Ajan talvisin nastarenkailla, koska ovat parhaat niissä vaihtelevissa tieoloissa, joilla ajan.
En yritä naamioida mitään ekologiaa käyttöön, ei kaasu- tai jarrujalan käytön optimointia tms. Ainoa optimointi on kukkaron määrittelemää ja toki testituloksia tulee seurattua, koska hiljaisempi ja rullaavampi on kivempi tietysti.
Käyttö on puhtaasti kokemukseen perustuvaa. Ne vaan on parhaat kun ei pysty lennosta vaihtamaan kitkojen ja nastojen kesken. Olisihan se ihan kivaa vaikka nappia painamalla vetää nastat sisään, tai ottaa esiin...
Minäkin joskus ajattelin että renkaassa oleva nasta merkittynä tekstillä "ecostud" (ekonasta) ei voi olla erityisen haitallinen.
Sitten kun lopulta ostin "kitkarenkaat" eli nastattomat talvirenkaat pystyin toteamaan että enpä tullut käyttäneeksi nastojen lisäpitoa oikeastaan koskaan. Silloin kun jokin haitallinen asia on turha ei se myöskään ole eko.
Ekologista valintaa ei tarvitse naamioida. Jotkut arjen valinnat joilla pääsee samaan lopputulokseen ovat vähemmän haitallisia kuin toiset. Helpoimmillaan voi "ekoilla" sillä ettei aja 120 km/h vaikka se olisikin sallittua, kulutus nousee turhaan korkeammaksi ellei ole niin kiire että tarvitsee sen esimerkiksi 1 minuutin /10 km matkalla ajansäästöä joka on erona talvinopeuteen 100 km/h.
Turvallisuudesta en ole renkaiden osalta huolissani, en ota sellaisia riskejä mitä näen toisten tekevän. En aja liian lähellä toisia tai ohita raskaalla kaasujalalla.
Kukkaro on 16-tuumaisten rengaskoossa kovilla renkaita vaihtaessa, mutta kestäväthän ne renkaat monta vuotta. Minulle tuo rengasasia on sekä oman mukavuuteni että ympäristövaikutusten osalta niin merkittävä tekijä -kun enimmät ajot ovat paljaalla asfaltilla- että viimeksi autonvaihdossa "ihan ok" nastarenkaat menivät heti vaihtoon.
En minä "ajattele" että olisi olemassa ekonastoja. Minusta nastat eivät ole turhia.
Et sinä tiedä, millaisissa arjen valinnoissani (lue tieolosuhteet ja niiden vaihtelut) tarvitsen nastarenkaita, joten et tiedä lopputuloksiin pääsemisistäkään. Minä varmistan nastoilla paremmin kuin kitkoilla mielestäni autoni etenemisen. Ja pysähtymistä edistän niillä myös.
Talvella maksimi onkin sata, oli nastat tai kitkat. Mutta en minä jahtaa siltikään tuollaisia "ajansäästöjä".
En ole turvallisuudesta huolissani nastarenkaiden kanssa, kitkoihin verrattuna niillä ajaessa on usein parempi potentiaali edetä. Normivarovaisuutta tulee noudattaa liikenteessä, oli kesä tai talvi. Vaikka minulla onkin nastat, pyrin välttämään riskinottoa, kuten näen toisten joskus tekevän. Pyrin toki pitämään välit ns. riittävinä, enkä näe ohittelussa raskaalla kaasujalalla mitään hohtoa.
Renkaiden kestävyys vannekoosta huolimatta riippuu varmaankin ajetuista kilometreistä ja 6 vuotta on kait max. suositusikä. Kukkarossa tuntuu aina rengaskertojen uusimiset, oli vannekoko mikä tahansa ja kesä- tai talvirenkaat vuorossa. Minullekin tuo talvirengasasia on ihan oman mukavuuteni osalta niin merkittävä tekijä etten ottaisi "ihan ok" kitkarenkaita seuraavassakaan vaihdossa hetsilleen.
En toki voi tietää missä Kumppani tarvitsee tai kokee tarvitsevansa nastoja. Pitäisi myös voida verrata sitä tilannetta nastoilla ja ilman.
Minun ajoissani huomasin etten tarvitse nastoja missään. Vähän kuin TM:n talviajotestissä kaikki testatut autot testataan läpäisten hyväksytysti talvisuorituskyvyltään kitkarenkailla, niin samalla tavalla minäkin tulen hyvin toimeen ilman nastoja. Nastoja tarvitaan vain jäällä, ja sellaisellakin tiellä olen renkaan ominaisuuksia testannut.
