Entäpä rengaskoot? esim 205 tarkoittaa millimetrejä mutta R16 taas vanteen 16 TUUMAn sädettä. Miksi samassa mittatiedossa on sekotettuina sekä millimetrejä että tuumia ??
Tätähän kysyin jo aikaisemmin. Yllättävää kyllä se ei tuntunut ketään haittaavan...
Kun muistaa vielä sen, että 205/55 R16 on noin kolmasosan kalliimpi koko kuin 185/65 R16, niin päästään vielä hieman lähemmäs totuutta. Arviot hintojen kuusinkertaistumisesta ovat tosiaankin naurettavia ja idioottimaisia.
Vuonna -98 ei oikein R16 renkaita ollut ja R15 oli niiden vuosien suosituin koko, ja kalleinta hintaluokkaa. Siis täysin rinnastettavissa nykyisin suosituimpaan R16 kokoon.
Unohditko että kirjoitin 4-6 kertaisia, tosin tässä esimerkissä kuusinkertaisuus kyllä toteutuu. Onko useinkin vaikeuksia laskuissa, luulo ei taida olla tiedon väärti.
Yksinkertainen syy vertailuun, on pyrkimys välttää joutumasta naurettavaksi idioottiksi, joka uskoo virallista propagandaa.
Entäpä rengaskoot? esim 205 tarkoittaa millimetrejä mutta R16 taas vanteen 16 TUUMAn sädettä. Miksi samassa mittatiedossa on sekotettuina sekä millimetrejä että tuumia ??
Luulisi tuon olevan kysymättäkin selvää. Historian taakka on estänyt loppuun asti viedyn työn tekemisen. Rengaskoot olivat alunperin tuumaisia. Niitä uudistettaessa vanteet jäivät mitoitukseltaan tuumaisiksi. Metriset vanteet eivät 70- ja 80-luvulla saavuttaneet riittävää suosiota. tosin tänä päivänä asiat voisivat olla toisin.
Nykyisillä hankalilla luvuilla ja eri yksiköillä renkaan kokoa on hankala hahmottaa. Esimerkiksi profiililtaan erilaisten renkaiden vertailu olisi paljon helpompaa jos kaikki mitat olisivat metrisiä. Renkaan merkintä voisi olla esimerkiksi 20/60 22. Tässä 20 olisi leveys sentteinä, 60 olisi profiilisuhde ja 22 olisi vanteen säde sentteinä. Tuosta olisi aika helppo laskea päässä esimerkiksi renkaan säde. Yksi kysymys on myös se, että onko profiilin ilmoittminen leveytenä ja korkeuden suhteena leveyteen järkevää. Olisiko parempi ilmoittaa vain leveys ja korkeus ihan vain sentteinä. Korkeus taitaa olla kuitenkin olennaisempi tieto kuin profiilisuhde.
[quote="misarVuonna -98 ei oikein R16 renkaita ollut ja R15 oli niiden vuosien suosituin koko, ja kalleinta hintaluokkaa. Siis täysin rinnastettavissa nykyisin suosituimpaan R16 kokoon.
Unohditko että kirjoitin 4-6 kertaisia, tosin tässä esimerkissä kuusinkertaisuus kyllä toteutuu. Onko useinkin vaikeuksia laskuissa, luulo ei taida olla tiedon väärti.
Yksinkertainen syy vertailuun, on pyrkimys välttää joutumasta naurettavaksi idioottiksi, joka uskoo virallista propagandaa.
R16 oli kyllä kokona olemassa jo tuolloin. Logiikallasi pitäisi esimerkiksi Kossun hintaa vertailtaessa verrata eri kokoisia pulloja toisiinsa sen mukaan, mikä pakkauskoko on ollut milloinkin suosituin.
Aika rohkea veto alkaa puhumaan laskutaidosta sen jälkeen, kun olet itse saanut aivan päättömiä tuloksia. Jopa euron muuntaminen markoiksi on kovin hankalaa sinulle. Katso tuota Teknarin ilmoittamista hinnoista tehtyä listaa. Näetkö siinä 6 kertaisen hinnan toteutuvan?
