Sapporossa ajetaan talvella talvikelissä, Suomessa yritetään tehdä talvella kesäkeli suolaamalla. Tie ei kulu jos siinä olisi muutama sentti lunta ja jäätä.
Miksi ei voitaisi vain jokainen ostaa itsellemme sopivia?
Tämä olikin kompa, eli et hakenutkaan vilpittömällä mielellä tietoa.
Ei siinä mitään kompaa ole. Oman valintani teen käytettävissäni olevan tiedon pohjalta. Samaa periaatetta jatkan, vaikka lisääntyvän tietomääräni pohjalta joskus päätyisin erilaiseen päätökseen.
CS2800:
Itselleni nastat eivät ole turvaväline sen enempää kuin mitä ESP on, molempien aktivoituminen kun edellyttää liian kovaa nopeutta väärässä tilanteessa.
Sama peruste pätee myös jarrutehostimeen, takajarruihin, turvavyöhön, turvakoriin, airbagiin ja itse asiassa kaikkeen passiiviseen turvallisuuteen.
Ja se pätee muuten myös kitkarenkaisiin, jotka kannattaa ostaa halvimmat mahdolliset, jos pitää vallitsevan kelin tunnustelemista ajovirheenä.
2000-luvun alussa kuoli n. 1,5-kertainen määrä ihmisiä liikenteessä nykytilanteeseen verrattuna. 1990-luvun alussa kuoli kaksinkertainen määrä ja 1970-luvun alussa nelinkertainen määrä. Vielä vakuuttavampia lukuja saat suhteuttamalla määrät liikennesuoritteeseen (kaksinkertaistunut 80-luvusta), joten minusta kommenttisi halveksuu liikenneturvallisuuden kehitystä ja ylipäätään liikenneturvallisuustyötä.
Sen lisäksi saattoi joillakin mennä huomaamatta viittaus Trafikverketin 2010 teettämään tutkimukseen, jossa pääteltiin, että "nastarenkaiden käyttö näyttää vähentävän talviolosuhteissa kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia 42 prosenttia nastattomiin renkaisiin verrattuna".
Eikö hiekoitushiekka pölise lainkaan, vai lieneekö hiekoituskäytännöissä tai hiekan siivoamisessa eroja Suomeen verrattuna?
Hiekoitushiekkaa käytetään vähemmän kuin Suomessa. Näin oman arvion mukaan. En ole löytänyt netistä tilastoja.
Onko Sapporon tiet tammi-helmikuussa talvisia (lunta tms.), niinkuin suomen lapissa vai yritetäänkö näennäisen kesäinen keli tehdä väkisin suolaamalla? Kitkat pitää varmaan ihan hyvin kun olisi jotain muuta kuin jäätä mihin pureutua.
Onko Sapporon tiet tammi-helmikuussa talvisia (lunta tms.), niinkuin suomen lapissa vai yritetäänkö näennäisen kesäinen keli tehdä väkisin suolaamalla?
Jos on pakkasta ja satanut lunta, tiet ovat ja pysyvät lumipolanteella kuten Lapissa. Kesäistä keliä ei pyritä tekemään.
Jos on pakkasta ja satanut lunta, tiet ovat ja pysyvät lumipolanteella kuten Lapissa. Kesäistä keliä ei pyritä tekemään.
Tämä viisas päätös lisää uskoa japanilaiseen suunnitteluun. Ja siksi tietkään eivät kulu renkaista riippumatta.
Aiemmin Tikka-nastan sivuilla linkitettyjen tutkimusten yksi mielenkiintoinen havainto on ns. hiekkapaperi-ilmiö, jonka seurauksena renkaista riippumatta hiekoitetulta tieltä nousee (pölyn kiviainesanalyysin pohjalta) hiekoitushiekan tien pinnasta hieromaa pölyä.
Ja se pöly on suunnilleen yhtä paljon seurausta hiekoituksesta kuin nastarenkaistakin.
Kitkarengas kevyellä hiekoituksella pölyttää (tien pinnasta irtoavaa pölyä!) marginaalisesti enemmän kuin hiekoittamattomalla tiellä nastoin ajo.
Normaalivahvuisesta hiekoituksesta kitkarengas pölyttää paljon enemmän kuin nastat hiekoittamattomalla.
Suurimman pölymäärän aiheuttavat tietenkin nastarengas ja paljon hiekkaa.
Sen lisäksi suolan vaikutus tien kulumiseen on selvästi näkyvä osuus.
Onneksi suolauksen ja hiekoituksen voi saman tien lopettaa ilman haittavaikutuksia, koska kitkarenkaiden ylivoimainen pito ja kitkakuskien vertaistaan hakeva ennakointi mahdollistaa heille ajamisen myös nastarenkailla normaalissa talvikelissä ilman ongelmia.
Eli edelleen sitä mieltä, että lakataan tärväämästä ylimääräsiä sotkuja tielle ja kukin ajakoon millä renkailla sopivalta tuntuu.
Sovitaanko Kitkakalle, että sä olet vaan parempi kuski kuin me vastaanhankaajat, jotka todellisuudessa haluaisimme myös ostaa kitkarenkaat, mutta kun me ei uskalleta?
Vastavuoroisesti voisit hiljaa hyväksyä meidän muiden säälittävän tarrautumisen nastoihin...
Sama peruste pätee myös jarrutehostimeen, takajarruihin, turvavyöhön, turvakoriin, airbagiin ja itse asiassa kaikkeen passiiviseen turvallisuuteen.
Okei... Mitkä mahtavat sitten olla jarrutehostimen tai turvavöiden haitalliset ympäristövaikutukset? Niitä ei suinkaan ole esimerkiksi Saksan talvilomalla kielletty.
Motoristina minulla ei noita ole (takajarru on, ja kypärä ), eli törmäyksen välttäminen on aina paras vaihtoehto, ja jos ajaa siten että "aktivoi nastat" on hallinnan menetys aina lähempänä.
Itse en tänä talvena kaivannut kertaakaan nastoja. Eli sikäli puheenaihe on vaikea jos joku toinen koki (tai jopa tietää varmaksi ) saaneensa niistä usein hyötyä - ilman että syyllistyi rikkeeseen tai rikokseen.
En siis väittele asiasta toivoen että pääsisimme johonkin yhteiseen hyvään lopputulokseen, vaan kerron kokemuksistani jollekulle jolla ei ole jo vahvaa vakaumusta asiasta. Itse olisin kaivannut sellaista jo vuosia sitten. Vuonna 1999 Seinäjokinen autoliike ei pystynyt myymään uutta autoa kitkarenkailla, mutta kolmea eri nastarengasta tarjottiin pakettiin.
