Vieläkö uusille dieseleille on tilaa vai onko kallis päästönhallintatekniikka, -polttoaine ja sähköautojen edullisuus paljon ajaville syöneet uusien dieselautojen kannattavuuslokeron* kokonaan?
(* Paljon kilometrejä vuodessa ajettavat autot.)
Ps. Tällä hetkellä tiedän 4 uudehkoa dieseliä joiden ureasysteemi sai pakkasilla siipeensä sen verran että luvassa on kallis remontti.
Olisipa parivuotiaan 200 heppaisen 4-veto-dieselfarkkunkin kulutuslukemat tälläisiä kuin takavuosien dieselillä, mutta ei ole.
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/kayttotesti-kaytetylla-paljonko-vanha-ekodiesel-volvo-v50-kulutti-vuoden-aikana/
Osaavan kuljettajan käsissä Volvo Drive kulkee todella vähällä, mutta jutun lukemat tavoittaa kyllä nykydieselilläkin. Nelivedosta joutuu luopumaan mutta ei sitä ollut vertailuautossakaan. Nelivedon sijasta V50 pikku farkun tilalle voi nyt vaihtaa selvästi isomman, nopeamman, hiljaisemman ja mukavamman.
Toukokuussa meille muuttanut Mersu S213 on mennyt Volvon tavoin 3 talven ja 2 kesän aikana enemmän talviajoa. Mitään tasaista 80 km/h ajoa ei maantiellä yli 1600 km tankkausvälejä menevälle autolle ole sattunut, mutta tankkikirjassa pienin kulutus tankkausvälille on 4.13 sadalle.
Volvo XC90 kokoluokan tavaratilan ja 640 kg kantavuuden tarjoavan ja tarvittaessa yli 2 tonnin perävaunua vetävän tarjoavan farkun keskikulutus 2 vuoden ja 10 kk ajalta on tankkikirjan mukaan nyt 5.13 sadalle.
Uudessa dieselissä on Ad Blue järjestelmän riski ja se osaa hajotessaan maksaa paljonkin automerkistä riippumatta.
Tuohon en pääse takavetohybridilläni ja enkä varsinkaan neliveto TDI-DSG:llä.
Vuoden mittaiselta ajalta takavetohybridi näyttää mittaristossa 5,5 l/100 km. (Jos sanoo että todellisuus on 5,7 niin on jo varmasti todellisuuden suuremmalla puolella. Hidas ajaminen kovassa pakkasessa on erityistä myrkkyä tuon auton kulutukselle). Dieselin viimeinen tankkaus oli 6,1 l/100 km, kun ajot eivät nyt olleet aivan pätkäsilppua eikä webasto käyttänyt juurikaan polttoainetta.
Eikä tuo ole ainut ongelma sillä tuossa em. dieselissä pahemman ongelman aiheuttaa pakoputkistoon pakkasessa kertyvä vesi joka rikkoo putkesta jonkinlaiset hiukkastunnistimet ja kertakorjaus on luokkaa 600 €. (Onneksi molemmat kerrat ovat menneet vielä takuuseen.)
Neliveto meidänkin piti jättää pois. Meidän auton tapauksessa mekaaninen jatkuva 4Matic neliveto nostaisi kulutusta etenkin talvella suhteessa vielä pahemmin. Tuo uudempi auto on kuitenkin vaimoni hieman yli 20 km työmatkakäytössä. Autostaan tarkka Rouva kertoo myös polttavansa jonkin verran dieseliä turhamaisuuttaan, koska hän pysäköi vapaaehtoisesti työpaikallaan (kylmän) pysäköintitalon ylimpään kerrokseen, jossa hänen kokemuksensa mukaan autot pysyvät suorakylkisinä ja kolhuttomina. Useamman kerroksen ruuvaaminen päivittäin parkkitalossa näkyy noin lyhyen työmatkan kulutuksessa. Toki hänen uudempi autonsa on oletusarvoisesti lähdössä myös pidemmälle matkalle silloin kun sellaisia on.
En tiedä mitä auton kulutusmittarissa on, mutta W212 sarjan mukavan tarkan mittauksen jälkeen seuraavaan E-sarjaan on lisätty taas huuhaaoptimismi kojetaulunäyttöön.
