Kommenteistanne päätellen teillä on aina kova kiire, ja renkaat sen mukaiset että pito on maksimi. Eikö voi uskoa että talvikelillä ajetaan hitaammin kuin kesällä.
Kommenteistanne päätellen teillä on aina kova kiire, ja renkaat sen mukaiset että pito on maksimi. Eikö voi uskoa että talvikelillä ajetaan hitaammin kuin kesällä.
Kiire on huono keksintö, mutta vastaavasti voitaisiin sanoa, että ksenon-valot ovat pimeällä aivan turhia; kuuden voltin hehkulampuillakin pärjää ihan hyvin, kunhan ajelee alle 40 km/h. Eikä vastaantulevat häikäisty, vaikka unohtuisi pitkät päälle!
Eikä vastaantulevat häikäisty, vaikka unohtuisi pitkät päälle!
Vertailu on hieman ontuva. Se taitaisikin sitten olla se ainoa hyöty. Kitkarenkaissa on se tienpintoja säästävä sekä vähäisemmän melusaasteen etu, tosin itse en koe että joutuisin tinkimään edes kaarrenopeuksista.
Luonnollisesti jäisessä kaarteessa on mahdollista nastoilla ajaa jonkin verran nopeammin, mutta siinä vaihessa alkaa ajaminen olla riskipitoista muutoinkin. Ehkä takavetoisilla ajaminen on vaan opettanut varovaiseksi talviajossa.
Tänään tuo työkaveri poikkesi kitkoja taasen haukkumassa (ja minua härnäämässä ).
Riippuu tietysti mitä ominaisuuksia haukkuu. Hiljaisuudessa kitkarenkaat ovat ylivoimaiset, eikä tienpinnan kuluminen nastojen vuoksi karkeaksi ja uraiseksi ole positiivinen asia ollenkaan.
Omat kokemukseni nastarenkaista on etteivät ne talvea kesäksi muuta, eli jäljelle jää pelkkiä metrejä ja sekunteja jotka rauhallisella ajotavalla ovat samat. Liikennevalot ja liikennetilanne vaikuttavat enemmän.
Ellei nastarengas olisi ensisijaisesti tarjottava tuote pitäisin nastojen valitsemista perusteltavana asiana (vähäinen kokemus, aggressiivinen ajotapa, mutkaisia maaseututeitä yms. ), mutta käytännön tasolla kitkarengas on edelleen se mikä pitää erikseen pyytää. Ei siis kysytä "kummat haluat?", vaan "minkä merkkiset nastarenkaat laitetaan?".
Eikö voi uskoa että talvikelillä ajetaan hitaammin kuin kesällä.
Varustan perheen käyttöautot talveen, mutta siitä huolimatta on kelejä, jolloin joutuu hidastamaan. Siinä ei ole mitään hankaluutta, semmoista talviajo on.
Mutta kun talvella joutuu jo olosuhteiden vuoksi välillä himmailemaan, en halua hidastaa talveen sopivasta nopeudesta vielä lisää huonojen pelivehkeiden vuoksi.
Etuveto-takaveto-eipä-juupas keskustelu menee usein väittelyksi ali- ja yliohjaavuuden meriiteistä. Minusta molemmissa tapauksissa on kyse käytöshäiriöstä ja kyse on vain siitä, kumpaa käytöshäiriötä kuljettaja suostuu sietämään vähemmällä ketutuksella. Minulle totuus on näiden mielestäni väärin käyttäytyvien häiriköiden välillä.
Kaarteessa tasanopeudella neljällä pyörällä nastat (anteeksi) 2 sentin naarmuja jäähän kynsien etenevä auto on vielä helppo ajaa ilman mitään talviajo-oppeja, koska se edelleen kääntyy ratista eikä vastaohjausta tai mitään muutakaan talviajo-osaamista tarvita. Eikä olla vielä lähelläkään äärirajoja, koska kaasun nosto manuaalivaihteisella kääntää tasapainon lievään yliohjaukseen ja hidastaa vauhtia samalla. Siitä on suojelusenkelin puuttumiskynnykseen vielä pitkä matka, tappisladista puhumattakaan.
Jos vaihdan tuon auton aliohjaavaan tai yliohjaavaan, rajoittuu kaarrenopeus samassa jäisessä liikenneympyrässä alemmaksi, jomman kumman akselin irrottaessa pidon ennen kuin Isaac Newtonin mielestä olisi tarpeen. Mielestäni en saa tällä nopeuden pudotuksella yhtään lisää turvaa. Näissäkin autoissa saattaa olla suojelusenkeli vahdissa, mutta sen puuttumiskynnys alenee, koska auto haluaa irrottaa pidon ennen kuin se olisi tarpeen.
Jos vaihdan taspainoiseen autoon huonommat renkaat, putoaa senkin kaarrenopeus, enkä taaskaan saa lisää turvaa.
Ajonopeudesta ei voi päätellä riskitasoa.
Jos pito vähenee, himmataan toki. Mutta kun 4 liikenneympyrän kautta ajaessa ehtii 7 kertaa joka talviaamu pettyä joutuessaan huonon auton tai huonojen renkaiden vuoksi hidastamaan tarpeettoman paljon, se alkaa pikku hiljaa ärsyttää, kun tietää, että ongelma ei ole huono kitka, vaan huono auto / renkaat.
Kuten sanoin jo aiemmin, voin minä vaihtaa kitkarenkaisiin, jos ne ulospäin kallistetussa liikenneympyrässä nollakitkassa luistavat oikein. En tiedä onko sellaisia, mutta mitä kannattaisi koeajaa? Virhe tässä kohdassa ottaa pattiin 14 kertaa päivässä noin 150 päivää vuodessa.
Ja sama homma valojen kanssa. Muut saavat minun puolestani hidastaa pimeässä ihan niin paljon kuin heidän saunalyhdyilleen on sopivaa. Minulla on valoja vähintään niin paljon kuin laki sallii. Kelin vuoksi himmataan sumussa ja lumisateessa, mutta niin nuuka en ole, että saituuttani viitsisin hiiviskellä tähtikirkkaassa lumisessa maisemassa huonojen vehkeiden vuoksi.
Mukavuudenhalusta tässä ainakin minulla on kyse. Talvella voi liikkua turvallisesti vaikka vinkkelit jalassa säkki päässä. Mutta silloin turvallinen nopeus putoaa minulle epämukavan alhaiseksi.
Mutta kun 4 liikenneympyrän kautta ajaessa ehtii 7 kertaa joka talviaamu pettyä joutuessaan huonon auton tai huonojen renkaiden vuoksi hidastamaan tarpeettoman paljon, se alkaa pikku hiljaa ärsyttää, kun tietää, että ongelma ei ole huono kitka, vaan huono auto / renkaat.
Olisi todella kivaa joskus pelkän puhumisen sijaan käydä kokeilemassa käytännössä mitä tarkoittaa "hidastamaan tarpeettoman paljon". Itse ajan muun liikenteen tahdissa, mutta turvaväli vaikuttaisi monella muulla olevan uhkarohkean lyhyt.
Edellisessä autossani ei ollut ESP:tä, mutta nykyisessä en ole vielä pystynyt ko. paljon puhuttua turvavarustetta provosoimaan aktiiviseksi. Ja 10 asteen pakkasella tiesuola ei pidä tienpintaa sulana, eli talvi täällä etelässäkin on.