Jos nyt uskoisimme että hinnat ovat markka-ajasta 4-6 kertaisuneet, niin se tarkoittaisi sitä, että ihmisten ostovoima olisi totaalisesti romahtanut. Palkathan tuona aikana eivät ole edes kaksinkertaistuneet. Eli nykyisin palkalla pitäisi pystyä ostamaan vain murto-osa siitä mitä markka-aikana pystyi. Ymmärtkö ollenkaan, kuinka typerää on väittää tällaista? Tuntuuko siltä, että rahaa oli markka-aikana käytettävissä 3-4 kertaa enemmän kuin nykyisin?
Mitä tarkoitat "virallisella propagandalla"? Onko niin, että sinun käyttämät euron muuntokertoimet ovat oikeampia kuin viralliset? Onko Tekniikan maailma osa tätä propagandakoneistoa listatessaan valheellisen kuvan antavia hintoja?
Uskomatonta että tällaisista aihesta syntyy edes väittelyä.
R16 tai joku muu tuumaluku renkaissa on yksinkertaisempi kuin mm ja kääntäen 205mm on yksinkertaisempi kuin tuumat,varsinkin kun jouduttaisiin käyttämään tuuman osia esim 5,3/64".65 on renkaan kulutuspinnan leveyden suhde prosenteissa ulko ja sisähalkaisijan erotukseen.Helppoa kun tietää?
Enemmän ihmettelen miksi lentoliikenne roikkuu edelleenkin solmuissa ja jaloissa (nopeus ja korkeus)ja laivojen solmuja ja penikulmia.Tuulen nopeutta kummatkin mittaavat metreinä sekunnissa,miksihän?Voisihan siinäkin käyttää vanhaa boforttia?
Lämpötiloissa asteet Kelvinissä ja Celsiuksessa on yhtä suuria mutta K lähtee asoluuttisesta nollasta(jotain -263C)ja on aina plussan puolella kun C:nolla on veden jäätymis/sulamispiste jossain ilmanpaineessa.Nolla C on 273K,mutta Celsius on mielestäni kätevämpi.
Yleismaailmallisesti on metriset järjestelmät hyväksytty ja sovittu käytettäväksi kaikkialla,mutta saattaa kestää vuosia ennenkuin se on käytössä myös anglosaksisissa maissa.
R16 tai joku muu tuumaluku renkaissa on yksinkertaisempi kuin mm
Aivan sama asia hevosvoimien kanssa. Helppoa kun sen tietää ja kun iät ja ajat on puhuttu hevosvoimista. Ei vanteen halkaisijan tai television ruudun koon ilmoittaminen metrisillä yksiköillä olisi mitenkään vaikeaa, mutta enpä näe tarvetta muutokselle tässäkään asiassa aivan kuten en näe ongelmaa huipputehon ilmoittamisessa kahdella yksiköllä.
salo-ms:
Lämpötiloissa asteet Kelvinissä ja Celsiuksessa on yhtä suuria mutta K lähtee asoluuttisesta nollasta(jotain -263C)ja on aina plussan puolella kun C:nolla on veden jäätymis/sulamispiste jossain ilmanpaineessa.Nolla C on 273K,mutta Celsius on mielestäni kätevämpi.
Kaikkihan tuon tietää... (-273 C) Ilman muuta celcius on paljon järkevämpi normaalielämässä, käytin kelviniä vain esimerkissäni, missä kaikki oli sellaisissa yksiköissä ettei NHB joutuisi tekemään turhia yksikkömuunnoksia suorittaessaan joitain laskelmia...
[quote="misarVuonna -98 ei oikein R16 renkaita ollut ja R15 oli niiden vuosien suosituin koko, ja kalleinta hintaluokkaa. Siis täysin rinnastettavissa nykyisin suosituimpaan R16 kokoon.
Unohditko että kirjoitin 4-6 kertaisia, tosin tässä esimerkissä kuusinkertaisuus kyllä toteutuu. Onko useinkin vaikeuksia laskuissa, luulo ei taida olla tiedon väärti.
Yksinkertainen syy vertailuun, on pyrkimys välttää joutumasta naurettavaksi idioottiksi, joka uskoo virallista propagandaa.