Sama peruste pätee myös jarrutehostimeen, takajarruihin, turvavyöhön, turvakoriin, airbagiin ja itse asiassa kaikkeen passiiviseen turvallisuuteen.
Okei... Mitkä mahtavat sitten olla jarrutehostimen tai turvavöiden haitalliset ympäristövaikutukset? Niitä ei suinkaan ole esimerkiksi Saksan talvilomalla kielletty.
Öööö, ei varmaan mikään? Miksi sitä kysyt?
CS2800:
jos ajaa siten että "aktivoi nastat" on hallinnan menetys aina lähempänä.
Emme tiedä, onko luistamatta kitkarenkailla vai luiston rajalla nastoilla etenevä auto lähempänä auton rajoja. Kun lisätään yhtälöön kuljettaja, emme varsinkaan tiedä, kumpi kuljettaja on lähempänä hallinnan menetystä.
Näillä tiedoilla emme edes tiedä onko sama kuljettaja samalla autolla samanlaisin renkain eri kelillä eri päivänä lähempänä hallinnan menetystä luiston rajalla siitä tietoisena vai luistamatta.
CS2800:
Itse en tänä talvena kaivannut kertaakaan nastoja.
Tämä oli hyvä mielipide. Mutta aiempaa perusteluasi en usko edelleenkään:
CS2800:
nastat eivät ole turvaväline sen enempää kuin mitä ESP on, molempien aktivoituminen kun edellyttää liian kovaa nopeutta väärässä tilanteessa.
Siksi että nastat talvirenkaissa on ainoa turvavälineenä markkinoitu väline josta on tutkitusti ympäristöhaittoja. Tänäänkin on Helsingissä nastarenkailijoita vaikka nastojen käyttö on kielletty, poikkeuksena niiltä joidenka asuntotie on hoitamatta. Niihin ei kuitenkaan edellytetä nastoja, kitkarenkaat tai lumiketjut ajaisivat asian.
Emme tiedä, onko luistamatta kitkarenkailla vai luiston rajalla nastoilla etenevä auto lähempänä auton rajoja.
Tänä talvena aktivoitui ainoastaan vetoluistonesto ja ABS (kuten ennen nastoillakin) , eli uskon että nastarenkailla olisi jääkelillä varmasti voinut ajaa riskipitoisemmin. Mutta nastarenkaiden tarkoitus ei ole että voi ottaa kovempivauhtisia läheltä piti -tilanteita. Kannattaa kokeilla jarruttamalla ja kiihdyttämällä miten renkaat toimivat, silloin saa käsityksen pidosta.
Mutta aiempaa perusteluasi en usko edelleenkään:
Olen edelleen sitä mieltä että jos tarvitsee nastoja on vauhti (tilannenopeus) ollut jäisellä kelillä liian kova. Sama juttu ESP:n kanssa.
Sikäli myönnän että ajattelen minäkeskeisesti, en halua törmäillä siksi että ajaisin niin kovaa kuin uskallan, eli jätän marginaalia. Toiset ottavat riskejä ja päätyvät ketjukolareihin. Itse en uskaltaisi, ja siksi kannatan liikenneturvallisuuden valvontaa.
TM voisi joskus testata ovatko nastat tuoretavaraa kuten muualla on mitattu, eli onko 10 tkm jälkeen nastojen etu kadonnut. Se tarkoittaisi sitä että huonoimmat nastarenkaat olisivat käytettyinä parhaita kitkarenkaita heikommat, vaikka TM-tähdissä olisivat 40 % jääpainotuksella uusina paremmat.
Tämän talven jälkeen en ymmärrä miksi kukaan taloudellisesti & turvallisesti ajava (vertailtuaan renkaita muualla kuin lehteä lukemalla) haluaisi autoonsa nastarenkaat. Hävettää että itse tuli niitä käytettyä niin pitkään.
Niin, se olennainen. Renkaat joilla ajoin olivat DOT 4012 (lokakuu 2012 ) Michelin XI3:t.
Siksi että nastat talvirenkaissa on ainoa turvavälineenä markkinoitu väline josta on tutkitusti ympäristöhaittoja.
Vaihdoit puheenaihetta siitä sinun postauksestasi, johon vastasin.
Tämän nyt aloittamasi aiheen kommentoin asiantuntijareferenssein jo aiemmin.
CS2800:
Kannattaa kokeilla jarruttamalla ja kiihdyttämällä miten renkaat toimivat, silloin saa käsityksen pidosta
Omassa tyylilajissasi vastaten: jarruvalon välähdys risteyksessä tai liikenneympyrässä on osoitus puutteellisesta ennakoinnista.
Ei pidon tunnustelemiseen hidastaessa mitään jarrua tarvita. Pienempi vaihde ja kytkin ylös riittää. Liukkaalla pelkkä kaasun nosto.
CS2800:
Olen edelleen sitä mieltä että jos tarvitsee nastoja on vauhti (tilannenopeus) ollut jäisellä kelillä liian kova. Sama juttu ESP:n kanssa.
Olen edelleen sitä mieltä, että ESP on turvavaruste, olipa sen aktivoitumiseen johtavasta ajotavasta mitä mieltä tahansa.
CS2800:
Sikäli myönnän että ajattelen minäkeskeisesti, en halua törmäillä siksi että ajaisin niin kovaa kuin uskallan, eli jätän marginaalia.
Täsmälleen samaa mieltä! Minä tunnustelen pitoa siinä mennessäni, sinä ajat mielestäsi niin varovasti, ettei varmasti luista. Emmekä tiedä kumpi on lähempänä taitojensa rajoja.
Sinä pelaat varman päälle ajamalla takuulla riittävän varovasti. Minä pelaan varman päälle ajamalla tietoisena kelistä.
jarruvalon välähdys risteyksessä tai liikenneympyrässä on osoitus puutteellisesta ennakoinnista.
Asioilla on puolensa. Myös itse käytän huomattavan paljon moottorijarrutusta. Aina kannattaa kuitenkin huomioida, että liikenteessä on myös niitä vähemmän huomiokykyisiä kuljettajia, ketkä tarvitsevat sitä jarruvalon impulssia, että eivät ajaisi perääsi.
Esimerkiksi moottoripyörissäni oli aina, jos mahdollista, jarruvalo säädetty siten, että kevyt veto etujarrusta, tai aavistus takajarrua sytyttää sen valon, vaikka jarrutusta ei vielä tapahdu.
