eli sitä mukaa kun on parantunut "kitkaominaisuudet" niin nastoja on vähennetty. ja sitä myötä kaikkein liukkaimman kelin pito ja nastojen haitat.
Nastojen lukumäärä oli sidoksissa renkaan vannekokoon. 90- ja 00-luvuilla renkaan profiili aikoi kuitenkin madaltua. Eli vannekoko kasvoi kehän pysyessä samana.
Viimeisen 20 vuoden aikana nastojen lukumäärä ei todellakaan ole vähentynyt, vaan kasvanut jopa 40%:lla. Näillä uusilla määräyksillä vain palataan siihen alkuperäiseen määrään.
>Henkilöautojen nastarenkaiden nastan massaa ja pistovoimaa on tiekulutusvaikutusten vähentämiseksi
tiukennettu vuodesta 1990 lähtien. Vuonna 1990 keväästä lähtien käyttöön otettavien henkilöautorenkaiden
nastojen enimmäismassaksi rajoitettiin 1,8 g ja pistovoimaksi 120 N. Arvoja edelleen
tiukennettiin käyttöön otettavien renkaiden osalta vuoden 1993 huhtikuusta lähtien siten, että henkilöauton
renkaan nastan enimmäismassaksi sallittiin 1,1 g enimmäispistovoimalla 120 N ja vaihtoehtoisesti
1,4 g enimmäispistovoimalla 100 N. Edelleen vaatimusta tiukennettiin vuoden 1998 lokakuusta
lähtien siten, että käyttöön otettavien henkilöautojen nastarenkaiden enimmäismassa saa olla
enintään 1,1 g ja enimmäispistovoima 120 N. Viimeisin lievä tiukennus tulee voimaan vuoden 2005
alusta, josta lähtien henkilöautorenkaan nastan hyväksyntämittauksissa pistovoima mitataan 200
kPa:n rengaspaineella.
Teknisin vaatimuksin kevyen kaluston nastan massa on 1980 luvulla käytetystä kahdesta grammasta
rajoitettu nykyiseen 1,1 grammaan. VTT:n tutkimusten mukaan tällä ollut noin 45 %:n vähennysvaikutus
nastojen aiheuttamaan tiekulutukseen.<
näinpäs lienee, tosin myös renkaiden leveys on kasvanut melkoisesti autojen painonnousun myötä, joten nastoja per metri ei profiilisuhteesta suoraan tule.
nastamärä lienee pysynyt suht vakiona mutta nastoja on vain kevennetty eli huononnettu pidon kannalta. aikoinaan olen ajanut sellaista autoa jossa oli luokkaa 1000 nastaa renkaassa ja jääpito sen mukainen.
nastojen kuluminen: mikäli renkaalla ajetaan senverran paljon säilytysolosuhteisiin nähden ettei kumi kokonaan kovetu, nastaulkoneman pitäisi säilyä tai kasvaa. toki jos talvirenkaita säilytetään "siantuntevassa" rengashotellissa kuumassa kontissa tai siten että ikkunasta arska pääsee paistamaan renkaita...
Viimeisen 20 vuoden aikana nastojen lukumäärä ei todellakaan ole vähentynyt, vaan kasvanut jopa 40%:lla. Näillä uusilla määräyksillä vain palataan siihen alkuperäiseen määrään.
Ajan ammatikseni ja lähden liikenteeseen kelistä riippumatta joka päivä. Ajo-alueeni on pääasiassa Suomi, jonkin verran myös Ruotsi. 8 vuotta sitten siirryin kitkoihin enkä palaa takaisin. Suurin osa talvesta ajetaan sulalla asfaltilla eikä lumisella tai jäiselläkään ole eroa nastoihin verrattuna. Ainoa todellinen ero syntyy märällä jäällä jolloin renkaista riippumatta tulee olla varovainen. Hyvin olen näistäkin tilanteista selvinnyt ilman yhtäkään läheltä piti tilannetta.
Syksyllä 2012 julkaistiin laaja suomalainen tutkimus nastojen tietä kuluttavasta vaikutuksesta ja se oli suurempi kuin edes otaksuin. Onneksi nyt tulee uusi laki jolla nastojen lukumäärää pienennetään oleellisesti. Kannatan ehdottomasti toaalikieltoa ja tähän suuntaan on jo Ruotsissa ja Norjassa menty.
Itse ajoin pitkiäkin matkoja noilla loppuunajetuilla renkaillani aiemmin tänä talvena enkä joutunut "läheltä piti" tai mihinkään muuhunkaan tilanteeseen. Osaksi varmaan tuuria ja toiseksi auto jossa ajonvakautus jne.
Erityisesti matka-ajossa huonot renkaat ei tunnu missään, risteyksissä ja taajamissa sitten enemmän.
Kolareita kuitenkin sattuu, ehkä niille jotka eivät ole niin hyviä kuskeja kuin minä ja leonardo
Saksassa, jossa kitkat eivät sovi talvikeleihin niin hyvin kuin pohjoismaiset kitkat, alennetaan nopeudet 50 km/h kun lunta sataa. Se nopeus tuntuu aika vähäiseltä 3-kaistaisella tiellä suomalaisen kuskin silmin jos kyse on vain liukkaudesta. Kollegani jopa pysäytettiin poliisin toimesta viime vuonna kun ajoi baanalla 80km/h lumisateessa, tilapäiset nopeusrajoitukset ei ollut sillä tiellä voimassa. Meno oli kuulemma näyttänyt hurjalta poliisin mielestä.
Vaimo kertoi yllättyneensä kuinka varmaksi ja vakaaksi minun auto muuttui renkaiden vaihdon jälkeen. Lähiseudulla on melko paljon ns. tiekarhun urittamaa jäätikköistä tietä.
Summa summarum: Minä vastustan nastojen totaalikieltoa. Ruotsi on väärä verrokki. Siellä on tuhansia kilometrejä tavallista korpitaivalta, jossa kaistat on erotettu kaiteella. Kohtaamisonnettomuudet estyvät näillä paljon tehokkaammin kuin hyvillä renkailla.