Talvirenkaiden osalta kannattaa tyytyä 195/65 15"-kokoon, jos kesällä on käytössä nyt yleinen 205/55 16". Hintaeron huomaa, ja talvella kapeampi ja korkeampiprofiilisempi on järkivalinta. Korkeampi profiili joustaa paremmin, tienpinta on talvella lumisella pakkaskelillä paljon epätasaisempi.
Ne hävittämäni renkaat olivat Hakkapeliitta -nastat, ja arvio niiden olevan "ihan ok" perustuu siihen että sellaiset on monella käytössä. Ikänsä ja kulutuspintansa puolesta olivat hyvät, nastojen pidosta en pysty antamaan muuta arviota kuin että luistoneston valo vilkkui niilläkin kun alla oli jäätä.
Tuosta ajansäästöstä vielä. Ekologisuus on joskus pienistä valinnoista kiinni. Moni ajaa kesällä 120 km/h ehkä vain siksi että se on sallittua. Mielessä tuskin käy se että on olemassa laillinen vaihtoehto tuottaa vähemmän pakokaasuja tai liikennemelua. Tämä samalla kun pysähtymismatka lyhenee merkittävästi (reaktio- + jarruttamismatka). Haittana ekoajossa on se että joskus joutuu odottamaan ohitusvuoroaan, ja jos tie on leveä tuntuu ajonopeus hitaalta vaikka mittari näyttää maantienopeutta.
Kun olen yrittänyt saada ajotietokoneeseen pienen lukeman (säästää elinkustannuksissani) huomasin että tavallisen auton ominaisuuksista jää paljon käyttämättä. Tasaisessa ajossa ei enää suojatietkään väistämisvelvollisuuksineen stressaa, sen verran matalat on nopeusrajoitukset verrattuna aiempaan taajaman 50 km/h yleisrajoitukseen.
Kun ajaa "kitkarengasajoa" ympäri vuoden kasvaa tietty peräänajetuksi tulemisen riski. Enkä tarkoita tällä matelemista tai hidastelua, vaan pitkälti liikennesääntöjen tavanomaista tarkempaa noudattamista.
"Kitkarengasajo" tietty on hankala sanavalinta. Nastaversiota hieman huonompi suorituskyky koskee jäisiä tienpintoja, ei suolattua tai kuivaa asfalttia. Toisaalta rengastyyppi kitka/nasta kattaa kaikki renkaat ottamatta kantaa siihen minkä ikäinen, miten kulunut (laillinen minimi 3 mm, renkaiden välinen nastapoikkema max 25%) ja minkä merkkinen rengas on (vrt. testimenestys eri ominaisuuksineen).
Jotkut ajavat pakkaseen ja jäälle sekä lumelle optimoiduilla kitkarenkailla kesälläkin. Sille en keksi syytä, yhdenkään auton ensiasennusrengas ei ole talvirengas. Vaihtosuositus uusiin on kesärenkaallekin 4 mm kohdalla, rangaistavuuden raja on alle 1,6 mm taso.
Edes viitsimättä lukea tämän ketjun alkupäätä heitänpä rikkani rokkaan nyt kahden talven kitkarengaskokemuksella.
Auto on E-sarjan takatuuppari. Renkaina uusimmat Nokialaiset. Verrokkina yhtälailla aikaisemmin uusimmat Nokialaiset nastat.
En oikeastaan ole kiinnostunut näistä etupäässä teoreettisista jutusteluista tässä(kin) ketjussa. Itse päätin kokeilla kitkoja paitsi uteliaisuuttani, myös siksi että pk-seudulla talvet ovat olleet aika kesäisiä ja nastat tuntuvat usein hassuilta.
Sitten ne kokemukset.
Kitkat ovat yleensä mukavammat, kun mukavuudella viitataan meluun ja pehmeään kulkuun. Toisaalta kitkat pitävät asfaltilla "lätinää", joka on melua sekin.
Jarrutusmatkat (toki subjektiivisesti arvioiden - objektiiviset vertailut voi lukea tästä lehdestä) kitkoilla ovat lumihankea lukuun ottamatta kitkoilla nastoja pidemmät. Ihan selkeästi. Myös kuivalla ja märällä asfaltilla.
Olen nyt ajanut tällä rengassarjalla kaksi talvea. Ensimmäisenä talvena yllätyin hyvästä pidosta kaupunkinopeuksilla. Toisena talvena olosuhteet ylittivät kitkojen kyvyt ainakin kolmeen otteeseen: jäisellä kehä-1:llä ajaminen ei ollut kivaa, sohjoisella moottoritiellä juutuin tunniksi kuuttakymppiä ajavan etanan perään samalla kun nastarenkaalliset suihkivat sohjon seassa ohi ja Tampereen ohitustiellä jääpolanne heitti Mersun liki poikittain. Ei lainkaan mukavaa.