Yhdessä liikenneympyrässä oli luistoa hieman enemmän kuin oli tarkoitus, mutta säikähtäminen oli oma mokani koska hain pidon ylärajaa joka ko. kohdassa olikin matalalla. Toisaalta näin luisussa neliveto-JEEPin jossa oli nastarenkaat, eli ajotapa ratkaisee.
Luulin että kitkarenkaat olisivat liukkaammat kuin ne ovat. Luulin että nastarenkaat olisivat pitävämmät kuin ne ovat. Harmi vaan ettei ole mahdollisuutta kokeilla samanlaisella autolla eri rengastyypeillä jotakin liukasta paikkaa. Ja sen jälkeen vielä jollakin erilaisella autolla sama juttu.
Eivät ne nastarenkailla ajavat testivoitoista huolimatta ampaise liikennevaloista liikkeelle, sutivat nekin. Mutta jos kitkarenkaat sutivat samassa tilantessa niin ne ovat vaan huonot?
Silloin on hyvä olla varovainen myös silloin kun astuu ulos autostaan. Kengissäkin on yllättävän suuria pitoeroja.
Jopa kitkauskovaisille suosittelisin ns. nastapohjia kenkiin, jos pelottaa astua ulos Sitten kun tulee pölyämättömät kitkapohjat niin tilanne on eri. Odotellaanpa tätä.
Enpä sanoisi että pelkäämisestä on kyse. Minulla on lenkkarit joilla voi juosta talvella, mutta merkki-vaelluskengät ovat liukkaat kesäisellä kostealla kalliollakin. Et ole tainnut itse havaita tällaista jos pidät asiaa koomisena.
pölyämättömät kitkapohjat
Nyt tiedät jotakin mistä en ole kuullutkaan. Tai sitten et ole lukenut paljoakaan nastarenkaiden haitoista, vaan pelkästään niiden turvallisuushyödyistä nastojen parin ensimmäisen käyttövuoden aikana. Se ei ole keskustelun kannalta kovin hyvä.
Eihän kukaan ajele paria kolmea vuotta samoilla talvi-tai kesärenkailla. Itse vaihdatan uudet tarpeen mukaaan jopa yhden ajokauden jälkeen, jos siltä näyttää. Ei renkaissa kannata hakea säästöjä.
Olisi todella kivaa joskus pelkän puhumisen sijaan käydä kokeilemassa käytännössä mitä tarkoittaa "hidastamaan tarpeettoman paljon". Itse ajan muun liikenteen tahdissa, mutta turvaväli vaikuttaisi monella muulla olevan uhkarohkean lyhyt.
Kerroin jo ajavani mieluimmin nastoilla ja tasapainoisella autolla oman mukavuuteni vuoksi, joten ei nyt yritetä vääntää tästä turvallisuuskysymystä. Vastuullisen motoristin turvaväleistä en silti tingi autoillessakaan, koska riskin lisäksi kasvaa kulutus.
Aamun pahimman "ruuhkahuipun" (hehee...) vältän joustavan työaikani turvin, mutta siitä huolimatta jonossa liikkuessani annan edelläni ajaville turvavälin lisäksi vielä lisää etumatkaa rullaamalla vapaalla viimeiset 300 m ennen liikenneympyröitä. Ympyrään tullessa tarkistan vielä kelin alas vaihdolla ja moottorijarrutuksella.
Siitä huolimatta joudun lähes aina hidastamaan tarpeettoman paljon edelläni ajavien halutessa lähes pysähtyä minulle helposti kolmosvaihteella ajettavassa liikenneympyrässä.
Ei tästä tarvitse raivota kenellekään, koska sellaista talviajo on. Huonommin talveen sopivilla vehkeillä ajavien pitääkin vastata talven asettaman haasteen lisäksi hankalan ajoneuvon rajoituksiin.
Väistän mielelläni muita, jos he tilaa tarvitsevat, mutta en halua itse olla muiden tien tukkona enkä tinkiä omaa mukavuuttani samaan alennustilaan silloin kun tie on vapaa. Ymmärrätkö eron?
Viime toukokuussa 26000 km sitten nollattu ajotietokone nosti jakson keskikulutusnäytön 5.5 litrasta 5.6 litraan viime viikolla, vaikkei autoni käyttöympäristö mikään 6-vaihteisen dieselin kulutusoptimi olekaan. Paljonkos siellä hyvien turvavälien äärellä menee?
Ja sanokaa nyt jo joku, mikä kitkarengas ei pakota hidastamaan tarpeettomasti, että tiedän etsiä sen jostain koeajettavaksi?
Tänään ajoin taas loppuunajetuilla nastoillani sellaisesta paikasta, että siinä olisi hyvä testipaikka käydä keräämässä pidosta kokemuksia.
VT25, noin 100m ns. Siippoon nesteen kohdalta Hyvinkäälle päin, kääntyy tie "Selki". Kun tulin sieltä Selkin suunnalta (miten lie taivutetaan) ja käännyin vasemmalle Hangon suuntaan, tie oli ihan jäässä ja kiihdytys ylämäkeen. Luistonesto ja ajonvakautus päällä, noin 100m päässä vauhtia oli reilut 60km/h, koko ajan suti luistoneston sallimissa rajoissa.
Kuulin muuten naapurilta tänään, että hänen rouvansa oli noin 20 vuoden ajokokemuksella onnistunut suoralla liukkaalla tiellä pyöräyttämään auton 360 astetta ja pysymään tiellä. Edessä vanhemmat kitkat, takana aika hyvät kitkat. Ranskis, ei ajonvakautusta.
Ja sanokaa nyt jo joku, mikä kitkarengas ei pakota hidastamaan tarpeettomasti, että tiedän etsiä sen jostain koeajettavaksi?
Minä olen ollut tyytyväinen Michelineihin, vaikkeivat ne viimeisintä testiä voittaneetkaan. Olivat ennestään tuttu merkki, ja halvemmat kuin Nokianin tai Contin.
En ole varsinaisesti huomannut (niillä ajoilla ja keleillä mitä on ollut) merkittävää eroa nastarenkaisiin, eli yllätyin kyllä ottaen huomioon sen että nastoja pidetään erittäin merkittävänä turvallisuustekijänä.
Testeistä kyllä voi lukea että paras nastarengas jättää enemmän marginaalia nopeassa ajossa tai ääritilanteissa, mutta eroa keskinkertaisiin nastarenkaisiin ei olekaan sitten enää kovin paljoa. Nastat menettävät kuluessaan parhaat pitonsa, eli tämäkin ero on suurimmillaan uutena.
Jos ei tarvitse vertailua siitä mikä on paras löytyy videoita niistä mitkä ovat hyvät.
Tietysti on huomioitava myös "laatu"-fiilis. Eli henkilökohtainen tunne siitä että ajaa parhailla renkailla kun niissä on nastat, ja ajatus siitä että nastattomilla olisi jossakin "aivan varmasti" jäänyt sutimaan tai olisi menettänyt ajoneuvon hallinnan.
..edelläni ajavien halutessa lähes pysähtyä minulle helposti kolmosvaihteella ajettavassa liikenneympyrässä
Tässä ei tiedetä miksi he haluavat lähes pysähtyä. Tuskin kuitenkaan aina johtuu nastattomista talvirenkaista. Toisaalta jos liikenneympyrässä on suojateitä pitää ajaa siten että jalankulkijan ei tarvitse pysähtyä. Ja luonnollisesti pitää näyttää vilkulla että poistuu liikenneympyrästä.