Opettelin tyylin, että hidastaessani aina "sytytin valon", vaikka jarrutinkin moottorilla.
Minä kun en halua ketään tönimään minua takaapäin.
Autolla ajaessani en koe tilannetta niin vaaralliseksi, jos joku töttää perään, mutta silti, seuraan myös mitä takana tapahtuu ja toimin sen mukaan. En välttämättä käytä jarrua, jos takana ei ole ketään.
Näin ollen mielestäni jarruvalon välähdys ei aina ole osoitus puutteellisesta ennakoinnista. On sitten kyseessä kitka, tai nasta.
Kitkoista vielä sen verran, että valitsin juuri seuraavaankin autooni kitkat. 14 v. on jo sellaisilla tullut ajettua. En kuitenkaan vastusta nastarenkaita. Jokainen valitkoon renkaansa omien tuntemustensa mukaan.
Pidän kuitenkin pösilönä erästäkin taksikuskia, joka uhosi, että ".. ette tekisi kitkarenkailla mitään, jollei me nastarenkailla karhennettaisi..." Todellakin taisi olla pyhimys, joka meidät kitkarenkailijat pelastaa.
Vaikka väitteessä on perää, niin se ylimielinen asenne aiheutti negatiivisen tuntemuksen.
Totta on, että kitkarenkaissa on puutteensa, mutta niin on nastarenkaissakin.
Omassa tyylilajissasi vastaten: jarruvalon välähdys risteyksessä tai liikenneympyrässä on osoitus puutteellisesta ennakoinnista
Näinhän se on. Mutta parempi jarruttaa jos huomaa ettei moottorijarrutus riittänyt.
Totta kai on. Minun mielestäni silti jarrut ovat turvavaruste, vaikka niiden käyttö tuossa tilanteessa onkin oman arviointivirheen merkki. Ihmettelinkin tekstissäsi, miksi ESP ei olisi samalla perusteella turvavaruste, vaikkei sen turvin olisikaan tarkoitus nostaa kaarrenopeuksia.
Saksalaisen takavetoisen paranoidi ESP muuten ainakin minun tapauksessani laskee kaarrenopeuksia. Se on siis jopa ennen mahdollista luistoa toimiva ennakoiva turvavaruste, koska suojelusenkelin hyppääminen jarrulle on ärsyttävä tapahtuma, joten sitä tekee mieli välttää.
Poni:
Opettelin tyylin, että hidastaessani aina "sytytin valon", vaikka jarrutinkin moottorilla.
Minä kun en halua ketään tönimään minua takaapäin.
Kiitos Ponille hyvästä korjauksesta! Paras toimintatapa on juuri noin.
Pyörän jo vahasin eilen, mutta ei näköjään vielä motoristin aivo käynnistynyt
Myös itse käytän huomattavan paljon moottorijarrutusta.
Minulla se tulee automaattilaatikon myötä. Olen kuullut että jotkut jarruttelevat jotta takanaoleva ei ajaisi päälle, mutta en ole hoksannut miten se toimii. Moottorijarrutus on sitä että nostetaan jalka kaasupolkimelta, ja vauhti hidastuu maltillilisesti. Jos joku tulee liian lähelle lienee se kaahausta, eli koska edelläajavan hidastelu vatuttaa yritetään vihjata lähelle tunkemalla "jospa ajaisit kovempaa". Itse en moista kehtaisi harrastaa, ja onhan se rikoskin vaikka peräänajosta ei taida tulla sakkoa automaattisesti.
paranoidi ESP
Edellisissä autossani ei ollut ESP:tä, nykyisessä on. Yhdessä loskavallin ylityksessä valo vilkahti, mutta muutoin minulla ei ole kokemusta ESP:stä. Pitäisi käydä jollakin kurssilla tai radalla jotta saisin provosoitua sen käyttöön. TM:n testeissä ne saadaan poikkeuksetta aktivoitua, eli olen kyllä lukenut niistä.
Se tarkoittaa sitä että kun huomaan että pitää hidastaa nostan jalan kaasupolkimelta. Automaatti vaihtaa pienemälle sitä mukaa kun vauhti hidastuu.
Manuaalilaatikossa en vaihda pienemmälle jarruttaakseni moottorilla, ellen sitten sopeuta vauhtia jo aiemmin ja aja jonkun matkaa niillä pienimmillä vaihteilla.
Täytyy sanoa että kirjoittamalla nämä jutut tuntuvat ajoittain typerältä, eli se että näkisi miten toinen ajaa olisi helpompaa. Mutta ei se tarkoittaisi sitä että päästäisiin taaskaan yhteen ja oikeaan lopputulokseen. Toiset tykkää reippaasta ajamisesta (esim. pelkääjän paikka on saanut siitä nimensä ), toisille mahdollisimman mukava ja tasainen kyyti on tavoitteena.
Se tarkoittaa sitä että kun huomaan että pitää hidastaa nostan jalan kaasupolkimelta. Automaatti vaihtaa pienemälle sitä mukaa kun vauhti hidastuu.
OK, meillä on perheessä ollut automaatteja pitkään, mutta olen itse ajanut niillä aika vähän. Siksi olin kysymysmerkkinä, kun minusta amatöörinä automaattikuskina tuntuu, ettei manuaaliin verrattuna ainakaan meidän Volvon automaatti jarruta kaasun nostolla juuri lainkaan, ellei sille käsketä pakkovaihtoja alas.
Tavoitteeni ei ole niinkään määrätä vaihteita itse, vaan katkaista polttoaineen syöttö hidastettaessa. Sen vuoksi automaatti saa minun puolestani vaihtaa ylös ihan itse ja minä pakotan vain alasvaihdot hidastaessani.
CS2800:
Toiset tykkää reippaasta ajamisesta (esim. pelkääjän paikka on saanut siitä nimensä ), toisille mahdollisimman mukava ja tasainen kyyti on tavoitteena.
Meidän molempien ajotapaa voi luonnehtia "tasaiseksi", mutta matkustaja saattaisi silti kokea kyydin erilaiseksi? Minun tasainen on kaasun vakioasetus, eikä jo maksetusta vauhdista turhaan luovuta. Kovaa ei mennä, mutta käännöksiin ei sitten myöskään turhaan himmailla.