Kolmatta talvea en näillä enää aja. Luultavasti päädyn jatkossakin kitkoihin, pääasiassa etelän kehnojen talvien vuoksi. Toisaalta pidän hyvin todennäköisenä, että peltisepälle tulee jossain vaiheessa asiaa, jos jatkan kitkoilla. Vastaus tähän ei ole, että "tarkista asennettasi", sorry. Toivottavasti asiaa ei tule neurologille tai hautausurakoitsijalle.
Itse en mielelläni lähtisi kitkoilla esimerkiksi Lapin reissulle talvella. Kehnon ajokelin todennäköisyys on vain liian suuri.
Lapsieni autoon kitkoja ei tule. Ei missään nimessä.
Vaihdoin autoa, ja siinä on harmittavasti 16-tuumaiset vanteet myös talveksi. Renkaat ovat nastattomat, mutta ikänsä puolesta niiden vaihto ihan uusiin houkuttelee.
Rengastesteissä on kesät talvet koko 205/55 -16, mutta huomasin että on olemassa myös kapeampi ja korkeampi rengaskoko 195/60 -16. Tuo jälkimmäinen on hinnastossa halvempi, ja sen pitäisi olla myös mukavampi talven epätasaisuuksissa.
En muista onko lehdessä vertailtu eri kokojen ominaisuuksia, mutta aina minulla on ollut talvella kapeampi ja korkeampi rengas (195/60 - 185/65 jne.) .
Rengaskokoja ja rengastyyppejä on vaikea suositella toiselle käyttötilannetta tuntematta. Ei paljon helpota tieto 195/60R15 talvirenkaan erinomaisuudesta, kun 16" vanne on pienin joka mahtuu etujarrujen ympärille ja 205 on kapein otteessa mainittu ja voimalinjasta riippuen riippuen sekin on jo 20 - 50 milliä vakiokokoa kapeampi. Periaatteena toki kapeamman renkaan suurempi pintapaine ja parempi loskaliirron vastustuskyky ovat järkeenkäypiä, mutta mitoitus on jokaisen sovitettava omaan tilanteeseensa.
Mutta käännetäänpäs kysymys toisin päin: kun olette valinneet ne kapeat talvirenkaat, mitä tahansa se kenenkin autossa merkitsee, miten perustelette itsellenne hyväksi havaittua kokoa leveämmän renkaan käytön kesällä?
Minulle ei täsmällisempi ohjautuvuus riitä kompensoimaan kasvanutta melua, kulutusta ja uraherkkyyttä sekä raskaampaa ohjausta. Nykyinen autoni on jo toinen, jonka kesärenkaat on vaihdettu alkuperäiskoosta samaan kapeimpaan vakiokokoon kuin talvirenkaatkin.
Ehkä nuo Winter-asetukset ovat kehittyneet viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta ainakin kokeilemastani viime vuosikymmenen mallin W-nappulasta en löytänyt itselleni mitään hyötyä? Odotan selkeää luiston rajaa, ja ellei sitä löydy, on autossa tai renkaissa jotain vikaa.
"Periaatteena toki kapeamman renkaan suurempi pintapaine ja parempi loskaliirron vastustuskyky ovat järkeenkäypiä, mutta mitoitus on jokaisen sovitettava omaan tilanteeseensa."
Hyvin usein puhutaan pintapaineesta tämän asian määrittelijänä, vaikka asia ei ole lainkaan selvä. Pintapainehan ei suoraan riipu renkaan leveydestä. Renkaan leveys vaikuttaa eniten kosketuspinnan muotoon. Kapealla renkaalla on pitkulainen kosketuspita ja leveällä renkaalla kosketuspinta on lyhyt mutta leveä. Pintapaine voi olla samakin, vaikka kosketuspinnan muoto on täysin eri.
Pintapaineeseen eniten vaikuttavat renkaiden paine ja auton paino. Yksinkertaistettuna renkaan leveys tai profiili ei vaikuta lainkaan pintapaineeseen, vaan leveys ainostaan muuttaa koskutuspinnan muotoa. Todellisuudessa renkaiden rakenteen jäykkyys vähän sotkee tilannetta ja se leveyskin jotain vaikuttaa, varsinkin kun monesti leveyden mukana renkaan rakenteen jäykkyyskin kasvaa.
Leveän renkaan pintapainetta on helppo nostaa. Laita vain enemmän painetta renkaisiin, niin renkaan pintapainen nousee samalla renkaan jouston ja siten myös kosketuspinnan pienentyessä. Silti veden ja sohjon syrjäyttäminen ei muutu tuntuvasti. Miksi näin? Tässä olennaista on se, että leveä rengas "auraa" leveämpää uraa ja siten joutuu myös syrjäyttämään enemmän vettä tieltään. Mitä vähemmän syrjäytettävää on, sitä pienempi työ syrjäyttämiseen pitää tehdä.
