Minulla ei ole kilowatteja kuin sähkömittarissa, koska se on sähkönyksikkö eikä mikään autontehon yksikkö.
Siihen asti kunnes kaikilla alkaa olemaan sähköautoja niin eikö se ole ihan paskanmaku mitä yksikköä siinä tehossa käytetään.
Saanko kysyä mitä Kitkakalle teki tuolla bemun tehosta laskemallaan tiedolla? Eihän noita ole vielä herranaikoihin edes myynnissä, ja siihen mennessä tuokin tieto olisi varmaan korjaantunut.
En tiedä oletko yleensäkään mitään näihin asioihin liittyvää laskenut, mutta kyllähän teho on mukana monessa laskutoimituksessa. Jos ei mitään ole tarkoitus laskeakaan, niin silloin koko teholukema on tarpeeton.
No olisit antanut yhden esimerkin. Joskus on itse tullut laskettua hv/l tai hv/kg. Itse käytän huipputeholukemaa lähinnä vain vertailuun eri ajoneuvojen välillä.
Kyllä minä olen sen verran vanhanaikainen, että hevosvoimia on paljon helpompi vertailla, kun se on yleisesti ollut käytössä myös vanhempien ajoneuvojen osalta.
Minulla ei ole kilowatteja kuin sähkömittarissa, koska se on sähkönyksikkö eikä mikään autontehon yksikkö.
On myös mekaanisen tehon ja samalla autotehon yksikkö.
Ryne:
Saanko kysyä mitä Kitkakalle teki tuolla bemun tehosta laskemallaan tiedolla?
Kyllähän se ensin kuulosti aikamoiselta saavutukselta ottaa 180 kW 1,35 litraisesta käyttömoottorista. Halusin vain tarkistaa tiedon paikkaansapitävyyden. Pienenä toiveena oli, että jos sittenkin olisi mahdollista ja moottoritekniikka olisi ottanut jättiloikan eteenpäin. Pelkkää insinöörin kiinnostusta asioihin.
Osottautui laskemisen jälkeen klassikseksi hevosvoimat suoraan kilowatiksi virheeksi. Eli tehoa oli 180 hv, ei 180 kW.
Kyllä minä olen sen verran vanhanaikainen, että hevosvoimia on paljon helpompi vertailla, kun se on yleisesti ollut käytössä myös vanhempien ajoneuvojen osalta.
Sinäkin taidat kuulua siihen joukkoon joka muuntaa vielä eurot markoiksi.
Sinäkin taidat kuulua siihen joukkoon joka muuntaa vielä eurot markoiksi.
Aina silloin tällöin tulee jossain alitajunnassa muutettua. Onneksi siitä pikku hiljaa pääsee eroon. Markkojen ja eurojen vertaaminen on kuitenkin eri asia kuin hevosvoimien ja kilowattien.
Markkojen ja eurojen vertaaminen on kuitenkin eri asia kuin hevosvoimien ja kilowattien.
Missä mielessä?
Koska olet viimeksi yrittänyt ostaa jotain markoilla? On siinä nyt pieni ero, jos markkaa ei enää ole olemassakaan, mutta hevosvoimilla voi vielä liikuttaa autoa.
[
Vähän aikaa sittem TM uutisoi näillä sivuilla BMW:n suunnittelevan 3-sylinteristä turboahdettua 1,35 litraista moottoria. Sen tehoksi kerrottiin 180 kW ja maksimiväännöksi 260 Nm. Ilman mitään laskemistakin näki, että jompikumpi ei tunnu uskottavalta. Olisiko taas - kuten niin monesti ennenkin - hevosvoimat ja kilowatit sekoittuneet.
Hevosvoimien käyttö oli jälleen aiheuttanut sekaannuksen.
Eikös nimenomaan kilovattien käyttö tässä tapauksessa? Hevosvoiminahan lukuarvot pitivät paikkansa.
Eikös se muten ole suomeksi kilovatti eikä kilowatti? Aiheutuuko tästä taas lisää sekaannusta?
Markkojen ja eurojen vertaaminen on kuitenkin eri asia kuin hevosvoimien ja kilowattien.
Missä mielessä?