"..väistämisvelvollinen, on hyvissä ajoin nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä selvästi osoitettava, että hän aikoo noudattaa velvollisuuttaan." (Finlex, TLL 15 § )
Työmatkani liikenneympyröiden yhteydessä ei ole suojateitä eikä kevyen liikenteen väyliä ja näkyvyys on sen verran hyvä, että väistettävät näkyvät hyvissä ajoin jos heitä on.
Mutta pointti oli silti siinä, että näiden ja kaikkien muiden olosuhteiden puitteissa en viitsi hidastaa enempää kuin keli vaatii.
Mutta pointti oli silti siinä, että näiden ja kaikkien muiden olosuhteiden puitteissa en viitsi hidastaa enempää kuin keli vaatii.
Ymmärrän mitä tarkoitat. En minäkään viitsi ajaa tarpeettoman hitaasti, ajan nopeusrajoitusten mukaan. Eli keskustelemme käytännössä tilannenopeuksista jäisellä kelillä.
Kirjallisesti on vaikea kuvailla täsmällisesti mitä tarkoittaa kolmosvaihteella liikenneympyrässä koska niiden halkaisijoissa ja nopeusrajoituksissakin on eroja.
Itse en kuitenkaan koe että olisin joutunut tinkimään mistään kun luovuin nastoista, pikemminkin hyödyin siitä. Vaan onhan se loppujenlopuksi vain subjektiivinen näkemys siitä mikä sopii minun ajotapaani, ajoreitteihini ja ajoneuvooni. Yllätyin kuitenkin aidosti siitä että käytännössä nastarenkaat olivat minulle aivan turhat.
Mutta pointti oli silti siinä, että näiden ja kaikkien muiden olosuhteiden puitteissa en viitsi hidastaa enempää kuin keli vaatii.
Ymmärrän mitä tarkoitat. En minäkään viitsi ajaa tarpeettoman hitaasti, ajan nopeusrajoitusten mukaan. Eli keskustelemme käytännössä tilannenopeuksista jäisellä kelillä.
Kirjallisesti on vaikea kuvailla täsmällisesti mitä tarkoittaa kolmosvaihteella liikenneympyrässä koska niiden halkaisijoissa ja nopeusrajoituksissakin on eroja.
Itse en kuitenkaan koe että olisin joutunut tinkimään mistään kun luovuin nastoista, pikemminkin hyödyin siitä. Vaan onhan se loppujenlopuksi vain subjektiivinen näkemys siitä mikä sopii minun ajotapaani, ajoreitteihini ja ajoneuvooni. Yllätyin kuitenkin aidosti siitä että käytännössä nastarenkaat olivat minulle aivan turhat.
Kunnes eteen sattuu hirvi/peura /kojootti/pikkulapsi/onnettomuustilanne
Itselleni on täysin selvä asia käyttää mahdollisimman hyviä renkaita niin kauan kun lainsäädäntö sen hyväksyy. En tingi itseni(ajan paljon) tai perheeni turvallisuudesta.
PS. ei bmw:ssä ainakaan rengasäänet haittaa, enemmän ketuttaa radiosta tulevat huonot ohjelmat...
Kunnes eteen sattuu hirvi/peura /kojootti/pikkulapsi/onnettomuustilanne
Käytännässä sitä kuitenkin sopeutuu ajamaan käytössään olevilla välineillä ja niiden ehdoilla. Totta kai joissain olosuhteissa joku rengas pitää vähän paremmin ja jossain joku toinen ehkä vähän paremmin. Itse olen kokenut, että ne paikat missä normaaleissa ajoympäristöissäni saan nastoista mitään etua, rajoittuvat hitaisiin paikkoihin kuten parkkipaikoille, niille johtaville luiskille ja pihakaduille. Muualla nastoitus on täysin yhdentekevää. Noissa nopeudet ovat alhaisia ja pärjää kyllä kun käyttää päätään ja on varovainen. Kukaan ei kuole vaikka jäisi jumiin hetkeksi.
Kunnes eteen sattuu hirvi/peura /kojootti/pikkulapsi/onnettomuustilanne
Kun seuraan liikennettä huomaan että moni ajaa onnettoman lyhyillä turvaväleillä, eli peräänajoriski on olemassa rengastyypistä riippumatta. Myös jarruvalot vilkkuvat, eli he ajavat oman suorituskykynsä ylärajalla.
Itse olen ratkaissut tämän hirviasian sillä että noudatan nopeusrajoituksia, moni ohittaa. Kaikille lienee tuttua että nopeuden ollessa hitaampi on sekä näkökenttä laajempi että reaktioaikana ajettu matka on lyhyempi, lisäksi jarrutusmatka lyhenee. En siis koe että uudet nastarenkaat olisivat turvallisuuden kannalta muuta kuin yksi pieni varustelisä, mutta ne eivät ole varusteena haitattomat.
Haittojen vuoksi nastojen sallittu käyttöaika on rajoitettu, ja vaikka kitkarenkaat ovat huonot kesärenkaina ei niiden kesäkäyttöä ole kielletty.
ei bmw:ssä ainakaan rengasäänet haittaa
Kun ollaan kävelyllä niin yhdessä ohi ajavassa Avensiksessa on todella kova nastamelu (ISO 13325 -standardin ohiajomelu ), joistakin autoista puolestaan kuuluu melkeinpä vain moottorin äänet. Se mitä sinne auton sisään kuuluu on jokaisen yksityisasia, mutta on hyvä tietää että kitkarengas on kesärengasta hiljaisempi.
Kaikki kai ajelevat itselleen sopivilla renkailla. Minä olen aina ollut kitkoja vastaan kunnes...tuli ostettua 4-vetoinen esittelyauto jossa siis kitkat. Pelkäsin koko ensimmäisen talven joka mutkaa ja risteystä kuin ruttoa. Sitten alkoi luottoa tulemaan, ja hyvin on neljä talvea pärjätty. Itse asiassa oma ajotyyli on muuttunut pehmeämmäksi ja kaikin tavoin rennommaksi. Oma havaintoni on, että käyttämällä laillisia nopeuksia selviää ongelmitta. Autossa on tosin ajonvakautus, joka auttaa asiaa. Mutta tämä ei ole vielä kertaakaan vilkkunut maantiellä, vain kaupungin mutkissa kun on testannut miten sitä pitoa taas olikaan. Perheessä myös toinen 4-vetoinen jossa uudet nastarenkaat. Ei sillä pärjää yhtään sen paremmin kuin tällä nastattomalla.
Nämä meidän perheen autoista ja kokemuksista täällä vaihtelevassa lounais-suomessa, mutta kaikki ajavat millä parhaaksi näkevät.
subjektiivinen näkemys siitä mikä sopii minun ajotapaani, ajoreitteihini ja ajoneuvooni
...
En siis koe että uudet nastarenkaat olisivat turvallisuuden kannalta muuta kuin yksi pieni varustelisä, mutta ne eivät ole varusteena haitattomat
Minusta CS kertoi tuossa rengasvalinnasta oleellisen.
Minä ostin tällä viikolla uudet nastarenkaat. Talvikelit voi jatkua vielä pitkäänkin niin en jäänyt odottelemaan ensi talvea. Hintavertailuna laitan tiedoksi, että viikolla 19/2012 paistetut 4kpl GoodYear Ultragrip ice arctic kokoa 205/55/16" maksoi allevaihdettuna tasan 500e ja sain kuitin.