Pintapaineen merkitystä olen pitänyt intuitiivisesti tärkeänä, ja ehkä se nastan toiminnan kannalta sitä onkin, silloin kun niitä tarvitaan.
Mutta tässähän ei ollut puhe siitä, joten paremman tiedon puuttuessa (minulta) ostan NHB:n selityksen rengaspainetta lukuuottamatta.
Auton paino ja renkaan vierintäkehä pysyvät suunnilleen samoina. Rengaspaineessa on ainakin omassani pieniä eroja, mutta ohjeen mukainen 0.1 - 0.2 bar ero ei muuta 205/60R16 renkaan kosketuspintaa 275/30R19 kokoa suuremmaksi, etenkin kun valmistajan ohjeen mukaan kapeampaa rengasta ajetaan suuremmalla paineella. Renkaan rakenne sen sijaan saattaa vaikuttaakin, koska tuolla skaalalla puhutaan kovin erilaisista renkaista nelosdieselin halvimman rengaskoon vaihtuessa AMG 63 ylikokoon.
Leveämmän renkaan suurempi vastus tuntuu takavetoisessa heikompana vetovoimana ja epämääräisempänä ohjauksena jo 205 ja 225 kokojen välillä kuivassa pakkaslumessakin, sohjosta puhumattakaan.
Mieti vähän sitä, mikä autoa oikein kannattelee. Se on renkaassa oleva paine niissä kohdissa, missä rengas koskee maahan. Pienikin ero renkaan joustossa merkitsee suurta eroa kosketuspinnan pituudessa. Ei ole sattumaa, että pehmeässä maastossa ajettaessa käytetään hyvin alhaisia paineita.
Tuollaiset pienet erot paineissa eivät tosiaan ihmeitä muuta, mutta samoilla paineilla 205/60 omaa takuulla tuntuvasti pidemmän kosketuspinnan kuin 275/30. Ero pinta-aloissa ei ole läheskään sitä luokkaa, mitä leveyksistä moni ajattelee, varsinkin kun leveämpi rengas on rajusti jäykempi rungoltaan. Itse pitäisin kyllä tuossa matalassa renkaassa melko kovia paineita jo ihan siitä syystä, ettei tulisi iskuja renkaan läpi vanteen reunoihin asti.
Nastan pistovoima on vähän eri asia kuin renkaan pintapaine. Nastan pistovoima riippuu nastan massasta, nastaulkonemasta ja nastan alla olevan kumin joustosta.
Mittarivirhe 16" ja 17" välillä on 4 km/h, eli koon muutoksella suurempaan mittari ei enää näyttäisi väärin. Vaan tyypillinen rengaskoon kasvattaminen olisi 205/50 17", ei siis samalla profiililla.
Joissakin autoissa kuten BMW i3 (155/70 R19) tai Renault Scenic (195/55 R20) on "tuning"-vannekoko ja rengas on silti kapea. Vannekoon kasvaessa ilmeisesti pinta-ala mikä osuu tiehen kasvaa, jolloin vannekoon kasvussa olisi vähemmän tunnettuja ominaisuuksia kuin kustannusten nousu. Ja renkaan leveydellä on ilmeisesti ilmanvastukseen suurempi vaikutus mitä voisi olettaa.
Tämä meni vähän aiheen ohi, joten kirjaan tähän että kapeammalla renkaalla ei tien nastojen aiheuttama uraisuus haittaa yhtä paljon.
Hyvin kapea rengas tarvitsee suuren halkaisijan ihan jo siitäkin syystä, että kantavuus riittää kohtuullisilla paineilla. Suuri halkaisija tuo myös mukaan pienemmän vierintävastuksen ja mukavamman kyydin. Rengas tosiaan on muodoltaan varsin hankala aerodynamiikan suhteen. Kun noita renkaita on vielä neljä kappaletta, niin vaikutus on huomattava.
Kapeilla ja korkeilla renkailla on muotakin etuja. Ne esimerkiksi pitävät hyvin sateella. Tuollainen 155 leveä rengas ei nykyauton massan alla pärjää hyvin vähäisellä kuvioinnilla ilman ongelmia vesiliirron suhteen. Kapeana nuo renkaat ovat myös hiljaisia. Hitaampi vaste ohjaukseen ja pyörän suurempi massa ovat sitten haittoja.
Ajan talvisin nastarenkailla, koska ovat parhaat niissä vaihtelevissa tieoloissa, joilla ajan.