Viime toukokuussa resetoidussa tietokonenäytössä on nyt lähes ympärivuotisena keskiarvona yli 31.000 km matkalla 5.7 sadalle. Mittari näyttää 8-9% liian vähän. Ajotapa ei voi kovin repivä olla, koska aika lailla auton normilukemassa 6.1 mennään.
Ajan talvisin vain hyväkuntoisilla KITKA renkailla. Ja olen pärjännyt KITKA renkailla niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Nastoja ei suostu mitenkään hyväksymään. Nastathan kuluttavat jo muutenkin huonossa kunnossa olevat tiestömme pinnat entistäkin huonompaan kuntoon.
Pahemmalla jäätikkökelillä otan W eli Talviajon käyttöön.
Pääkallokelillä ajetaan hiljempaa kuin nopeusrajoitus mahdollistaisi.
Nastat sitä paitsi ovat hengenvaarallisia. Rikkovat autojen tuulilaseja!!! Nastat pitäis kieltää kokonaan!!!
Minulla on kokemusta enimmäkseen nastarenkaista, muutaman talven välein kitkarenkaista.
Viime talven ajoin kitkarenkailla. Sitä ennen kolme talvea sitten. Viimeisimmän kokemuksen mukaan ovat kyllä kehittyneet huomattavasti.
Nastarenkaiden karhentamalla jäällä hämmästyttävän hyvä pito.
Pari kertaa sitten oli kyllä keli, jossa kitkoilla melkein kylmä hiki nousi pintaan ja jännitti ajaa. Oli sellaiset vesisadekelit ja tien pinta jäässä. Nastoja kaipasi.
Eniten kitkoissa häiritsi niiden äänettömyys pidon rajoilla. Ensimmäisenä huomasi ohkaisen pidon ESP-valon vilkkumisesta. Nastarenkailla kuulee pitotason nastojen äänestä ennenkuin ollaan riskirajoilla.
Kokemuksieni mukaan kitkarenkaat ovat parhaimmillaan maaseudun teillä, joilla ei paljoa raskasta liikennettä liiku.
Huonoimmillaan kaupungissa ja yleensäkin pari- ja telipyörien kiillottamissa jyrkissä käännöksissä, jarrutus- ja kiihdytyspaikoissa.
Yllämainituista jännitystä aiheuttavista huonoista ominaisuuksista huolimatta vakavasti harkitsin jatkavani kitkarenkailla ensi talvenakin, mutta noiden vesikelien jälkeen päätin syksyllä ostaa nastarenkaat alle. Joudun melko usein pitkätköjä matkoja ajamaan, kelillä kuin kelillä. Nastat tasaavat kelin vaihteluita.
RAPRO, oikaisu sun kirjoitukseen.... Maaseudulla, missä ajelen, liikkuu paljon raskasta liikennettä.
Huonolla kelillä ajetaan normaalia hiljempaa Kitkarenkailla.
Kuten kirjoitin, Kitkarenkailla pärjää myös kaupunkiliikenteessä, varsinkin, kun voi ottaa risteyksissä lähtöavuksi talviajon.
Näköjään enemmän ajavat kuljettajat ajavat pitkätkin matkat ihan vaivatta Kitkarenkailla.
Rapro kuvasi tarkasti minunkin valintakriteerini. Liukas keli vaatii rengasvalinnasta riippumatta huomionsa. Kitkarenkaan epämääräinen luiston kynnys ja märällä lumella tai jäällä nollakitkaa simuloiva loputtoman tuntuinen luisto, jota edes ESP ei aina havaitse, vaativat kitkarenkaalla ajavaa himmaamaan keliin huonosti sopivan renkaan vuoksi enemmän kuin selkeästi ja oikein luistavalla nastarenkaalla ajaen olisi tarpeen.
Tätä ehkä joku voi kutsua ulosmittaamiseksi? Emme silti tiedä, ajaako ESP päällä nastoilla luiston rajalle mutta ei yhtään yli menevä vai omasta mielestään riittävän varovasti kitkoilla ajava lähempänä omia rajojaan.
Voisin silti ajaa talvikeliin huonommin sopivilla renkailla ja hidastaa renkaiden vuoksi enemmän kuin kelin vuoksi olisi tarpeen, jos sen edestä saisin ajaa koko kesän hyvällä tiellä. Jatkan silti nastoilla, koska oma ensi syksyinen valintani ei paranna seuraavan kesän tien pintaa havaittavasti. Nastakieltoa odotan jo innokkaasti, ja vaihdan mielelläni heti kun muidenkin on pakko. Sitä ennen en talvipidon uhraamalla saavuta oikeastaan mitään.
Rouvan Volvon W-näppäintä kokeilin kerran, mutta en enää muista ehtikö lumi sulaa, vai loppuivatko hermoni holtittomasti sutivaan momentinmuuntimen turbiiniin ennen kuin pääsin kotikadulta pois? En ole nähnyt keliä, missä tuosta voimansiirron lamauttavasta Aisin-Warnerin Winter-asetuksesta olisi nastarenkaallisessa autossa mitään hyötyä?
Minulla oli kymmenisen vuotta sitten 4-vaihteinen automaattilaatikko jossa oli winter-asento. Se tarkoitti että laatikko lähti liikkeelle 3-vaihteella. Se esti tehokkaasti turhan sutimisen koska teho ei riittänyt pidon menettämiseen (vrt. kuminpoltto asfaltilla).
Sport-asento puolestaan oli tarpeen 80-km/h tienoolla missä bensakoneessa ei riittänyt vääntö kiihdyttämään ripeästi tuossa maantienopeudessa.
Seuraavassa 4-vaihteisessa ei ollut ohjelmia, mutta ohjekirja opasti vaihtamaan manuaalisesti ja lähtemään liikkeelle 2-vaihteella. Se toimi hyvin, ja sillä pääsi etenemään lumihangessa missä D-asento jätti auton sutimaan.
Ajotapani on vakiintunut sellaiseksi että ajan syys-talvi-kevätkaudet ilman nastoja, ja kesällä kesärenkailla. Jarrua tulee painettua harvoin, rajuja ohituskiihdytyksiä tulee tehtyä harvoin ja tästä syystä yllättäviä tilanteita ei esiinny juuri koskaan.
Kitkarenkaat sopivat kevyelle kaasujalalle, eikä nasta/kitka -rengastyyppivalinnalla ole suorituskykymerkitystä muulloin kuin jäällä ajettaessa. Silloinkin muutos ajonopeudessa riittää kompensoimaan erot.