Minusta pitäisi keskittyä ennemmin siihen, ettei kukaan aja vanhoilla renkailla, oli sitten kitkat tai nastat. Itse laittaisin rajaksi 5 vuotta. Ulkoisesti uudenveroisilla, esim. alkuperäisillä, vuonna 1994 rekisteröidyn auton mukana tulleilla Nokian NR 08 renkailla ei saisi olla asiaa liikenteeseen.
Pari kommenttia sallittakoon:
-Tuo Saksan 50 km/h ei johdu huonosti talvikeleihin sopivista kitkarenkaista, vaan huonosta näkyväisyydestä:
"§ 3 Geschwindigkeit
(1) Der Fahrzeugführer darf nur so schnell fahren, daß er sein Fahrzeug ständig beherrscht. Er hat seine
Geschwindigkeit insbesondere den Straßen-, Verkehrs-, Sicht-und Wetterverhältnissen sowie seinen persönlichen
Fähigkeiten und den Eigenschaften von Fahrzeug und Ladung anzupassen. Beträgt die Sichtweite durch Nebel,
Schneefall oder Regen weniger als 50 m, so darf er nicht schneller als 50 km/h fahren, wenn nicht eine geringere
Geschwindigkeit geboten ist."
-No, Suomessahan on tavallista, että ajetaan rankkasateessa toisten perässä 130-140 km/h, luottaen siihen, ettei siellä edellä mitään satu.
Pari kollegaani on asunut vuosia Saksassa ja siellä on syksyisin tyypillistä, että ajetaan sumussa (kun ei kunnolla näy edes oman auton nokkapeltiä ) yli 200 km/h. Ehkä sielläkin lopulta on tarvittu viranomaisen ohjaavaa kättä kun sääolot muuttuu. Kaikilla teillä ei tietty ole olemassa kauko-ohjattavia nopeusrajoitusmerkkejä, osalla ei ole mitään nopeusrajoituksia.
Nyt kun olen ajanut kitkarenkailla muutaman viikon melkein kaikissa mahdollisissa talvikeleissä ja kaikenlaisilla teillä, pitää todeta, että kitkarenkaat eivät ole minun renkaani ja hommaan ensi talveksi nastarenkaat, ehkä jo nyt keväällä.
Yhteenvetona:
Aivan erinomaiset ja pitävät renkaat maaseudun teillä, nopeilla ja hitailla, jäisillä mutkateilläkin. Mutta pitää pysyä pois pääteiltä.
Pääteiden (vilkaasti likennöityjen) risteykset, kaupungin kadut ja kiertoliittymät ovat kauhun paikkoja.
Kitkat pitävät siis erinomaisesti, kunnes pito tietyissä paikoissa romahtaa täysin. Ero kiitettävän ja ala-arvoisen pidon välillä on todella suuri. Toki kokenut kuski pystyy ennakoimaan liukkaat paikat, mutta ei ole nautinto ajaa jännittyneenä, varsinkaan pitkää matkaa.
Myös luistoneston merkkivalon vilkkuminen joka kiihdytyksessä ärsyttää. Kitkat kun eivät äänellään varoita yhtään etukäteen kuten nastat tekevät.
Jos ajaisin vain, tai edes pääasiassa maaseudun teillä, valintani olisi kitkat. Mutta kun niitä muitakin teitä on ajettava, niin valitsen nastat.
Mikä tässä nyt on niin vaikeaa? Sovitaan että nastat rouhii teitä urille ja pölyä nousee. Viherpiipertäjät . Täällä pitää tuoksua pakokaasut eikä ajatella miten maailma pelastuu rengasvalinnan avulla.
Nastarengaskuskit: Älkää enää lähtekö tämän marginaaliryhmän (kitkailijat) kanssa mihinkään keskusteluihin. Katsotaan kuinka kauan jaksavat yksinään meuhkata...
Jos haluaisit ajaa aina hyvillä renkailla, sijoittaisit niin 15-tuumaisiin talvigummeihin syksyllä 2013 470e, syksyllä 2014 470e jne. Sama rumba kesärenkaisiin joka kevät. Silloin alla ei olisi vanhoja renkaita.
Ei sentään. Nastarenkaista huomasin että ne olivat kuudentena talvena liukkaat, ja ajotavastani johtuen niissä oli pääosa nastoista tallella (en yleensä kiihdyttele tai jarruttele voimakkaasti paljaalla asfaltilla ). Möin auton tuossa vaiheessa pois, joten en silloin voinut testata tilannetta ennen / jälkeen.
Kitkarenkaista ei ole vielä noin pitkää kokemusta. Itse en kuitenkaan aio palata nastarenkaiden käyttäjäksi. Vaimolleni sanoin ettei pidä kiihdyttää mutkissa.
Pitäisi vielä provosoida ihan vaan mielenkiinnon vuoksi ESP toimintaan, ei pelkkä luistonesto. Loskakelillä ajonvakautuksen merkkivalo vilahti kaistanvaihdossa kerran.
En minäkään lähtisi nastoja kokonaan kieltämään, mutta uskon että nykytilanteessa moni ostaa nastarenkaat vain siksi että luulevat että nastarengas on synonyymi talvirenkaalle. Esimerkiksi Bridgestonen nastarengas pysähtyy jäällä vain 8 metriä lyhyemmällä matkalla kuin saman merkin nastaton (56,4 m vs. 48,2 m ). Ero todennäköisesti lyhenee kun nastat kuluvat.
Ei kitkarenkaita pääse koeajamaan missään, joten vaatii jonkin verran rohkeutta panostaa se 500 euroa renkaisiin. Henkilökohtaisella tasolla se oli hintaansa arvokkaampi investointi alempaan melutasoon, eli matkustusmukavuuteen.
Teille renkailla hienostijoille. Ainakin, kun olin nuori niin eipä juuri kellään ollut varaa ostaa uusia nastarenkaita. Silloin tulivat apuun pinnoitetut renkat. Ainakin täällä olivat suosittuja MCribberit. Ne olivat edullisia ja hyviä.
Lopuksi, kun oli puhti pois niin otettiin loput nastat pois ja ajettiin kesä vielä niillä.
Nythän nuo Piipparit (siis vihreät töpselikärsät ja autorenkaiden myyjät) vaativat että n.4,5 mm renkaat pitäisi vaihtaa. Ainakin Veljet Idästä kyttäävät näitä.