En yritä naamioida mitään ekologiaa käyttöön, ei kaasu- tai jarrujalan käytön optimointia tms. Ainoa optimointi on kukkaron määrittelemää ja toki testituloksia tulee seurattua, koska hiljaisempi ja rullaavampi on kivempi tietysti.
Käyttö on puhtaasti kokemukseen perustuvaa. Ne vaan on parhaat kun ei pysty lennosta vaihtamaan kitkojen ja nastojen kesken. Olisihan se ihan kivaa vaikka nappia painamalla vetää nastat sisään, tai ottaa esiin...
Minäkin joskus ajattelin että renkaassa oleva nasta merkittynä tekstillä "ecostud" (ekonasta) ei voi olla erityisen haitallinen.
Sitten kun lopulta ostin "kitkarenkaat" eli nastattomat talvirenkaat pystyin toteamaan että enpä tullut käyttäneeksi nastojen lisäpitoa oikeastaan koskaan. Silloin kun jokin haitallinen asia on turha ei se myöskään ole eko.
Ekologista valintaa ei tarvitse naamioida. Jotkut arjen valinnat joilla pääsee samaan lopputulokseen ovat vähemmän haitallisia kuin toiset. Helpoimmillaan voi "ekoilla" sillä ettei aja 120 km/h vaikka se olisikin sallittua, kulutus nousee turhaan korkeammaksi ellei ole niin kiire että tarvitsee sen esimerkiksi 1 minuutin /10 km matkalla ajansäästöä joka on erona talvinopeuteen 100 km/h.
Turvallisuudesta en ole renkaiden osalta huolissani, en ota sellaisia riskejä mitä näen toisten tekevän. En aja liian lähellä toisia tai ohita raskaalla kaasujalalla.
Kukkaro on 16-tuumaisten rengaskoossa kovilla renkaita vaihtaessa, mutta kestäväthän ne renkaat monta vuotta. Minulle tuo rengasasia on sekä oman mukavuuteni että ympäristövaikutusten osalta niin merkittävä tekijä -kun enimmät ajot ovat paljaalla asfaltilla- että viimeksi autonvaihdossa "ihan ok" nastarenkaat menivät heti vaihtoon.
En minä "ajattele" että olisi olemassa ekonastoja. Minusta nastat eivät ole turhia.
Et sinä tiedä, millaisissa arjen valinnoissani (lue tieolosuhteet ja niiden vaihtelut) tarvitsen nastarenkaita, joten et tiedä lopputuloksiin pääsemisistäkään. Minä varmistan nastoilla paremmin kuin kitkoilla mielestäni autoni etenemisen. Ja pysähtymistä edistän niillä myös.
Talvella maksimi onkin sata, oli nastat tai kitkat. Mutta en minä jahtaa siltikään tuollaisia "ajansäästöjä".
En ole turvallisuudesta huolissani nastarenkaiden kanssa, kitkoihin verrattuna niillä ajaessa on usein parempi potentiaali edetä. Normivarovaisuutta tulee noudattaa liikenteessä, oli kesä tai talvi. Vaikka minulla onkin nastat, pyrin välttämään riskinottoa, kuten näen toisten joskus tekevän. Pyrin toki pitämään välit ns. riittävinä, enkä näe ohittelussa raskaalla kaasujalalla mitään hohtoa.
Renkaiden kestävyys vannekoosta huolimatta riippuu varmaankin ajetuista kilometreistä ja 6 vuotta on kait max. suositusikä. Kukkarossa tuntuu aina rengaskertojen uusimiset, oli vannekoko mikä tahansa ja kesä- tai talvirenkaat vuorossa. Minullekin tuo talvirengasasia on ihan oman mukavuuteni osalta niin merkittävä tekijä etten ottaisi "ihan ok" kitkarenkaita seuraavassakaan vaihdossa hetsilleen.
En toki voi tietää missä Kumppani tarvitsee tai kokee tarvitsevansa nastoja. Pitäisi myös voida verrata sitä tilannetta nastoilla ja ilman.
Minun ajoissani huomasin etten tarvitse nastoja missään. Vähän kuin TM:n talviajotestissä kaikki testatut autot testataan läpäisten hyväksytysti talvisuorituskyvyltään kitkarenkailla, niin samalla tavalla minäkin tulen hyvin toimeen ilman nastoja. Nastoja tarvitaan vain jäällä, ja sellaisellakin tiellä olen renkaan ominaisuuksia testannut.
Talvirenkaiden osalta kannattaa tyytyä 195/65 15"-kokoon, jos kesällä on käytössä nyt yleinen 205/55 16". Hintaeron huomaa, ja talvella kapeampi ja korkeampiprofiilisempi on järkivalinta. Korkeampi profiili joustaa paremmin, tienpinta on talvella lumisella pakkaskelillä paljon epätasaisempi.