Yhden ajoneuvon rengasvalinta ei vaikuta kovinkaan paljoa asfaltin kulumiseen. Vaan nastallisen talvirenkaan käyttöajan ollessa tyypillisesti yli 5 kuukautta vuodesta, tietä käyttävien ajoneuvojen määrän ollessa suuri sekä tienpinnan käyttövuosien määrä "toistaiseksi" on lopputuloksena paikoin selkeästi pilalle mennyt urautunut ja karkea meluisa tienpinta.
Omalla kohdallani taloudellinen ja turvallinen ajotapa on myös ekologinen ajotapa, mukaanlukien sen tiedostaminen että ajonopeus vaikuttaa CO2-päästöön ja ohiajomeluun.
Olisikin hienoa jos TM-mittaisi pelkän kuljettajan kokeman rengasäänen (henkilökohtainen ajomukavuustekijä) lisäksi rengasvalinnan vaikutuksen ohiajomeluun, eli auton aiheuttamaan liikennemeluun. Nyt kuluttaja joutuu luottamaan valmistajan omaan ilmoitukseen, ja nastarenkaiden kohdalla valmistaja on vapautettu ilmoittamasta rengasvalinnan energiatehokkuutta sekä melun voimakkuutta.
Ensi talveksi olen ostamassa renkaan (valitsen kahdesta merkistä) joka on 6-7 db hiljaisempi kuin tunnetun kilpailijansa, eli teen todellisen ekoteon kaupunkimelun osalta jos ilmoituksissa ei ole huijattu.
Sapporossa ajetaan talvella talvikelissä, Suomessa yritetään tehdä talvella kesäkeli suolaamalla. Tie ei kulu jos siinä olisi muutama sentti lunta ja jäätä.
CS2800:
Ei siinä mitään kompaa ole. Oman valintani teen käytettävissäni olevan tiedon pohjalta. Samaa periaatetta jatkan, vaikka lisääntyvän tietomääräni pohjalta joskus päätyisin erilaiseen päätökseen.
CS2800:
Sama peruste pätee myös jarrutehostimeen, takajarruihin, turvavyöhön, turvakoriin, airbagiin ja itse asiassa kaikkeen passiiviseen turvallisuuteen.
Ja se pätee muuten myös kitkarenkaisiin, jotka kannattaa ostaa halvimmat mahdolliset, jos pitää vallitsevan kelin tunnustelemista ajovirheenä.
Avaruusvektori:
Hiekoitushiekkaa käytetään vähemmän kuin Suomessa. Näin oman arvion mukaan. En ole löytänyt netistä tilastoja.
Herbert:
Sen lisäksi saattoi joillakin mennä huomaamatta viittaus Trafikverketin 2010 teettämään tutkimukseen, jossa pääteltiin, että "nastarenkaiden käyttö näyttää vähentävän talviolosuhteissa kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia 42 prosenttia nastattomiin renkaisiin verrattuna".
Kitkakalle:
Onko Sapporon tiet tammi-helmikuussa talvisia (lunta tms.), niinkuin suomen lapissa vai yritetäänkö näennäisen kesäinen keli tehdä väkisin suolaamalla? Kitkat pitää varmaan ihan hyvin kun olisi jotain muuta kuin jäätä mihin pureutua.
Sapporo sitä ja Sapporo tätä...
Pystyiskös joku hakemaan meille tilastoja jostain vieläkin kauempaa?
Jorma L:
Jos on pakkasta ja satanut lunta, tiet ovat ja pysyvät lumipolanteella kuten Lapissa. Kesäistä keliä ei pyritä tekemään.
Kitkakalle:
Tämä viisas päätös lisää uskoa japanilaiseen suunnitteluun. Ja siksi tietkään eivät kulu renkaista riippumatta.
Aiemmin Tikka-nastan sivuilla linkitettyjen tutkimusten yksi mielenkiintoinen havainto on ns. hiekkapaperi-ilmiö, jonka seurauksena renkaista riippumatta hiekoitetulta tieltä nousee (pölyn kiviainesanalyysin pohjalta) hiekoitushiekan tien pinnasta hieromaa pölyä.
Ja se pöly on suunnilleen yhtä paljon seurausta hiekoituksesta kuin nastarenkaistakin.
Kitkarengas kevyellä hiekoituksella pölyttää (tien pinnasta irtoavaa pölyä!) marginaalisesti enemmän kuin hiekoittamattomalla tiellä nastoin ajo.
Normaalivahvuisesta hiekoituksesta kitkarengas pölyttää paljon enemmän kuin nastat hiekoittamattomalla.
Suurimman pölymäärän aiheuttavat tietenkin nastarengas ja paljon hiekkaa.
Sen lisäksi suolan vaikutus tien kulumiseen on selvästi näkyvä osuus.
Onneksi suolauksen ja hiekoituksen voi saman tien lopettaa ilman haittavaikutuksia, koska kitkarenkaiden ylivoimainen pito ja kitkakuskien vertaistaan hakeva ennakointi mahdollistaa heille ajamisen myös nastarenkailla normaalissa talvikelissä ilman ongelmia.
Eli edelleen sitä mieltä, että lakataan tärväämästä ylimääräsiä sotkuja tielle ja kukin ajakoon millä renkailla sopivalta tuntuu.
Sovitaanko Kitkakalle, että sä olet vaan parempi kuski kuin me vastaanhankaajat, jotka todellisuudessa haluaisimme myös ostaa kitkarenkaat, mutta kun me ei uskalleta?
Vastavuoroisesti voisit hiljaa hyväksyä meidän muiden säälittävän tarrautumisen nastoihin...
Okei... Mitkä mahtavat sitten olla jarrutehostimen tai turvavöiden haitalliset ympäristövaikutukset? Niitä ei suinkaan ole esimerkiksi Saksan talvilomalla kielletty.
Motoristina minulla ei noita ole (takajarru on, ja kypärä ), eli törmäyksen välttäminen on aina paras vaihtoehto, ja jos ajaa siten että "aktivoi nastat" on hallinnan menetys aina lähempänä.
Itse en tänä talvena kaivannut kertaakaan nastoja. Eli sikäli puheenaihe on vaikea jos joku toinen koki (tai jopa tietää varmaksi ) saaneensa niistä usein hyötyä - ilman että syyllistyi rikkeeseen tai rikokseen.
En siis väittele asiasta toivoen että pääsisimme johonkin yhteiseen hyvään lopputulokseen, vaan kerron kokemuksistani jollekulle jolla ei ole jo vahvaa vakaumusta asiasta. Itse olisin kaivannut sellaista jo vuosia sitten. Vuonna 1999 Seinäjokinen autoliike ei pystynyt myymään uutta autoa kitkarenkailla, mutta kolmea eri nastarengasta tarjottiin pakettiin.