Missä on siis pinnoitus. Eikö yleensäkin vihreiden pitäisi suosia tätä kierrätystä.
Minun mielestäni on hieno asia, että autoilija saa itse valita ajaako nastoilla vai kitkoilla.
Itse olen ajanut n. 15 v kitkoilla, mutta toivon hartaasti, että oikeus ajaa nastarenkaillakin säilyy. Nastojen karhentava vaikutus on erittäin tärkeää kitkarenkaiden toimivuutta ajatellen. Tämä todettiin aikanaan Japanissa, kun nastat kiellettiin.
Tuo asia on ollut pitkään mielessäni.mutta en kerennyt kirjoitaa siitä. Nastarenkaat todellakin pitävät tiet sopivina kitkoille, kunhan niitä vain on riittävästi.
Tuo asia on ollut pitkään mielessäni.mutta en kerennyt kirjoitaa siitä. Nastarenkaat todellakin pitävät tiet sopivina kitkoille, kunhan niitä vain on riittävästi.
Olen asunut Japanissa useita vuosia. En ole huomannut juurikaan eroa Suomeen vaikka nastoja ei ole karhentamassa. Jotkut Sapporon risteykset ovat liukkaampia kuin Suomessa, mutta ne on harvassa eikä ajonopeus ole siellä suuri. Sitävastoin ero pölyssä on selvä. Sitä ei ole.
Kelit Hokkaidolla ovat myös pahemmat kuin Suomessa. Lunta tulee huomattavasti enemmän ja lämpötila vaihtelee enemmän kuin Suomessa. Sapporossa on nyt lunta 120 cm ja pakkasta -7 C. Ensilumi tuli marraskuussa ja se on pysynyt maassa pikkihiljaa vahvistuen. Ajoin viikonloppuna länsi-Hokkaidolle. Siellä lunta oli 210 cm ja pakkasta -12 C. Lumilukemat ovat meren pinnan tasolta. Vuoristossa oli neljättä metriä.
Kitkat eivät vaadi nastojen karhennusta eivätkä suolaa.
Viime kesänä sattui kohtalaisen paljon kuolemaan johtaneita kohtaamisonnettomuksia suorilla tieosuuksilla. Onkohan näitä analysoitu tarkemmin. Sateinen kesä ja uraiset tiet vaatisivat varoituksen esim. varoitusmerkin muodossa.
Toinen asia mitä keskustelussa ei käsitellä on ympäristön melu. Moottoritien vaikutusalueella loppusyksystä alkaa kohina, jota rajoittaa asuinviihtyvyyttä.
Asfalttipölyn huomaa samoin loppusyksystä autoa pestäessä kun konepellillä on musta tahma. Alkutalvesta tämä ilmiö alkoi jo ennen teiden suolausta. Asfalttipölystä ja sen vaikutuksesta en ole huomannut muita kuin nastafirman maksaman tutkimuksen. Tässä olisi tutkimuksen paikka.
Tässä taas uutinen ja varsinainen tutkimus. Miten lie "varma tieto" että ko. ihmisten taival päättyy juuri nastojen pölyn vuoksi. Kaupunki-ilmassa on pölyä aika rajusti keväisin muutenkin. Jos Tukholman taso pelkkien nastojen vuoksi olisi oikeasti 30-40 ihmistä, ja muusta pölystä varmaan jokin suurempi luku, miten paljon pölyn aiheuttamia kuolemia tulee esim. Pekingin ilman vuoksi, PM2.5 indeksi liikkuu talvikuukausina 300-400 yksikön paikkeilla. PM2.5 skaala on esim. Helsingissä >25 Very Poor.
Luulisi että noilla tasoilla pekingiläiset kuolisi kaikki lähivuosina. Sapporossa onkin ihan oikeat talvikelit, olet jo unohtanut kuinka suomessa hölmöillään suola/hiekkasekoituksen kanssa aina kun pakkasta on alle -10C. Joku vielä luulee, että ikkunat sotkeva massa on asfalttia, suolaa se on.
Luulisi että noilla tasoilla pekingiläiset kuolisi kaikki lähivuosina.
Ja paljon kiinalaisia saasteisiin kuoleekin. Arviot liikkuvat miljoonissa.
A study by Greenpeace and Beijing University focusing on four Chinese cities estimates the number of people dying prematurely from air pollution is close to three times that killed by traffic accidents.
The illnesses are an unwanted consequence of the economic growth that helped spur a 32 percent jump in Chinas car sales last year. Outdoor air pollution kills 1.3 million people globally each year, the World Health Organization estimates. A growing body of evidence shows dirty air not only triggers asthma and other respiratory conditions, over time it may the damage heart and blood vessels, and even cause birth defects.
Luulisi että noilla tasoilla pekingiläiset kuolisi kaikki lähivuosina.
Ja paljon kiinalaisia saasteisiin kuoleekin. Arviot liikkuvat miljoonissa.
Ehkä kiinalaisten olisi kannattanut ostaa Volvon sijasta SAAB. Saabiahan mainostettiin takavuosina niin puhtaaksi, että sen pakoputkesta tuli vähemmän saasteita kuin imusarjaan meni sisään. Jos kinuskit olisivat alkaneet valmistaa SAABeja paikan päällä ja täyttäneet Pekingin ym. suurkaupungit niillä, niin saasteongelma olisi pian ratkaistu.
Ajoin viime maanantaina Hämeenlinnan motaria talvilomalle pohjoisen suuntaan. Tie oli jostain syystä unohtunut suolata (noin klo 16) ja oli jäinen. Ajelin cruisella rajoitusten mukaan noin satasta. Uudet renkaat ja suora tie, mikäs siinä ajellessa. Ennen Hyvinkäätä joku oli ajanut penkkaan vastaantulevien puolella, Hämeenlinnan ja Valkeakosken välillä joku oli pyöräyttänyt auton ja peräkärryn (jossa oli soutuvene) siten, että auton nokka oli tulosuuntaan ohituskaistalla, peräkärry oli vähän käynyt penkassa. Sitten radiosta tuli ilmoitus että joku oli Riihimäen kohdalla onnistunut ajamaan auton pyörät taivasta kohti. Lopuksi Novaan soitti vielä nainen, joka varoitteli että tie on tosi liukas, ei uskalla ajaa edes kuuttakymppiä kun on kitkat alla. Tämä kaikki noin tunnin sisällä ja on tuskin tyhjentävä selitys kaikista sattumista. Autoja oli liikenteessä melko vähän, kuin arkisin keskellä päivää. Mitähän kaikkea olisi tapahtunut kun olisi sattunut "menoliikenteen aikaan" ?