Ne hävittämäni renkaat olivat Hakkapeliitta -nastat, ja arvio niiden olevan "ihan ok" perustuu siihen että sellaiset on monella käytössä. Ikänsä ja kulutuspintansa puolesta olivat hyvät, nastojen pidosta en pysty antamaan muuta arviota kuin että luistoneston valo vilkkui niilläkin kun alla oli jäätä.
Tuosta ajansäästöstä vielä. Ekologisuus on joskus pienistä valinnoista kiinni. Moni ajaa kesällä 120 km/h ehkä vain siksi että se on sallittua. Mielessä tuskin käy se että on olemassa laillinen vaihtoehto tuottaa vähemmän pakokaasuja tai liikennemelua. Tämä samalla kun pysähtymismatka lyhenee merkittävästi (reaktio- + jarruttamismatka). Haittana ekoajossa on se että joskus joutuu odottamaan ohitusvuoroaan, ja jos tie on leveä tuntuu ajonopeus hitaalta vaikka mittari näyttää maantienopeutta.
Kun olen yrittänyt saada ajotietokoneeseen pienen lukeman (säästää elinkustannuksissani) huomasin että tavallisen auton ominaisuuksista jää paljon käyttämättä. Tasaisessa ajossa ei enää suojatietkään väistämisvelvollisuuksineen stressaa, sen verran matalat on nopeusrajoitukset verrattuna aiempaan taajaman 50 km/h yleisrajoitukseen.
Kun ajaa "kitkarengasajoa" ympäri vuoden kasvaa tietty peräänajetuksi tulemisen riski. Enkä tarkoita tällä matelemista tai hidastelua, vaan pitkälti liikennesääntöjen tavanomaista tarkempaa noudattamista.
"Kitkarengasajo" tietty on hankala sanavalinta. Nastaversiota hieman huonompi suorituskyky koskee jäisiä tienpintoja, ei suolattua tai kuivaa asfalttia. Toisaalta rengastyyppi kitka/nasta kattaa kaikki renkaat ottamatta kantaa siihen minkä ikäinen, miten kulunut (laillinen minimi 3 mm, renkaiden välinen nastapoikkema max 25%) ja minkä merkkinen rengas on (vrt. testimenestys eri ominaisuuksineen).
Jotkut ajavat pakkaseen ja jäälle sekä lumelle optimoiduilla kitkarenkailla kesälläkin. Sille en keksi syytä, yhdenkään auton ensiasennusrengas ei ole talvirengas. Vaihtosuositus uusiin on kesärenkaallekin 4 mm kohdalla, rangaistavuuden raja on alle 1,6 mm taso.
Edes viitsimättä lukea tämän ketjun alkupäätä heitänpä rikkani rokkaan nyt kahden talven kitkarengaskokemuksella.
Auto on E-sarjan takatuuppari. Renkaina uusimmat Nokialaiset. Verrokkina yhtälailla aikaisemmin uusimmat Nokialaiset nastat.
En oikeastaan ole kiinnostunut näistä etupäässä teoreettisista jutusteluista tässä(kin) ketjussa. Itse päätin kokeilla kitkoja paitsi uteliaisuuttani, myös siksi että pk-seudulla talvet ovat olleet aika kesäisiä ja nastat tuntuvat usein hassuilta.
Sitten ne kokemukset.
Kitkat ovat yleensä mukavammat, kun mukavuudella viitataan meluun ja pehmeään kulkuun. Toisaalta kitkat pitävät asfaltilla "lätinää", joka on melua sekin.
Jarrutusmatkat (toki subjektiivisesti arvioiden - objektiiviset vertailut voi lukea tästä lehdestä) kitkoilla ovat lumihankea lukuun ottamatta kitkoilla nastoja pidemmät. Ihan selkeästi. Myös kuivalla ja märällä asfaltilla.
Olen nyt ajanut tällä rengassarjalla kaksi talvea. Ensimmäisenä talvena yllätyin hyvästä pidosta kaupunkinopeuksilla. Toisena talvena olosuhteet ylittivät kitkojen kyvyt ainakin kolmeen otteeseen: jäisellä kehä-1:llä ajaminen ei ollut kivaa, sohjoisella moottoritiellä juutuin tunniksi kuuttakymppiä ajavan etanan perään samalla kun nastarenkaalliset suihkivat sohjon seassa ohi ja Tampereen ohitustiellä jääpolanne heitti Mersun liki poikittain. Ei lainkaan mukavaa.
