perusteekseni heitän tilastotiedon, jota en ole tosin tarkistanut viime vuosilta. Mutta viimeksi asiaa tarkistaessani väistämisvelvollisuuden laiminlyönti oli useita vuosia joko yleisin tai toiseksi yleisin tapa vetää sääntöjä noudattava osapuoli mukaan kuolemankolariin. Nämä ovat siis erittäin yleisiä vakavan onnettomuuden tapahtumaketjuja ja yli puolet kaikista tapauksista sattui kolmioristeyksissä.
Ellei tämä asia ole muuttunut, silloin kärkikolmion merkityksen laimentaminen oman etenemisen edistämiseksi muiden kustannuksella on vaarallinen asenne.
Tämän suhteen olet käsittääkseni oikeassa.
Voitko nyt vastata kysymykseeni milloin sinun mielestäsi TLL 22§ noudattaminen vaihtuu TLL 19§ mukaiseksi ajoneuvon paikaksi ajoradalla?
Vaimoni osaa jo, ja hänellä taitaa olla enemmän ajokokemusta ja raskaammat kirjaimet ajokortissaan kuin sinulla?
Lapset vat käyneet ammattilaisen vetämän moottoripyöräkoulun ja sen jälkeen autokoulun. Sitten minun ammattilaisen vetämän ennakoivan ajon kurssini muistiinpanojen mukaisen minun lisäkoulutukseni. Sitten ammattilaisen vetämän EAK:n. Minä katsoin koulutusvastuuni päättyneen siihen päivään, kun Kemoran pääsuoran lopussa minun jarrumerkilläni tuttu Thundercat painui ohitseni noin kahtasataa nuorimmaisen ajamana. Tuli hyvin rauhallinen olo, kun tiesin, etten pysty seuraamaan sporttipyörää raskaalla matkapyörälläni. Viimeisin yhdessä käyty kurssi oli pari talvea takaperin autokerhon talveksi suljetulle pienlentokentälle auratulla radalla raskaan liikenteen ammattilaisia työkseen kouluttavan ajokouluttajan vetämä talviajokurssi.
Sakkoja ei ole kellään muulla kuin minulla ja nekin kaikki ylinopeudesta ajalla jolloin sakon summalla ei ollut mitään merkitystä. Viimeisin niistä on toukokuulta 1982.
Voidaanko nyt keskustella puheena olevasta asiasta, joka on aiemmin tehtyjen havaintojen vanheneminen ja kääntymissääntöjen muuttuminen ajoneuvon paikkaa ajoradalla sääteleviin pykäliin? Mikä on sinun ehdotuksesi?
No jätetään tämmöinen kuvitelma kuitenkin elämään.
Ehdotukseni on, että aja niin kuin TLL luo sulle raamit, älä keksi omiasi. Luot vaan hämmennystä nykytyylilläsi.
Missä ne raamit ovat kysymäni kääntymisen lakkaamisen ja ajoneuvon paikan alkamisen osalta?
Vastaus joko lakitekstin pohjalta lähdeviitteen kera tai oma ehdotuksesikin olisi tervetullut?
Kummassakin tapauksessa voit halutessasi myös ilmaista ymmärtäneesi määräysten sisällön kertomalla MIKSI näin on.
Ajotapani nähneet ja sitä kommentoineet ovat olleet täysin päinvastaista mieltä. Heidän mielestään hyvin kommunikoiva ajotapani helpottaa muita, kun kaikki näkevät selvästi mitä seuraavaksi tapahtuu.
Minun osaltani tämä loppuu nyt tähän ellet osaa vastata sinulle esitettyihin kysymyksiin.
Todella tärkeää käytöstä ilmaista selkeästi mitä seuraavaksi aikoo tehdä, pirullista arpoa esim. suojatielle mennessä pysähtyykö se vai, kun jättää jarrutuksen viimemetreille.
Raamit ovat siinä, että bussipysäkki ei ole osa ajokaistaa.