Aluksi (n. 1000km) pitää välttää sutimista ja kovia jarrutuksia, mutta pito on kohdallaan. Erityisesti jarrutuksissa tuntuu iso ero vanhoihin. On muuten erikoisen näköiset nastat ja kuvio noissa Goodyear gummeissa.
Erityisesti jarrutuksissa tuntuu iso ero vanhoihin.
Minkälaisiin vertaat, eli minkämerkkiset, ikäiset, miten kuluneet, ja oliko ne vanhat tyypiltään kitka vaiko nasta?
Vanhat oli HKPL 4, ostettu tammikuussa 2007. Olin päättänyt jo syksyllä, että ostan uudet renkaat jossain vaiheessa enkä säästellyt nastoja liiemmin. Edessä nastat oli kuluneet lähes kumin tasolle (etuveto, yli 500Nm vääntöä ). Kulutuspintaa oli suurinpiirtein 5mm.
Olen aika vakuuttunut, että kumit oli kovettuneet vuosien kuluessa. Ajoin kuitenkin tähän asti vaihtelevissa olosuhteissa tänäkin talvena, joten voin todeta että näilläkin PÄRJÄSI. Autossa on tosin luistonesto ja ajonvakautus, ehkä ne jotenkin tukee nopeita tilanteita. Kunnolla luisuun autoa ei saa.
Edessä nastat oli kuluneet lähes kumin tasolle (etuveto, yli 500Nm vääntöä ). Kulutuspintaa oli suurinpiirtein 5mm.
Nämä ovat se mielenkiintoinen osa nasta/kitka -keskustelua. Jos nastoja pidetään nimenomaan turvallisuustekijänä tulisi renkaat uusia jo aiemmin.
Aiemmin kun omassani oli vielä nastat (ne "kelieroja tasoittavat" ) ja ajoin kaverin autoa kysyin häneltä "onko sinulla kitkarenkaat alla kun sutii niin herkästi?". Ei ollut, ne olivat onneksi (kuluneet ) nastarenkaat koska muutoin en omaani nastattomia olisi luonnollisesti hankkinut.
Nämä ovat se mielenkiintoinen osa nasta/kitka -keskustelua. Jos nastoja pidetään nimenomaan turvallisuustekijänä tulisi renkaat uusia jo aiemmin.
Aiemmin kun omassani oli vielä nastat (ne "kelieroja tasoittavat" ) ja ajoin kaverin autoa kysyin häneltä "onko sinulla kitkarenkaat alla kun sutii niin herkästi?". Ei ollut, ne olivat onneksi (kuluneet ) nastarenkaat koska muutoin en omaani nastattomia olisi luonnollisesti hankkinut.
Tarkoitatko, että jos nastat hankitaan paremman pidon vuoksi, niillä ajavat vaihtavat keskimäärin aiemmin taas uudet renkaat kuin kitkoilla ajavat? Olen yhdet kitkat ajanut loppuun ja niissä oli lopussa kitkapintaa noin 2mm. Viimeiset millit sulivat muutamassa kuukaudessa ihan talvella. Kun pito heikkenee, oli sitten kitkat tai nastat, renkaat sutivat (myös takana on luistoa, jos ei nyt varsinaista sutimista)enemmän kuin hyvät renkaat ja kuluminen nopeutuu huomattavasti. Itse olen sitä mieltä, että kun uudet renkaat hankkii, ostetaan niin hyvät kuin markkinoilta löytyy siihen tarkoitukseen mihin ne hankitaan, talvigummit talveksi ja kesägummit kesäkeleihin. Mielelläni vaihtaisin aina uudet renkaat keväisin ja syksyisin, mutta se ei ole taloudellisesti mahdollista. Olen aivan vakuuttunut, että nyt alla olevat renkaat hoitavat tehtävänsä liukkailla keleillä paremmin seuraavat 2 vuotta vaikka verrattaisiin uunituoreisiin kitkoihin.
Valitsit kitkat koska kaverisi vanhat nastat sutivat. Onko niin, ettei vanhoja kitkoja voi olla liikenteessä? Ne ovat kuitenkin keskimäärin pehmeämpää kumiseosta joka tarkoittaa että kulutuspinta pienenee. Jos uudet on 9mm, parin vuoden päästä voi olla enää 5mm ellei kumi ehdi jo kovettua. Jos kovettuu, pito ei olekaan enää sama kuin mihin ne uutena pystyivät. Voihan tietysti olla että kitkat on pakko vaihtaa aika tiuhaan ettei kudokset ala paistaa.
Nämä ovat se mielenkiintoinen osa nasta/kitka -keskustelua. Jos nastoja pidetään nimenomaan turvallisuustekijänä tulisi renkaat uusia jo aiemmin.
Tarkoitatko, että jos nastat hankitaan paremman pidon vuoksi, niillä ajavat vaihtavat keskimäärin aiemmin taas uudet renkaat kuin kitkoilla ajavat?
ja tarkoitatko CS2800, että jos kitkat hankitaan huonommasta pidosta huolimatta, niin kitkat ajetaan sitten aina kulutuspinnan vasta loppuessa ja sitten vielä kesä päälle? kun niillä pärjää...
tuo taitaa eniten riippua taloudellisesta suhtautumisesta asiaan: siis onko valmis vaihtamaan kumit kun ajattelee että uudet on jo merkittävästi parempia kuin enemmän tai vähemmän kuluneet renkaat, vai vasta sitten kun on pakko.
nastarenkailla homma on vielä hieman erilainen sillä säännökset ovat muuttuneet. teiden kulumisessa viitataan usein varsin iäkkäisiin tutkimuksiin tästä syystä ja iäkkäillä renkailla tehtyihin nykytutkimuksiin. ja siihen myyttiin että nastat lentelee renkaista löytyy selitystä menneisyydestä ennen tehdasnasta-aikaa.
tiedän yhden jolla on kasariautossa alkuperäiset talvirenkaat joissa on tehdasnastat. jos moinen yhdistelmä otettaisin talvirengastesteihin niin jäätesteissä luultavasti tulisi hurja ero toiseksi tulleeseen. kumi on varmaan ihan kovettunut, mutta ne nastat on ihan terästä... ja niitä on paljon. uusiin on taas vähennetty lisää.
eli sitä mukaa kun on parantunut "kitkaominaisuudet" niin nastoja on vähennetty. ja sitä myötä kaikkein liukkaimman kelin pito ja nastojen haitat.
eli sitä mukaa kun on parantunut "kitkaominaisuudet" niin nastoja on vähennetty. ja sitä myötä kaikkein liukkaimman kelin pito ja nastojen haitat.
Eihän nastoja ole vähennetty viime vuosina. Päinvastoin niiden määrä on vain lisääntynyt.
Nastojen lukumäärä oli sidoksissa renkaan vannekokoon.
13-tuumaa: max 90 nastaa
15-tuumaa: max 110 nastaa
16-tuumaa: max 130 nastaa
Tuo rajaus oli tehty aikana, jolloin renkaan profiili oli korkeampi kuin nyt. 80-profiilisilla renkailla saadaan noin 50 kpl/m, mikä on juuri sama kuin nyt voimaan astuvassa "uudessa" nastamääräyksessä.