Kolmatta talvea en näillä enää aja. Luultavasti päädyn jatkossakin kitkoihin, pääasiassa etelän kehnojen talvien vuoksi. Toisaalta pidän hyvin todennäköisenä, että peltisepälle tulee jossain vaiheessa asiaa, jos jatkan kitkoilla. Vastaus tähän ei ole, että "tarkista asennettasi", sorry. Toivottavasti asiaa ei tule neurologille tai hautausurakoitsijalle.
Itse en mielelläni lähtisi kitkoilla esimerkiksi Lapin reissulle talvella. Kehnon ajokelin todennäköisyys on vain liian suuri.
Lapsieni autoon kitkoja ei tule. Ei missään nimessä.
Yksi talvi kitkoilla, muutama huonon kelin viikko kitkoilla riitti, ei enää kitkoilla ennen tulevaa nastarengaskieltoa.
Vaihdoin autoa, ja siinä on harmittavasti 16-tuumaiset vanteet myös talveksi. Renkaat ovat nastattomat, mutta ikänsä puolesta niiden vaihto ihan uusiin houkuttelee.
Rengastesteissä on kesät talvet koko 205/55 -16, mutta huomasin että on olemassa myös kapeampi ja korkeampi rengaskoko 195/60 -16. Tuo jälkimmäinen on hinnastossa halvempi, ja sen pitäisi olla myös mukavampi talven epätasaisuuksissa.
En muista onko lehdessä vertailtu eri kokojen ominaisuuksia, mutta aina minulla on ollut talvella kapeampi ja korkeampi rengas (195/60 - 185/65 jne.) .
Rengaskokoja ja rengastyyppejä on vaikea suositella toiselle käyttötilannetta tuntematta. Ei paljon helpota tieto 195/60R15 talvirenkaan erinomaisuudesta, kun 16" vanne on pienin joka mahtuu etujarrujen ympärille ja 205 on kapein otteessa mainittu ja voimalinjasta riippuen riippuen sekin on jo 20 - 50 milliä vakiokokoa kapeampi. Periaatteena toki kapeamman renkaan suurempi pintapaine ja parempi loskaliirron vastustuskyky ovat järkeenkäypiä, mutta mitoitus on jokaisen sovitettava omaan tilanteeseensa.
Mutta käännetäänpäs kysymys toisin päin: kun olette valinneet ne kapeat talvirenkaat, mitä tahansa se kenenkin autossa merkitsee, miten perustelette itsellenne hyväksi havaittua kokoa leveämmän renkaan käytön kesällä?
Minulle ei täsmällisempi ohjautuvuus riitä kompensoimaan kasvanutta melua, kulutusta ja uraherkkyyttä sekä raskaampaa ohjausta. Nykyinen autoni on jo toinen, jonka kesärenkaat on vaihdettu alkuperäiskoosta samaan kapeimpaan vakiokokoon kuin talvirenkaatkin.
Ehkä nuo Winter-asetukset ovat kehittyneet viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta ainakin kokeilemastani viime vuosikymmenen mallin W-nappulasta en löytänyt itselleni mitään hyötyä? Odotan selkeää luiston rajaa, ja ellei sitä löydy, on autossa tai renkaissa jotain vikaa.
"Periaatteena toki kapeamman renkaan suurempi pintapaine ja parempi loskaliirron vastustuskyky ovat järkeenkäypiä, mutta mitoitus on jokaisen sovitettava omaan tilanteeseensa."
Hyvin usein puhutaan pintapaineesta tämän asian määrittelijänä, vaikka asia ei ole lainkaan selvä. Pintapainehan ei suoraan riipu renkaan leveydestä. Renkaan leveys vaikuttaa eniten kosketuspinnan muotoon. Kapealla renkaalla on pitkulainen kosketuspita ja leveällä renkaalla kosketuspinta on lyhyt mutta leveä. Pintapaine voi olla samakin, vaikka kosketuspinnan muoto on täysin eri.
Pintapaineeseen eniten vaikuttavat renkaiden paine ja auton paino. Yksinkertaistettuna renkaan leveys tai profiili ei vaikuta lainkaan pintapaineeseen, vaan leveys ainostaan muuttaa koskutuspinnan muotoa. Todellisuudessa renkaiden rakenteen jäykkyys vähän sotkee tilannetta ja se leveyskin jotain vaikuttaa, varsinkin kun monesti leveyden mukana renkaan rakenteen jäykkyyskin kasvaa.
Leveän renkaan pintapainetta on helppo nostaa. Laita vain enemmän painetta renkaisiin, niin renkaan pintapainen nousee samalla renkaan jouston ja siten myös kosketuspinnan pienentyessä. Silti veden ja sohjon syrjäyttäminen ei muutu tuntuvasti. Miksi näin? Tässä olennaista on se, että leveä rengas "auraa" leveämpää uraa ja siten joutuu myös syrjäyttämään enemmän vettä tieltään. Mitä vähemmän syrjäytettävää on, sitä pienempi työ syrjäyttämiseen pitää tehdä.