Koska olet viimeksi yrittänyt ostaa jotain markoilla? On siinä nyt pieni ero, jos markkaa ei enää ole olemassakaan, mutta hevosvoimilla voi vielä liikuttaa autoa.
Eli kun markkoja ei enää ole on perusteltua niiden vertaileminen?
Minulla ei ole kilowatteja kuin sähkömittarissa, koska se on sähkönyksikkö eikä mikään autontehon yksikkö.
Siihen asti kunnes kaikilla alkaa olemaan sähköautoja niin eikö se ole ihan paskanmaku mitä yksikköä siinä tehossa käytetään.
Hyvä kun sanoit. Nythän autoteollisuudessa on alkamassa suuri muutos. Olemme menossa nopeasti kohti hybridi- tai täyssähköautoja taikka näitten jonkinlaisia välimuotoja. Viimeistään siirryttäessä sähköautoihin, päässemme lopullisesti hevosvoimista eroon. Sähkömoottorin tehon yksikkönä tietenkin käytetään Watteja. Akun varauskykyä taas ilmaisee joko Ampeeritunti taikka Kilowattitunti. Sähkömoottoreille ja akuilla tulee SI järjestelmän mukaiset laskelmat tarpeellisiksi lähes kaikille ja olisi kerta kaikkiaan järjetöntä muuttaa auton sähkömoottorin teho hevosvoimiksi. Mikäli hybridiauto on varustettu bensamoottorilla jota käytetään pääosin tai ainoastaan akkujen lataamiseen, ainoa järkevä yksikkö on tietysti Watti.
Mutta kyllä autojen moottorin tehojen järkevämpi yksikkö ilman sähkömoottorisiirtymääkin olisi kW.
No olisit antanut yhden esimerkin. Joskus on itse tullut laskettua hv/l tai hv/kg. Itse käytän huipputeholukemaa lähinnä vain vertailuun eri ajoneuvojen välillä.
Kyllä minä olen sen verran vanhanaikainen, että hevosvoimia on paljon helpompi vertailla, kun se on yleisesti ollut käytössä myös vanhempien ajoneuvojen osalta.
Otetaanpa vaikka tuo Kitkakallen esimerkki. Kun käytetään SI-järjestelmää, ei tarvita mitään ulkoa muisteltavia muuntokertoimia. Teho [W] = Vääntö [Nm] * Kulmanopeus [rad/s]. Kaava on looginen ja helppo muistaa. Kun mukaan sotketaan järjestelmän ulkopuolisia vanhentuneita yksiköitä, pitää kaavaan lisätä muuntokertoimia, jotka tekevät laskemisesta asteen verran hankalampaa.
Yksi hevosvoiman heikkouksista on määritelmän epämääräisyys. Eri yhteyksissä käytetäessä hevovoima määritellään eri tavalla, josta seuraa neljä eri arvoa hevosvoimalle.
Muutosvastarinta on asia, joka paistaa tässäkin läpi monien kirjoittajien teksteissä. olipa muutos hyödyllinen tai haitallinen, niin tietty ihmistyyppi vastustaa sitä joka tapauksessa. Moni kokee olonsa turvalliseksi uskottelemalla itselleen asioiden pysyvän muuttumattomina. Kannattaa kuitenkiin muistaa, että muutos on ainoa pysyvä asia maailmassa. Muutos on mahdollisuus eikä uhka.
Muutosvastarinta on asia, joka paistaa tässäkin läpi monien kirjoittajien teksteissä. olipa muutos hyödyllinen tai haitallinen, niin tietty ihmistyyppi vastustaa sitä joka tapauksessa. Moni kokee olonsa turvalliseksi uskottelemalla itselleen asioiden pysyvän muuttumattomina. Kannattaa kuitenkiin muistaa, että muutos on ainoa pysyvä asia maailmassa. Muutos on mahdollisuus eikä uhka.
Ehkä tästä nyt on vähän turhaa alkaa vetämään mitään syväluotaavaa psykoanalyysia. Alunperin ketjussa puhuttiin autojen mallimerkinnöistä eikä mistään sen syväluonteisemmasta asiasta.