90- ja 00-luvuilla renkaan profiili aikoi kuitenkin madaltua. Eli vannekoko kasvoi kehän pysyessä samana. Täten saatiin samalle kehälle laittaa enemmän nastoja. Viimeisen 20 vuoden aikana nastojen lukumäärä ei todellakaan ole vähentynyt, vaan kasvanut jopa 40%:lla. Näillä uusilla määräyksillä vain palataan siihen alkuperäiseen määrään.
Viimeisen 20 vuoden aikana nastojen lukumäärä ei todellakaan ole vähentynyt, vaan kasvanut jopa 40%:lla. Näillä uusilla määräyksillä vain palataan siihen alkuperäiseen määrään.
Uudet määräykset antavat vapauden laittaa nastoja vaikka niin paljon kuin kulutuspintaan saadaan sopimaan nastoja, kunhan vain tien kuluminen pysyy sallituissa rajoissa. "Nokian Hakkapeliitta 8:ssa. 16-tuumaisessa renkaassa on 190 nastaa".
Uudet määräykset antavat vapauden laittaa nastoja vaikka niin paljon kuin kulutuspintaan saadaan sopimaan nastoja, kunhan vain tien kuluminen pysyy sallituissa rajoissa.
Näin on, mutta pointti on että nastojen kuluttavuus pitää pysyä samana kuin tuolla 50 nastaa per metri standardinastoja. Tuon Nokiankin teitä kuluttava vaikutus on pienempi kuin vanhojen määräysten 130 nastan.
Mielelläni vaihtaisin aina uudet renkaat keväisin ja syksyisin, mutta se ei ole taloudellisesti mahdollista.
Rengassarja 15-tuumaisille vanteille maksaa allelaitettuna 470 euroa. Minun käytössäni tuo vastaa 100 euroa vuodessa.
Tästähän oli juuri kysymys. Ajoin 6 vuotta Nokialaisilla, jotka maksoi 400e vuonna 2007. No lopussa oli vähän liukasta. Nyt sijoitin Goodyear renkaisiin 500e.
Jos haluaisit ajaa aina hyvillä renkailla, sijoittaisit niin 15-tuumaisiin talvigummeihin syksyllä 2013 470e, syksyllä 2014 470e jne. Sama rumba kesärenkaisiin joka kevät. Silloin alla ei olisi vanhoja renkaita.
Kommenteistanne päätellen teillä on aina kova kiire, ja renkaat sen mukaiset että pito on maksimi. Eikö voi uskoa että talvikelillä ajetaan hitaammin kuin kesällä.
Tapsa III:
Kiire on huono keksintö, mutta vastaavasti voitaisiin sanoa, että ksenon-valot ovat pimeällä aivan turhia; kuuden voltin hehkulampuillakin pärjää ihan hyvin, kunhan ajelee alle 40 km/h. Eikä vastaantulevat häikäisty, vaikka unohtuisi pitkät päälle!
Vertailu on hieman ontuva. Se taitaisikin sitten olla se ainoa hyöty. Kitkarenkaissa on se tienpintoja säästävä sekä vähäisemmän melusaasteen etu, tosin itse en koe että joutuisin tinkimään edes kaarrenopeuksista.
Luonnollisesti jäisessä kaarteessa on mahdollista nastoilla ajaa jonkin verran nopeammin, mutta siinä vaihessa alkaa ajaminen olla riskipitoista muutoinkin. Ehkä takavetoisilla ajaminen on vaan opettanut varovaiseksi talviajossa.
Riippuu tietysti mitä ominaisuuksia haukkuu. Hiljaisuudessa kitkarenkaat ovat ylivoimaiset, eikä tienpinnan kuluminen nastojen vuoksi karkeaksi ja uraiseksi ole positiivinen asia ollenkaan.
Omat kokemukseni nastarenkaista on etteivät ne talvea kesäksi muuta, eli jäljelle jää pelkkiä metrejä ja sekunteja jotka rauhallisella ajotavalla ovat samat. Liikennevalot ja liikennetilanne vaikuttavat enemmän.
Ellei nastarengas olisi ensisijaisesti tarjottava tuote pitäisin nastojen valitsemista perusteltavana asiana (vähäinen kokemus, aggressiivinen ajotapa, mutkaisia maaseututeitä yms. ), mutta käytännön tasolla kitkarengas on edelleen se mikä pitää erikseen pyytää. Ei siis kysytä "kummat haluat?", vaan "minkä merkkiset nastarenkaat laitetaan?".
Tapsa III:
Varustan perheen käyttöautot talveen, mutta siitä huolimatta on kelejä, jolloin joutuu hidastamaan. Siinä ei ole mitään hankaluutta, semmoista talviajo on.
Mutta kun talvella joutuu jo olosuhteiden vuoksi välillä himmailemaan, en halua hidastaa talveen sopivasta nopeudesta vielä lisää huonojen pelivehkeiden vuoksi.
Etuveto-takaveto-eipä-juupas keskustelu menee usein väittelyksi ali- ja yliohjaavuuden meriiteistä. Minusta molemmissa tapauksissa on kyse käytöshäiriöstä ja kyse on vain siitä, kumpaa käytöshäiriötä kuljettaja suostuu sietämään vähemmällä ketutuksella. Minulle totuus on näiden mielestäni väärin käyttäytyvien häiriköiden välillä.
Kaarteessa tasanopeudella neljällä pyörällä nastat (anteeksi) 2 sentin naarmuja jäähän kynsien etenevä auto on vielä helppo ajaa ilman mitään talviajo-oppeja, koska se edelleen kääntyy ratista eikä vastaohjausta tai mitään muutakaan talviajo-osaamista tarvita. Eikä olla vielä lähelläkään äärirajoja, koska kaasun nosto manuaalivaihteisella kääntää tasapainon lievään yliohjaukseen ja hidastaa vauhtia samalla. Siitä on suojelusenkelin puuttumiskynnykseen vielä pitkä matka, tappisladista puhumattakaan.
Jos vaihdan tuon auton aliohjaavaan tai yliohjaavaan, rajoittuu kaarrenopeus samassa jäisessä liikenneympyrässä alemmaksi, jomman kumman akselin irrottaessa pidon ennen kuin Isaac Newtonin mielestä olisi tarpeen. Mielestäni en saa tällä nopeuden pudotuksella yhtään lisää turvaa. Näissäkin autoissa saattaa olla suojelusenkeli vahdissa, mutta sen puuttumiskynnys alenee, koska auto haluaa irrottaa pidon ennen kuin se olisi tarpeen.
Jos vaihdan taspainoiseen autoon huonommat renkaat, putoaa senkin kaarrenopeus, enkä taaskaan saa lisää turvaa.
Ajonopeudesta ei voi päätellä riskitasoa.
Jos pito vähenee, himmataan toki. Mutta kun 4 liikenneympyrän kautta ajaessa ehtii 7 kertaa joka talviaamu pettyä joutuessaan huonon auton tai huonojen renkaiden vuoksi hidastamaan tarpeettoman paljon, se alkaa pikku hiljaa ärsyttää, kun tietää, että ongelma ei ole huono kitka, vaan huono auto / renkaat.
Kuten sanoin jo aiemmin, voin minä vaihtaa kitkarenkaisiin, jos ne ulospäin kallistetussa liikenneympyrässä nollakitkassa luistavat oikein. En tiedä onko sellaisia, mutta mitä kannattaisi koeajaa? Virhe tässä kohdassa ottaa pattiin 14 kertaa päivässä noin 150 päivää vuodessa.