R16 oli kyllä kokona olemassa jo tuolloin. Logiikallasi pitäisi esimerkiksi Kossun hintaa vertailtaessa verrata eri kokoisia pulloja toisiinsa sen mukaan, mikä pakkauskoko on ollut milloinkin suosituin.
Aika rohkea veto alkaa puhumaan laskutaidosta sen jälkeen, kun olet itse saanut aivan päättömiä tuloksia. Jopa euron muuntaminen markoiksi on kovin hankalaa sinulle. Katso tuota Teknarin ilmoittamista hinnoista tehtyä listaa. Näetkö siinä 6 kertaisen hinnan toteutuvan?
Jos nyt uskoisimme että hinnat ovat markka-ajasta 4-6 kertaisuneet, niin se tarkoittaisi sitä, että ihmisten ostovoima olisi totaalisesti romahtanut. Palkathan tuona aikana eivät ole edes kaksinkertaistuneet. Eli nykyisin palkalla pitäisi pystyä ostamaan vain murto-osa siitä mitä markka-aikana pystyi. Ymmärtkö ollenkaan, kuinka typerää on väittää tällaista? Tuntuuko siltä, että rahaa oli markka-aikana käytettävissä 3-4 kertaa enemmän kuin nykyisin?
Mitä tarkoitat "virallisella propagandalla"? Onko niin, että sinun käyttämät euron muuntokertoimet ovat oikeampia kuin viralliset? Onko Tekniikan maailma osa tätä propagandakoneistoa listatessaan valheellisen kuvan antavia hintoja?
Uskomatonta että tällaisista aihesta syntyy edes väittelyä.
No -99 nokia 2 sarjahinta oli 789mk /132,70, vuonna -2009 se oli 700 keskimääräisenä tarjoushintana, virallinen kerroin keväällä 2009 5,23x132,70=150,86 tänä päivänä, 700,00/150,86= 4,64 kertainen, vuoden -99 hinnat olivat ohjehintoja jolloin hinta olisi todennäköisesti ollut halvempi nykyisellä tavalla ilmoitettuna.
Käsittääkseni TM testaa niitä kokoja, jotka ovat käytössä valtaosassa autokantaa, ja se muodostaa käsittääkseni määräävän hintatason.
Syy miksi ostovoiman romahtamista, ei huomaa on ettei korotukset näy ihmisten arkipäivän ostoksissa vaan harvoin ostettavissa kestohyödykkeissä. Rupea vaikka omakotitalon peruskorjaajaksi, niin toteat hintojen nousun säännönmukaisuuden ja ostovoiman romahtamisen.
Meinaatko että sarjan hinta nousi tuossa välilässä 2,5 kertaiseksi? Ensi talvena hinta on sitten varmaan 2 000 euroa... Taitaa olla jonku kone jatkuvalla tyhjäkäynnillä tai sammuksissa.
R16 oli kyllä kokona olemassa jo tuolloin. Logiikallasi pitäisi esimerkiksi Kossun hintaa vertailtaessa verrata eri kokoisia pulloja toisiinsa sen mukaan, mikä pakkauskoko on ollut milloinkin suosituin.
Tiettyjen tuotteiden hintavertailussa 10 vuotta on aika pitkä aika. Ostaisiko joku esim. 3000e:lla tietokoneen missä on 333MHz Pentium 2:n prosessori? Renkaat ei tietenkään ole sama juttu kuin elektroniikka, mutta ymmärtänet pointtini?
Meinaatko että sarjan hinta nousi tuossa välilässä 2,5 kertaiseksi? Ensi talvena hinta on sitten varmaan 2 000 euroa... Taitaa olla jonku kone jatkuvalla tyhjäkäynnillä tai sammuksissa.
Vähän ihmetyttää tuo 284... kappalehinnaksi sikahintainen, mutta vaikea tuota on kyllä sarjan hinnaksikaan uskoa koko huomioiden... Halvimmillaan löysin tuota Hakkapeliitta 7:aa 600/sarja.
Korjaan alkuperäistä viestiäni vuoden 2009 osalta, kyse ei ole listahinnasta vaan keskimääräisestä hinnasta kuten suluissa on mainittukin. Rivi kuuluisi olla näin:
2009: Hakkapeliitta 7, 205/55 R16. Hinta 700,- .