Sen suolaamisen voisi lopettaa kokonaan vaikka heti. Hölmöläisten hommaa. Nastat pääsee kuluttamaan asfalttia tunnetuin seurauksin. Autot ruostuu. Jne.
Kitkajengi voisi sitten ostaa nastarenkaat jos pelottaa.
Otsikon taakse kätkeytyi tieto, että rakennusvirasto haluaa rajoittaa nastarenkaiden käyttöä. Otsikko ei kerro sitä, että 80% autoilijoista haluaa käyttää nastarenkaita.
Otsikko ei kerro sitä, että 80% autoilijoista haluaa käyttää nastarenkaita.
Meinaat että autoilijat itse tietävät mikä on kitkarenkaiden ja nastarenkaiden ero? Minä en tiennyt ennen kuin itse kokeilin, enkä enää aio palata nastoihin koska niistä ei olisi minulle henkilökohtaista etua.
Aiemmin "asiantuntemukseni" renkaista perustui TM-testeihin, eikä noilla testituloksilla ole minulle enää arvoa. Ne menettivät jotekin uskottavuutensa. Ihan kuten ei esimerkiksi 0-100 km/h mittausarvolla ole arkiajossakin varsinaista merkitystä, 6 sekunnin kiihtyvyys voittaa 7,5 sekunnin kiihtyvyyden.
Uskon että vähintään 50 % ei ole edes kokeillut kitkarenkaita, mutta silti haluavat käyttää nastarenkaita koska "kaikki muutkin" käyttävät niitä. Moni tuntuisi sekoittavan nastattomuuden kesärenkailla ajamiseen, eivätkä myöskään hoksaa että kuluneet / vanhat nastarenkaat eivät ole hyvät nekään.
Itse haluaisin vaihtaa talvikumeiksi kitkat, mutta en uskalla kun tuo vaimokin autolla ajelee. Ja nyt kun uuden auton mukana tuli vielä pakastavedetyt Continentalit, niin joutuu nyt ne ainakin ajamaan loppuun.
Kyllähän sitä itse varmaan kitkoilla pärjäisi, mutta kyllä kitkat vaan ovat surkeat sellaisellä jäisellä tienpinnalla. Ja tuolla paremmalla puoliskollani kun ei ajokokemusta ole läheskään samoissa määrin kuin itsellä, niin olisi se vaan aika ikävä paikka hänet laittaa kitkoilla liukastelemaan.
Ajakoot ihmiset Suomessakin kitkarenkoilla jos väkisin haluavat, sama se minulle...
Mutta turha alkaa valittamaan muille siitä että tiet kuluu: kitkattajia vartenhan sitä suolaa pitää kylvää. Nastarenkailla ajaville suolaus ei tuo mitään järkevää etua.
Ja niin kauan kuin kaupunki odottaa ja odottaa kaikkien lumien sulamista ennenkuin pistävät harja-autot liikkeelle, on törkeää syyllistää tienkäyttäjiä.
Ihan mahdoton tehtävä putsata kahteen kertaan kaikkein vilkkaimmat pätkät?
Harjatkoon minun puolestani vaikka kolme kertaa olosuhteiden ja sijainnin mukaan.
Montakohan miljardia sekin muka maksaisi?
Johonkin uskomattoman typerään metro-automaatioon voidaan kaataa tuohta vaikka kuinka, mutta samalla nitkutetaan pienissä helpoissa hommissa.
Ajakoot ihmiset Suomessakin kitkarenkoilla jos väkisin haluavat, sama se minulle...
Aivan. Valinnan vapaus on hieno asia!
Kuukeri:
Mutta turha alkaa valittamaan muille siitä että tiet kuluu: kitkattajia vartenhan sitä suolaa pitää kylvää. Nastarenkailla ajaville suolaus ei tuo mitään järkevää etua.
Sama marina on jatkunut niin kauan kuin minä olen ajanut, eli ainakin 70-luvulta lähtien. Jo silloin liikenteen verotus oli reilusti ylijäämäistä tiemäärärahoihin nähden.
Sen jälkeen liikenteen verotus on kasvanut ja nastarenkaiden tietä kuluttava vaikutus / rengas on pienentynyt (moneenkin kertaan) ja liikenteen verotuksen ylijäämä on kasvanut dramaattisesti suuremmaksi. Maksamme siis reilusti enemmän kuin kulutamme.
Märkä tie rapautuu ja kuluu selvästi kuivaa enemmän, lumisesta puhumattakaan. Suola on siis paitsi osasyy tien kulumiseen, myös tarpeeton, koska kitkoillakin on kuulemma yhtä hyvä ajaa kuin nastoilla ja sitä paitsi kitkoilla ajavat ovat hyviä kuskeja.
Johtopäätös on selvä, kaikki renkaat pitää sallia ja kieltää suolaus.
Otsikko ei kerro sitä, että 80% autoilijoista haluaa käyttää nastarenkaita.
Meinaat että autoilijat itse tietävät mikä on kitkarenkaiden ja nastarenkaiden ero? Minä en tiennyt ennen kuin itse kokeilin, enkä enää aio palata nastoihin koska niistä ei olisi minulle henkilökohtaista etua.
Ennen ostopäätöstä on helpompi päästä kokeilemaan kokonaista autoa kuin renkaita. Ethän vain ostanut kokeilematta? Jos mielipide on sinulle riittävä päätöksentekokriteeri, miksi et suo muille mielipiteen vapautta?
Kerro, mikä on meille riittävän hyvä kitkarengas, niin hankin sellaiset ensi syksynä, kun meillä Rouvan auto tarvii uudet talvitassut. Elleivät ne meidän ajossamme hyvät, niin ostat ne meiltä sitten kuukauden kuluttua 85 % uuden hinnasta. OK?
Ei blondivitsejä, kiitos, Rouva on tummahiuksinen.
uuden auton mukana tuli vielä pakastavedetyt Continentalit, niin joutuu nyt ne ainakin ajamaan loppuun.