Jotain on suunniteltu väärin, jos hiukkastunnistin (vai -suodatin?) rikkoutuu kondenssiveden vuoksi. Sekä ahtoilman jäähdytin että pakoputkisto voidaan kyllä suunnitella puhaltamaan kondenssivesi pois aktiivisesti, jos se on tarpeen.
Meillä ensimmäinen dieselin pakoputkiston korjaustarve oli 350.000 km ajetun 17-vuotiaan dieselauton pakoputken ruostuminen poikki hiukkassuotimen jälkeen ennen viimeistä vaimenninta. Sama auto puhalsi katsastuksessa lähes uuden auton lukemat, eli hiukkassuodin näyttäisi toimivan oikein kun katsurin mittari antaa kaupunki-ilmassa suunnilleen samat savuarvot kuin pakoputken sisällä moottorin käydessä.
Korjaamon miehen tyly kommentti oli, että tuo hiukkastunnistin hajoaa "näissä" kaikissa - ja uskottava se on koska se on mennyt jo kahtena talvena peräkkäin. Seuraavana talvena ei sitten ole enää takuukaan suojaamassa.
Eikös kuitenkin varaosatakuu ole nykyisellään direktiivin määräämänä 2 vuotta? Sitä en tiedä miten se lasketaan ajoneuvon varsinaisen takuuajan osalta, mutta ainakin takuuajan päätyttyä jos maksat sen itse ja se hajoaa 2 vuoden sisällä, niin varaosatakuu kattaa sen (ja jos on asennettu OEM osa valtuutetussa korjaamossa, niin ne kyllä vaihtavat sen uuteen).
Taitaa virhevastuulaki olla voimakkaampi, auton osien on kestettävä pidempään tai ovat viallisia. Kun kyseessä ei ole kulutusosa, kestoajan pitää olla vuosia, veikkaus 5-10 vuotta.
adblue aineessa lukee pakkasen kesto. joku tietysti luulee että muovisäiliö ja venttiili kestää jäädyttää
johonkin -30 asteeseen ilman vikaantumista..., hei haloo?
Tottakai kestää, on pakko kestää ja ilmeisesti kestääkin, kun järjestelmä on suunniteltu oikein. Puhdas vesi on vaikeinta jäätyessään, muut nesteet helpompia, silti ad-bluen pitäisi palata jäätymään säiliöönsä ja putket jäävät kuiviksi.
Tässä oli muuten juttua pakoputken antureista.
Siis mikä? En edelleenkään ymmärrä mistä puhut, koska käsittääkseni ainakaan meidän EU5 ja EU6 dieselautoissa ole mitään hiukkastunnistinta?
Tarkoitatko kenties hiukkassuodatinta tai paine-erotunnistinta tai peräti Ad Blue järjestelmän NOx tunnistinta?
Auto vaihtoon. Toimiviakin saa kaupasta.
Veikkaan, että paineanturi(e)n kalvolle menevä reikä täyttyy vedellä ja jos ei ehdi kuivumaan ennen auton sammuttamista, anturin pää jäätyy halki tai kalvo hajoaa.
kommentoin aloittavaan ja teidän keskusteluun.. kerropa lisää pakoputken antureista )) huaah, autoteknikko oikein... ps. pakoputkessa itsessään ei ole ainuttakaan ANTURIA.
Lainasit tarkasti ja kommentoit aloitusta.
P.S. Moottorissa itsessään ei myöskään ole ainuttakaan anturia.
Ikävä kyllä en ole alkuunkaan pakoputken anturien asiantuntija, eikä korjaamokaan väännä kysyttäessäkään asiaa rautalangasta minulle. Mutta jokin pakoputken tunnistin hajoaa ja kyseessä ei ole hiukkassuodatin. Lasku, jota ei asiakkaan vielä takuuaikana tarvitse maksaa oli edellisellä kerralla 598,jotain senttejä (tai ainakin se lukema jonka näin kun kysyin asiaa). Vika ilmenee kuljettajalle siten, että moottorin kuva ilmestyy mittaristoon.
Ps. Autohan on oikein loistava hiukan korkeaa kulutusta ja satunnaista hajoamista lukuunottamatta - ei mene muutamaan vuoteen vaihtoon.
Oho, kylällä myydään 2020 Volvoa, jossa adblue-järjestelmä on juuri uusittu. Ei kaikki valmistajat osaa.
Näyttää siltä, että paras ajaa EURO 5 bemarilla pitkään ja vielä pidempään EURO 3 Volvolla.