(keskimääräinen hinta eri rengasliikkeistä tarkistettuna, sisältäen asennuksen).
Tämä hinta ei ole suoraan vertailukelpoinen listahintojen kanssa.
Juuri samaa itsekin tuumin.. en katsonut kuin keskustelun aiheen ja hyppäsin suoraan viimeisiin viesteihin ja täällä keskusteltiinkin jostain renkaista. Ja joku jopa kertoo täällä paljon hakkiksista joutui maksamaan vuonna 1998. Ei näin.
MatLog:
Tätähän kysyin jo aikaisemmin. Yllättävää kyllä se ei tuntunut ketään haittaavan...
NHB:
Vuonna -98 ei oikein R16 renkaita ollut ja R15 oli niiden vuosien suosituin koko, ja kalleinta hintaluokkaa. Siis täysin rinnastettavissa nykyisin suosituimpaan R16 kokoon.
Unohditko että kirjoitin 4-6 kertaisia, tosin tässä esimerkissä kuusinkertaisuus kyllä toteutuu. Onko useinkin vaikeuksia laskuissa, luulo ei taida olla tiedon väärti.
Yksinkertainen syy vertailuun, on pyrkimys välttää joutumasta naurettavaksi idioottiksi, joka uskoo virallista propagandaa.
MatLog:
Luulisi tuon olevan kysymättäkin selvää. Historian taakka on estänyt loppuun asti viedyn työn tekemisen. Rengaskoot olivat alunperin tuumaisia. Niitä uudistettaessa vanteet jäivät mitoitukseltaan tuumaisiksi. Metriset vanteet eivät 70- ja 80-luvulla saavuttaneet riittävää suosiota. tosin tänä päivänä asiat voisivat olla toisin.
Nykyisillä hankalilla luvuilla ja eri yksiköillä renkaan kokoa on hankala hahmottaa. Esimerkiksi profiililtaan erilaisten renkaiden vertailu olisi paljon helpompaa jos kaikki mitat olisivat metrisiä. Renkaan merkintä voisi olla esimerkiksi 20/60 22. Tässä 20 olisi leveys sentteinä, 60 olisi profiilisuhde ja 22 olisi vanteen säde sentteinä. Tuosta olisi aika helppo laskea päässä esimerkiksi renkaan säde. Yksi kysymys on myös se, että onko profiilin ilmoittminen leveytenä ja korkeuden suhteena leveyteen järkevää. Olisiko parempi ilmoittaa vain leveys ja korkeus ihan vain sentteinä. Korkeus taitaa olla kuitenkin olennaisempi tieto kuin profiilisuhde.
[quote="misarVuonna -98 ei oikein R16 renkaita ollut ja R15 oli niiden vuosien suosituin koko, ja kalleinta hintaluokkaa. Siis täysin rinnastettavissa nykyisin suosituimpaan R16 kokoon.
Unohditko että kirjoitin 4-6 kertaisia, tosin tässä esimerkissä kuusinkertaisuus kyllä toteutuu. Onko useinkin vaikeuksia laskuissa, luulo ei taida olla tiedon väärti.
Yksinkertainen syy vertailuun, on pyrkimys välttää joutumasta naurettavaksi idioottiksi, joka uskoo virallista propagandaa.
R16 oli kyllä kokona olemassa jo tuolloin. Logiikallasi pitäisi esimerkiksi Kossun hintaa vertailtaessa verrata eri kokoisia pulloja toisiinsa sen mukaan, mikä pakkauskoko on ollut milloinkin suosituin.
Aika rohkea veto alkaa puhumaan laskutaidosta sen jälkeen, kun olet itse saanut aivan päättömiä tuloksia. Jopa euron muuntaminen markoiksi on kovin hankalaa sinulle. Katso tuota Teknarin ilmoittamista hinnoista tehtyä listaa. Näetkö siinä 6 kertaisen hinnan toteutuvan?