Mistä joudut Kontiasilla tinkimään?
Aivan uudet ContiIcet ovat meluisat, mutta se häly laantuu muutaman tuhannen kilometrin matkalla. Sen jälkeen ainakin minun autoni alla pyöriviä Kontiaisia on parikin satunnaista matkustajaa korvakuulolta arvioinut kitkarenkaiksi.
Laadukkaat 45-profiiliset kesärenkaat ovat ainakin tuossa autossa nastoja meluisammat.
Kitkakalle:
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194794656609/artikkeli/laki+talvirenkaista+lahtee+joka+neljas+nasta+pois+ensi+talvena.html
>Esimerkiksi yleisimmässä rengaskoossa (205/55 R16) nastamäärä putoaa 34:lla eli peräti 26 prosenttia.<
http://www.lvm.fi/fileserver/Julkaisuja%2072_2004.pdf
>Henkilöautojen nastarenkaiden nastan massaa ja pistovoimaa on tiekulutusvaikutusten vähentämiseksi
tiukennettu vuodesta 1990 lähtien. Vuonna 1990 keväästä lähtien käyttöön otettavien henkilöautorenkaiden
nastojen enimmäismassaksi rajoitettiin 1,8 g ja pistovoimaksi 120 N. Arvoja edelleen
tiukennettiin käyttöön otettavien renkaiden osalta vuoden 1993 huhtikuusta lähtien siten, että henkilöauton
renkaan nastan enimmäismassaksi sallittiin 1,1 g enimmäispistovoimalla 120 N ja vaihtoehtoisesti
1,4 g enimmäispistovoimalla 100 N. Edelleen vaatimusta tiukennettiin vuoden 1998 lokakuusta
lähtien siten, että käyttöön otettavien henkilöautojen nastarenkaiden enimmäismassa saa olla
enintään 1,1 g ja enimmäispistovoima 120 N. Viimeisin lievä tiukennus tulee voimaan vuoden 2005
alusta, josta lähtien henkilöautorenkaan nastan hyväksyntämittauksissa pistovoima mitataan 200
kPa:n rengaspaineella.
Teknisin vaatimuksin kevyen kaluston nastan massa on 1980 luvulla käytetystä kahdesta grammasta
rajoitettu nykyiseen 1,1 grammaan. VTT:n tutkimusten mukaan tällä ollut noin 45 %:n vähennysvaikutus
nastojen aiheuttamaan tiekulutukseen.<
näinpäs lienee, tosin myös renkaiden leveys on kasvanut melkoisesti autojen painonnousun myötä, joten nastoja per metri ei profiilisuhteesta suoraan tule.
nastamärä lienee pysynyt suht vakiona mutta nastoja on vain kevennetty eli huononnettu pidon kannalta. aikoinaan olen ajanut sellaista autoa jossa oli luokkaa 1000 nastaa renkaassa ja jääpito sen mukainen.
nastojen kuluminen: mikäli renkaalla ajetaan senverran paljon säilytysolosuhteisiin nähden ettei kumi kokonaan kovetu, nastaulkoneman pitäisi säilyä tai kasvaa. toki jos talvirenkaita säilytetään "siantuntevassa" rengashotellissa kuumassa kontissa tai siten että ikkunasta arska pääsee paistamaan renkaita...
NHB:
heehee: ja nastattomassa "pitopartikkelit"
surffari:
Japanikitkoissa noita on ollut jo iät ajat.
Oliko jossain vaiheessa jokin uusiorengaskin, vai muistanko väärin?
Ajan ammatikseni ja lähden liikenteeseen kelistä riippumatta joka päivä. Ajo-alueeni on pääasiassa Suomi, jonkin verran myös Ruotsi. 8 vuotta sitten siirryin kitkoihin enkä palaa takaisin. Suurin osa talvesta ajetaan sulalla asfaltilla eikä lumisella tai jäiselläkään ole eroa nastoihin verrattuna. Ainoa todellinen ero syntyy märällä jäällä jolloin renkaista riippumatta tulee olla varovainen. Hyvin olen näistäkin tilanteista selvinnyt ilman yhtäkään läheltä piti tilannetta.
Syksyllä 2012 julkaistiin laaja suomalainen tutkimus nastojen tietä kuluttavasta vaikutuksesta ja se oli suurempi kuin edes otaksuin. Onneksi nyt tulee uusi laki jolla nastojen lukumäärää pienennetään oleellisesti. Kannatan ehdottomasti toaalikieltoa ja tähän suuntaan on jo Ruotsissa ja Norjassa menty.
Näinhän se tavallisesti menee. Mutulla mennään.
Itse ajoin pitkiäkin matkoja noilla loppuunajetuilla renkaillani aiemmin tänä talvena enkä joutunut "läheltä piti" tai mihinkään muuhunkaan tilanteeseen. Osaksi varmaan tuuria ja toiseksi auto jossa ajonvakautus jne.
Erityisesti matka-ajossa huonot renkaat ei tunnu missään, risteyksissä ja taajamissa sitten enemmän.
Kolareita kuitenkin sattuu, ehkä niille jotka eivät ole niin hyviä kuskeja kuin minä ja leonardo
Saksassa, jossa kitkat eivät sovi talvikeleihin niin hyvin kuin pohjoismaiset kitkat, alennetaan nopeudet 50 km/h kun lunta sataa. Se nopeus tuntuu aika vähäiseltä 3-kaistaisella tiellä suomalaisen kuskin silmin jos kyse on vain liukkaudesta. Kollegani jopa pysäytettiin poliisin toimesta viime vuonna kun ajoi baanalla 80km/h lumisateessa, tilapäiset nopeusrajoitukset ei ollut sillä tiellä voimassa. Meno oli kuulemma näyttänyt hurjalta poliisin mielestä.
Vaimo kertoi yllättyneensä kuinka varmaksi ja vakaaksi minun auto muuttui renkaiden vaihdon jälkeen. Lähiseudulla on melko paljon ns. tiekarhun urittamaa jäätikköistä tietä.