Koska olet viimeksi yrittänyt ostaa jotain markoilla? On siinä nyt pieni ero, jos markkaa ei enää ole olemassakaan, mutta hevosvoimilla voi vielä liikuttaa autoa.
Niin kyllähän hevonen voi vetää autoa, mutta moottorissa on nykyään kilowatit.
Yksi hevosvoiman heikkouksista on määritelmän epämääräisyys. Eri yhteyksissä käytetäessä hevovoima määritellään eri tavalla, josta seuraa neljä eri arvoa hevosvoimalle.
oliko ne noita din,sae,jis ja bhp arvoja?
kannattaa katsoa toyota priuksen netti sivuja niin siellä vasta sekaista on joillain sivulla puhutaan vain kilowateiata ja toisella hevosvoimista ja jos katsoo tekniset tiedot niin siellä ei löydy mitään koko sähkömoottorista...
eikös joko tekniikan maailma taikka tuulilasi kokeillut jossain vaiheessa ilmoittaa teho vain kilowateissa,mutta siitä tuli niin paljon palautetta että palattiin vanhaan systeemiin
eikös joko tekniikan maailma taikka tuulilasi kokeillut jossain vaiheessa ilmoittaa teho vain kilowateissa,mutta siitä tuli niin paljon palautetta että palattiin vanhaan systeemiin
Se oli Tuulilasi. Ne tekivät sen virheen, että luopuivat hevosvoimista kokonaan. Tehot ilmoitetiin vain kilowatteina. Tyyliin 80 kW joka paikassa. Hevosvoimia ei löytynyt mistään.
Tekniikan maailma ilmoitti tehot tekstissä pelkästään kilowatteina, mutta teknisissä tiedossa hevosvoimat olivat sulkeissa tyyliin 80 kW (109 hv). Näin tekevät yhä.
Tuulilasin muutos oli liian raju. Sen olisi pitänyt tehdä samoin kuin TM.
Koko hevosvoima -nimikin on outo, sillä hevosvoimissa ei todellakaan ole kyse voimasta -vaan tehosta.
Voiman perusyksikkö on Newton (N). Koska pyörimisliikkeessä joudutaan vielä ottamaan huomioon mitattavan voiman etäisyys akselin keskipisteestä tuleen yksiköksi Nm. (200 Nm voimalla pyörivä moottori pyörittää metrin pituista kampea, sen päästä mitattuna, 200 Newtonin voimalla. Tai puolen metrin päästä mitattuna 400 N:n- ja 10 sentin etäisyydeltä mitattuna 2000 N:n voimalla)
Joskus jonkun TM:n kannessa luki isojen moottoripyörien päällä teksti: Voimaa ja vääntöä. Eli sama asia oli sanottu kahteen kertaan. Vrt: Kehonrakentajalla oli lihaksia ja muskeleita.
Tuohon kun lisää vielä sähkökoneiden, hydrauliikan ja lämmönvaihtimien hevosvoimat, niin sopan ainekset alkavat olla kasassa. Näiden arvot suurin piirtein välillä 10 - 750 wattia. Hieno yksikkö tuo hevosvoima.
[
Otetaanpa vaikka tuo Kitkakallen esimerkki. Kun käytetään SI-järjestelmää, ei tarvita mitään ulkoa muisteltavia muuntokertoimia. Teho [W] = Vääntö [Nm] * Kulmanopeus [rad/s]. Kaava on looginen ja helppo muistaa. Kun mukaan sotketaan järjestelmän ulkopuolisia vanhentuneita yksiköitä, pitää kaavaan lisätä muuntokertoimia, jotka tekevät laskemisesta asteen verran hankalampaa.
Ja mihin tuota kaavaa tarvitset, kun autojen mainoksesta selviää moottorin huipputeho ja vääntömomentti? Olen varmaan hieman muutosvastainen, mutta se johtuu vain siitä, että en ole nähnyt mitään ongelmaa siinä, että teho ilmoitetaan molemmilla yksiköillä.
Pitäisikö tosiaan nopeusmittariinkin laittaa yksiköksi m/s, kierroslukumittariin 1/s, lämpömittariin kelvinit ja rengaspaineet ilmoittaa pascaleissa, että ei tarvitse tehdä turhia muunnoksia?