Jos nyt uskoisimme että hinnat ovat markka-ajasta 4-6 kertaisuneet, niin se tarkoittaisi sitä, että ihmisten ostovoima olisi totaalisesti romahtanut. Palkathan tuona aikana eivät ole edes kaksinkertaistuneet. Eli nykyisin palkalla pitäisi pystyä ostamaan vain murto-osa siitä mitä markka-aikana pystyi. Ymmärtkö ollenkaan, kuinka typerää on väittää tällaista? Tuntuuko siltä, että rahaa oli markka-aikana käytettävissä 3-4 kertaa enemmän kuin nykyisin?
Mitä tarkoitat "virallisella propagandalla"? Onko niin, että sinun käyttämät euron muuntokertoimet ovat oikeampia kuin viralliset? Onko Tekniikan maailma osa tätä propagandakoneistoa listatessaan valheellisen kuvan antavia hintoja?
Uskomatonta että tällaisista aihesta syntyy edes väittelyä.
"Entäpä rengaskoot? esim 205 tarkoittaa millimetrejä mutta R16 taas vanteen 16 TUUMAn sädettä."
Eikös tuo 16 todellisuudessa ole vanteen halkaisija?
R16 tai joku muu tuumaluku renkaissa on yksinkertaisempi kuin mm ja kääntäen 205mm on yksinkertaisempi kuin tuumat,varsinkin kun jouduttaisiin käyttämään tuuman osia esim 5,3/64".65 on renkaan kulutuspinnan leveyden suhde prosenteissa ulko ja sisähalkaisijan erotukseen.Helppoa kun tietää?
Enemmän ihmettelen miksi lentoliikenne roikkuu edelleenkin solmuissa ja jaloissa (nopeus ja korkeus)ja laivojen solmuja ja penikulmia.Tuulen nopeutta kummatkin mittaavat metreinä sekunnissa,miksihän?Voisihan siinäkin käyttää vanhaa boforttia?
Lämpötiloissa asteet Kelvinissä ja Celsiuksessa on yhtä suuria mutta K lähtee asoluuttisesta nollasta(jotain -263C)ja on aina plussan puolella kun C:nolla on veden jäätymis/sulamispiste jossain ilmanpaineessa.Nolla C on 273K,mutta Celsius on mielestäni kätevämpi.
Yleismaailmallisesti on metriset järjestelmät hyväksytty ja sovittu käytettäväksi kaikkialla,mutta saattaa kestää vuosia ennenkuin se on käytössä myös anglosaksisissa maissa.
salo-ms:
Aivan sama asia hevosvoimien kanssa. Helppoa kun sen tietää ja kun iät ja ajat on puhuttu hevosvoimista. Ei vanteen halkaisijan tai television ruudun koon ilmoittaminen metrisillä yksiköillä olisi mitenkään vaikeaa, mutta enpä näe tarvetta muutokselle tässäkään asiassa aivan kuten en näe ongelmaa huipputehon ilmoittamisessa kahdella yksiköllä.
salo-ms:
Kaikkihan tuon tietää... (-273 C) Ilman muuta celcius on paljon järkevämpi normaalielämässä, käytin kelviniä vain esimerkissäni, missä kaikki oli sellaisissa yksiköissä ettei NHB joutuisi tekemään turhia yksikkömuunnoksia suorittaessaan joitain laskelmia...
NHB:
R16 oli kyllä kokona olemassa jo tuolloin. Logiikallasi pitäisi esimerkiksi Kossun hintaa vertailtaessa verrata eri kokoisia pulloja toisiinsa sen mukaan, mikä pakkauskoko on ollut milloinkin suosituin.
Aika rohkea veto alkaa puhumaan laskutaidosta sen jälkeen, kun olet itse saanut aivan päättömiä tuloksia. Jopa euron muuntaminen markoiksi on kovin hankalaa sinulle. Katso tuota Teknarin ilmoittamista hinnoista tehtyä listaa. Näetkö siinä 6 kertaisen hinnan toteutuvan?
Jos nyt uskoisimme että hinnat ovat markka-ajasta 4-6 kertaisuneet, niin se tarkoittaisi sitä, että ihmisten ostovoima olisi totaalisesti romahtanut. Palkathan tuona aikana eivät ole edes kaksinkertaistuneet. Eli nykyisin palkalla pitäisi pystyä ostamaan vain murto-osa siitä mitä markka-aikana pystyi. Ymmärtkö ollenkaan, kuinka typerää on väittää tällaista? Tuntuuko siltä, että rahaa oli markka-aikana käytettävissä 3-4 kertaa enemmän kuin nykyisin?