Summa summarum: Minä vastustan nastojen totaalikieltoa. Ruotsi on väärä verrokki. Siellä on tuhansia kilometrejä tavallista korpitaivalta, jossa kaistat on erotettu kaiteella. Kohtaamisonnettomuudet estyvät näillä paljon tehokkaammin kuin hyvillä renkailla.
Minusta pitäisi keskittyä ennemmin siihen, ettei kukaan aja vanhoilla renkailla, oli sitten kitkat tai nastat. Itse laittaisin rajaksi 5 vuotta. Ulkoisesti uudenveroisilla, esim. alkuperäisillä, vuonna 1994 rekisteröidyn auton mukana tulleilla Nokian NR 08 renkailla ei saisi olla asiaa liikenteeseen.
Pari kommenttia sallittakoon:
-Missähän tuo laaja tutkimus on julkaistu?
-Ruotsissa taitaa olla yksi katu, jolla on nastarenkaiden käyttö kielletty.
-Tuo Saksan 50 km/h ei johdu huonosti talvikeleihin sopivista kitkarenkaista, vaan huonosta näkyväisyydestä:
"§ 3 Geschwindigkeit
(1) Der Fahrzeugführer darf nur so schnell fahren, daß er sein Fahrzeug ständig beherrscht. Er hat seine
Geschwindigkeit insbesondere den Straßen-, Verkehrs-, Sicht-und Wetterverhältnissen sowie seinen persönlichen
Fähigkeiten und den Eigenschaften von Fahrzeug und Ladung anzupassen. Beträgt die Sichtweite durch Nebel,
Schneefall oder Regen weniger als 50 m, so darf er nicht schneller als 50 km/h fahren, wenn nicht eine geringere
Geschwindigkeit geboten ist."
-No, Suomessahan on tavallista, että ajetaan rankkasateessa toisten perässä 130-140 km/h, luottaen siihen, ettei siellä edellä mitään satu.
nikkra:
Pari kollegaani on asunut vuosia Saksassa ja siellä on syksyisin tyypillistä, että ajetaan sumussa (kun ei kunnolla näy edes oman auton nokkapeltiä ) yli 200 km/h. Ehkä sielläkin lopulta on tarvittu viranomaisen ohjaavaa kättä kun sääolot muuttuu. Kaikilla teillä ei tietty ole olemassa kauko-ohjattavia nopeusrajoitusmerkkejä, osalla ei ole mitään nopeusrajoituksia.
Nyt kun olen ajanut kitkarenkailla muutaman viikon melkein kaikissa mahdollisissa talvikeleissä ja kaikenlaisilla teillä, pitää todeta, että kitkarenkaat eivät ole minun renkaani ja hommaan ensi talveksi nastarenkaat, ehkä jo nyt keväällä.
Yhteenvetona:
Aivan erinomaiset ja pitävät renkaat maaseudun teillä, nopeilla ja hitailla, jäisillä mutkateilläkin. Mutta pitää pysyä pois pääteiltä.
Pääteiden (vilkaasti likennöityjen) risteykset, kaupungin kadut ja kiertoliittymät ovat kauhun paikkoja.
Kitkat pitävät siis erinomaisesti, kunnes pito tietyissä paikoissa romahtaa täysin. Ero kiitettävän ja ala-arvoisen pidon välillä on todella suuri. Toki kokenut kuski pystyy ennakoimaan liukkaat paikat, mutta ei ole nautinto ajaa jännittyneenä, varsinkaan pitkää matkaa.
Myös luistoneston merkkivalon vilkkuminen joka kiihdytyksessä ärsyttää. Kitkat kun eivät äänellään varoita yhtään etukäteen kuten nastat tekevät.
Jos ajaisin vain, tai edes pääasiassa maaseudun teillä, valintani olisi kitkat. Mutta kun niitä muitakin teitä on ajettava, niin valitsen nastat.
Mikä tässä nyt on niin vaikeaa? Sovitaan että nastat rouhii teitä urille ja pölyä nousee. Viherpiipertäjät
. Täällä pitää tuoksua pakokaasut eikä ajatella miten maailma pelastuu rengasvalinnan avulla.
Nastarengaskuskit: Älkää enää lähtekö tämän marginaaliryhmän (kitkailijat) kanssa mihinkään keskusteluihin. Katsotaan kuinka kauan jaksavat yksinään meuhkata...
Jorma L:
Ei sentään. Nastarenkaista huomasin että ne olivat kuudentena talvena liukkaat, ja ajotavastani johtuen niissä oli pääosa nastoista tallella (en yleensä kiihdyttele tai jarruttele voimakkaasti paljaalla asfaltilla ). Möin auton tuossa vaiheessa pois, joten en silloin voinut testata tilannetta ennen / jälkeen.
Kitkarenkaista ei ole vielä noin pitkää kokemusta. Itse en kuitenkaan aio palata nastarenkaiden käyttäjäksi. Vaimolleni sanoin ettei pidä kiihdyttää mutkissa.
Pitäisi vielä provosoida ihan vaan mielenkiinnon vuoksi ESP toimintaan, ei pelkkä luistonesto. Loskakelillä ajonvakautuksen merkkivalo vilahti kaistanvaihdossa kerran.
En minäkään lähtisi nastoja kokonaan kieltämään, mutta uskon että nykytilanteessa moni ostaa nastarenkaat vain siksi että luulevat että nastarengas on synonyymi talvirenkaalle. Esimerkiksi Bridgestonen nastarengas pysähtyy jäällä vain 8 metriä lyhyemmällä matkalla kuin saman merkin nastaton (56,4 m vs. 48,2 m ). Ero todennäköisesti lyhenee kun nastat kuluvat.
Ei kitkarenkaita pääse koeajamaan missään, joten vaatii jonkin verran rohkeutta panostaa se 500 euroa renkaisiin. Henkilökohtaisella tasolla se oli hintaansa arvokkaampi investointi alempaan melutasoon, eli matkustusmukavuuteen.
Teille renkailla hienostijoille. Ainakin, kun olin nuori niin eipä juuri kellään ollut varaa ostaa uusia nastarenkaita. Silloin tulivat apuun pinnoitetut renkat. Ainakin täällä olivat suosittuja MCribberit. Ne olivat edullisia ja hyviä.
Lopuksi, kun oli puhti pois niin otettiin loput nastat pois ja ajettiin kesä vielä niillä.