En kyllä oikein ymmärrä näitä eurosnobeja jotka leuhkivat ajattelevansa euroissa. Itse olen huomannut kannattavaksi muuntaa asia mielessään markoiksi, jolloin huomaa selkeästi kuinka meitä on todella rankasti kusetettu euroilla onhan nimittäin niin että lähes kaikki tuotteet ovat nousseet hinnoiltaan 4-6 kertaisiksi lukuunottamatta ruokakauppaa ja kulkuneuvoja kuten esim. asunnot joiden kustannusarviot ovat numeroissa suurempia kuin markka-aikaan.
Olemalla fossiili voi jättää tuotteen ostamatta ja välttää olemasta narrattava idiootti.
Ja mihin tuota kaavaa tarvitset, kun autojen mainoksesta selviää moottorin huipputeho ja vääntömomentti? Olen varmaan hieman muutosvastainen, mutta se johtuu vain siitä, että en ole nähnyt mitään ongelmaa siinä, että teho ilmoitetaan molemmilla yksiköillä.
Kun en enää autopelikorteilla leiki, niin tuo huipputehon arvo ei ole niin kovin mielenkiintoinen. Nykyisin moottorin ominaisuuksia verratessa vääntökäyrä on paljon mielenkiintoisempi kuin huipputeho. Toisinaan noita laskuja tarvitsee pyöritellä välttääkseen Kitkakallen esimerkin tyyliset typeryydet. Moottoreiden muutoksia suunnitellessa on yleensä jonkinlaiset tavoitteet tehon suhteen. Tavoitteisiin päästäkseen pitää tietää, millaisia osia tarvitaan. Optimaalisten osien valinta on taas mahdotonta, jos ei tiedetä millaisia vääntölukumia haetaan. Nykyisin sentään ihmisten tietoisuus tehon ja väännön suhteesta on sen verran parantunut, että iso osa keskustelijoista ei ole aivan hukassa tässä asiassa. Ei tästä ole pitkäkään aika, kun tämä toi esiin toinen toistaan virheellisempiä teorioita.
Jos ei tee mitään muuta kuin lueskelee autolehtien huipputehotaulukoita, pelailee autopelikorteilla ja kyselee jatkuvalla syötöllä kysymyksiä keskustelupalstoilla kuitenkaan oppimatta mitään, niin silloin on aivan sama mitä yksikköä käyttää. Kaikki toimii jos teho on vain pelkkä numeroarvo ilman mitään sen syvällisempää käyttöä, merkitystä tai edes ymmärrystä aiheesta itsestään.
Pitäisikö tosiaan nopeusmittariinkin laittaa yksiköksi m/s, kierroslukumittariin 1/s, lämpömittariin kelvinit ja rengaspaineet ilmoittaa pascaleissa, että ei tarvitse tehdä turhia muunnoksia?
Mietihän vähän noita yksiköitä. Km/h, bar, celcius ja rpm osuvat kaikki paljon paremmin lukujärjestelmäämme kuin hevosvoima. Rpm kannattaisi unohtaa noista ensimmäisenä. Hertsi on saanut niin suuren suosion taajuuksista puhuttaessa, että minuutin aikaväli on täysin turha. CPM joutaisi samassa yhteydessä romukoppaan. Juurisyy tässä on ajan yksiköiden huonoudessa. Harmi kun niitä ei saatu vaihdettua kymmen kymmenkantaisiksi.
NHB:
Voi meitä poloisia, jotka asumme kaksikielisellä alueella kansainvälisissä tehtävissä työskentelevistä puhumattakaan.
Minulla ei ole kilowatteja kuin sähkömittarissa, koska se on sähkönyksikkö eikä mikään autontehon yksikkö.
Siihen asti kunnes kaikilla alkaa olemaan sähköautoja niin eikö se ole ihan paskanmaku mitä yksikköä siinä tehossa käytetään.
Saanko kysyä mitä Kitkakalle teki tuolla bemun tehosta laskemallaan tiedolla? Eihän noita ole vielä herranaikoihin edes myynnissä, ja siihen mennessä tuokin tieto olisi varmaan korjaantunut.