Mitä tarkoitat "virallisella propagandalla"? Onko niin, että sinun käyttämät euron muuntokertoimet ovat oikeampia kuin viralliset? Onko Tekniikan maailma osa tätä propagandakoneistoa listatessaan valheellisen kuvan antavia hintoja?
Uskomatonta että tällaisista aihesta syntyy edes väittelyä.
No -99 nokia 2 sarjahinta oli 789mk /132,70, vuonna -2009 se oli 700 keskimääräisenä tarjoushintana, virallinen kerroin keväällä 2009 5,23x132,70=150,86 tänä päivänä, 700,00/150,86= 4,64 kertainen, vuoden -99 hinnat olivat ohjehintoja jolloin hinta olisi todennäköisesti ollut halvempi nykyisellä tavalla ilmoitettuna.
Käsittääkseni TM testaa niitä kokoja, jotka ovat käytössä valtaosassa autokantaa, ja se muodostaa käsittääkseni määräävän hintatason.
Syy miksi ostovoiman romahtamista, ei huomaa on ettei korotukset näy ihmisten arkipäivän ostoksissa vaan harvoin ostettavissa kestohyödykkeissä. Rupea vaikka omakotitalon peruskorjaajaksi, niin toteat hintojen nousun säännönmukaisuuden ja ostovoiman romahtamisen.
2008: Hakkapeliitta 5, 205/55 R16. Listahinta 284,26 .
2009: Hakkapeliitta 7, 205/55 R16. Listahinta 700,-
Meinaatko että sarjan hinta nousi tuossa välilässä 2,5 kertaiseksi? Ensi talvena hinta on sitten varmaan 2 000 euroa... Taitaa olla jonku kone jatkuvalla tyhjäkäynnillä tai sammuksissa.
NHB:
Tiettyjen tuotteiden hintavertailussa 10 vuotta on aika pitkä aika. Ostaisiko joku esim. 3000e:lla tietokoneen missä on 333MHz Pentium 2:n prosessori? Renkaat ei tietenkään ole sama juttu kuin elektroniikka, mutta ymmärtänet pointtini?
NHB:
Vähän ihmetyttää tuo 284... kappalehinnaksi sikahintainen, mutta vaikea tuota on kyllä sarjan hinnaksikaan uskoa koko huomioiden... Halvimmillaan löysin tuota Hakkapeliitta 7:aa 600/sarja.
kannattaa muistaa että ei taideta ensimmäistäkään rengasta myydä ns. ohjevähittäishinnoilla
Penteles:
Korjaan alkuperäistä viestiäni vuoden 2009 osalta, kyse ei ole listahinnasta vaan keskimääräisestä hinnasta kuten suluissa on mainittukin. Rivi kuuluisi olla näin:
2009: Hakkapeliitta 7, 205/55 R16. Hinta 700,- .
(keskimääräinen hinta eri rengasliikkeistä tarkistettuna, sisältäen asennuksen).
Tämä hinta ei ole suoraan vertailukelpoinen listahintojen kanssa.
Ettei tämä keskustelu nyt pikkuisen ajaudu väärään suuntaan...?
Ammattilainen:
Totta, tämä kuuluisi paremminkin "Talvirenkaat 2009" -ketjuun.
Juuri samaa itsekin tuumin.. en katsonut kuin keskustelun aiheen ja hyppäsin suoraan viimeisiin viesteihin ja täällä keskusteltiinkin jostain renkaista. Ja joku jopa kertoo täällä paljon hakkiksista joutui maksamaan vuonna 1998. Ei näin.
Minä lopetan TM:n tilauksen välittömästi, jos hevosvoimia ei enää ilmoiteta.
finman:
80-luvun lopun nousukaudella ja 90-luvun alun lamassa sai tosiaan kumin satasella, tosin saa nykyäänkin vaikka valuutta on muuttunut?
nikkra:
Toisaalta ei haittaa jos tietää että tuuma on 0,0254 metriä?