Nythän nuo Piipparit (siis vihreät töpselikärsät ja autorenkaiden myyjät) vaativat että n.4,5 mm renkaat pitäisi vaihtaa. Ainakin Veljet Idästä kyttäävät näitä.
Missä on siis pinnoitus. Eikö yleensäkin vihreiden pitäisi suosia tätä kierrätystä.
Minun mielestäni on hieno asia, että autoilija saa itse valita ajaako nastoilla vai kitkoilla.
Itse olen ajanut n. 15 v kitkoilla, mutta toivon hartaasti, että oikeus ajaa nastarenkaillakin säilyy. Nastojen karhentava vaikutus on erittäin tärkeää kitkarenkaiden toimivuutta ajatellen. Tämä todettiin aikanaan Japanissa, kun nastat kiellettiin.
Tuo asia on ollut pitkään mielessäni.mutta en kerennyt kirjoitaa siitä. Nastarenkaat todellakin pitävät tiet sopivina kitkoille, kunhan niitä vain on riittävästi.
Trumppa:
Olen asunut Japanissa useita vuosia. En ole huomannut juurikaan eroa Suomeen vaikka nastoja ei ole karhentamassa. Jotkut Sapporon risteykset ovat liukkaampia kuin Suomessa, mutta ne on harvassa eikä ajonopeus ole siellä suuri. Sitävastoin ero pölyssä on selvä. Sitä ei ole.
Kelit Hokkaidolla ovat myös pahemmat kuin Suomessa. Lunta tulee huomattavasti enemmän ja lämpötila vaihtelee enemmän kuin Suomessa. Sapporossa on nyt lunta 120 cm ja pakkasta -7 C. Ensilumi tuli marraskuussa ja se on pysynyt maassa pikkihiljaa vahvistuen. Ajoin viikonloppuna länsi-Hokkaidolle. Siellä lunta oli 210 cm ja pakkasta -12 C. Lumilukemat ovat meren pinnan tasolta. Vuoristossa oli neljättä metriä.
Kitkat eivät vaadi nastojen karhennusta eivätkä suolaa.
Viime kesänä sattui kohtalaisen paljon kuolemaan johtaneita kohtaamisonnettomuksia suorilla tieosuuksilla. Onkohan näitä analysoitu tarkemmin. Sateinen kesä ja uraiset tiet vaatisivat varoituksen esim. varoitusmerkin muodossa.
Toinen asia mitä keskustelussa ei käsitellä on ympäristön melu. Moottoritien vaikutusalueella loppusyksystä alkaa kohina, jota rajoittaa asuinviihtyvyyttä.
Asfalttipölyn huomaa samoin loppusyksystä autoa pestäessä kun konepellillä on musta tahma. Alkutalvesta tämä ilmiö alkoi jo ennen teiden suolausta. Asfalttipölystä ja sen vaikutuksesta en ole huomannut muita kuin nastafirman maksaman tutkimuksen. Tässä olisi tutkimuksen paikka.
Tuusula:
Tässä yksi ruotsalainen viime keväältä.
Tutkimus: Nastarenkaat kuolemaksi kymmenille tukholmalaisille joka vuosi
Kitkakalle:
Tässä taas uutinen ja varsinainen tutkimus. Miten lie "varma tieto" että ko. ihmisten taival päättyy juuri nastojen pölyn vuoksi. Kaupunki-ilmassa on pölyä aika rajusti keväisin muutenkin. Jos Tukholman taso pelkkien nastojen vuoksi olisi oikeasti 30-40 ihmistä, ja muusta pölystä varmaan jokin suurempi luku, miten paljon pölyn aiheuttamia kuolemia tulee esim. Pekingin ilman vuoksi, PM2.5 indeksi liikkuu talvikuukausina 300-400 yksikön paikkeilla. PM2.5 skaala on esim. Helsingissä >25 Very Poor.
Luulisi että noilla tasoilla pekingiläiset kuolisi kaikki lähivuosina. Sapporossa onkin ihan oikeat talvikelit, olet jo unohtanut kuinka suomessa hölmöillään suola/hiekkasekoituksen kanssa aina kun pakkasta on alle -10C. Joku vielä luulee, että ikkunat sotkeva massa on asfalttia, suolaa se on.
Jorma L:
Ja paljon kiinalaisia saasteisiin kuoleekin. Arviot liikkuvat miljoonissa.
A study by Greenpeace and Beijing University focusing on four Chinese cities estimates the number of people dying prematurely from air pollution is close to three times that killed by traffic accidents.
The illnesses are an unwanted consequence of the economic growth that helped spur a 32 percent jump in Chinas car sales last year. Outdoor air pollution kills 1.3 million people globally each year, the World Health Organization estimates. A growing body of evidence shows dirty air not only triggers asthma and other respiratory conditions, over time it may the damage heart and blood vessels, and even cause birth defects.
NHB:
Ehkä kiinalaisten olisi kannattanut ostaa Volvon sijasta SAAB. Saabiahan mainostettiin takavuosina niin puhtaaksi, että sen pakoputkesta tuli vähemmän saasteita kuin imusarjaan meni sisään. Jos kinuskit olisivat alkaneet valmistaa SAABeja paikan päällä ja täyttäneet Pekingin ym. suurkaupungit niillä, niin saasteongelma olisi pian ratkaistu.
Ajoin viime maanantaina Hämeenlinnan motaria talvilomalle pohjoisen suuntaan. Tie oli jostain syystä unohtunut suolata (noin klo 16) ja oli jäinen. Ajelin cruisella rajoitusten mukaan noin satasta. Uudet renkaat ja suora tie, mikäs siinä ajellessa. Ennen Hyvinkäätä joku oli ajanut penkkaan vastaantulevien puolella, Hämeenlinnan ja Valkeakosken välillä joku oli pyöräyttänyt auton ja peräkärryn (jossa oli soutuvene) siten, että auton nokka oli tulosuuntaan ohituskaistalla, peräkärry oli vähän käynyt penkassa. Sitten radiosta tuli ilmoitus että joku oli Riihimäen kohdalla onnistunut ajamaan auton pyörät taivasta kohti. Lopuksi Novaan soitti vielä nainen, joka varoitteli että tie on tosi liukas, ei uskalla ajaa edes kuuttakymppiä kun on kitkat alla. Tämä kaikki noin tunnin sisällä ja on tuskin tyhjentävä selitys kaikista sattumista. Autoja oli liikenteessä melko vähän, kuin arkisin keskellä päivää. Mitähän kaikkea olisi tapahtunut kun olisi sattunut "menoliikenteen aikaan" ?