NHB:
No olisit antanut yhden esimerkin. Joskus on itse tullut laskettua hv/l tai hv/kg. Itse käytän huipputeholukemaa lähinnä vain vertailuun eri ajoneuvojen välillä.
Kyllä minä olen sen verran vanhanaikainen, että hevosvoimia on paljon helpompi vertailla, kun se on yleisesti ollut käytössä myös vanhempien ajoneuvojen osalta.
Ryne:
On myös mekaanisen tehon ja samalla autotehon yksikkö.
Ryne:
Kyllähän se ensin kuulosti aikamoiselta saavutukselta ottaa 180 kW 1,35 litraisesta käyttömoottorista. Halusin vain tarkistaa tiedon paikkaansapitävyyden. Pienenä toiveena oli, että jos sittenkin olisi mahdollista ja moottoritekniikka olisi ottanut jättiloikan eteenpäin. Pelkkää insinöörin kiinnostusta asioihin.
Osottautui laskemisen jälkeen klassikseksi hevosvoimat suoraan kilowatiksi virheeksi. Eli tehoa oli 180 hv, ei 180 kW.
Opelixi:
Sinäkin taidat kuulua siihen joukkoon joka muuntaa vielä eurot markoiksi.
Penteles:
Aina silloin tällöin tulee jossain alitajunnassa muutettua. Onneksi siitä pikku hiljaa pääsee eroon. Markkojen ja eurojen vertaaminen on kuitenkin eri asia kuin hevosvoimien ja kilowattien.
Opelixi:
Missä mielessä?
Penteles:
Koska olet viimeksi yrittänyt ostaa jotain markoilla? On siinä nyt pieni ero, jos markkaa ei enää ole olemassakaan, mutta hevosvoimilla voi vielä liikuttaa autoa.
Kitkakalle:
Eikös nimenomaan kilovattien käyttö tässä tapauksessa? Hevosvoiminahan lukuarvot pitivät paikkansa.
Eikös se muten ole suomeksi kilovatti eikä kilowatti? Aiheutuuko tästä taas lisää sekaannusta?
slowgear:
Eli kun markkoja ei enää ole on perusteltua niiden vertaileminen?
Ryne:
Hyvä kun sanoit. Nythän autoteollisuudessa on alkamassa suuri muutos. Olemme menossa nopeasti kohti hybridi- tai täyssähköautoja taikka näitten jonkinlaisia välimuotoja. Viimeistään siirryttäessä sähköautoihin, päässemme lopullisesti hevosvoimista eroon. Sähkömoottorin tehon yksikkönä tietenkin käytetään Watteja. Akun varauskykyä taas ilmaisee joko Ampeeritunti taikka Kilowattitunti. Sähkömoottoreille ja akuilla tulee SI järjestelmän mukaiset laskelmat tarpeellisiksi lähes kaikille ja olisi kerta kaikkiaan järjetöntä muuttaa auton sähkömoottorin teho hevosvoimiksi. Mikäli hybridiauto on varustettu bensamoottorilla jota käytetään pääosin tai ainoastaan akkujen lataamiseen, ainoa järkevä yksikkö on tietysti Watti.
Mutta kyllä autojen moottorin tehojen järkevämpi yksikkö ilman sähkömoottorisiirtymääkin olisi kW.
slowgear:
Ainakin "ennen sotia" käytettiin kilovattia, mutta taitaa nykysanakirjan mukaan olla kilowatti.
PS. Tätäkin kirjoitettaessa oikoluku huomauttaa virheellisestä sanasta kilovatti.
Opelixi:
Otetaanpa vaikka tuo Kitkakallen esimerkki. Kun käytetään SI-järjestelmää, ei tarvita mitään ulkoa muisteltavia muuntokertoimia. Teho [W] = Vääntö [Nm] * Kulmanopeus [rad/s]. Kaava on looginen ja helppo muistaa. Kun mukaan sotketaan järjestelmän ulkopuolisia vanhentuneita yksiköitä, pitää kaavaan lisätä muuntokertoimia, jotka tekevät laskemisesta asteen verran hankalampaa.