CS2800:
Öööö, ei varmaan mikään? Miksi sitä kysyt?
CS2800:
Emme tiedä, onko luistamatta kitkarenkailla vai luiston rajalla nastoilla etenevä auto lähempänä auton rajoja. Kun lisätään yhtälöön kuljettaja, emme varsinkaan tiedä, kumpi kuljettaja on lähempänä hallinnan menetystä.
Näillä tiedoilla emme edes tiedä onko sama kuljettaja samalla autolla samanlaisin renkain eri kelillä eri päivänä lähempänä hallinnan menetystä luiston rajalla siitä tietoisena vai luistamatta.
CS2800:
Tämä oli hyvä mielipide. Mutta aiempaa perusteluasi en usko edelleenkään:
CS2800:
740 GLE:
Siksi että nastat talvirenkaissa on ainoa turvavälineenä markkinoitu väline josta on tutkitusti ympäristöhaittoja. Tänäänkin on Helsingissä nastarenkailijoita vaikka nastojen käyttö on kielletty, poikkeuksena niiltä joidenka asuntotie on hoitamatta. Niihin ei kuitenkaan edellytetä nastoja, kitkarenkaat tai lumiketjut ajaisivat asian.
Tänä talvena aktivoitui ainoastaan vetoluistonesto ja ABS (kuten ennen nastoillakin) , eli uskon että nastarenkailla olisi jääkelillä varmasti voinut ajaa riskipitoisemmin. Mutta nastarenkaiden tarkoitus ei ole että voi ottaa kovempivauhtisia läheltä piti -tilanteita. Kannattaa kokeilla jarruttamalla ja kiihdyttämällä miten renkaat toimivat, silloin saa käsityksen pidosta.
Olen edelleen sitä mieltä että jos tarvitsee nastoja on vauhti (tilannenopeus) ollut jäisellä kelillä liian kova. Sama juttu ESP:n kanssa.
Sikäli myönnän että ajattelen minäkeskeisesti, en halua törmäillä siksi että ajaisin niin kovaa kuin uskallan, eli jätän marginaalia. Toiset ottavat riskejä ja päätyvät ketjukolareihin. Itse en uskaltaisi, ja siksi kannatan liikenneturvallisuuden valvontaa.
TM voisi joskus testata ovatko nastat tuoretavaraa kuten muualla on mitattu, eli onko 10 tkm jälkeen nastojen etu kadonnut. Se tarkoittaisi sitä että huonoimmat nastarenkaat olisivat käytettyinä parhaita kitkarenkaita heikommat, vaikka TM-tähdissä olisivat 40 % jääpainotuksella uusina paremmat.
Tämän talven jälkeen en ymmärrä miksi kukaan taloudellisesti & turvallisesti ajava (vertailtuaan renkaita muualla kuin lehteä lukemalla) haluaisi autoonsa nastarenkaat. Hävettää että itse tuli niitä käytettyä niin pitkään.
Niin, se olennainen. Renkaat joilla ajoin olivat DOT 4012 (lokakuu 2012 ) Michelin XI3:t.
CS2800:
Vaihdoit puheenaihetta siitä sinun postauksestasi, johon vastasin.
Tämän nyt aloittamasi aiheen kommentoin asiantuntijareferenssein jo aiemmin.
CS2800:
Omassa tyylilajissasi vastaten: jarruvalon välähdys risteyksessä tai liikenneympyrässä on osoitus puutteellisesta ennakoinnista.
Ei pidon tunnustelemiseen hidastaessa mitään jarrua tarvita. Pienempi vaihde ja kytkin ylös riittää. Liukkaalla pelkkä kaasun nosto.
CS2800:
Olen edelleen sitä mieltä, että ESP on turvavaruste, olipa sen aktivoitumiseen johtavasta ajotavasta mitä mieltä tahansa.
CS2800:
Täsmälleen samaa mieltä! Minä tunnustelen pitoa siinä mennessäni, sinä ajat mielestäsi niin varovasti, ettei varmasti luista. Emmekä tiedä kumpi on lähempänä taitojensa rajoja.
Sinä pelaat varman päälle ajamalla takuulla riittävän varovasti. Minä pelaan varman päälle ajamalla tietoisena kelistä.
Toivottavasti onnistumme molemmat !
Hyvä sinä
Näinhän se on. Mutta parempi jarruttaa jos huomaa ettei moottorijarrutus riittänyt.
740 GLE:
Asioilla on puolensa. Myös itse käytän huomattavan paljon moottorijarrutusta. Aina kannattaa kuitenkin huomioida, että liikenteessä on myös niitä vähemmän huomiokykyisiä kuljettajia, ketkä tarvitsevat sitä jarruvalon impulssia, että eivät ajaisi perääsi.
Esimerkiksi moottoripyörissäni oli aina, jos mahdollista, jarruvalo säädetty siten, että kevyt veto etujarrusta, tai aavistus takajarrua sytyttää sen valon, vaikka jarrutusta ei vielä tapahdu.
Opettelin tyylin, että hidastaessani aina "sytytin valon", vaikka jarrutinkin moottorilla.
Minä kun en halua ketään tönimään minua takaapäin.
Autolla ajaessani en koe tilannetta niin vaaralliseksi, jos joku töttää perään, mutta silti, seuraan myös mitä takana tapahtuu ja toimin sen mukaan. En välttämättä käytä jarrua, jos takana ei ole ketään.
Näin ollen mielestäni jarruvalon välähdys ei aina ole osoitus puutteellisesta ennakoinnista. On sitten kyseessä kitka, tai nasta.
Kitkoista vielä sen verran, että valitsin juuri seuraavaankin autooni kitkat. 14 v. on jo sellaisilla tullut ajettua. En kuitenkaan vastusta nastarenkaita. Jokainen valitkoon renkaansa omien tuntemustensa mukaan.
Pidän kuitenkin pösilönä erästäkin taksikuskia, joka uhosi, että ".. ette tekisi kitkarenkailla mitään, jollei me nastarenkailla karhennettaisi..." Todellakin taisi olla pyhimys, joka meidät kitkarenkailijat pelastaa.
Vaikka väitteessä on perää, niin se ylimielinen asenne aiheutti negatiivisen tuntemuksen.
Totta on, että kitkarenkaissa on puutteensa, mutta niin on nastarenkaissakin.