Ja sama homma valojen kanssa. Muut saavat minun puolestani hidastaa pimeässä ihan niin paljon kuin heidän saunalyhdyilleen on sopivaa. Minulla on valoja vähintään niin paljon kuin laki sallii. Kelin vuoksi himmataan sumussa ja lumisateessa, mutta niin nuuka en ole, että saituuttani viitsisin hiiviskellä tähtikirkkaassa lumisessa maisemassa huonojen vehkeiden vuoksi.
Mukavuudenhalusta tässä ainakin minulla on kyse. Talvella voi liikkua turvallisesti vaikka vinkkelit jalassa säkki päässä. Mutta silloin turvallinen nopeus putoaa minulle epämukavan alhaiseksi.
740 GLE:
Olisi todella kivaa joskus pelkän puhumisen sijaan käydä kokeilemassa käytännössä mitä tarkoittaa "hidastamaan tarpeettoman paljon". Itse ajan muun liikenteen tahdissa, mutta turvaväli vaikuttaisi monella muulla olevan uhkarohkean lyhyt.
Edellisessä autossani ei ollut ESP:tä, mutta nykyisessä en ole vielä pystynyt ko. paljon puhuttua turvavarustetta provosoimaan aktiiviseksi. Ja 10 asteen pakkasella tiesuola ei pidä tienpintaa sulana, eli talvi täällä etelässäkin on.
Yhdessä liikenneympyrässä oli luistoa hieman enemmän kuin oli tarkoitus, mutta säikähtäminen oli oma mokani koska hain pidon ylärajaa joka ko. kohdassa olikin matalalla. Toisaalta näin luisussa neliveto-JEEPin jossa oli nastarenkaat, eli ajotapa ratkaisee.
Luulin että kitkarenkaat olisivat liukkaammat kuin ne ovat. Luulin että nastarenkaat olisivat pitävämmät kuin ne ovat. Harmi vaan ettei ole mahdollisuutta kokeilla samanlaisella autolla eri rengastyypeillä jotakin liukasta paikkaa. Ja sen jälkeen vielä jollakin erilaisella autolla sama juttu.
Eivät ne nastarenkailla ajavat testivoitoista huolimatta ampaise liikennevaloista liikkeelle, sutivat nekin. Mutta jos kitkarenkaat sutivat samassa tilantessa niin ne ovat vaan huonot?
CS2800
Sitten kun tulee pölyämättömät kitkapohjat niin tilanne on eri. Odotellaanpa tätä.
Silloin on hyvä olla varovainen myös silloin kun astuu ulos autostaan. Kengissäkin on yllättävän suuria pitoeroja.
Jopa kitkauskovaisille suosittelisin ns. nastapohjia kenkiin, jos pelottaa astua ulos
Enpä sanoisi että pelkäämisestä on kyse. Minulla on lenkkarit joilla voi juosta talvella, mutta merkki-vaelluskengät ovat liukkaat kesäisellä kostealla kalliollakin. Et ole tainnut itse havaita tällaista jos pidät asiaa koomisena.
Nyt tiedät jotakin mistä en ole kuullutkaan. Tai sitten et ole lukenut paljoakaan nastarenkaiden haitoista, vaan pelkästään niiden turvallisuushyödyistä nastojen parin ensimmäisen käyttövuoden aikana. Se ei ole keskustelun kannalta kovin hyvä.
http://nasta.fi/
Eihän kukaan ajele paria kolmea vuotta samoilla talvi-tai kesärenkailla. Itse vaihdatan uudet tarpeen mukaaan jopa yhden ajokauden jälkeen, jos siltä näyttää. Ei renkaissa kannata hakea säästöjä.
Oikeastaan tarkoitukseni noilla mummopohjilla (siis myös pappapapohjat) oli hieman tasapainoittaa tuota kuumaa keskustelua nastarenkaista.
CS2800:
Kerroin jo ajavani mieluimmin nastoilla ja tasapainoisella autolla oman mukavuuteni vuoksi, joten ei nyt yritetä vääntää tästä turvallisuuskysymystä. Vastuullisen motoristin turvaväleistä en silti tingi autoillessakaan, koska riskin lisäksi kasvaa kulutus.
Aamun pahimman "ruuhkahuipun" (hehee...) vältän joustavan työaikani turvin, mutta siitä huolimatta jonossa liikkuessani annan edelläni ajaville turvavälin lisäksi vielä lisää etumatkaa rullaamalla vapaalla viimeiset 300 m ennen liikenneympyröitä. Ympyrään tullessa tarkistan vielä kelin alas vaihdolla ja moottorijarrutuksella.
Siitä huolimatta joudun lähes aina hidastamaan tarpeettoman paljon edelläni ajavien halutessa lähes pysähtyä minulle helposti kolmosvaihteella ajettavassa liikenneympyrässä.
Ei tästä tarvitse raivota kenellekään, koska sellaista talviajo on. Huonommin talveen sopivilla vehkeillä ajavien pitääkin vastata talven asettaman haasteen lisäksi hankalan ajoneuvon rajoituksiin.
Väistän mielelläni muita, jos he tilaa tarvitsevat, mutta en halua itse olla muiden tien tukkona enkä tinkiä omaa mukavuuttani samaan alennustilaan silloin kun tie on vapaa. Ymmärrätkö eron?
Viime toukokuussa 26000 km sitten nollattu ajotietokone nosti jakson keskikulutusnäytön 5.5 litrasta 5.6 litraan viime viikolla, vaikkei autoni käyttöympäristö mikään 6-vaihteisen dieselin kulutusoptimi olekaan. Paljonkos siellä hyvien turvavälien äärellä menee?
Ja sanokaa nyt jo joku, mikä kitkarengas ei pakota hidastamaan tarpeettomasti, että tiedän etsiä sen jostain koeajettavaksi?
Tänään ajoin taas loppuunajetuilla nastoillani sellaisesta paikasta, että siinä olisi hyvä testipaikka käydä keräämässä pidosta kokemuksia.
VT25, noin 100m ns. Siippoon nesteen kohdalta Hyvinkäälle päin, kääntyy tie "Selki". Kun tulin sieltä Selkin suunnalta (miten lie taivutetaan) ja käännyin vasemmalle Hangon suuntaan, tie oli ihan jäässä ja kiihdytys ylämäkeen. Luistonesto ja ajonvakautus päällä, noin 100m päässä vauhtia oli reilut 60km/h, koko ajan suti luistoneston sallimissa rajoissa.
Kuulin muuten naapurilta tänään, että hänen rouvansa oli noin 20 vuoden ajokokemuksella onnistunut suoralla liukkaalla tiellä pyöräyttämään auton 360 astetta ja pysymään tiellä. Edessä vanhemmat kitkat, takana aika hyvät kitkat. Ranskis, ei ajonvakautusta.
Minä olen ollut tyytyväinen Michelineihin, vaikkeivat ne viimeisintä testiä voittaneetkaan. Olivat ennestään tuttu merkki, ja halvemmat kuin Nokianin tai Contin.
En ole varsinaisesti huomannut (niillä ajoilla ja keleillä mitä on ollut) merkittävää eroa nastarenkaisiin, eli yllätyin kyllä ottaen huomioon sen että nastoja pidetään erittäin merkittävänä turvallisuustekijänä.
Testeistä kyllä voi lukea että paras nastarengas jättää enemmän marginaalia nopeassa ajossa tai ääritilanteissa, mutta eroa keskinkertaisiin nastarenkaisiin ei olekaan sitten enää kovin paljoa. Nastat menettävät kuluessaan parhaat pitonsa, eli tämäkin ero on suurimmillaan uutena.