Yksi hevosvoiman heikkouksista on määritelmän epämääräisyys. Eri yhteyksissä käytetäessä hevovoima määritellään eri tavalla, josta seuraa neljä eri arvoa hevosvoimalle.
Muutosvastarinta on asia, joka paistaa tässäkin läpi monien kirjoittajien teksteissä. olipa muutos hyödyllinen tai haitallinen, niin tietty ihmistyyppi vastustaa sitä joka tapauksessa. Moni kokee olonsa turvalliseksi uskottelemalla itselleen asioiden pysyvän muuttumattomina. Kannattaa kuitenkiin muistaa, että muutos on ainoa pysyvä asia maailmassa. Muutos on mahdollisuus eikä uhka.
NHB:
Ehkä tästä nyt on vähän turhaa alkaa vetämään mitään syväluotaavaa psykoanalyysia. Alunperin ketjussa puhuttiin autojen mallimerkinnöistä eikä mistään sen syväluonteisemmasta asiasta.
slowgear:
Niin kyllähän hevonen voi vetää autoa, mutta moottorissa on nykyään kilowatit.
NHB:
oliko ne noita din,sae,jis ja bhp arvoja?
kannattaa katsoa toyota priuksen netti sivuja niin siellä vasta sekaista on joillain sivulla puhutaan vain kilowateiata ja toisella hevosvoimista ja jos katsoo tekniset tiedot niin siellä ei löydy mitään koko sähkömoottorista...
http://www.toyota.fi/cars/new_cars/prius/index.aspx
http://www.toyota.fi/innovation/hybrid.aspx
Penteles:
Ai saakeli, niin kuulemma onkin.
eikös joko tekniikan maailma taikka tuulilasi kokeillut jossain vaiheessa ilmoittaa teho vain kilowateissa,mutta siitä tuli niin paljon palautetta että palattiin vanhaan systeemiin
finman:
Se oli Tuulilasi. Ne tekivät sen virheen, että luopuivat hevosvoimista kokonaan. Tehot ilmoitetiin vain kilowatteina. Tyyliin 80 kW joka paikassa. Hevosvoimia ei löytynyt mistään.
Tekniikan maailma ilmoitti tehot tekstissä pelkästään kilowatteina, mutta teknisissä tiedossa hevosvoimat olivat sulkeissa tyyliin 80 kW (109 hv). Näin tekevät yhä.
Tuulilasin muutos oli liian raju. Sen olisi pitänyt tehdä samoin kuin TM.
"C5 1.6 VTi:n suurin teho on 88 kilowattia ja THP tuottaa 110 kilowatin tehon."
Moottoreiden mallimerkinnät ja tehot Citroenin mukaan:
VTi 120: teho 120 hv (88 kW)
THP 150: teho 150 hv (110 kW)
Eli tässä uutisoinnissa TM on hienosti käyttänyt vain kilowatteja.
http://www.tekniikanmaailma.fi/uutiset/citroen-korvaa-c5n-moottoreita-pienemmilla
Koko hevosvoima -nimikin on outo, sillä hevosvoimissa ei todellakaan ole kyse voimasta -vaan tehosta.
Voiman perusyksikkö on Newton (N). Koska pyörimisliikkeessä joudutaan vielä ottamaan huomioon mitattavan voiman etäisyys akselin keskipisteestä tuleen yksiköksi Nm. (200 Nm voimalla pyörivä moottori pyörittää metrin pituista kampea, sen päästä mitattuna, 200 Newtonin voimalla. Tai puolen metrin päästä mitattuna 400 N:n- ja 10 sentin etäisyydeltä mitattuna 2000 N:n voimalla)
Joskus jonkun TM:n kannessa luki isojen moottoripyörien päällä teksti: Voimaa ja vääntöä. Eli sama asia oli sanottu kahteen kertaan. Vrt: Kehonrakentajalla oli lihaksia ja muskeleita.
finman:
Tuohon kun lisää vielä sähkökoneiden, hydrauliikan ja lämmönvaihtimien hevosvoimat, niin sopan ainekset alkavat olla kasassa. Näiden arvot suurin piirtein välillä 10 - 750 wattia. Hieno yksikkö tuo hevosvoima.