CS2800:
Totta kai on. Minun mielestäni silti jarrut ovat turvavaruste, vaikka niiden käyttö tuossa tilanteessa onkin oman arviointivirheen merkki. Ihmettelinkin tekstissäsi, miksi ESP ei olisi samalla perusteella turvavaruste, vaikkei sen turvin olisikaan tarkoitus nostaa kaarrenopeuksia.
Saksalaisen takavetoisen paranoidi ESP muuten ainakin minun tapauksessani laskee kaarrenopeuksia. Se on siis jopa ennen mahdollista luistoa toimiva ennakoiva turvavaruste, koska suojelusenkelin hyppääminen jarrulle on ärsyttävä tapahtuma, joten sitä tekee mieli välttää.
Poni:
Kiitos Ponille hyvästä korjauksesta! Paras toimintatapa on juuri noin.
Pyörän jo vahasin eilen, mutta ei näköjään vielä motoristin aivo käynnistynyt
Minulla se tulee automaattilaatikon myötä. Olen kuullut että jotkut jarruttelevat jotta takanaoleva ei ajaisi päälle, mutta en ole hoksannut miten se toimii. Moottorijarrutus on sitä että nostetaan jalka kaasupolkimelta, ja vauhti hidastuu maltillilisesti. Jos joku tulee liian lähelle lienee se kaahausta, eli koska edelläajavan hidastelu vatuttaa yritetään vihjata lähelle tunkemalla "jospa ajaisit kovempaa". Itse en moista kehtaisi harrastaa, ja onhan se rikoskin vaikka peräänajosta ei taida tulla sakkoa automaattisesti.
Edellisissä autossani ei ollut ESP:tä, nykyisessä on. Yhdessä loskavallin ylityksessä valo vilkahti, mutta muutoin minulla ei ole kokemusta ESP:stä. Pitäisi käydä jollakin kurssilla tai radalla jotta saisin provosoitua sen käyttöön. TM:n testeissä ne saadaan poikkeuksetta aktivoitua, eli olen kyllä lukenut niistä.
CS2800:
?
740 GLE"
Se tarkoittaa sitä että kun huomaan että pitää hidastaa nostan jalan kaasupolkimelta. Automaatti vaihtaa pienemälle sitä mukaa kun vauhti hidastuu.
Manuaalilaatikossa en vaihda pienemmälle jarruttaakseni moottorilla, ellen sitten sopeuta vauhtia jo aiemmin ja aja jonkun matkaa niillä pienimmillä vaihteilla.
Täytyy sanoa että kirjoittamalla nämä jutut tuntuvat ajoittain typerältä, eli se että näkisi miten toinen ajaa olisi helpompaa. Mutta ei se tarkoittaisi sitä että päästäisiin taaskaan yhteen ja oikeaan lopputulokseen. Toiset tykkää reippaasta ajamisesta (esim. pelkääjän paikka on saanut siitä nimensä ), toisille mahdollisimman mukava ja tasainen kyyti on tavoitteena.
CS2800:
OK, meillä on perheessä ollut automaatteja pitkään, mutta olen itse ajanut niillä aika vähän. Siksi olin kysymysmerkkinä, kun minusta amatöörinä automaattikuskina tuntuu, ettei manuaaliin verrattuna ainakaan meidän Volvon automaatti jarruta kaasun nostolla juuri lainkaan, ellei sille käsketä pakkovaihtoja alas.
Tavoitteeni ei ole niinkään määrätä vaihteita itse, vaan katkaista polttoaineen syöttö hidastettaessa. Sen vuoksi automaatti saa minun puolestani vaihtaa ylös ihan itse ja minä pakotan vain alasvaihdot hidastaessani.
CS2800:
Meidän molempien ajotapaa voi luonnehtia "tasaiseksi", mutta matkustaja saattaisi silti kokea kyydin erilaiseksi? Minun tasainen on kaasun vakioasetus, eikä jo maksetusta vauhdista turhaan luovuta. Kovaa ei mennä, mutta käännöksiin ei sitten myöskään turhaan himmailla.
Viime toukokuussa resetoidussa tietokonenäytössä on nyt lähes ympärivuotisena keskiarvona yli 31.000 km matkalla 5.7 sadalle. Mittari näyttää 8-9% liian vähän. Ajotapa ei voi kovin repivä olla, koska aika lailla auton normilukemassa 6.1 mennään.
Ajan talvisin vain hyväkuntoisilla KITKA renkailla. Ja olen pärjännyt KITKA renkailla niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Nastoja ei suostu mitenkään hyväksymään. Nastathan kuluttavat jo muutenkin huonossa kunnossa olevat tiestömme pinnat entistäkin huonompaan kuntoon.
Pahemmalla jäätikkökelillä otan W eli Talviajon käyttöön.
Pääkallokelillä ajetaan hiljempaa kuin nopeusrajoitus mahdollistaisi.
Nastat sitä paitsi ovat hengenvaarallisia. Rikkovat autojen tuulilaseja!!! Nastat pitäis kieltää kokonaan!!!
Nastoilla olen ajanut tähän saakka, koska oma rengasvalintani ei vaikuta tien kulumiseen käytännössä lainkaan.
Jos talven kitkarenkailulla saisin ajaa kesäisin sileää tietä, luopuisin nastoista heti. Minun puolesta sama vaikka säädetäänkin se nastakielto.
Minulla on kokemusta enimmäkseen nastarenkaista, muutaman talven välein kitkarenkaista.
Viime talven ajoin kitkarenkailla. Sitä ennen kolme talvea sitten. Viimeisimmän kokemuksen mukaan ovat kyllä kehittyneet huomattavasti.
Nastarenkaiden karhentamalla jäällä hämmästyttävän hyvä pito.
Pari kertaa sitten oli kyllä keli, jossa kitkoilla melkein kylmä hiki nousi pintaan ja jännitti ajaa. Oli sellaiset vesisadekelit ja tien pinta jäässä. Nastoja kaipasi.
Eniten kitkoissa häiritsi niiden äänettömyys pidon rajoilla. Ensimmäisenä huomasi ohkaisen pidon ESP-valon vilkkumisesta. Nastarenkailla kuulee pitotason nastojen äänestä ennenkuin ollaan riskirajoilla.
Kokemuksieni mukaan kitkarenkaat ovat parhaimmillaan maaseudun teillä, joilla ei paljoa raskasta liikennettä liiku.