Jos ei tarvitse vertailua siitä mikä on paras löytyy videoita niistä mitkä ovat hyvät.
https://www.youtube.com/watch?v=tqvS0gOemr0
Tietysti on huomioitava myös "laatu"-fiilis. Eli henkilökohtainen tunne siitä että ajaa parhailla renkailla kun niissä on nastat, ja ajatus siitä että nastattomilla olisi jossakin "aivan varmasti" jäänyt sutimaan tai olisi menettänyt ajoneuvon hallinnan.
Tässä ei tiedetä miksi he haluavat lähes pysähtyä. Tuskin kuitenkaan aina johtuu nastattomista talvirenkaista. Toisaalta jos liikenneympyrässä on suojateitä pitää ajaa siten että jalankulkijan ei tarvitse pysähtyä. Ja luonnollisesti pitää näyttää vilkulla että poistuu liikenneympyrästä.
"..väistämisvelvollinen, on hyvissä ajoin nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä selvästi osoitettava, että hän aikoo noudattaa velvollisuuttaan." (Finlex, TLL 15 § )
Työmatkani liikenneympyröiden yhteydessä ei ole suojateitä eikä kevyen liikenteen väyliä ja näkyvyys on sen verran hyvä, että väistettävät näkyvät hyvissä ajoin jos heitä on.
Mutta pointti oli silti siinä, että näiden ja kaikkien muiden olosuhteiden puitteissa en viitsi hidastaa enempää kuin keli vaatii.
740 GLE:
Ymmärrän mitä tarkoitat. En minäkään viitsi ajaa tarpeettoman hitaasti, ajan nopeusrajoitusten mukaan. Eli keskustelemme käytännössä tilannenopeuksista jäisellä kelillä.
Kirjallisesti on vaikea kuvailla täsmällisesti mitä tarkoittaa kolmosvaihteella liikenneympyrässä koska niiden halkaisijoissa ja nopeusrajoituksissakin on eroja.
Itse en kuitenkaan koe että olisin joutunut tinkimään mistään kun luovuin nastoista, pikemminkin hyödyin siitä. Vaan onhan se loppujenlopuksi vain subjektiivinen näkemys siitä mikä sopii minun ajotapaani, ajoreitteihini ja ajoneuvooni. Yllätyin kuitenkin aidosti siitä että käytännössä nastarenkaat olivat minulle aivan turhat.
CS2800:
Kunnes eteen sattuu hirvi/peura /kojootti/pikkulapsi/onnettomuustilanne
Itselleni on täysin selvä asia käyttää mahdollisimman hyviä renkaita niin kauan kun lainsäädäntö sen hyväksyy. En tingi itseni(ajan paljon) tai perheeni turvallisuudesta.
PS. ei bmw:ssä ainakaan rengasäänet haittaa, enemmän ketuttaa radiosta tulevat huonot ohjelmat...
mukko:
Käytännässä sitä kuitenkin sopeutuu ajamaan käytössään olevilla välineillä ja niiden ehdoilla. Totta kai joissain olosuhteissa joku rengas pitää vähän paremmin ja jossain joku toinen ehkä vähän paremmin. Itse olen kokenut, että ne paikat missä normaaleissa ajoympäristöissäni saan nastoista mitään etua, rajoittuvat hitaisiin paikkoihin kuten parkkipaikoille, niille johtaville luiskille ja pihakaduille. Muualla nastoitus on täysin yhdentekevää. Noissa nopeudet ovat alhaisia ja pärjää kyllä kun käyttää päätään ja on varovainen. Kukaan ei kuole vaikka jäisi jumiin hetkeksi.
mukko:
Kun seuraan liikennettä huomaan että moni ajaa onnettoman lyhyillä turvaväleillä, eli peräänajoriski on olemassa rengastyypistä riippumatta. Myös jarruvalot vilkkuvat, eli he ajavat oman suorituskykynsä ylärajalla.
Itse olen ratkaissut tämän hirviasian sillä että noudatan nopeusrajoituksia, moni ohittaa. Kaikille lienee tuttua että nopeuden ollessa hitaampi on sekä näkökenttä laajempi että reaktioaikana ajettu matka on lyhyempi, lisäksi jarrutusmatka lyhenee. En siis koe että uudet nastarenkaat olisivat turvallisuuden kannalta muuta kuin yksi pieni varustelisä, mutta ne eivät ole varusteena haitattomat.
Haittojen vuoksi nastojen sallittu käyttöaika on rajoitettu, ja vaikka kitkarenkaat ovat huonot kesärenkaina ei niiden kesäkäyttöä ole kielletty.
Kun ollaan kävelyllä niin yhdessä ohi ajavassa Avensiksessa on todella kova nastamelu (ISO 13325 -standardin ohiajomelu ), joistakin autoista puolestaan kuuluu melkeinpä vain moottorin äänet. Se mitä sinne auton sisään kuuluu on jokaisen yksityisasia, mutta on hyvä tietää että kitkarengas on kesärengasta hiljaisempi.
Kaikki kai ajelevat itselleen sopivilla renkailla. Minä olen aina ollut kitkoja vastaan kunnes...tuli ostettua 4-vetoinen esittelyauto jossa siis kitkat. Pelkäsin koko ensimmäisen talven joka mutkaa ja risteystä kuin ruttoa. Sitten alkoi luottoa tulemaan, ja hyvin on neljä talvea pärjätty. Itse asiassa oma ajotyyli on muuttunut pehmeämmäksi ja kaikin tavoin rennommaksi. Oma havaintoni on, että käyttämällä laillisia nopeuksia selviää ongelmitta. Autossa on tosin ajonvakautus, joka auttaa asiaa. Mutta tämä ei ole vielä kertaakaan vilkkunut maantiellä, vain kaupungin mutkissa kun on testannut miten sitä pitoa taas olikaan. Perheessä myös toinen 4-vetoinen jossa uudet nastarenkaat. Ei sillä pärjää yhtään sen paremmin kuin tällä nastattomalla.
Nämä meidän perheen autoista ja kokemuksista täällä vaihtelevassa lounais-suomessa, mutta kaikki ajavat millä parhaaksi näkevät.
CS2800:
Minusta CS kertoi tuossa rengasvalinnasta oleellisen.
Minä ostin tällä viikolla uudet nastarenkaat. Talvikelit voi jatkua vielä pitkäänkin niin en jäänyt odottelemaan ensi talvea. Hintavertailuna laitan tiedoksi, että viikolla 19/2012 paistetut 4kpl GoodYear Ultragrip ice arctic kokoa 205/55/16" maksoi allevaihdettuna tasan 500e ja sain kuitin.
Aluksi (n. 1000km) pitää välttää sutimista ja kovia jarrutuksia, mutta pito on kohdallaan. Erityisesti jarrutuksissa tuntuu iso ero vanhoihin. On muuten erikoisen näköiset nastat ja kuvio noissa Goodyear gummeissa.
Jorma L:
Minkälaisiin vertaat, eli minkämerkkiset, ikäiset, miten kuluneet, ja oliko ne vanhat tyypiltään kitka vaiko nasta?
Itse vertasin Hakkapelitta 4:siin ja 5:siin joissa oli pintaa 6 ja 8 mm, ikää oli 2-3 vuotta.
mukko:
Omassani kuuluu kännykän bluetooth-yhteyden kautta nettiradio mistä päin maailmaa vain.