Onko bussipysäkillä olleiden ja/tai perässäsi kääntyneidenkin kommunikaatio tavoittanut sinut?
Toimit vaan 1xkertaisesti väärin.
Enää vaan puuttuu, että ilmoitat vasemmalle kääntyessäsi kääntyväsi vastaantulijoiden kaistalle, koska koskaan ei tiedä tuliko oikealta ketään, näkymä vaihtuu niin nopeasti... keksi joku oma uus syy.
Kääntymis- ja ryhmittymiskysymykset olivat ilmeisesti sinulle liian vaikeita, koska et uskalla vastata, joten minäpä kerron miten asia on. Suuntamerkki, ryhmittyminen kääntymään ja kääntyminen tulosuunnassa lähinnä olevaan kaistan reunaan tehdään omien aikeiden kommunikoimiseksi muille sekä tilan jättämiseksi muille. Siksi näkökulman muuttuessa varmistutaan ensin ettei siirtyessään sivusuunnassa kääntymissäännöistä ajoneuvon paikalle oletusarvoisesti säädettyyn kohtaan tule kenenkään muun tielle.
Sen joudun myöntämään, etten tiedä tarkalleen missä se bussipysäkki on? Ajosuunnassa sille on olemassa tiemerkintöihin, korokkeisiin ja oletusmetrimääriin perustuvia määritelmiä, mutta siitä en ole varma onko sivusuunnassa bussipysäkin kohdalla piennarta lainkaan?
Jos piennar katkeaa bussipysäkin kohdalla, sillä on mielenkiintoisia seurauksia. Pitääkö taajaman ulkopuolella määräysten mukaisesti polkupyörällä tai mopolla pientareella ajavan nousta satulasta ja taluttaa mopo tai pyörä pysäkin "läpi" oman ajolinjansa mukaisesti juuri piennarviivan oikeaa puolta? Risteys on selvästi mainittu pientaren jatkeeksi, mutta samaa katkoviivamerkintää käytetään tuon jatkeen lisäksi myös pysäkkien kohdalla. Mopon ja pyörän taluttajan pelastuksen on heidän kykynsä muuttua jalankulkijaksi nousemalla satulasta, jolloin on lupa kävellä bussipysäkin läpi. Kypäränkin saa ottaa pois jalankulkijan roolin ajaksi jos haluaa.
Motoristin tilanne on mielenkiintoisempi, koska moottoripyörää moottori sammutettuna työntäväkin on edelleen moottoripyöräilijä. Hänellä pitää olla sekä pyörään riittävä ajokortti että kypärä selvässä päässä. Koska motoristi ei pyöräänsä työntäen muutu jalankulkijaksi, pitääkö moottoripyörä kantaa pysäkin ohitse, vaihtaa tien toiselle puolelle vai tilataanko raatoauto noutamaan matkalle hyytynyt?
Minulla loppui data tuon bussipysäkin suhteen. Toivottavasti viisastun tämän keskustelun seurauksena?
Bussipysäkin kautta ei saa ajaa, jos se on maalattu tiehen ja maalaukset näkyvät. Kai sen ojanpuolella on piennar. Jos bussipysäkkiä ei ole maalattu katuun, sen kautta saa ajaa, vaikka pysäköinti tolpasta ennen ja jälkeen on kielletty.
Pientareella ei ole pakko kulkea, jos se ei ole turvallista tai mahdollista. Pyöräilijäkin voi siis ajaa pysäkin ohi ajorataa pitkin. Se pitääkin tehdä, jos bussi on pysäkillä. Jalankulkija saa kulkea myös oikeaa piennarta pitkin tai mahdollisimman lähellä tien reunaa, jos piennarta ei ole. Kai moottoripyörää saa työntää ajoradalla, kuten autoakin, ja kypärä kannattaa pitää päässä, oli tai ei pakkoa. Polkupyörällä saa muuten polkea oikealla puolen tietä, jos pyörätie on vain menosuuntaan vasemmalla.