Jos osassa noista dieseleistä on ollut ongelmia, niin ongelma on itselataavassa hybridissänikin. Sen alkuperäinen normikulutus on 4,2 l/100km (myöhempi WLTP 5,6 l) mutta nyt kun ajoin lämmittämättömällä autolla 7 km päähän hiihtämään 6 asteen pakkasessa maantietä, niin perillä kulutusmittari näytti 9,2 l/100km eli reilusti yli 100% normikulutusta enemmän. Kulutus siis nousee sietämättömän paljon viileässä lyhyillä matkoilla ja se näkyy, sillä mikään ei mene mittauksen ohi niin kuin tuossa dieselissä. Minulla on kaksi hyvin tavallista reittiä, joita ajan usein. Toinen on 9 km pääosin 60 km/h ja toinen 26 km pääosin sataa (talvella 80) ja käytännössä lämpimiä kesäpäiviä lukuunottamatta kulutus (l/100km) on tuolla sataa painettavalla reitillä pienempi. Toisaalta kuitenkin, vaikka bensaa hirveästi palaakin, niin tuossa TDI-DSG nelivetofarkussa dieseliä palaa vielä selvästi enemmän. Se on vain armollisempi kun mittaristossa näkyy hyvin kaunisteltu lukema talvisin.
Ei osaa Mersukaan. Ihan liikaa ihan liian kalliita hämminkejä Ad Blue säiliöiden, letkujen, suuttimien ja NOx antureiden kanssa. Etenkin ensimmäinen yritys, jossa alun perin EU5 moottorina esitelty OM651 diesel konvertoitiin EU6 laitteeksi näyttää olevan vaurioherkkä. Suoraan EU6 vaatimuksiin suunniteltu OM654 diesel vaikuttaa (ja toivottavasti myös on?) hieman turvallisempi ostos.
Sama HybridRulesille käännettynä: puhutaan Mersun dieseleistä takaluukun kauppanimellä 200 ja 220. Näistä 200 ja 220 ovat sangen alttiita Ad Blue ongelmille talvella kun sen sijaan 200 ja 220 ovat jo ehtineet osoittautua selvästi paremmin talvehtiviksi malleiksi.
Tämä on luonnollistakin, koska 200 ja 220 ovat aivan eri moottoreita kuin 200 ja 220. Liekö näiden moottorien välillä yhtään vaihtokelpoista osaa? Öljyntäyttökorkki saattaisi olla, mutta en ole verrannut niitä vierekkäin?
Osa ammattilaisista autokauppiaista ottaa jo Nettiauton mainokseensa kuvan tankkausluukun takaa, että ostajakandidaatti näkee sinisen ad blue korkin puuttuvan dieselkorkin vierestä. Tällä myydään nimenomaan viimeisiä EU5 dieseleitä, joissa EI OLE ad blue vehkeitä.
Osa myyjistä on vielä hukassa ja omaani etsiessäni korjasin useammankin ilmoituksen tekstin teknisesti autoa vastaavaksi. Tuli tavaksi pyytää ensin auton VIN-koodi tarkistaakseni mitä vehjettä ollaan myymässä kun samaan koriin on asennettu monenlaisia moottoreita. Jotkut myyvät EU5 CDI:tä EU6 BlueTecinä ja toiset taas päinvastoin. Halpojen nelosmoottorien ostajilla on tapana rastittaa edes yksi ilmainen lisävaruste (tyyppitunnuksen poisto takaluukusta), joten edes takaluukun kuvista ei useinkaan näe moottorin CoC tyyppihyväksyntää vaikka tehdas kyllä kirjoittaa sen näkyviin jos asiakas antaa luvan.
SCR on kakille diesel autoille Suomessa aiheuttanut valtavia kustannuksia (paitsi taksit) Minulle 3200 € . Adblue jäätyy tankkiin pakkasella,jos et laita sinne j.ainetta. en laittanut ja koko säiliö vaihtoon (2450 €) sitten halkes Adblue putki mootoriin (670 €). Minulla Mese v.2017 muuten loistava mutta.. Norjassa Adbluen pakkasraja on -30 ast. Suomessa myynti kielletty. Miksi ? Onko liikenneministeri saanut lahjuksia ?