Penteles:
Hevosvoimiin ei vaikuta ostovoima, inflaatio, verotus ym.
NHB:
Ja mihin tuota kaavaa tarvitset, kun autojen mainoksesta selviää moottorin huipputeho ja vääntömomentti? Olen varmaan hieman muutosvastainen, mutta se johtuu vain siitä, että en ole nähnyt mitään ongelmaa siinä, että teho ilmoitetaan molemmilla yksiköillä.
Pitäisikö tosiaan nopeusmittariinkin laittaa yksiköksi m/s, kierroslukumittariin 1/s, lämpömittariin kelvinit ja rengaspaineet ilmoittaa pascaleissa, että ei tarvitse tehdä turhia muunnoksia?
En kyllä oikein ymmärrä näitä eurosnobeja jotka leuhkivat ajattelevansa euroissa. Itse olen huomannut kannattavaksi muuntaa asia mielessään markoiksi, jolloin huomaa selkeästi kuinka meitä on todella rankasti kusetettu euroilla onhan nimittäin niin että lähes kaikki tuotteet ovat nousseet hinnoiltaan 4-6 kertaisiksi lukuunottamatta ruokakauppaa ja kulkuneuvoja kuten esim. asunnot joiden kustannusarviot ovat numeroissa suurempia kuin markka-aikaan.
Olemalla fossiili voi jättää tuotteen ostamatta ja välttää olemasta narrattava idiootti.
No mikä tuote sulla on noussut 4-6 kertaiseksi sitten markka-aikojen? Jos katsastushintoja ei lasketa.
slowgear:
Minä kävin vuosituhannen alussa kuppilassa kahvilla ja kahvikuppi maksoi 1,80-2,00 mk, munkin kanssa 3 mk.
Nyt hinta kahvikupista on 1,50-2,00 euroa ja munkin kanssa 4 euroa!
slowgear:
Sen tarkemmin yksilöimättä niitä löytyy satoja!
Opelixi:
Kun en enää autopelikorteilla leiki, niin tuo huipputehon arvo ei ole niin kovin mielenkiintoinen. Nykyisin moottorin ominaisuuksia verratessa vääntökäyrä on paljon mielenkiintoisempi kuin huipputeho. Toisinaan noita laskuja tarvitsee pyöritellä välttääkseen Kitkakallen esimerkin tyyliset typeryydet. Moottoreiden muutoksia suunnitellessa on yleensä jonkinlaiset tavoitteet tehon suhteen. Tavoitteisiin päästäkseen pitää tietää, millaisia osia tarvitaan. Optimaalisten osien valinta on taas mahdotonta, jos ei tiedetä millaisia vääntölukumia haetaan. Nykyisin sentään ihmisten tietoisuus tehon ja väännön suhteesta on sen verran parantunut, että iso osa keskustelijoista ei ole aivan hukassa tässä asiassa. Ei tästä ole pitkäkään aika, kun tämä toi esiin toinen toistaan virheellisempiä teorioita.
Jos ei tee mitään muuta kuin lueskelee autolehtien huipputehotaulukoita, pelailee autopelikorteilla ja kyselee jatkuvalla syötöllä kysymyksiä keskustelupalstoilla kuitenkaan oppimatta mitään, niin silloin on aivan sama mitä yksikköä käyttää. Kaikki toimii jos teho on vain pelkkä numeroarvo ilman mitään sen syvällisempää käyttöä, merkitystä tai edes ymmärrystä aiheesta itsestään.
Mietihän vähän noita yksiköitä. Km/h, bar, celcius ja rpm osuvat kaikki paljon paremmin lukujärjestelmäämme kuin hevosvoima. Rpm kannattaisi unohtaa noista ensimmäisenä. Hertsi on saanut niin suuren suosion taajuuksista puhuttaessa, että minuutin aikaväli on täysin turha. CPM joutaisi samassa yhteydessä romukoppaan. Juurisyy tässä on ajan yksiköiden huonoudessa. Harmi kun niitä ei saatu vaihdettua kymmen kymmenkantaisiksi.