Huonoimmillaan kaupungissa ja yleensäkin pari- ja telipyörien kiillottamissa jyrkissä käännöksissä, jarrutus- ja kiihdytyspaikoissa.
Yllämainituista jännitystä aiheuttavista huonoista ominaisuuksista huolimatta vakavasti harkitsin jatkavani kitkarenkailla ensi talvenakin, mutta noiden vesikelien jälkeen päätin syksyllä ostaa nastarenkaat alle. Joudun melko usein pitkätköjä matkoja ajamaan, kelillä kuin kelillä. Nastat tasaavat kelin vaihteluita.
RAPRO, oikaisu sun kirjoitukseen.... Maaseudulla, missä ajelen, liikkuu paljon raskasta liikennettä.
Huonolla kelillä ajetaan normaalia hiljempaa Kitkarenkailla.
Kuten kirjoitin, Kitkarenkailla pärjää myös kaupunkiliikenteessä, varsinkin, kun voi ottaa risteyksissä lähtöavuksi talviajon.
Näköjään enemmän ajavat kuljettajat ajavat pitkätkin matkat ihan vaivatta Kitkarenkailla.
Rapro kuvasi tarkasti minunkin valintakriteerini. Liukas keli vaatii rengasvalinnasta riippumatta huomionsa. Kitkarenkaan epämääräinen luiston kynnys ja märällä lumella tai jäällä nollakitkaa simuloiva loputtoman tuntuinen luisto, jota edes ESP ei aina havaitse, vaativat kitkarenkaalla ajavaa himmaamaan keliin huonosti sopivan renkaan vuoksi enemmän kuin selkeästi ja oikein luistavalla nastarenkaalla ajaen olisi tarpeen.
Tätä ehkä joku voi kutsua ulosmittaamiseksi? Emme silti tiedä, ajaako ESP päällä nastoilla luiston rajalle mutta ei yhtään yli menevä vai omasta mielestään riittävän varovasti kitkoilla ajava lähempänä omia rajojaan.
Voisin silti ajaa talvikeliin huonommin sopivilla renkailla ja hidastaa renkaiden vuoksi enemmän kuin kelin vuoksi olisi tarpeen, jos sen edestä saisin ajaa koko kesän hyvällä tiellä. Jatkan silti nastoilla, koska oma ensi syksyinen valintani ei paranna seuraavan kesän tien pintaa havaittavasti. Nastakieltoa odotan jo innokkaasti, ja vaihdan mielelläni heti kun muidenkin on pakko. Sitä ennen en talvipidon uhraamalla saavuta oikeastaan mitään.
Rouvan Volvon W-näppäintä kokeilin kerran, mutta en enää muista ehtikö lumi sulaa, vai loppuivatko hermoni holtittomasti sutivaan momentinmuuntimen turbiiniin ennen kuin pääsin kotikadulta pois? En ole nähnyt keliä, missä tuosta voimansiirron lamauttavasta Aisin-Warnerin Winter-asetuksesta olisi nastarenkaallisessa autossa mitään hyötyä?
Anne:
Nastat sitä paitsi ovat hengenvaarallisia. Rikkovat autojen tuulilaseja!
Oliko noissa joku asiayhteys, vai mistä tuon "hengenvaarallisuuden" keksit?
Pahemmalla jäätikkökelillä otan W- eli talviajon käyttöön
No tietysti, jos autosta sellainen joku namiskuukkeli löytyy?
Nastat tosiaan niittävät väkeä hiukkaspäästöillään.
Autoilu ylipäätään niittaa.
Ikävä kyllä. Siksipä onkin fiksua minimoida tuota haittaa.
Minulla oli kymmenisen vuotta sitten 4-vaihteinen automaattilaatikko jossa oli winter-asento. Se tarkoitti että laatikko lähti liikkeelle 3-vaihteella. Se esti tehokkaasti turhan sutimisen koska teho ei riittänyt pidon menettämiseen (vrt. kuminpoltto asfaltilla).
Sport-asento puolestaan oli tarpeen 80-km/h tienoolla missä bensakoneessa ei riittänyt vääntö kiihdyttämään ripeästi tuossa maantienopeudessa.
Seuraavassa 4-vaihteisessa ei ollut ohjelmia, mutta ohjekirja opasti vaihtamaan manuaalisesti ja lähtemään liikkeelle 2-vaihteella. Se toimi hyvin, ja sillä pääsi etenemään lumihangessa missä D-asento jätti auton sutimaan.
Ajotapani on vakiintunut sellaiseksi että ajan syys-talvi-kevätkaudet ilman nastoja, ja kesällä kesärenkailla. Jarrua tulee painettua harvoin, rajuja ohituskiihdytyksiä tulee tehtyä harvoin ja tästä syystä yllättäviä tilanteita ei esiinny juuri koskaan.
Kitkarenkaat sopivat kevyelle kaasujalalle, eikä nasta/kitka -rengastyyppivalinnalla ole suorituskykymerkitystä muulloin kuin jäällä ajettaessa. Silloinkin muutos ajonopeudessa riittää kompensoimaan erot.
Yhden ajoneuvon rengasvalinta ei vaikuta kovinkaan paljoa asfaltin kulumiseen. Vaan nastallisen talvirenkaan käyttöajan ollessa tyypillisesti yli 5 kuukautta vuodesta, tietä käyttävien ajoneuvojen määrän ollessa suuri sekä tienpinnan käyttövuosien määrä "toistaiseksi" on lopputuloksena paikoin selkeästi pilalle mennyt urautunut ja karkea meluisa tienpinta.
Omalla kohdallani taloudellinen ja turvallinen ajotapa on myös ekologinen ajotapa, mukaanlukien sen tiedostaminen että ajonopeus vaikuttaa CO2-päästöön ja ohiajomeluun.
Olisikin hienoa jos TM-mittaisi pelkän kuljettajan kokeman rengasäänen (henkilökohtainen ajomukavuustekijä) lisäksi rengasvalinnan vaikutuksen ohiajomeluun, eli auton aiheuttamaan liikennemeluun. Nyt kuluttaja joutuu luottamaan valmistajan omaan ilmoitukseen, ja nastarenkaiden kohdalla valmistaja on vapautettu ilmoittamasta rengasvalinnan energiatehokkuutta sekä melun voimakkuutta.
Ensi talveksi olen ostamassa renkaan (valitsen kahdesta merkistä) joka on 6-7 db hiljaisempi kuin tunnetun kilpailijansa, eli teen todellisen ekoteon kaupunkimelun osalta jos ilmoituksissa ei ole huijattu.