CS2800:
Vanhat oli HKPL 4, ostettu tammikuussa 2007. Olin päättänyt jo syksyllä, että ostan uudet renkaat jossain vaiheessa enkä säästellyt nastoja liiemmin. Edessä nastat oli kuluneet lähes kumin tasolle (etuveto, yli 500Nm vääntöä ). Kulutuspintaa oli suurinpiirtein 5mm.
Olen aika vakuuttunut, että kumit oli kovettuneet vuosien kuluessa. Ajoin kuitenkin tähän asti vaihtelevissa olosuhteissa tänäkin talvena, joten voin todeta että näilläkin PÄRJÄSI.
Nämä ovat se mielenkiintoinen osa nasta/kitka -keskustelua. Jos nastoja pidetään nimenomaan turvallisuustekijänä tulisi renkaat uusia jo aiemmin.
Aiemmin kun omassani oli vielä nastat (ne "kelieroja tasoittavat" ) ja ajoin kaverin autoa kysyin häneltä "onko sinulla kitkarenkaat alla kun sutii niin herkästi?". Ei ollut, ne olivat onneksi (kuluneet ) nastarenkaat koska muutoin en omaani nastattomia olisi luonnollisesti hankkinut.
CS2800:
Tarkoitatko, että jos nastat hankitaan paremman pidon vuoksi, niillä ajavat vaihtavat keskimäärin aiemmin taas uudet renkaat kuin kitkoilla ajavat? Olen yhdet kitkat ajanut loppuun ja niissä oli lopussa kitkapintaa noin 2mm. Viimeiset millit sulivat muutamassa kuukaudessa ihan talvella. Kun pito heikkenee, oli sitten kitkat tai nastat, renkaat sutivat (myös takana on luistoa, jos ei nyt varsinaista sutimista)enemmän kuin hyvät renkaat ja kuluminen nopeutuu huomattavasti. Itse olen sitä mieltä, että kun uudet renkaat hankkii, ostetaan niin hyvät kuin markkinoilta löytyy siihen tarkoitukseen mihin ne hankitaan, talvigummit talveksi ja kesägummit kesäkeleihin. Mielelläni vaihtaisin aina uudet renkaat keväisin ja syksyisin, mutta se ei ole taloudellisesti mahdollista. Olen aivan vakuuttunut, että nyt alla olevat renkaat hoitavat tehtävänsä liukkailla keleillä paremmin seuraavat 2 vuotta vaikka verrattaisiin uunituoreisiin kitkoihin.
Valitsit kitkat koska kaverisi vanhat nastat sutivat. Onko niin, ettei vanhoja kitkoja voi olla liikenteessä? Ne ovat kuitenkin keskimäärin pehmeämpää kumiseosta joka tarkoittaa että kulutuspinta pienenee. Jos uudet on 9mm, parin vuoden päästä voi olla enää 5mm ellei kumi ehdi jo kovettua. Jos kovettuu, pito ei olekaan enää sama kuin mihin ne uutena pystyivät. Voihan tietysti olla että kitkat on pakko vaihtaa aika tiuhaan ettei kudokset ala paistaa.
Jorma L:
ja tarkoitatko CS2800, että jos kitkat hankitaan huonommasta pidosta huolimatta, niin kitkat ajetaan sitten aina kulutuspinnan vasta loppuessa ja sitten vielä kesä päälle? kun niillä pärjää...
tuo taitaa eniten riippua taloudellisesta suhtautumisesta asiaan: siis onko valmis vaihtamaan kumit kun ajattelee että uudet on jo merkittävästi parempia kuin enemmän tai vähemmän kuluneet renkaat, vai vasta sitten kun on pakko.
nastarenkailla homma on vielä hieman erilainen sillä säännökset ovat muuttuneet. teiden kulumisessa viitataan usein varsin iäkkäisiin tutkimuksiin tästä syystä ja iäkkäillä renkailla tehtyihin nykytutkimuksiin. ja siihen myyttiin että nastat lentelee renkaista löytyy selitystä menneisyydestä ennen tehdasnasta-aikaa.
tiedän yhden jolla on kasariautossa alkuperäiset talvirenkaat joissa on tehdasnastat. jos moinen yhdistelmä otettaisin talvirengastesteihin niin jäätesteissä luultavasti tulisi hurja ero toiseksi tulleeseen. kumi on varmaan ihan kovettunut, mutta ne nastat on ihan terästä... ja niitä on paljon. uusiin on taas vähennetty lisää.
eli sitä mukaa kun on parantunut "kitkaominaisuudet" niin nastoja on vähennetty. ja sitä myötä kaikkein liukkaimman kelin pito ja nastojen haitat.
surffari:
Eihän nastoja ole vähennetty viime vuosina. Päinvastoin niiden määrä on vain lisääntynyt.
Nastojen lukumäärä oli sidoksissa renkaan vannekokoon.
Tuo rajaus oli tehty aikana, jolloin renkaan profiili oli korkeampi kuin nyt. 80-profiilisilla renkailla saadaan noin 50 kpl/m, mikä on juuri sama kuin nyt voimaan astuvassa "uudessa" nastamääräyksessä.
90- ja 00-luvuilla renkaan profiili aikoi kuitenkin madaltua. Eli vannekoko kasvoi kehän pysyessä samana. Täten saatiin samalle kehälle laittaa enemmän nastoja. Viimeisen 20 vuoden aikana nastojen lukumäärä ei todellakaan ole vähentynyt, vaan kasvanut jopa 40%:lla. Näillä uusilla määräyksillä vain palataan siihen alkuperäiseen määrään.
Tarkoitin sitä että nastat kuluvat, eli niiden paremmmat pito-ominaisuudet katoavat.
Ei. Luulin että ne olivat kitkarenkaat siksi että niissä oli todella huono pito. Kyse oli mielikuvasta joka oli syntynyt rengastestien vuoksi.
Rengassarja 15-tuumaisille vanteille maksaa allelaitettuna 470 euroa. Minun käytössäni tuo vastaa 100 euroa vuodessa.
Kitkakalle:
Uudet määräykset antavat vapauden laittaa nastoja vaikka niin paljon kuin kulutuspintaan saadaan sopimaan nastoja, kunhan vain tien kuluminen pysyy sallituissa rajoissa. "Nokian Hakkapeliitta 8:ssa. 16-tuumaisessa renkaassa on 190 nastaa".
http://www.savonsanomat.fi/erikoissivut/autot/autotalli/nokian-hakkapeliitta-8-on-testivoittajan-seuraaja/1294835
NHB:
Näin on, mutta pointti on että nastojen kuluttavuus pitää pysyä samana kuin tuolla 50 nastaa per metri standardinastoja. Tuon Nokiankin teitä kuluttava vaikutus on pienempi kuin vanhojen määräysten 130 nastan.
CS2800:
Tästähän oli juuri kysymys. Ajoin 6 vuotta Nokialaisilla, jotka maksoi 400e vuonna 2007. No lopussa oli vähän liukasta. Nyt sijoitin Goodyear renkaisiin 500e.
Jos haluaisit ajaa aina hyvillä renkailla, sijoittaisit niin 15-tuumaisiin talvigummeihin syksyllä 2013 470e, syksyllä 2014 470e jne. Sama rumba kesärenkaisiin joka kevät. Silloin alla ei olisi vanhoja renkaita.