Pintapaineen merkitystä olen pitänyt intuitiivisesti tärkeänä, ja ehkä se nastan toiminnan kannalta sitä onkin, silloin kun niitä tarvitaan.
Mutta tässähän ei ollut puhe siitä, joten paremman tiedon puuttuessa (minulta) ostan NHB:n selityksen rengaspainetta lukuuottamatta.
Auton paino ja renkaan vierintäkehä pysyvät suunnilleen samoina. Rengaspaineessa on ainakin omassani pieniä eroja, mutta ohjeen mukainen 0.1 - 0.2 bar ero ei muuta 205/60R16 renkaan kosketuspintaa 275/30R19 kokoa suuremmaksi, etenkin kun valmistajan ohjeen mukaan kapeampaa rengasta ajetaan suuremmalla paineella. Renkaan rakenne sen sijaan saattaa vaikuttaakin, koska tuolla skaalalla puhutaan kovin erilaisista renkaista nelosdieselin halvimman rengaskoon vaihtuessa AMG 63 ylikokoon.
Leveämmän renkaan suurempi vastus tuntuu takavetoisessa heikompana vetovoimana ja epämääräisempänä ohjauksena jo 205 ja 225 kokojen välillä kuivassa pakkaslumessakin, sohjosta puhumattakaan.
Mieti vähän sitä, mikä autoa oikein kannattelee. Se on renkaassa oleva paine niissä kohdissa, missä rengas koskee maahan. Pienikin ero renkaan joustossa merkitsee suurta eroa kosketuspinnan pituudessa. Ei ole sattumaa, että pehmeässä maastossa ajettaessa käytetään hyvin alhaisia paineita.
Tuollaiset pienet erot paineissa eivät tosiaan ihmeitä muuta, mutta samoilla paineilla 205/60 omaa takuulla tuntuvasti pidemmän kosketuspinnan kuin 275/30. Ero pinta-aloissa ei ole läheskään sitä luokkaa, mitä leveyksistä moni ajattelee, varsinkin kun leveämpi rengas on rajusti jäykempi rungoltaan. Itse pitäisin kyllä tuossa matalassa renkaassa melko kovia paineita jo ihan siitä syystä, ettei tulisi iskuja renkaan läpi vanteen reunoihin asti.
Nastan pistovoima on vähän eri asia kuin renkaan pintapaine. Nastan pistovoima riippuu nastan massasta, nastaulkonemasta ja nastan alla olevan kumin joustosta.
-
@NHB: Kuten sanottu, ostan perustelusi. Kiitokset.
Monenlaisia rengaskokoja on tarjolla, esimerkiksi
205/55 17"
205/55 16"
205/55 15"
Mittarivirhe 16" ja 17" välillä on 4 km/h, eli koon muutoksella suurempaan mittari ei enää näyttäisi väärin. Vaan tyypillinen rengaskoon kasvattaminen olisi 205/50 17", ei siis samalla profiililla.
Joissakin autoissa kuten BMW i3 (155/70 R19) tai Renault Scenic (195/55 R20) on "tuning"-vannekoko ja rengas on silti kapea. Vannekoon kasvaessa ilmeisesti pinta-ala mikä osuu tiehen kasvaa, jolloin vannekoon kasvussa olisi vähemmän tunnettuja ominaisuuksia kuin kustannusten nousu. Ja renkaan leveydellä on ilmeisesti ilmanvastukseen suurempi vaikutus mitä voisi olettaa.
Tämä meni vähän aiheen ohi, joten kirjaan tähän että kapeammalla renkaalla ei tien nastojen aiheuttama uraisuus haittaa yhtä paljon.
Hyvin kapea rengas tarvitsee suuren halkaisijan ihan jo siitäkin syystä, että kantavuus riittää kohtuullisilla paineilla. Suuri halkaisija tuo myös mukaan pienemmän vierintävastuksen ja mukavamman kyydin. Rengas tosiaan on muodoltaan varsin hankala aerodynamiikan suhteen. Kun noita renkaita on vielä neljä kappaletta, niin vaikutus on huomattava.
Kapeilla ja korkeilla renkailla on muotakin etuja. Ne esimerkiksi pitävät hyvin sateella. Tuollainen 155 leveä rengas ei nykyauton massan alla pärjää hyvin vähäisellä kuvioinnilla ilman ongelmia vesiliirron suhteen. Kapeana nuo renkaat ovat myös hiljaisia. Hitaampi vaste ohjaukseen ja pyörän suurempi massa ovat sitten haittoja.