Näkyy Norjassa olevan myynnissä -11-asteessa jäätyvää adblueta. Ja ongelmia on, vaikka: https://www.tungt.no/article/view/761033/adblue_og_effekttap_en_livsfarlig_konsekvens
Ureaa käytetään myös jään sulatukseen eri muodossa kuin auton tankkiin. SCR taitaa olla tarkka pitoisuudesta, joten vahvemman liuoksen käyttö ei onnistu.
Tapio Ketosen kertomaa Tuulilasissa 21.9.2012: "Taannoin Kemira kehitti tuotteen nimeltä Denoxium, joka toimi kuten AdBlue, mutta se valmistettiin muurahaishaposta. Sen paras ominaisuus oli, että se kesti pakkasta 30 astetta. Keskustelin joidenkin autonvalmistajien kanssa aineesta, mutta he olivat hyvin epäileväisiä, heidän mukaansa tarvittaisiin laajat ja pitkäaikaiset testit, jotta voitaisiin varmistua aineen sopivuudesta ja siitä, ettei se aiheuta vaurioita. Ilmeisesti tämä epäluuloisuus on saanut aikaan, että tuotetta ei ainakaan nettihaun perusteella liene myynnissä."
Tätäkö tarkoitit? Entä kuka liikenneministeri; ennen vai jälkeen vuoden 2012? Vai ehkä useampi? Miten Suomen liikenneministeri edes teoriassa voisi vaikuttaa autonvalmistajien päätöksiin?
Tuolla luvataan yhteensopivuutta, mutta ilmeisesti valmistusta ei enää ole: https://www.kemira.com/fi/konserni/media/uutishuone/uutiset/kemira-ja-terra-environmental-technologies-inc-solmivat-lisenssisopimuksen-kemiran-denoxiumista/
Laimennettuna aineen luvataan olevan yhtä tehokasta kuin adblue, mutta myös jäätymispiste on sama.
Muurahaishaposta tehdään jäänsulatusaineetkin.
https://moottori.fi/uutinen/diesel-adblue-ja-paastomanipulointi-luvassa-jopa-tuhansien-eurojen-lasku/
Niin? Laiton toiminta tulee uudella tavalla laittomaksi?
onhan se kallista jos urealaitetta ei itse pysty vaihtamaan, niin on autoilu yleensäkin jos
lipsahtaa palveltavaksi kaikessa, autonpesusta renkaiden vaihtoon saati pyöränlaakerin vaihtoon, se on ihan perusdataa mikä pitää ymmärtää jos auton omistaa. sanokaa mitä sanotte, no lukiodiploomit ei osaa edes käsiä pestä ennen huussiin menoa
onhan se mukava tankata dieseliä 1,65/litra ja ajella kaupungissa ~4L/100km kulutuksella kesät talvet ilman rangen menettämisen pelkoa, tai ihmetellä hybridejä, jotka muka säästää 8L kulutuksella jotain, oli minullakin taunus solaxin ladan kaasarilla ja meni samaan 8L satasella..
sitten huomaat sen dieselauton kannattavuuslokeron kun nostat iänikuista ht venettäsi järvestä trailerilla, se hyprititoyotan jälkiruokalautasen kokoinen kytkin, tai starttimoottorin kokoinen sähkömoottori irvistää apua ja sanoo poks.
kyllä väittäisin että se ureaventtiilin tai säiliön vaihto on halvempaa kuin parin akkukennon sähköautossa,
ja aika moni osaa ihan luonnostaan
Minä satun ajamaan päivittäin niin dieselillä kuin (ei ladattavalla) hybridilläkin ja näistä hybridi vie jatkuvasti vähemmän. (Hybridi on tehokkaampi mutta vain takavetosedan ja diesel on nelivetofarkku mutta vain 200 heppainen.)
Silti sähköauto on aikalailla sopiva valinta nykyään paljon ajavalle ja bensa vähän ajavalle - siis kustannusmielessä.
Eipä siinä ole kytkintä ollenkaan eikä edes starttimoottorin kokoista sähkömoottoria.
Ihan varmasti on. Sähköautot vaan ei olleet parin kuukauden korjausjonossa niin kuin uudet dieselit tammikuun pakkasten jälkeen - kun osia ei heti riittänyt kaikkien hajonneiden korjaamiseen. Työpaikallakin viimeinen tammikuussa hajonnut oli kunnossa vasta huhtikuussa.
Nyt kun nimimerkit on vain koodeja, voisi omat autot julkaista vähän tarkemmin. Kiinnostaisi tietää mikä hybridi on takavetosedan ja yli 200 hp?
IS 300h