Aivan väärää puuta haukutaan.
Sen suolaamisen voisi lopettaa kokonaan vaikka heti. Hölmöläisten hommaa. Nastat pääsee kuluttamaan asfalttia tunnetuin seurauksin. Autot ruostuu. Jne.
Kitkajengi voisi sitten ostaa nastarenkaat jos pelottaa.
Hyvä hyvä. Näyttää jo lupaavalta.
Nastarenkaiden käyttöä halutaan rajoittaa Helsingissä
Otsikon taakse kätkeytyi tieto, että rakennusvirasto haluaa rajoittaa nastarenkaiden käyttöä. Otsikko ei kerro sitä, että 80% autoilijoista haluaa käyttää nastarenkaita.
Herbert:
Meinaat että autoilijat itse tietävät mikä on kitkarenkaiden ja nastarenkaiden ero? Minä en tiennyt ennen kuin itse kokeilin, enkä enää aio palata nastoihin koska niistä ei olisi minulle henkilökohtaista etua.
Aiemmin "asiantuntemukseni" renkaista perustui TM-testeihin, eikä noilla testituloksilla ole minulle enää arvoa. Ne menettivät jotekin uskottavuutensa. Ihan kuten ei esimerkiksi 0-100 km/h mittausarvolla ole arkiajossakin varsinaista merkitystä, 6 sekunnin kiihtyvyys voittaa 7,5 sekunnin kiihtyvyyden.
Uskon että vähintään 50 % ei ole edes kokeillut kitkarenkaita, mutta silti haluavat käyttää nastarenkaita koska "kaikki muutkin" käyttävät niitä. Moni tuntuisi sekoittavan nastattomuuden kesärenkailla ajamiseen, eivätkä myöskään hoksaa että kuluneet / vanhat nastarenkaat eivät ole hyvät nekään.
Itse haluaisin vaihtaa talvikumeiksi kitkat, mutta en uskalla kun tuo vaimokin autolla ajelee. Ja nyt kun uuden auton mukana tuli vielä pakastavedetyt Continentalit, niin joutuu nyt ne ainakin ajamaan loppuun.
Kyllähän sitä itse varmaan kitkoilla pärjäisi, mutta kyllä kitkat vaan ovat surkeat sellaisellä jäisellä tienpinnalla. Ja tuolla paremmalla puoliskollani kun ei ajokokemusta ole läheskään samoissa määrin kuin itsellä, niin olisi se vaan aika ikävä paikka hänet laittaa kitkoilla liukastelemaan.
Ajakoot ihmiset Suomessakin kitkarenkoilla jos väkisin haluavat, sama se minulle...
Mutta turha alkaa valittamaan muille siitä että tiet kuluu: kitkattajia vartenhan sitä suolaa pitää kylvää. Nastarenkailla ajaville suolaus ei tuo mitään järkevää etua.
Ja niin kauan kuin kaupunki odottaa ja odottaa kaikkien lumien sulamista ennenkuin pistävät harja-autot liikkeelle, on törkeää syyllistää tienkäyttäjiä.
Ihan mahdoton tehtävä putsata kahteen kertaan kaikkein vilkkaimmat pätkät?
Harjatkoon minun puolestani vaikka kolme kertaa olosuhteiden ja sijainnin mukaan.
Montakohan miljardia sekin muka maksaisi?
Johonkin uskomattoman typerään metro-automaatioon voidaan kaataa tuohta vaikka kuinka, mutta samalla nitkutetaan pienissä helpoissa hommissa.
Kuukeri:
Aivan. Valinnan vapaus on hieno asia!
Kuukeri:
Sama marina on jatkunut niin kauan kuin minä olen ajanut, eli ainakin 70-luvulta lähtien. Jo silloin liikenteen verotus oli reilusti ylijäämäistä tiemäärärahoihin nähden.
Sen jälkeen liikenteen verotus on kasvanut ja nastarenkaiden tietä kuluttava vaikutus / rengas on pienentynyt (moneenkin kertaan) ja liikenteen verotuksen ylijäämä on kasvanut dramaattisesti suuremmaksi. Maksamme siis reilusti enemmän kuin kulutamme.
Märkä tie rapautuu ja kuluu selvästi kuivaa enemmän, lumisesta puhumattakaan. Suola on siis paitsi osasyy tien kulumiseen, myös tarpeeton, koska kitkoillakin on kuulemma yhtä hyvä ajaa kuin nastoilla ja sitä paitsi kitkoilla ajavat ovat hyviä kuskeja.
Johtopäätös on selvä, kaikki renkaat pitää sallia ja kieltää suolaus.
CS2800:
Ennen ostopäätöstä on helpompi päästä kokeilemaan kokonaista autoa kuin renkaita. Ethän vain ostanut kokeilematta? Jos mielipide on sinulle riittävä päätöksentekokriteeri, miksi et suo muille mielipiteen vapautta?
Kerro, mikä on meille riittävän hyvä kitkarengas, niin hankin sellaiset ensi syksynä, kun meillä Rouvan auto tarvii uudet talvitassut. Elleivät ne meidän ajossamme hyvät, niin ostat ne meiltä sitten kuukauden kuluttua 85 % uuden hinnasta. OK?
Ei blondivitsejä, kiitos, Rouva on tummahiuksinen.
Itse valtias:
Mistä joudut Kontiasilla tinkimään?
Aivan uudet ContiIcet ovat meluisat, mutta se häly laantuu muutaman tuhannen kilometrin matkalla. Sen jälkeen ainakin minun autoni alla pyöriviä Kontiaisia on parikin satunnaista matkustajaa korvakuulolta arvioinut kitkarenkaiksi.
Laadukkaat 45-profiiliset kesärenkaat ovat ainakin tuossa autossa nastoja meluisammat.
CS2800:
Ei, vaan meinaan että autoilijat haluavat ajaa nastoilla. Tuskin ne vastoin tahtoaan nastoilla ajavat.